Vesi laajenee lämmetessä/jäätyessä?

sesiita

Vesi laajenee lämmetessä/jäätyessä!?!
Missä lämpötilassa veden ominaispaino on painavimmillaan/ keveimmillään?

12

3562

Äänestä

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Jonsson.

      vesi on tiheimmillään ja laajenee kyseisen lämpötilan molemmin puolin. Vesi lämpölaajenee normaalisti kuten muutkin aineet, mutta se myös "kylmälaajenee" hieman ennen jäätymistään.

      http://www.thermexcel.com/english/tables/eau_atm.htm

      ------

      "But at 4 °C, just above freezing, water reaches its maximum density, and as water cools further toward its freezing point, the liquid water, under standard conditions, expands to become less dense."

      http://en.wikipedia.org/wiki/Water_(molecule)#Density_of_water_and_ice

      • sesiita

        Onko muilla aineilla vastaavia ominaisuuksia?
        Missä lämpötilassa rauta on "raskaimmillaan"?


      • Dresden
        sesiita kirjoitti:

        Onko muilla aineilla vastaavia ominaisuuksia?
        Missä lämpötilassa rauta on "raskaimmillaan"?

        Heitän lonkalta, että mahdollisimman kylmänä. Tämän pitäisi päteä myös muille metalleille. Muut saavat korjata tai varmistaa.


      • Vastaaja..
        sesiita kirjoitti:

        Onko muilla aineilla vastaavia ominaisuuksia?
        Missä lämpötilassa rauta on "raskaimmillaan"?

        Vesihän ei ole alkuaine, vaan kahden alkuaineen (vety ja happi) muodostama molekyyli. Monille muillekin yhdisteille voidaan tehtailla haluttuja vastaavia ominaisuuksia. Sen sijaan kaikki alkuaineet, myös rauta, laajenevat lämmetessään, eli ovat raskaimmillaan ja tiheimmillään absoluuttisessa nollapisteessä.


      • sesiita
        Vastaaja.. kirjoitti:

        Vesihän ei ole alkuaine, vaan kahden alkuaineen (vety ja happi) muodostama molekyyli. Monille muillekin yhdisteille voidaan tehtailla haluttuja vastaavia ominaisuuksia. Sen sijaan kaikki alkuaineet, myös rauta, laajenevat lämmetessään, eli ovat raskaimmillaan ja tiheimmillään absoluuttisessa nollapisteessä.

        Hyvä!
        Miten, kun alkuaineet happi ja vety yhtyvät molekyylitasolla, ne saavat tuon -4 asteen ominaisuuden (veden ominaispaino korkeimmillaan)?


      • sesiita kirjoitti:

        Hyvä!
        Miten, kun alkuaineet happi ja vety yhtyvät molekyylitasolla, ne saavat tuon -4 asteen ominaisuuden (veden ominaispaino korkeimmillaan)?

        Jäätymis "hilaan" liian aikaisin, jolloin niiden vaatima kasvaa jo ennen jäätymistä. Liruta oikein kylmää vettä veteen ja kokeile samaa oikein kuumalla vedellä, ääni on eivan erilainen riippuen lämpötilasta.


      • sesiita
        airfoil kirjoitti:

        Jäätymis "hilaan" liian aikaisin, jolloin niiden vaatima kasvaa jo ennen jäätymistä. Liruta oikein kylmää vettä veteen ja kokeile samaa oikein kuumalla vedellä, ääni on eivan erilainen riippuen lämpötilasta.

        Nouseeko myös veden ominaispaino lähellä absoluuttista nollapistettä? Estääkö veden hilautuminen jääksi sen ominaispainon muutoksen?


      • sesiita kirjoitti:

        Nouseeko myös veden ominaispaino lähellä absoluuttista nollapistettä? Estääkö veden hilautuminen jääksi sen ominaispainon muutoksen?

        Kaivelin vanhoja juttuja ja löysin sieltä linkin

        http://www2.bren.ucsb.edu/~dturney/WebResources_13/WaterSteamIceProperties/IceWaterProperties.pdf

        Sen mukaan tilavuuden lämpölaajenemiskerroin näyttäisi käyttäytyvän toisinpäin, eli jään ominaispaino laskisi absoluuttista nollapistettä lähestyttäessä. Tosin asia on epävarma.


      • sesiita
        Jäärä kirjoitti:

        Kaivelin vanhoja juttuja ja löysin sieltä linkin

        http://www2.bren.ucsb.edu/~dturney/WebResources_13/WaterSteamIceProperties/IceWaterProperties.pdf

        Sen mukaan tilavuuden lämpölaajenemiskerroin näyttäisi käyttäytyvän toisinpäin, eli jään ominaispaino laskisi absoluuttista nollapistettä lähestyttäessä. Tosin asia on epävarma.

        Jäärä kirjoitti:
        "Sen mukaan tilavuuden lämpölaajenemiskerroin näyttäisi käyttäytyvän toisinpäin, eli jään ominaispaino laskisi absoluuttista nollapistettä lähestyttäessä. Tosin asia on epävarma."

        Olisi mielenkiintoista tietää, miten vesi "varmasti" käyttäytyy tuossa tilanteessa.


      • sesiita kirjoitti:

        Jäärä kirjoitti:
        "Sen mukaan tilavuuden lämpölaajenemiskerroin näyttäisi käyttäytyvän toisinpäin, eli jään ominaispaino laskisi absoluuttista nollapistettä lähestyttäessä. Tosin asia on epävarma."

        Olisi mielenkiintoista tietää, miten vesi "varmasti" käyttäytyy tuossa tilanteessa.

        Löysin Hideki Tanakan artikkelin "Thermodynamic stability and negative thermal expansion of hexagonal and cubic ices" lähteestä Journal of Chemical Physics, vol. 108, nro 12, 1998, ja siellä erityisesti kuvan 5, joka on tässä

        http://www.filecabin.com/photos/view.php?mode=gallery&g=6753

        Tuon mukaan jään tiheys todella pienenee, eli lämpölaajenemiskerroin on negatiivinen, jonkin aikaa absoluuttista nollapistettä lähestyttäessä.


      • sesiita
        Jäärä kirjoitti:

        Löysin Hideki Tanakan artikkelin "Thermodynamic stability and negative thermal expansion of hexagonal and cubic ices" lähteestä Journal of Chemical Physics, vol. 108, nro 12, 1998, ja siellä erityisesti kuvan 5, joka on tässä

        http://www.filecabin.com/photos/view.php?mode=gallery&g=6753

        Tuon mukaan jään tiheys todella pienenee, eli lämpölaajenemiskerroin on negatiivinen, jonkin aikaa absoluuttista nollapistettä lähestyttäessä.

        Kiitos Jäärä
        Tuo on mielenkiintoinen tieto. Kummeksuttaa kun hapen ja veden ominaispaino nousee absoluuttista nollapistettä lähestyttäessä ja vedellä se laskee.
        Onko tuo ristiriita näennäinen?


      • sesiita kirjoitti:

        Kiitos Jäärä
        Tuo on mielenkiintoinen tieto. Kummeksuttaa kun hapen ja veden ominaispaino nousee absoluuttista nollapistettä lähestyttäessä ja vedellä se laskee.
        Onko tuo ristiriita näennäinen?

        Nuo jutut menevät jo reilusti ohi minun osaamisalueeni. Niihin pitäisi olla asioihin perehtynyt kemisti tai materiaalifyysikko.

        Minulle on riittänyt, että olen voinut ottaa laskelmissa huomioon lämpötilasta riippuvat materiaaliparametrit, jotka ovat seurausta näistä materiaalin perusilmiöistä. En ole toisaalta vielä koskaan tarvinnut aivan näin paljon pakkasen puolella ilmeneviä materiaaliarvoja.


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Taisin tehdä virheen

      Kaipaan sua enemmän kuin kuvittelin. Luulin, että helpottuisin, mutta olinkin täysin väärässä. Vieläkö vastaisit minulle
      Ikävä
      98
      4632
    2. Hyvä että lähdit siitä

      Ties mitä oisin keksinyt jos oisit jäänyt siihen, näit varmaan miten katoin sua.... 😘🤭😎💖
      Ikävä
      49
      3162
    3. Nyt tuntuu siltä, että on pakko päästä puhumaan kanssasi

      Tuntuu että sekoan tämän kaiken takia. Miehelle
      Ikävä
      85
      2909
    4. Nainen, mulla olisi sulle pari vinkkiä

      Kerro vain ongelmasi niin annan siihen vinkin. :/
      Ikävä
      79
      1677
    5. Nainen onko sulla supervoimmia ?

      Voisitko auttaa miestä mäessä? Tarjota auttavan käden ja jeesata tätä miestä? Tai antaa olla et sä kuitenkaan auta.
      Ikävä
      41
      1470
    6. 450 000 ulosotossa

      Suomessa on tällä hetkellä ennätysmäärä ihmisiä ulosotossa. Viime vuonna heitä oli yli puoli miljoonaa. Kuluvan vuoden
      Perussuomalaiset
      102
      1264
    7. Onko esitutkinta jo saatu päätökseen?

      Ketkä saa syytteet? Voi olla iso määrä ihmisiä?
      Ähtäri
      15
      997
    8. Miksi syyllistät minua siitä etten pysty vastaamaan tunteisiin?

      En minä sille mitään mahda. Tuntuu pahalta. En pysty enää keskittymään mihinkään enkä nauttimaan mistään, kun tämä tilan
      Ikävä
      40
      911
    9. Miehen taloudellinen tilanne ja

      halu tarjota suojaa kaikin tavoin on usein perheen selkäranka. Siksi naisen ei ikinä pitäisi jättää huomiotta miehen rah
      Ikävä
      25
      900
    10. Miten suhtautuisit

      jos saisit tietää, että kaivatullasi on kokkeliriippuvuus?
      Ikävä
      184
      884
    Aihe