Vesi laajenee lämmetessä/jäätyessä?

sesiita

Vesi laajenee lämmetessä/jäätyessä!?!
Missä lämpötilassa veden ominaispaino on painavimmillaan/ keveimmillään?

12

3620

Äänestä

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Jonsson.

      vesi on tiheimmillään ja laajenee kyseisen lämpötilan molemmin puolin. Vesi lämpölaajenee normaalisti kuten muutkin aineet, mutta se myös "kylmälaajenee" hieman ennen jäätymistään.

      http://www.thermexcel.com/english/tables/eau_atm.htm

      ------

      "But at 4 °C, just above freezing, water reaches its maximum density, and as water cools further toward its freezing point, the liquid water, under standard conditions, expands to become less dense."

      http://en.wikipedia.org/wiki/Water_(molecule)#Density_of_water_and_ice

      • sesiita

        Onko muilla aineilla vastaavia ominaisuuksia?
        Missä lämpötilassa rauta on "raskaimmillaan"?

      • Dresden
        sesiita kirjoitti:

        Onko muilla aineilla vastaavia ominaisuuksia?
        Missä lämpötilassa rauta on "raskaimmillaan"?

        Heitän lonkalta, että mahdollisimman kylmänä. Tämän pitäisi päteä myös muille metalleille. Muut saavat korjata tai varmistaa.

      • Vastaaja..
        sesiita kirjoitti:

        Onko muilla aineilla vastaavia ominaisuuksia?
        Missä lämpötilassa rauta on "raskaimmillaan"?

        Vesihän ei ole alkuaine, vaan kahden alkuaineen (vety ja happi) muodostama molekyyli. Monille muillekin yhdisteille voidaan tehtailla haluttuja vastaavia ominaisuuksia. Sen sijaan kaikki alkuaineet, myös rauta, laajenevat lämmetessään, eli ovat raskaimmillaan ja tiheimmillään absoluuttisessa nollapisteessä.

      • sesiita
        Vastaaja.. kirjoitti:

        Vesihän ei ole alkuaine, vaan kahden alkuaineen (vety ja happi) muodostama molekyyli. Monille muillekin yhdisteille voidaan tehtailla haluttuja vastaavia ominaisuuksia. Sen sijaan kaikki alkuaineet, myös rauta, laajenevat lämmetessään, eli ovat raskaimmillaan ja tiheimmillään absoluuttisessa nollapisteessä.

        Hyvä!
        Miten, kun alkuaineet happi ja vety yhtyvät molekyylitasolla, ne saavat tuon -4 asteen ominaisuuden (veden ominaispaino korkeimmillaan)?

      • airfoil
        sesiita kirjoitti:

        Hyvä!
        Miten, kun alkuaineet happi ja vety yhtyvät molekyylitasolla, ne saavat tuon -4 asteen ominaisuuden (veden ominaispaino korkeimmillaan)?

        Jäätymis "hilaan" liian aikaisin, jolloin niiden vaatima kasvaa jo ennen jäätymistä. Liruta oikein kylmää vettä veteen ja kokeile samaa oikein kuumalla vedellä, ääni on eivan erilainen riippuen lämpötilasta.

      • sesiita
        airfoil kirjoitti:

        Jäätymis "hilaan" liian aikaisin, jolloin niiden vaatima kasvaa jo ennen jäätymistä. Liruta oikein kylmää vettä veteen ja kokeile samaa oikein kuumalla vedellä, ääni on eivan erilainen riippuen lämpötilasta.

        Nouseeko myös veden ominaispaino lähellä absoluuttista nollapistettä? Estääkö veden hilautuminen jääksi sen ominaispainon muutoksen?

      • Jäärä
        sesiita kirjoitti:

        Nouseeko myös veden ominaispaino lähellä absoluuttista nollapistettä? Estääkö veden hilautuminen jääksi sen ominaispainon muutoksen?

        Kaivelin vanhoja juttuja ja löysin sieltä linkin

        http://www2.bren.ucsb.edu/~dturney/WebResources_13/WaterSteamIceProperties/IceWaterProperties.pdf

        Sen mukaan tilavuuden lämpölaajenemiskerroin näyttäisi käyttäytyvän toisinpäin, eli jään ominaispaino laskisi absoluuttista nollapistettä lähestyttäessä. Tosin asia on epävarma.

      • sesiita
        Jäärä kirjoitti:

        Kaivelin vanhoja juttuja ja löysin sieltä linkin

        http://www2.bren.ucsb.edu/~dturney/WebResources_13/WaterSteamIceProperties/IceWaterProperties.pdf

        Sen mukaan tilavuuden lämpölaajenemiskerroin näyttäisi käyttäytyvän toisinpäin, eli jään ominaispaino laskisi absoluuttista nollapistettä lähestyttäessä. Tosin asia on epävarma.

        Jäärä kirjoitti:
        "Sen mukaan tilavuuden lämpölaajenemiskerroin näyttäisi käyttäytyvän toisinpäin, eli jään ominaispaino laskisi absoluuttista nollapistettä lähestyttäessä. Tosin asia on epävarma."

        Olisi mielenkiintoista tietää, miten vesi "varmasti" käyttäytyy tuossa tilanteessa.

      • Jäärä
        sesiita kirjoitti:

        Jäärä kirjoitti:
        "Sen mukaan tilavuuden lämpölaajenemiskerroin näyttäisi käyttäytyvän toisinpäin, eli jään ominaispaino laskisi absoluuttista nollapistettä lähestyttäessä. Tosin asia on epävarma."

        Olisi mielenkiintoista tietää, miten vesi "varmasti" käyttäytyy tuossa tilanteessa.

        Löysin Hideki Tanakan artikkelin "Thermodynamic stability and negative thermal expansion of hexagonal and cubic ices" lähteestä Journal of Chemical Physics, vol. 108, nro 12, 1998, ja siellä erityisesti kuvan 5, joka on tässä

        http://www.filecabin.com/photos/view.php?mode=gallery&g=6753

        Tuon mukaan jään tiheys todella pienenee, eli lämpölaajenemiskerroin on negatiivinen, jonkin aikaa absoluuttista nollapistettä lähestyttäessä.

      • sesiita
        Jäärä kirjoitti:

        Löysin Hideki Tanakan artikkelin "Thermodynamic stability and negative thermal expansion of hexagonal and cubic ices" lähteestä Journal of Chemical Physics, vol. 108, nro 12, 1998, ja siellä erityisesti kuvan 5, joka on tässä

        http://www.filecabin.com/photos/view.php?mode=gallery&g=6753

        Tuon mukaan jään tiheys todella pienenee, eli lämpölaajenemiskerroin on negatiivinen, jonkin aikaa absoluuttista nollapistettä lähestyttäessä.

        Kiitos Jäärä
        Tuo on mielenkiintoinen tieto. Kummeksuttaa kun hapen ja veden ominaispaino nousee absoluuttista nollapistettä lähestyttäessä ja vedellä se laskee.
        Onko tuo ristiriita näennäinen?

      • Jäärä
        sesiita kirjoitti:

        Kiitos Jäärä
        Tuo on mielenkiintoinen tieto. Kummeksuttaa kun hapen ja veden ominaispaino nousee absoluuttista nollapistettä lähestyttäessä ja vedellä se laskee.
        Onko tuo ristiriita näennäinen?

        Nuo jutut menevät jo reilusti ohi minun osaamisalueeni. Niihin pitäisi olla asioihin perehtynyt kemisti tai materiaalifyysikko.

        Minulle on riittänyt, että olen voinut ottaa laskelmissa huomioon lämpötilasta riippuvat materiaaliparametrit, jotka ovat seurausta näistä materiaalin perusilmiöistä. En ole toisaalta vielä koskaan tarvinnut aivan näin paljon pakkasen puolella ilmeneviä materiaaliarvoja.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Takaisin ylös

    Luetuimmat keskustelut

    1. Suomen kansa haluaa Antti Lindtmanista pääministerin

      Lindtman on miltei tuplasti suositumpi kuin etunimikaimansa Kaikkonen. Näin kertoo porvarimedian teettämä kysely. http
      Maailman menoa
      275
      4699

    2. Vain 21% kannattaa Lindtmania pääministeriksi

      se on selvästi vähemmän kuin puolueen kannatus, mites nyt noin?
      Maailman menoa
      134
      3040

    3. Miten löydän sinut

      Ja saan sanottua kaiken mitä haluan sinulle kertoa? Ja kuinka kuuntelisit minua sen hetken? Kuinka voin ilmaista sen mit
      Ikävä
      44
      2877

    4. Miksei Björn Wahlroos jaa rahaa köyhille?

      Esimerkiksi Nordean tiloissa? Vai tuovatko ne köyhät hiekkaa marmorilattioille ja siksi ei pysty mursunviiksi pystyyn k
      Maailman menoa
      34
      2871

    5. Yöllinen autolla kaahari Heinolan seudulla

      Asukkaita häiriköivän nuoren herran autokaahaus keskustelu poistettu, onko jokin hyvävelijärjestelmä käytössä ?
      Heinola
      77
      1816

    6. Vaikea tilanne

      Hieman kolkuttaa omatuntoa, kun on osoittanut kiinnostusta väärää naista kohtaan. En ymmärrä miten toinen on voinut te
      Ikävä
      106
      1664

    7. Jouluksi miettimistä: kuka tai mikä valmistaa rahan?

      Nyt kun on ollut vääntöä rahasta ja eritoten sen vähyydestä, niin olisi syytä uida rahan alkulähteille, eli mistä se syn
      Maailman menoa
      28
      1521

    8. Milloin kaivatullasi

      .. on nimipäivä?
      Ikävä
      60
      1429

    9. Kehtaisitko näyttäytyä

      kaivattusi seurassa?
      Ikävä
      95
      1292

    10. Julkinen sektori on elänyt aivan liian leveästi yli varojensa!

      Viimeisen 15 vuoden aikana julkisen puolen palkat ovat nousseet n. 40%, kun taas yksitysellä sektorilla vain n. 20%. En
      Maailman menoa
      215
      1190
    Aihe
    TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt