Japanilainen vaimo

vaikka täällä yksi onkin eli olikos se nyt willewallaton? syy on se, että japanilaiset eivät noin yleisesti arvosta eurooppalaisia. se on tietynlaista rotuoppia, japanilaiset pitävät omaa rotuaan muita parempana.

Ei ole kokemusta, mutta ovat kauniita.

Japanilaisilla naisilla on rudullisista syistä johtuen yleensä selkä pidempi kuin meillä ja jalat vastaavasti lyhyemmät. Rinnat ovat yleensä varsin pienet. On makuasia pitääkö noista vai ei?

Japanilaiset ovat tunnetusti älykkäitä ja hyvin koulutettuja. Tosin koulutus ja koulujärjestelmä perustuu paljolti ulkoa opiskeluun ja kokeissa ja testeissä pärjäämiseen, enemmän kuin oman ajattelun ja tutkimisen kannustamiseen. Muutenkin yhteiskunta perustuu aika paljon tasapäistämiseen ja ihmisten erojen ja yksilöllisyyden poistamiseen. Japanilaiset ovat hieman kärjistäen laumasieluja ja me taas enemmän yksinäisiä susia.

Japanilaiset ovat varsin varakkaita. Yleensä naiset eivät osta muuta kuin merkkituotteita ja -vaatteita (Gucci, Louis Vuitton tms.) joten ovat usein tottuneet varsin kalliisiin tuotteisiin. Meikäläisillä palkoilla nuo jäävät haaveiksi.

Hyvänä puolena japanilaisissa naisissa on aina korrekti ja hyvä käytös, kohteliaisuus, suvun ja vanhusten kunnioittaminen ja perhekeskeisyys. Naiset hoitavat usein automaattisesti kotihommat ja lapset ainakin piennempinä.

Huonoina puolina on aina korrekti ja hyvä käytös. Japanilaisilla on usein ainainen kontrolli päällä. Spontaanisuus kärsii ja se on suomalaisesta näkövinkkelistä joskus varsin rasittavaa. Myös se seikka, että ei suoraan arvostella toista tai anneta negatiivista palautetta ei helpota ongelmien syiden selvittelyä ja niiden ratkaisemista. Usein saa hohtimilla kiskoa, että mikä on oikeasti se ongelma ja jos sen saakin selville on siitä keskustelu vaikeaa ja hidasta. Japanissa korostuu sanaton viestintä ja sitä me ei hallita kovin hyvin. Tapa- yms. kulttuurin erot ovat suuria, eikä meikäläinen pääse koskaan täysin sisään japanilaiseen kulttuurin. Olet aina "gai-jin" ulkopuolelta tuleva tai vieras. Sorry...

Myös kommunikointi on usein vaikeaa kielisyistä johtuen. Japanilaiset puhuvat englantia ja muita kieliä vähän, mutta huonosti ja jos et osaa hyvin japania, on kommunikointi hankalaa.

Jos etsit helppoa elämää ja mutkatonta kumppania, kohdistaisin etsintäni ehkä johonkin muuhun kansaan. Elämä japanilaisen kumppanin kanssa on hyvin haastavaa, joskin myös mielenkiintoista.

Olen päässyt nauttimaan avioliitosta kolmen japanilaisen naisen kanssa, ja jokaisesta avioliitosta on yksi lapsi. Ovat olleet kuuliaisia ja hyviä keittiössä. Ainoa huono puoli oli se, että en saanut päättää perheemme raha-asioista itse. Muuten suosittelen lämpimästi, itsekin etsin taas aasialaista vaimoa, mutta taidan kääntyä thaimaan puoleen: lentoliput on jo varattu..millaisia kokemuksia teillä on thaimaalaisista naisista vaimoina?

Kappas, ketju reilun viiden vuoden takaa. Tosin aihe ei näytä ikinä menevän muodista ja minähän olen nyt harjoitellut tätä vaikeaa taiteenlajia reilut 12 vuotta.

Tänä aikana olen oppinut tuntemaan melkoisen määrän suomalais-japanilaisia pariskuntia. Helppoa monikulttuurinen parisuhde ei selvästikään ole, koska varmaan puolet tuntemistani pariskunnista on jo ehtinyt eroamaankin.

Äkkiseltään tulee mieleen, että japanilaiset ovat ylpeitä omasta kulttuuristaan. Ainakin minun tuntemani japanittaret ovat arvoiltaan melkoisia konservatiiveja siitäkin huolimatta, että edustavat vähiten konservatiivista osaa kansastaan. Suurin osa kun ei suin surminkaan olisi valmis naimaan länkkäriä tai muuttamaan ulkomaille.

Kaikki näyttävät arvostavan taloudellista turvallisuutta, jonka siis toivotaan olevan miehen vastuulla. Vaan kun Suomessa ei ole perheverotusta, moni japanilaisrouva joutuu käymään töissä vastoin omaa tahtoaan. Vastapainoksi naiset toki huolehtivat kodista, miehestä ja mahdollisista lapsista.

Taitaa olla Kauko-Idässä yleistä se, että vaimo hoitaa rahaliikenteen. Oma vaimo on Vietnamista ja näitä kirjoituksia lukiessa on paljonkin tuttua. Tosin vietnamilaiset ovat hyvn sopeutuvia eikä miehen tarvitse mennä solmuun joka arkipäivä pitääkseen vaimon tyytyväisenä. Ainoastaan kaksi asiaa ei käy: Rahattomuus ja toinen nainen. Jos mies ei tuo talouteen tarpeeksi rahaa niin silloin saa mies kyllä kuulla kunniansa. On uskomatonta minkälaista kieltä vaimo pystyy silloin käyttämään. Toinen juttu on, että toinen nainen niin voi olla kuolemaksi. Vietnamissa ei ole tavatonta, että vaimo polttaa rakastajattaren talon, oli sisällä ihmisiä tai ei.

Yleisesti ottaen elämä vietnamilaisen kanssa on varsin helppoa. Ruoka tuodaan eteen ja raha-asioista murehtimisen voi unohtaa koska naiset tekevät sitä hommaa ihan mielellään. Jotkut asiat kyllä naurattaa niinkuin taikausko: Esi-isien henget ovat aina läsnä ja niiden kanssa täytyy olla väleissä eli laittaa ruokaa ja polttaa leikkirahaa.

Onko jotain nettisivustoa nykyään jo olemassa mistä voi Aasiasta harkita tuontivaimoa? Jugoslaavit lienee vielä luotettavampia parisuhteessa.

Isossa miestenryhmässä lopenkyllästytty näihin kotimaiseen hameväkeen, kun pompitaan tapista tapin päälle pitkin kylää. Jälkikasvua useamma partnerin kanssa taikka on niin säälittäviä, että lapsilla oo edes molemmat vanhemmat kotosalla ja mikä kierointa tästä on tehty vieläpä hyväksyttävää moraali unohtaen. Hurraa vapaakasvatus, moraalittomuus ja "helpon elämän" tavoittelu!

Ei kiitos japsu naisia mulke hyi