Eroanko 20 avioliittovuoden jälkeen

Kaikenko kokenut

Meillä on 20 vuoden avioliitto takana 2 teini-ikäistä lasta. Olen 44 vuotias mies ja minulle on tämän kevään aikana tullut sellainen tunne, että mitä tekis loppuelämällä. Sänkyhommat harvenneet, eli vaimoni ei syty seksiin. Kerta viikossa tai kahdessa ei riitä minulle. Pikapanoihin vaimoni suostuu silloin tällöin, mutta ne ei minua sytytä. Me ei tapella kovin usein ja kaikki riidat sovitaan siististi puhumalla käsiksi ei olla käyty kertaakaan toisiimme. Olemme siirtyneet ikäänkuin kaveriasteelle. Oma käytökseni on muuttunut kevään aikana hermostuneemmaksi, yleensä tiuskin siitä lapsille ja hehän ovat siinä väärä kohde. Taloudellinen tilanne meillä ihan ok asunto, kesämökki autot jne. Olen vakavissani harkinnut hakemista töihin toiselle paikkakunnalle ja sitä myöten eroon vaimostani (perheestä). Tilanne on kuitenkin tosi ahdistava, kun sitä on ikäänkuin puun ja kuoren välissä. Syrjähyppyä en ole vielä tehnyt, vaikka se jo aika lähellä on ollutkin. Onko joku eronnut tällä tavalla, tai onko tullut samanlaisia tuntemuksia?

30

4650

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Kreivi Lindgren

      Voitko heittää kaiken hukkaan 20 v avioliiton jälkeen? En suosittelisi vaan mieti mitä itse voit tehdä sytyttääksesi suhteenne uudelleen.
      Mietit mitä loppuelämälläsi tekisit...
      Voin vakuuttaa, ettei syrjähypyt ole ratkaisu ongelmiisi.Ongelmaan ei ole helppoa ratkaisua.Kuuluu ikäkauteesi, jolloin mietitään näitä juttuja. Et kuitenkaan ole yhtään onnellisempi muissakaan suhteissa..

      • Anonyymi

        Miten niin heittää kaikki? Outo ajattelutapa.
        "Et kuitenkaan ole yhtään onnellisempi muissakaan suhteissa.." - minkä lehden ennustajana toimit :-))


    • Ulla

      Hei,

      lastesi onni on kaikista tärkeintä. seksi ei ole tärkeintä elämässä vaan elämän tarkoitus. Minkä takia elät? et ehkä tiedä sitä, mutta sen näet kun katson rakkaista lapsiasi. Sinun tarvitsee jutella tästä asiasta vaimosi kanssa, mitä hän haluaa? tuntuuko vaimoltasi että kaikki on tyhjää, entä mitä vaimosi tekisi loppuelämänsä? haluatko ottaa eron lapsistasi? oletko varma että lapsesi haluaa sitä? entä jos ottaisitte vain hetkeksi etäisyyttä, olisit kuukauden toisella paikkakunnalla töissä, tulisitte erilaisesti toimeen, lähtisitte etelään ja pohtisitte mitä haluatte elämältä. teillä tietysti on eri toiveet ja haaveet mutta niitä voi aina soveltaa. mitä jos otat eron? mitä sitten? mitä teet elämälläsi? kaikki jaetaan puoliksi, miten lasten käy? joudut olemaan ehkä koko loppuelämäsi yksin, ilman vaimoa.

      Älä tiuski lapsillesi, he eivät ole tehneet mitään väärää. kaveri aste vaimon kanssa on ihan hyvä, mutta jotan syvää te tarvitsette siinä. jos jätätte lapset kotiin ja haette jotain mukavaa yhteiseltä, kahdenkeskeiseltä lomalta. en tiedä auttoiko tämä mitään, mutta jos haluat, pistä mielipidettäsi uudestaan, tähän perään ja kerro mitä olen päättänyt

      Jo

      • kaiken jo

        Tämä tilanne on tosi ahdistava. Ehkä muutto toiselle paikkakunnalle vähäksi aikaa saisi silmät avautumaan ja että se onni ja autuus ei olekaan siellä, en tiedä on ole vielä kokeillut. Pahimmlta tuntuu juuri ero lapsista. Niistä varmaan saa ikuisen vihamiehen.

        Jokin kuntoloma kahdestaan olisi varmaan paikallaan.

        En tunne naisten anatomiaa, mutta voisiko hormonaalisella puolella olla merkitystä haluttomuuteen - jos tiedät vastaa. Vaimoni on 42 vuotias. Hänellä on lieviä hikoilukohtauksia yöllä, johtuuko stressistä vai mistä


      • Esteetikko
        kaiken jo kirjoitti:

        Tämä tilanne on tosi ahdistava. Ehkä muutto toiselle paikkakunnalle vähäksi aikaa saisi silmät avautumaan ja että se onni ja autuus ei olekaan siellä, en tiedä on ole vielä kokeillut. Pahimmlta tuntuu juuri ero lapsista. Niistä varmaan saa ikuisen vihamiehen.

        Jokin kuntoloma kahdestaan olisi varmaan paikallaan.

        En tunne naisten anatomiaa, mutta voisiko hormonaalisella puolella olla merkitystä haluttomuuteen - jos tiedät vastaa. Vaimoni on 42 vuotias. Hänellä on lieviä hikoilukohtauksia yöllä, johtuuko stressistä vai mistä

        Muistella niitä hyviä asioita, joita suhteessanne on ollut tähän asti. En tiedä kauanko tällainen epämiellyttävä vaihe on kestänyt, mutta jostainhan senkin on täytynyt alkaa. Jos voisit keskustella vaimosi kanssa rehellisesti, laittamalla avoimesti kortit pöytään ja kertomalla ajatuksesi hänelle. Usein vain pitkitetään tilanteita, jotka voitaisiin käsitellä. Entä rakkaus oliko sitä ennen, onko nyt? Entä jos voisit yrittää keskustella myös seksistä avoimesti, se voi olla helpottavaa, jos molemat yrittävät ymmärtää toisiaan. Voihan olla että hänellä on fyysisiä tai henkisiä paineita ja siksi olisi hyvä jos mies välillä huomioi vain naisensa tarpeita ja vähän hillitä omia himojaan.

        En välillä ole tyytyväinen parisuhteeseeni, mutta ei se naista vaihtamalla parane, vaan puhumalla. Miesten on hyvin vaikeaa ymmärtää naisia, mutta me jotka olemme omamme löytäneet olemme onnellisessa asemassa!


      • Ulla
        kaiken jo kirjoitti:

        Tämä tilanne on tosi ahdistava. Ehkä muutto toiselle paikkakunnalle vähäksi aikaa saisi silmät avautumaan ja että se onni ja autuus ei olekaan siellä, en tiedä on ole vielä kokeillut. Pahimmlta tuntuu juuri ero lapsista. Niistä varmaan saa ikuisen vihamiehen.

        Jokin kuntoloma kahdestaan olisi varmaan paikallaan.

        En tunne naisten anatomiaa, mutta voisiko hormonaalisella puolella olla merkitystä haluttomuuteen - jos tiedät vastaa. Vaimoni on 42 vuotias. Hänellä on lieviä hikoilukohtauksia yöllä, johtuuko stressistä vai mistä

        Hormonaalisella puolella on merkitystä haluttomuuteen, te voisitte ehkä harkita käydä tuon hikoilukohtausten takia lääkärillä.

        lasten takia kannattaa todellakin harkita mitä tekee, he tarvitsee teitä molempia.
        sitä lomaa minä suosittelen erittäin paljon, olenhn jo itse kokenut jo paljon, minä olen 48 ja ollut naimisissa kerran, minulla on kaksi lasta ja molemmilla eri isät.

        kuule, haluatko kirjoittaa minulle omaan sähköpostiini? se on [email protected]

        en halua että teet ajattelemattomia asioita


    • nainen

      Mietit eroa...
      Minun ex mieheni alkoi tuntea kai samoin ja ilmoitti reilu vuosi sitten haluavansa erota. Se oli minulle shokki, mutta koska hän halusi 28 yhteisen vuoden jälkeen lähteä niin minkäs teit.

      Nyt olen onnellinen että hän lähti; sillä todellakaan jos ei ole mitään halua olla yhdessä ja yrittää niin lapset siitä kärsivät. Minulla on uusi miesystävä ja lapset ovat sopeutuneet hyvin tilanteeseen ... mutta kuinka kävi miehelleni... hän on yksin ja nyt katuu lähtöään. Minä en voi antaa sitä eron aiheuttamaa loukkausta hänelle anteeksi ... en enää rakasta häntä. Joten siinä sinulle mietittävää... mitä haluat.

      • jätetty mies

        Vaimoni muutti helmikuussa pois. Oli jo vuosi sitten sama tilanne mutta luopui. meillä 3 lasta nuorin 14. Sanoi ettei rakasta minua enää syyksi. 20 vuotta yhdes. Moitti että en ole lapsille hyvä isä, että mussutan aina niille. Varmasti paljon perää mutta en omasta enkä lapsien mielestä ollut niin paha. En ollut väkivaltainen. Pidin syytä lähtöön ja eron hakemiseen aika vähäsenä. Lauantaina selvisi että on jo uuden miehen kanssa. Työkaverinsa jonka minäkin tunnen. 4kk muutosta. Uskon että jotain oli jo ennemmin ja ties mitä muuta. Meidän ero olisi tullut voimaan vasta syksyllä. Eli huorinteko. En olisi koskaan uskonu tuntevani eniten rakastamaani ihmistä kohtaan johon luotin kuin kallioon näin suurta vihaa ja halveksintaa. Jos itselläsi on vaimo joka haluaa elää sun kanssa arkista elämää niin sen korjaamiseen on aina mahdollisuudet. Vieraissa käynnillä ja lähtemisellä aiheutat muille suunnatonta surua. Jos tunnet olevasi niin paljon Toista (vaimoasi) ahdistuneempi ja lähdet, väitän että olet itsekäs pettäjä ja se todellinen perheen paha. Ei sitä aina voi rakastaa mutta aina voi jos haluaa olla toisen luottamuksen arvoinen. Se herättää uutta rakkautta myös lapsissasi sua kohtaan ja saat sitä itsellesikin.


      • kaikenko kokenut

        Kysyisin sinulta, miksi miehesi lähti. Oliko teidän parisuhteessa hellyyttä ja läheisyyttä. Millainen oli teidän seksi-elämänne.

        Sinä saat varmasti tässä uudessa suhteessa sitä, joka sinun avioliitostasi puuttui, hellyys huomionositus ja ehkä seksi-elämäkin on sen myötä virinnyt uudestaan.

        -vastaa-


      • nainen
        kaikenko kokenut kirjoitti:

        Kysyisin sinulta, miksi miehesi lähti. Oliko teidän parisuhteessa hellyyttä ja läheisyyttä. Millainen oli teidän seksi-elämänne.

        Sinä saat varmasti tässä uudessa suhteessa sitä, joka sinun avioliitostasi puuttui, hellyys huomionositus ja ehkä seksi-elämäkin on sen myötä virinnyt uudestaan.

        -vastaa-

        Hei
        Kiitos että olet kiinnostunut asiasta.
        Meillä ei ollut riitoja. olin 17 kun aloimme seurustella ja sitten aikanaan tuli lapset, talo, auto ym...
        Minä olin seksissä se aktiivisempi puoli ja osoitin mielestäni hellyyttä. Tosin olin myös työni takia paljon matkoilla.
        Kun mies halusi eron - oli ensimmäinen kysymys miksi... Hän vastasi että olemme kasvaneet erilleen, ja ettei hän halua enempää minua loukata. Lisäksi hän sanoi ettei hän ollut kasvanut mieheksi. JA että en ole enää sama ihminen kuin silloin kun tavattiin. (painoa tullut 25 kiloa siihen 17 kesäisen tytön mittoihin lisää - voisiko vaikuttaa...)

        Eroa ja erilaistumista = erilleen kasvamista saattoi lisätä myös se, että minä kouluttauduin akateemiseen ammattiin ja hän ei. En tiedä olisiko tällä ollut vaikutusta. Minulle ei missään tapauksessa ainakaan ole.

        Nyt olen onnellinen; koen että minut huomioidaan sellaisena kuin olen - seksiä minun ei tarvitse enää "anoa".

        Olet oikeassa - nyt saan tässä uudessa suhteessa sitä mitä toivoin omassa avioliitossakin olleen.
        Keskustelen miellelläni asiasta lisää sillä minulle ei vieläkään ole selvää miksi mieheni lähti. VArmasti olen muuttunut yhteisten 28 vuoden aikana... mutten mielestäni huonompaan suuntaan.

        Kivaa kesää kaikille lukijoille


      • m-40
        jätetty mies kirjoitti:

        Vaimoni muutti helmikuussa pois. Oli jo vuosi sitten sama tilanne mutta luopui. meillä 3 lasta nuorin 14. Sanoi ettei rakasta minua enää syyksi. 20 vuotta yhdes. Moitti että en ole lapsille hyvä isä, että mussutan aina niille. Varmasti paljon perää mutta en omasta enkä lapsien mielestä ollut niin paha. En ollut väkivaltainen. Pidin syytä lähtöön ja eron hakemiseen aika vähäsenä. Lauantaina selvisi että on jo uuden miehen kanssa. Työkaverinsa jonka minäkin tunnen. 4kk muutosta. Uskon että jotain oli jo ennemmin ja ties mitä muuta. Meidän ero olisi tullut voimaan vasta syksyllä. Eli huorinteko. En olisi koskaan uskonu tuntevani eniten rakastamaani ihmistä kohtaan johon luotin kuin kallioon näin suurta vihaa ja halveksintaa. Jos itselläsi on vaimo joka haluaa elää sun kanssa arkista elämää niin sen korjaamiseen on aina mahdollisuudet. Vieraissa käynnillä ja lähtemisellä aiheutat muille suunnatonta surua. Jos tunnet olevasi niin paljon Toista (vaimoasi) ahdistuneempi ja lähdet, väitän että olet itsekäs pettäjä ja se todellinen perheen paha. Ei sitä aina voi rakastaa mutta aina voi jos haluaa olla toisen luottamuksen arvoinen. Se herättää uutta rakkautta myös lapsissasi sua kohtaan ja saat sitä itsellesikin.

        lisää vaimoasi kohtaan huomaavaisuutta,tuo esim, kukkia,käytä teatterissa ,voisit käydä seksi kaupassa ostaa liukuvoidetta,yms.aivan kuin kosisit uudestaan aivan tuntematonta mutta älä vonkaa sänkyhommiin ennenkuin olet ansainnut tai vaimosi haluaa ,


    • anni

      Älä naura, itseolen 25vuotias ja on selviä merkkejä 30-kriisistä!

    • Nuori

      Eroa, jos olet jo noin pitkälle päässyt. Puhu vaimosi kanssa, mistä kenkä puristaa ja kaikista asioista avoimesti. Pyytäkää ja antakaa anteeksi kaikki asiat mitkä ovat jääneet hampaan koloon ja olkaa enemmän yhdessä. Ehdotuksesi yhteisestä lomasta oli hyvä, mutta jos sen teette niin pyhittäkää se sitten vain teille kahdelle. Kaikkea hyvää...

    • yksinkö

      Mieheni alkoi katsella nuoria naisia.On kamalaa odotella saako se jonkun vai ei.Keekoilee kylillä ja puhuu huorista MITEN TÄHÄN PITÄISI SUHTAUTUA.

      • Oona

        Jätä tollanen sika -kattelkoon sitten rauhassa niitä naikkosiaan, mutta eipä tollanen taida kellekään kelvata, myös Sinä olet hänelle aivan liian hyvä!


    • n24

      niin kuin itsestäsi parhaalta tuntuu. Kerran täällä eletään. Lapset sopeutuvat, jos heillä hiukankin on järkeä päässään. Omat vanhempani erosivat kun oli teini-iässä ja mikä minä siihen olen sanomaan vastaan. Ihmisiä hekin ovat enkä missään nimessä olisi halunnut, että he oman elämänsä heittävät hukkaan minun takiani, varsinkaan kun ero oli sopuisa ja vanhemmat järki-ihmisiä (eivät sotkeneet lapsia eroon, puhuneet pahaa meidän kuullen toisistaan jne.).

      Minä olen huono antamaan neuvoja ikäni takia, mutta jos puhe vaimollesi ei auta, niin minkäs teet. Et voi ottaa vastuuta toisen ihmisen elämästä jne. Varsinkaan jos hän ei yhtään ole halukas panostamaan esim. seksielämään (ja puhumaan siitä mikä on vialla).

      Olkoonkin itsekästä ajattelua, mutta edelleen painotan, että kerran täällä ollaan ja parempi se rillutella loppuelämä kuin tuskailla ja riutua elähtäneessä parisuhteessa.

    • m41

      Tilanne on kutakuinkin tutunoloinen. En kuulemma keksinyt mitään tehtävää, ei menty minnekään..etc. Ja 7 v. jälkeen hän lähti 3 alle 7 v ikäisen kanssa. 2 vuotta siitä on kulunut. Ei riidelty, en ollut väkivaltainenkaan, aina emme puhuneetkaan. Se ei minua vaivannut mutta toista kyllä.

      Nyt tuntuu siltä että teko oli oikea, henkinen ahdistus on poissa. Olen astunut uuden liiton huoneiston eteiseen. Matka on siis jäljellä vielä. Lapsiin on hyvä yhteys kuin x:kin. Tosin vältän häntä niin kauan kuin voin...tunnen häntä kohtaan halveksuntaa.

      Ratkaisulla vaikutat kaikkien tilanteseen. Teidän kaikkien elämä on samanarvoista, elämästä on voitava saada iloa. Lähipiiri kuohahtaa aluksi sukulaisista puhumattakaan, ei niistä tule välittää. Mutta ennen kuin teet, puhu ja kerro ajatuksistasi toiselle osapuolelle, ehkä kuuntelettekin väärää taajuutta, molemmat. Toiseksi, älä ajattele omaisuuden jakoa äläkä pyri hyvittämään. Kaikki puoliksi, sattuu tai ei, ja älkää tehkö siitä riitaa.

      Olet vakaalla pohjalla, kun et ole syrjähyppyjä tehnyt ja toivottavasti et teekään niin. Sillä haavoitetun sielun kanssa eläminen ei ole helppoa.

      Hyvää jatkoa! Ero kyllä muuttaa muttei välttämättä ratkaise mitään.

    • yksi vain monista

      ..menisitte vaikka avioliittoleirille? Tai sitten muuten vain tutustu vaimoosi uudestaan. Ota selvää siitä, mistä hän pitää ja mistä ei, keksikää uusia harrastuksia ym. ja keskustelkaa ja sopikaa, että laitatte suhteen remonttiin ja huoltoon. Enemmän teidän ongelmat kuulostaa keski-iän kriisiltä. Onkohan se seksi loppujen lopuksi se isoin ongelma sittenkään? Tärkeämpää olisi hoitaa se tyhjyyden tunne pois tai mikä siellä taustalla jyllääkään ja seksikin voisi sitten korjaantua sitä kautta. Ei se ero välttämättä ole se ratkaisu, vaikka tietyssä mielessä helpoimmaltahan se kuulostaa, kun ei tartte sitten käsitellä asioita ja tehdä työtä, nähdä vaivaa ja rakastua "vanhaan" vaimoon uudestaan.

      Tsemppiä teille, vielä on toivoa!

    • päätös on vaikea

      mitä tarkoitat. Itselläni 18 v. avioliittoa, yhteiseloa 22v. Nykyään tuntuu kuin olisin naimisissa veljeni kanssa, olisin pelkkä talouden- ja lastenhoitaja veljelleni. Yli vuoteen ei seksiä, eikä se ole ollut sitä moneen vuoteen. Olen kotona jatkuvasti lasten kanssa, mieheni menee jatkuvasti joka puolella, varsinkin viikonloppuisin häntä ei näy juuri ollenkaan ja jos näkyy, makaa krapulassa... Minä olen ollut jo vuosia yksinhuoltaja ja olen henkisesti "poikki" jo. Tiuskin ja äyskin lapsilleni helposti ja koen siitä huonoa omaatuntoa, elämäni on todella henkisesti raskasta, vetää roolia ja kärsiä. Syrjähyppyä en myöskään ole tehnyt, mutta tuntuu, ettei ole kaukana, olen kävelevä pommi joka katsoo jokaisen kaksilahkeisen perään ja miettii, minkälainen mies olisi sängyssä! Haluaisin laittaa elämäni täysin uusiksi ja todella muuttaa myös toiselle paikkakunnalle, jättää tämä ja aloittaa uusi elämä, mutta mistä rohkeus??Sisimmässä omatunto koputtaa, teetkö sitten varmasti oikein, mutta sydän sanoo: LÄHDE!

      • kaikenko kokenut

        Olet samantapaisessa tilanteessa kuin minä, mutta toisen sukupuolen edustajana. Jos teillä ei ole ollut esim. seksiä yli vuoteen, ukkosi pettää. Meillä on vain yksi elämä eikä meidän täydy olla marttyyreja ja uhrata sitä odottamalla, että jonain päivänä se olisi paremmin. Kypsytän kesän aikana omaaa päätöstä muutanko pois kotoani ja sitä päätöstä tukien olen kirjoittanut tälle palstalle ja hakenut tukea toimilleni. Sinun tapauksessa voin sanoa jätä se retku ja lähde, sinulla on elämä edessä. Kaikkea hyvää, kohtalotoveri


      • päätös on vaikea
        kaikenko kokenut kirjoitti:

        Olet samantapaisessa tilanteessa kuin minä, mutta toisen sukupuolen edustajana. Jos teillä ei ole ollut esim. seksiä yli vuoteen, ukkosi pettää. Meillä on vain yksi elämä eikä meidän täydy olla marttyyreja ja uhrata sitä odottamalla, että jonain päivänä se olisi paremmin. Kypsytän kesän aikana omaaa päätöstä muutanko pois kotoani ja sitä päätöstä tukien olen kirjoittanut tälle palstalle ja hakenut tukea toimilleni. Sinun tapauksessa voin sanoa jätä se retku ja lähde, sinulla on elämä edessä. Kaikkea hyvää, kohtalotoveri

        sillä minulle ei ole tullut edes mieleeni, että mieheni voisi pettää ...? Todella, kun nyt sitä ajattelen, niin se on ilmeisesti totta. Siitä en todella halua tietää mitään, olen jo kypsytellyt itseäni pitkään ja tämä on oleva viimeinen yhteinen kesämme. Minulla on kesällä eräs tilaisuus jonne olen jo nyt varannut mieheltäni ajan! Luulenpa että tämä tilaisuus on se, joka potkaisee koko homman vauhtiin. Olen absolutisti, mutta sillä kertaa auto jää kotiin ja tämä tyttö (40v.) pitää hauskaa aamuun saakka. Meillähän on vain tämä yksi elämä, onko pakko elää se marttyyrina loppuun?? Toivottavasti omat hermosi kestävät tilannetta ja syksy tuo tullessaan päätöksen joka on oleva oikea! Hauskaa kesää joka tapauksessa!


      • jos ei tämä tehoa niin....
        päätös on vaikea kirjoitti:

        sillä minulle ei ole tullut edes mieleeni, että mieheni voisi pettää ...? Todella, kun nyt sitä ajattelen, niin se on ilmeisesti totta. Siitä en todella halua tietää mitään, olen jo kypsytellyt itseäni pitkään ja tämä on oleva viimeinen yhteinen kesämme. Minulla on kesällä eräs tilaisuus jonne olen jo nyt varannut mieheltäni ajan! Luulenpa että tämä tilaisuus on se, joka potkaisee koko homman vauhtiin. Olen absolutisti, mutta sillä kertaa auto jää kotiin ja tämä tyttö (40v.) pitää hauskaa aamuun saakka. Meillähän on vain tämä yksi elämä, onko pakko elää se marttyyrina loppuun?? Toivottavasti omat hermosi kestävät tilannetta ja syksy tuo tullessaan päätöksen joka on oleva oikea! Hauskaa kesää joka tapauksessa!

        Moi !
        Pystyn asettumaan vaimosi asemaan, koska vuodet täsmäävät ikään, naimisissaoloon eivät tosin lasten ikään ja lukumäärään (8,11,12) mutta kuitenkin miehen tuntemuksiin eli hellyyden ja seksittömyyden puutteeseen ja naisen välinpitämättömyyteen (tarkoitan itseäni).

        Meillä (lue miehelläni 100% itselläni 50%) kriisi kesti (huom! kesti) lähes 10 vuotta. "Et ole se sama nainen kehen 20 vuotta sitten tutustuin !!" Miten voisinkaan olla ollut kun olen elänyt muille, kantanut vastuun omasta työstäni (joka on ajoittain hyvin stressaavaa), harrastuksistani (niitäkin naisella pitää olla), lasteni koulun käynnistä, kodinhoidosta ja kaikesta muusta perheen elämiseen liittyvästä eli työpäivä 12 h, lukuunottamatta perheen ruokinta - mies tekee ruoat ja käy kaupassa (suurkiitos siitä hänelle).

        Mutta se vinkki:
        Tee vaimosi jollain tavalla tietoiseksi siitä, että muutkin naiset sinua saattavat haluta.
        Jää vaikka kiinni jostain sellaisesta mikä teidän suhteessanne ei ole tavallista ja johon liittyy toinen nainen.
        Sinun ei tarvitse pettää, mutta tee vaimosi tietoisesti mustasukkaiseksi.
        Yritä tehdä se niin, että siitä ei jää vaimollesi kiusaamisen maku. Sitä miten sinä sen teet en voi kertoa, koska en tiedä miten te elätte yleensä.

        Olen tänään jutellut tyttökaverini kanssa keneen tämä tehosi ja se tehosi myös minuun pari kuukautta sitten. Eli tuloksia tulemaan kun olet kokeillut.
        t. naisia voi ymmärtää vain toinen nainen


      • Oona
        jos ei tämä tehoa niin.... kirjoitti:

        Moi !
        Pystyn asettumaan vaimosi asemaan, koska vuodet täsmäävät ikään, naimisissaoloon eivät tosin lasten ikään ja lukumäärään (8,11,12) mutta kuitenkin miehen tuntemuksiin eli hellyyden ja seksittömyyden puutteeseen ja naisen välinpitämättömyyteen (tarkoitan itseäni).

        Meillä (lue miehelläni 100% itselläni 50%) kriisi kesti (huom! kesti) lähes 10 vuotta. "Et ole se sama nainen kehen 20 vuotta sitten tutustuin !!" Miten voisinkaan olla ollut kun olen elänyt muille, kantanut vastuun omasta työstäni (joka on ajoittain hyvin stressaavaa), harrastuksistani (niitäkin naisella pitää olla), lasteni koulun käynnistä, kodinhoidosta ja kaikesta muusta perheen elämiseen liittyvästä eli työpäivä 12 h, lukuunottamatta perheen ruokinta - mies tekee ruoat ja käy kaupassa (suurkiitos siitä hänelle).

        Mutta se vinkki:
        Tee vaimosi jollain tavalla tietoiseksi siitä, että muutkin naiset sinua saattavat haluta.
        Jää vaikka kiinni jostain sellaisesta mikä teidän suhteessanne ei ole tavallista ja johon liittyy toinen nainen.
        Sinun ei tarvitse pettää, mutta tee vaimosi tietoisesti mustasukkaiseksi.
        Yritä tehdä se niin, että siitä ei jää vaimollesi kiusaamisen maku. Sitä miten sinä sen teet en voi kertoa, koska en tiedä miten te elätte yleensä.

        Olen tänään jutellut tyttökaverini kanssa keneen tämä tehosi ja se tehosi myös minuun pari kuukautta sitten. Eli tuloksia tulemaan kun olet kokeillut.
        t. naisia voi ymmärtää vain toinen nainen

        Että ehdottelet sitten parikytä vuotta kimpassa olleille tollasia pelejä ja sotasuunnitelmia...Ihan terveellä pohjalla joo...kuulostaa teinityttöjen hommilta! Ei aikuisille!


    • Kaikenko kokenut

      Tähän se sitten johti, eli päädyin sänkyyn ikäänkuin kohtalotoverin kanssa (nainen). Tapasin työn merkeissä yhden naisen, pitkäaikainen tuttavuus. Keskustelimme kahvin merkeissä ja jostain syystä jutut siirtyivät avioelämmän ja niihin vaikeuksiin, joihin kumpikin oli ajautunut. Päädyimme lopulta tämän naisen kotiin, lapset maailmalla ja mies työmatkoilla. Tarvitsimme molemmat hellyyttä ja sitä myös saimme. Rakastelimme monta kertaa peräkkäin, ikäänkuin oisimme ottaneet kiinni vuosien mittaan menetettyä. Moraalisesti tämä teko tietysti ahdistaa, mutta antaa vahvistusta aikeille erota.

      Syksyn tuulet tuovat muutoksen elämääni.

      Kiitokset kaikille jotka ovat osallistuneet keskusteluun, jatkukoon keskustelu.

      • mies

        että eron hetkellä naisesi tajuaa arvosi, ero ei ole helppoa ja saat syyllisyyttä lastesi takia. Se, onko sitten jatko helpompaa vai ei niin sitähän ei voi tietää. Muutos oli tultava ja ehkä jälkikäteen se syrjähyppy ei olisi ollut tarpeen, mutta ihminenhän ei usko asioita ennekuin ne itse kokee.
        Itselläni samanlainen prosessi kesken, joten et ole ainoa ; )


      • m42

        Teit itse asiasa sen mitä aioin ehdottaa ,eli harkittun syrjähypyn. Itsellä auttoi jaksamaan samanlaisen tilanteen ylitse, ainakin nyt vähän aikaa. Lasten takia, ilman heitä olis peli jo selvä.ovat niin pieniä vielä ettei henno.
        Mutta henkinen ahdistus jatkuu kotona...

        Tosiasia lienee, että parempi kerta
        rysäys kuin ainainen kitinä, eli jos saat lastenhuoltohommat hoidettu tms, nosta kytkintä.

        Olet vielä siinä iässä että kivoja sinkku/ yksinhuoltajanaisia riittää, voin kertoa kokemuksesta. Toisaalta, ,mukavin elämäntapa näyttäis olevan ( hyvän kaverin esimerkki) elellä vapaasti sinkkumiehenä ja nautiskella kivojen naisten kanssa eikä alkaa perhehelvettiä taas alusta.

        Jos muistat niin kerro täällä miten kävi syksyllä..


      • päätös on vaikea

        ... että vaikka 99.5 % tuomitsee syrjähypyn tietämättä taustoja, olen onnellinen puolestasi. Mutta miltä nyt tuntuu...? Sitä usein mietin, miltä tuntuu jälkeenpäin. Pystynkö katsomaan miestäni silmiin ja olemaan kuten ennenkin, entäpä jos syrjähyppy olikin pettymys - kokemuksia kenelläkään???Toki uskoisin, että ihanan kokemuksen jälkeen jaksaa taas masentavan arjen. Olen itse siinä tilassa, että ei ole kaukana "vieraissakäynti", se on vain ajan kysymys. Yhdyn edelliseen, kertoile syksyllä mitä kuuluu!!


    • Nainen :)))

      ...mutta kun sen on tehnyt,alkaa elämä ja toipuminen.

      Luin kirjoituksesi 3 kertaa ja pysähdyin mietiskeleen omaa elämääni ja näin siinä paljon samaa sun kertomuksesi kanssa.Ja tiedän kokemuksesta että vaikka liitolta ei enää mielestään saa paljoakaan,ratkaisun tekeminen vaatii paljon...se vaatii niin paljon että voimia pitää olla kun on päätöksensä tehnyt,koska lopputulos voi olla kaameakin!!!

      En halua kommentoida omaa tarinaani tässä tämän enempää,mutta sen sanon että kun olin päätökseni tehnyt ja muuttanut,tunsin suunnatonta onnea että minä pystyin siihen eli pystyin riuhtaisemaan itseni pois sellaisesta elämästä mistä en enää itse saanut yhtään mitään.

      Muista se että jos et pysty olemaan mies ja eroamaan kunniallisesti,elä ala vaan vaimoasi pettämään,koska siinä tulet loukkaamaan myös itseäsi...eli reilu peli jos ei kiinnosta,miksi vängällä jatkaa,kerranhan täällä vain eletään.

      En kuitenkaan halua alkaa puhumaan avioerojen puolesta,mutta koska olit jättänyt tälläisen mietteen ,en voinut olla siihen puuttumatta.

      Voimia sinulle,teetpä sitten minkäkinlaisen päätöksen hyvänsä.Sen voin vilpittömästi kertoa,että itse en olisi odottanut 20 vuotta jos olisin tiennyt miten onnellinen tulen elämässäni olemaan ihan yksin ja vapaana.
      Ja huom...vapaus ei ole minulle irtosuhteita vaan itsenäisen naisen elämää joka alkaa nauttimaan elämästään ensimmäisen kerran!!!

      Kaunista kesää sinulle ja voimia päätöksissäsi =)

    • Anonyymi

      Ero kannattaa aina. Sain itse paljon komeamman miehen ja seksikin on mahtavaa.

      • Anonyymi

        Aloitus ja muut kommentit ovat vuodelta 2003! Eiköhän tuolloin kirjoittaneet ole jo päätöksensä tehneet aika päivää sitten ja ehtineet jo kyllästyä jo seuraavaankin.


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Poliisitehtävä alkuviikosta Maisan kotona

      Iltasanomat: Helsingin poliisilaitos vahvistaa, että Vantaalla on ollut poliisitehtävä kyseisenä ajankohtana. Poliisin
      Kotimaiset julkkisjuorut
      97
      2300
    2. Tämä on sinulle vaikka kaikki lukee

      Vaikka kuinka olet viisas ja kaikin puolin velho, niin et tiedä tilanteestani. Senkin takia menetät mielenkiinnon. Eikä
      Tunteet
      11
      1902
    3. Ensitreffit Matti joutuu "ulkoruokintaan" - Väärinymmärrysten suossa Taina-vaimon kanssa: "Oli..."

      No nyt on kyllä väärinymmärrystä kerrakseen… Mitä luulet, pysyykö Taina ja Matti yhdessä vai onko tulevaisuudessa ero ed
      Ensitreffit alttarilla
      3
      1203
    4. T-mies tässä

      Kerro nainen huolesi niin pohditaan yhdessä. 😎
      Ikävä
      102
      1192
    5. Lulu selvityttää Elokapinan lakkautusta

      Persukannattajien mielistely otti Lulu Ranteella aika tavalla runtua, kun hän aikoo selvityttää mahdollisuuksia Elokapin
      Maailman menoa
      359
      1176
    6. Harmi, kun sillä nousi

      kaikki huomio päähän. Vaikutti aluksi niin mukavalta ja vaatimattomalta 😔
      Ikävä
      57
      942
    7. Täytyy sanoa

      Että olit kyllä mielenkiintoisin ja omaperäisin nainen mitä olen koskaan tavannut. Aivan kuin joku olisi tiputtanut sinu
      Ikävä
      21
      869
    8. Miten saisin

      Hurmattua sinut uudelleen,? Pissin omiin muroihini ensinmäisellä kerralla koska olin tyhmä ja liiaksi kiinni menneess
      Ikävä
      31
      847
    9. Persu Meri Valkama kadehtii Sanna Marinin menestystä

      Taas yksi persu tuli nolaamaan itsensä kadehtiessaan menestynyttä Suomen kansan supertähteä Sanna Marinia. https://demo
      Maailman menoa
      239
      765
    10. Raamatun tärkein lause

      Ja Mooses tuli alas vuorilta missä jumala oli, Mooseksen mukaan, ilmoittanut hänelle, että hän ja koko juutalainen väki,
      Hindulaisuus
      369
      757
    Aihe