Olen kotikutoinen harrastelija siis. Ikänä en ole käynyt laulutunneilla tms vastaavassa. Haluaisin kuitenkin vinkkiä petraamiseen.
Eli ei mitään käsitystä mikä on oma ääniala. Matalat sujuu paremmin, joten kuvittelisin että altto. Pääsen kuitenkin aikalaisen helposti myös korkeisiin ääniin. Vaikka lahjakkaaksi on haukuttu olen vasta nyt alkanut kiinnittää huomiota tekniikkaan. Noin vuosi sitten sain ensimmäisen(!) kerran kuulla ääntä nauhalta ja se kuullosti "pakotetulta" vaikka rennosti yritin vetää. Hengitys on siis päin keturaa??
Olen vuosia vuosia sitten harjoitellut ryhtini hyväksi jännittämällä vatsalihaksia navan kohdalta. En osaa retkahuttaa niitä rennoksi tai ainakaan pitää niitä rentona koko aikaa. Onko tämä ylitsepääsemätön ongelma uloshengityksen säännöstelyssä? Kuvittelin että tämä tuki jolla ääntä säännöstellään on juurikin tämä navan seudun lihasten jännitys, joten mitä on tehtävissä kun jännitän niitä koko ajan? Yrittäessäni vetää keuhkot täyteen nostamatta hartioita, tuntuu että en saa niitä juurikaan täyteen ja veto jää jotenkin vajanaiseksi (?)Ja keskittyessäni totitesti ääni "vuotaa" tai jää todella "ohueksi" (mikä lienee oikea termi?)
Suurin ongelma on juurikin äänen hallitsemisessa. Olen opetellut erinäisiä tapoja muodostaa ääntä niin että kurkussa ei tunnu omituiselta ja olen mielestäni puolessa vuodessa edistynyt huimasti. En kuitenkaan hallitse sitä juurikaan kuin matalissa äänissä. Ja tämä mainittu rentous taitaa puuttua kokonaan.
Joskus ääni väsyy vaikka mielestäni teen kaiken kuin ennenkin. Yleensä silloin ääni alkaa "väpättämään". Onko tähän jotain harjoitusta jolla tätä voisi korjata?
Entäs sitten kun en alkukaan osaa vibraa (mikälienee oikea termi?) Joku laulua opiskellut kerran sanoi että ääni ilman vibraa kuulostaa huonolta. Onko tämäkin jotenkin opittavissa?
TIEDÄN että parasta olisi mennä laulu tunneille, mutta pienet lapset ym. estää aika hyvin yksityistunnit sekä ajallisesti että rahallisesti. Mieletön halu olisi kuitenkin kehittyä, vaikkakin näin kotikutoisesti. Vinkkiä otetaan vastaan ja käytetään jos niitä löytyy!!!
Eli ei mitään käsitystä mikä on oma ääniala. Matalat sujuu paremmin, joten kuvittelisin että altto. Pääsen kuitenkin aikalaisen helposti myös korkeisiin ääniin. Vaikka lahjakkaaksi on haukuttu olen vasta nyt alkanut kiinnittää huomiota tekniikkaan. Noin vuosi sitten sain ensimmäisen(!) kerran kuulla ääntä nauhalta ja se kuullosti "pakotetulta" vaikka rennosti yritin vetää. Hengitys on siis päin keturaa??
Olen vuosia vuosia sitten harjoitellut ryhtini hyväksi jännittämällä vatsalihaksia navan kohdalta. En osaa retkahuttaa niitä rennoksi tai ainakaan pitää niitä rentona koko aikaa. Onko tämä ylitsepääsemätön ongelma uloshengityksen säännöstelyssä? Kuvittelin että tämä tuki jolla ääntä säännöstellään on juurikin tämä navan seudun lihasten jännitys, joten mitä on tehtävissä kun jännitän niitä koko ajan? Yrittäessäni vetää keuhkot täyteen nostamatta hartioita, tuntuu että en saa niitä juurikaan täyteen ja veto jää jotenkin vajanaiseksi (?)Ja keskittyessäni totitesti ääni "vuotaa" tai jää todella "ohueksi" (mikä lienee oikea termi?)
Suurin ongelma on juurikin äänen hallitsemisessa. Olen opetellut erinäisiä tapoja muodostaa ääntä niin että kurkussa ei tunnu omituiselta ja olen mielestäni puolessa vuodessa edistynyt huimasti. En kuitenkaan hallitse sitä juurikaan kuin matalissa äänissä. Ja tämä mainittu rentous taitaa puuttua kokonaan.
Joskus ääni väsyy vaikka mielestäni teen kaiken kuin ennenkin. Yleensä silloin ääni alkaa "väpättämään". Onko tähän jotain harjoitusta jolla tätä voisi korjata?
Entäs sitten kun en alkukaan osaa vibraa (mikälienee oikea termi?) Joku laulua opiskellut kerran sanoi että ääni ilman vibraa kuulostaa huonolta. Onko tämäkin jotenkin opittavissa?
TIEDÄN että parasta olisi mennä laulu tunneille, mutta pienet lapset ym. estää aika hyvin yksityistunnit sekä ajallisesti että rahallisesti. Mieletön halu olisi kuitenkin kehittyä, vaikkakin näin kotikutoisesti. Vinkkiä otetaan vastaan ja käytetään jos niitä löytyy!!!
Vastaukset 8
Vanhimmat
Ja toisiks parasta olis mennä äidinkielentunneille :D Nöyrimmästi pyydetään, että hoono soomi jätetään huomiotta ja keskitytään tekstin sisältöön enemmän kuin kielioppiin. (Sikäli mikäli keskeisestä sisällöstä mitään tolkkua saa, sekavasta vuodatuksesta johtuen.) (Mutta se tuli suoraan sydämestä.)
...jos haluaa tosiaan edistyä. Ei koripalloakaan voi oppia pelaamaan kirjoja lukemalla ja kyse on laulamisessakin fyysisestä toiminnasta, joka täytyy opetella oikean mallin ja kontrolloidun kokemisen avulla. Laulajan tuki ei saa tuntua minkään paikan jännittämiseltä, eikä hengityksessä ole kyse pelkästään uloshengityksen säätelystä ja laulunopiskelu on pitkäjänteisyyttä vaativaa hommaa. Kysäisepä paikallisesta konservatoriosta, milloin haetaan pedioppilaaksi seuraavan kerran (laulupedagogiksi opiskelevien harjoitusoppilaaksi) ja mene rohkeasti mukaan hakemaan, siellä alkuun pääsy ei ole rahasta kiinni, aikaakaan tämä ei vie kuin maksimissaan 45 min. vko, koska enempää opiskelijoilla ei ole aikaa käyttää yhtä opiskelijaa kohden, loppu opiskelu on sitten omaa harjoittelua, mitä voit tehdä kotonakin, elleivät naapurit häiriinny! Mistä päin kirjoittelet ja missä on lähin konsa?
Että ei sitä lukemalla opi :) Olis mielettömän, mahdottoman, uskomattoman, fantastisen hienoa jos saisi tunteja. Niistä olen aina haaveillut. Jos se tosiaan ei olisi mahdottoman kallista ja aikaaviepää, niin lähtisin edottomasti hakemaan!
Siis Helsingissä asun! Meniköhän "mahkut" jo siinä. Hakijoita on varmaan pilvin pimein. Minkälaista tämä harjpitusoppilaana olo on? Valintakokeita? Täytyy kyllä myöntää että olen niin inhimillinen että epäonnistuminen pelottaa. Onko näihin kauhea tunku? Heitetäänkö joka opettajalle randomilla oppilas?
Nyt sain vielä ihan hillittömän inspiksen, että pitää päästä kyllä harrastamaan :)
Kyllä sinne ns. pääsykokeet on, jossa saa jonkun pienen laulun läydä luikauttamassa. Kannattaa nyt jo harjoitella perinteinen "taivas on sininen ja valkoinen", se on aika usein sellainen laulu jota pyydetään. Hakutilanteessa kuunnellaan sävelkorvaa(laulatko nuotilleen) ja äänimateriaalia. Hakijoiden määrä vaihtelee paljonkin ja vaikka sattuisi sillä kertaa olemaan enemmänkin, ei kannata lannistua, voihan olla että siellä huomataan juuri sinun potentiaalisi! Pieni jännitys on vain terveellistä ja jos et heti onnistu, kokeile ihmeessä myöhemmin uudestaan,saattaa olla että on ollut paljonkin samantasoisia hakijoita ja erot ovat olleet pieniä, mutta joku on vain hitusen mennyt edelle! Harjoitusoppilaana käyt vain laulutunneilla kerran tai pari viikossa. Opettaja tekee kanssasi ääniharjoituksia ja laulattaa sinulle sopivia kappaleita, tuttuja tai tuntemattomia. Kun on klassisesta äänenmuodostuksesta kyse, niin ei useimmiten iskelmää tms, vaan ensin aloitetaan usein ihan kansanlauluista ja siirrytään sitten klassisempaan. Mutta jos olet nimenomaan kiinnostunut pop- ja jazzlaulusta, ei klassisen laulun tunneista ole mitään haittaa, opit käyttämään ääntäsi vain terveemmällä tavalla. Jossain vaiheessa voit sitten halutessasi kokeilla hakeutua esim. pop-jazz-konservatoriolle pedioppilaaksi. Itse suosittelisin kyllä ensin ihan klassisen laulutavan opettelua, nimenomaan terveen äänenkäytön näkökulmasta ajatellen, se ei sulje mitään pois.
Hei
Vaikuttaa siltä, että olet asiaan perehtynyt. Oikea hengitystekniikka on kaiken a ja o. Toinen juttu on se, että kurkunpää pitää olla alhaalla. Rintakehä ja pää ovat kuin viulu ja kapeakohta on kurkku. Kurkku pitää olla auki, jotta ääni pääsee päähän. Ja laula paljon, aina kun on tilaisuus.
...mutta ei kerro mitään jos ei käytännössä edistyessään huomaa, mitä nuo asiat tarkoittavat fyysisinä tuntemuksina. Ei peli ole menetetty, senkun googletat suomen konservatoriot ja sieltä alkaa löytymään (esim. Stadia) ja soitat kansliaan tai opintotoimistoon. Laulunopettajaksi opiskellaan amk:issa, joten silläkin hakusanalla voit etsiä musiikkipedagogin koulutusohjelmaa. Ei oppilaita valita randomilla, yleensä opettajat valitsevat oppilaat opettajiksi opiskeleville hakijoiden perusteella. Esim. usein miesoppilaalle mies etc. Myös työ- ja kansalaisopistosta väenopistosta kannattaa kysyä laulutunteja, niihin on tosin tältä syksyltä luultavasti ilmoittautumiset menneet, mutta keväällä kannattaa yrittää, maksut eivät päätä huimaa!
Olin ala-asteen musiikkiluokan opettajana 15 vuotta. Johdin myös perustamaani nuorisokuoroa, kun oppikouluun siirtyneillä ei ollut mahdollisuutta harrastaa laulua. Varsin antoisia vuosia minulla oli ja joita on mukava muistella näin eläkevaarina. Itse en ollut hyvä laulaja, mutta opin vuosien varrella kuuntelemaan. Laulajan pitäisi oppia kuuntelemaan omaa ääntänsä ja kontroloimaan sitä. "Kurkunpää alas"; se oli minun saama oppi ja se oli varsin tehokas. Toivotan sinulle menestystä opettajan urallasi.
..täällä tulikin paljon vinkkejä kuten "kurkunpää alas" ..noh, sen oikein oivaltaminen vaatii treeniä..jos alkaa mekaanisesti painamaan alas niin kyllä se kolkko ooppera-kummitus - saundi on valmis!:)
Toivon sulle mainioita hetkiä, opettajalla tai ilman!