MINKÄ IHMEEN TAKIA NAISET ALKAVAT SEURUSTELLA EHDOIN TAHDOIN VÄKIVALTAISEN MIEHEN KANSSA??? MINKÄ TAKIA EIVÄT KUUNTELE YSTÄVIEN NEUVOJA. YSTÄVÄT SAAVAT KYLLÄ KUUNNELLA JA KUUNNELLA JA KUUNNELLA JA AUTTAA JA KUITENKAAN EI TEHDÄ SITTEN MITÄÄN ASIOIDEN TAPAHTUMISEKSI PAREMPAAN. VITTU ETTÄ ALKAA VITUTTAA SAATANA FIKSUJEN YSTÄVIENSÄ MENETTÄMINEN IDIOOTTIPASKAHAKKAAJAMIEHILLE!!!!!
Väkivaltaisessa suhteessa elävät
TURHAUTUNUT!!!!!!!!!!
3307
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Olen samaa mieltä kanssasi. 1000 prosenttisesti!
Naisilla, ja miehilläkin, tuntuu vain olevan joku helkkarin sisäänrakennettu pelastusmekanismi, typerä naiivi usko siihen että kun minä vain rakastan tarpeeksi niin tuo muuttuu, paranee ja sitten kaikki on ihanaa. Ja kun niin ei käykään, se automaattinen herätys ei ole "hei, ei tuo mihinkään muutu!" vaan "hei, nyt minä en rakastanut tarpeeksi, pitää korjata käytöstäni".
Olen samaa mieltä, se on typerää ja vamrasti kauheaa aktsoa sivusta. Itse olen sen kuitenkin kokenut ja ymmärrän toisenkin puolen. Hyvin harvoin nainen ehdoin tahdoin ottaa väkivaltaisen imehen, se väkivata tulee esiin vasta kun se nainen on jo hurmattu (pätee muuten miehiinkin) ja rakastunut. Vasta silloin mies on varma että vaikka hän toimii luontaisella tavallaan, nainen ei lähde lätkimään vaan sallii sen. On niinsanotusti jo koukussa.
Pahoinpidelty myös uskoo ansaitsevansa kohtelun, ja uskoo lopulta sen olevan ihan normaalia. Se millä voit saada ystävän kuuntelemaan, on näyttää hänelle kädestäpitäen normaali parisuhde, mitä se on. Kertoa hänelle monenemonta esimerkkiä tilanteista joissa hänen miehensä käyttäytyisi agressiivisesti, ja verrata sitä siihe mitä terveessä parisuhteessa tapahtuu.
Ja kertoa sen kolmetuhatta kertaa että hengiltä ottamiseen tarvitaan se yksi ainut lyönti, yksi tönäisy.
***
Olen nyt yrittänyt jo "kaikkeni" ja täysin turhautunut. Olen kertonut hänelle suoraan, etten voi kuin neuvoa häntä lähtemään (tästäkin) väkivaltaisesta suhteesta. Parempaakin on olemassa. Hänellä on vain kieroutunut käsitys siitä, että lyöminen on normaalia. Olen monella eri tavalla keskustelemalla ja käytännön toimilla auttanut häntä, mutta nyt koen, että jos hän ei ole itse valmis mihinkään toimenpiteisiin, en voi loputtomiin pitää kädestä ja katsoa kun ystävä menee alamäkeä itsepintaisesti muita kuuntelematta "omasta vapaasta tahdostaan".
Tuntuu kauhealta, mitä tein, mutta päätin, että hän saa pärjätä valitsemallaan tiellä tästä lähtien ilman apuani. Koska omat voimavarani ovat myös rajalliset ja olisi omakin elämä elettävänä. En tiedä miten heille (minulla on kaksi vastaavaa tapausta ystävinä!!) saisi taottua päähän sen, ettei väkivalta missään tilanteissa ole hyväksyttävää ja, että suhde ei ole normaali eikä siihen kannata vapaaehtoisesti jäädä ottamaan turpaan. Turhauttaa ja turhauttaa, nyt tuli ns. mitta täyteen. Tehkööt mitä tekevät, mutta sääliksi käy ja onhan se omaakin tyhmyyttä jos jää suhteeseen vaikka apua olisi tarjolla.