Mitä tässä pitäisi tehdä? Seurustelen kiinalaisen kanssa, joka työskentelee Suomessa
määräaikaisella sopimuksella, jota on jo ainakin kerran uusittu.
Ongelmana on, että en jaksaisi jatkaa suhdetta, kun on niin vaikea ottaa
selvää aikooko hän jäädä Suomeen vai ei. Yhtenä päivänä aikoo ja seuraavana
päivänä ei aiokaan. Ja muutenkin hän ei ole kovinkaan avoin ja vilpitön. Taannoin
hän väitti rakastavansa minua, mutta samaan aikaan saattoi loukata ja aliarvioida. Ja
nyt muutama viikko myöhemmin ei rakastakaan.
Hän haluaisi naimisiin niin pian kuin mahdollista, koska on
omasta mielestään jo vanha ja hänen äitinsä asettaa naimisiinmenolle paineita.
Emme ole tulisesti rakastuneita, mutta yhdessäolo on mukavaa.
Hänen mielestään rakkauden puutteen voi sivuuttaa, väljähtyyhän suhde muutenkin.
Mutta hänen mielestään on kuitenkin paljon oleellisempaa, että minä rakastan häntä
kuin että hän rakastaisi minua. Kiinassa on kuulemma sanonta; voit naida naisen, jota et rakasta,
mutta älä nai naista, joka ei rakasta sinua.
Haluaisin ihan rauhassa kehitellä suhdetta, mutta hänellä ei tunnu olevan asiaan
kuitenkaan oikein kärsivällisyyttä ja halua. Hän ehdotti, että rupeaisimme tekemään jo pikaisesti
lasta, jotta päästäisiin ennen vuoden vaihdetta naimisiin ja lopulta käymään/muuttamaan Kiinaan. Kun kerroin, etten ollenkaan ole valmis näin pikaisesti tekemään tätä kaikkea, hän suuttui
ja löi hanskat naulaan. Viime aikoina olen kysellyt häneltä aikooko hän lähteä määräaikaisuuden
loputtua takaisin Kiinaan vai ei. Kuten sanoin selkeää vastausta on vaikea saada.
Hän ei mielellään keskustele kanssani asioista, vaan hän suunnittelee
valmiiksi omassa mielessään kaiken ja sitten olettaa minun seuraavaan hänen suunnitelmiaan.
Nyt vain mietin luovuttaisinko? : (
määräaikaisella sopimuksella, jota on jo ainakin kerran uusittu.
Ongelmana on, että en jaksaisi jatkaa suhdetta, kun on niin vaikea ottaa
selvää aikooko hän jäädä Suomeen vai ei. Yhtenä päivänä aikoo ja seuraavana
päivänä ei aiokaan. Ja muutenkin hän ei ole kovinkaan avoin ja vilpitön. Taannoin
hän väitti rakastavansa minua, mutta samaan aikaan saattoi loukata ja aliarvioida. Ja
nyt muutama viikko myöhemmin ei rakastakaan.
Hän haluaisi naimisiin niin pian kuin mahdollista, koska on
omasta mielestään jo vanha ja hänen äitinsä asettaa naimisiinmenolle paineita.
Emme ole tulisesti rakastuneita, mutta yhdessäolo on mukavaa.
Hänen mielestään rakkauden puutteen voi sivuuttaa, väljähtyyhän suhde muutenkin.
Mutta hänen mielestään on kuitenkin paljon oleellisempaa, että minä rakastan häntä
kuin että hän rakastaisi minua. Kiinassa on kuulemma sanonta; voit naida naisen, jota et rakasta,
mutta älä nai naista, joka ei rakasta sinua.
Haluaisin ihan rauhassa kehitellä suhdetta, mutta hänellä ei tunnu olevan asiaan
kuitenkaan oikein kärsivällisyyttä ja halua. Hän ehdotti, että rupeaisimme tekemään jo pikaisesti
lasta, jotta päästäisiin ennen vuoden vaihdetta naimisiin ja lopulta käymään/muuttamaan Kiinaan. Kun kerroin, etten ollenkaan ole valmis näin pikaisesti tekemään tätä kaikkea, hän suuttui
ja löi hanskat naulaan. Viime aikoina olen kysellyt häneltä aikooko hän lähteä määräaikaisuuden
loputtua takaisin Kiinaan vai ei. Kuten sanoin selkeää vastausta on vaikea saada.
Hän ei mielellään keskustele kanssani asioista, vaan hän suunnittelee
valmiiksi omassa mielessään kaiken ja sitten olettaa minun seuraavaan hänen suunnitelmiaan.
Nyt vain mietin luovuttaisinko? : (
Vastaukset 10
Vanhimmat
Kaikkihan ne naimisiin haluaa eli oleskeluluvan.
Niilläkin painaa äidin sana,jopa isoöidin ellei
peräti isoisoäidin.
kyse oleskeluluvasta. Oleskelulupa on jo.
Avioliiton perusteella myönnettävä A-lupa on vähän eri asia kuin työnteon perusteella myönnetty B-lupa. B-lupahan on vain vuoden voimassa, eli kyllä varmasti A-luvan saanti (avioliitto) kovasti häntä kiinnostaisi.
ei nyt niin hirveän innostunut ole ollut suomalaisesta kulttuurista. Hän on kyllä kiinnostunut suomalaisesta työelämästä kun se on kiinalaiseen työelämään verrattuna helpompaa. Hän on työskennellyt monessa eri maassa ennen Suomeen tuloaan, urasuuntautunut kun on. Kiinaan hän kuitenkin aina välillä haikailee..
Kiinassa on neljääkymppiä lähestyessä "vanha" ja silloin on tosi kiire naimisiin. Vanhemmat varsinkin yleensä painostavat ja yrittävät järjestää ehdokkaita, vaikka itse olisi täysin tyytyväinen sinkkuuteensa.
Muutenkin kuulostaa tavalliselta kiinalaiselta mieheltä.
Neuvoni olisi: jos tyydyt tällaiseen suhteeseen etkä usko koskaan löytäväsi mitään parempaa, niin mene ihmeessä naimisiin. Jos taas haluat tavoitella jotakin parempaa, niin jätä mies, ei se siitä paremmaksi muutu.
onko itselläsi vastaavia kokemuksia ?
Minä tyydyin siihen tylsään elämään, mutta en kyllä suosittele sitä kenellekkään toiselle. Enempää en halua kertoa.
tai sitten asia ratkeaa itsestään.
tulevien lastenne kannalta.
Millaisen elämän heille haluaisit?
Jos jo nyt tuossa vaiheessa sinusta tuntuu noin epävarmalta, anna hänen ilman muuta mennä menojaan.
Ei se suhde ainakaan tuosta parane koskaan.
Nimim. kokemuksen syvällä rintaäänellä