Vesi laajenee lämmetessä/jäätyessä?

sesiita

Vesi laajenee lämmetessä/jäätyessä!?!
Missä lämpötilassa veden ominaispaino on painavimmillaan/ keveimmillään?

12

3696

Äänestä

    Vastaukset 12

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Jonsson.

      vesi on tiheimmillään ja laajenee kyseisen lämpötilan molemmin puolin. Vesi lämpölaajenee normaalisti kuten muutkin aineet, mutta se myös "kylmälaajenee" hieman ennen jäätymistään.

      http://www.thermexcel.com/english/tables/eau_atm.htm

      ------

      "But at 4 °C, just above freezing, water reaches its maximum density, and as water cools further toward its freezing point, the liquid water, under standard conditions, expands to become less dense."

      http://en.wikipedia.org/wiki/Water_(molecule)#Density_of_water_and_ice

      • sesiita

        Onko muilla aineilla vastaavia ominaisuuksia?
        Missä lämpötilassa rauta on "raskaimmillaan"?

      • Dresden
        sesiita kirjoitti:

        Onko muilla aineilla vastaavia ominaisuuksia?
        Missä lämpötilassa rauta on "raskaimmillaan"?

        Heitän lonkalta, että mahdollisimman kylmänä. Tämän pitäisi päteä myös muille metalleille. Muut saavat korjata tai varmistaa.

      • Vastaaja..
        sesiita kirjoitti:

        Onko muilla aineilla vastaavia ominaisuuksia?
        Missä lämpötilassa rauta on "raskaimmillaan"?

        Vesihän ei ole alkuaine, vaan kahden alkuaineen (vety ja happi) muodostama molekyyli. Monille muillekin yhdisteille voidaan tehtailla haluttuja vastaavia ominaisuuksia. Sen sijaan kaikki alkuaineet, myös rauta, laajenevat lämmetessään, eli ovat raskaimmillaan ja tiheimmillään absoluuttisessa nollapisteessä.

      • sesiita
        Vastaaja.. kirjoitti:

        Vesihän ei ole alkuaine, vaan kahden alkuaineen (vety ja happi) muodostama molekyyli. Monille muillekin yhdisteille voidaan tehtailla haluttuja vastaavia ominaisuuksia. Sen sijaan kaikki alkuaineet, myös rauta, laajenevat lämmetessään, eli ovat raskaimmillaan ja tiheimmillään absoluuttisessa nollapisteessä.

        Hyvä!
        Miten, kun alkuaineet happi ja vety yhtyvät molekyylitasolla, ne saavat tuon -4 asteen ominaisuuden (veden ominaispaino korkeimmillaan)?

      • airfoil
        sesiita kirjoitti:

        Hyvä!
        Miten, kun alkuaineet happi ja vety yhtyvät molekyylitasolla, ne saavat tuon -4 asteen ominaisuuden (veden ominaispaino korkeimmillaan)?

        Jäätymis "hilaan" liian aikaisin, jolloin niiden vaatima kasvaa jo ennen jäätymistä. Liruta oikein kylmää vettä veteen ja kokeile samaa oikein kuumalla vedellä, ääni on eivan erilainen riippuen lämpötilasta.

      • sesiita
        airfoil kirjoitti:

        Jäätymis "hilaan" liian aikaisin, jolloin niiden vaatima kasvaa jo ennen jäätymistä. Liruta oikein kylmää vettä veteen ja kokeile samaa oikein kuumalla vedellä, ääni on eivan erilainen riippuen lämpötilasta.

        Nouseeko myös veden ominaispaino lähellä absoluuttista nollapistettä? Estääkö veden hilautuminen jääksi sen ominaispainon muutoksen?

      • Jäärä
        sesiita kirjoitti:

        Nouseeko myös veden ominaispaino lähellä absoluuttista nollapistettä? Estääkö veden hilautuminen jääksi sen ominaispainon muutoksen?

        Kaivelin vanhoja juttuja ja löysin sieltä linkin

        http://www2.bren.ucsb.edu/~dturney/WebResources_13/WaterSteamIceProperties/IceWaterProperties.pdf

        Sen mukaan tilavuuden lämpölaajenemiskerroin näyttäisi käyttäytyvän toisinpäin, eli jään ominaispaino laskisi absoluuttista nollapistettä lähestyttäessä. Tosin asia on epävarma.

      • sesiita
        Jäärä kirjoitti:

        Kaivelin vanhoja juttuja ja löysin sieltä linkin

        http://www2.bren.ucsb.edu/~dturney/WebResources_13/WaterSteamIceProperties/IceWaterProperties.pdf

        Sen mukaan tilavuuden lämpölaajenemiskerroin näyttäisi käyttäytyvän toisinpäin, eli jään ominaispaino laskisi absoluuttista nollapistettä lähestyttäessä. Tosin asia on epävarma.

        Jäärä kirjoitti:
        "Sen mukaan tilavuuden lämpölaajenemiskerroin näyttäisi käyttäytyvän toisinpäin, eli jään ominaispaino laskisi absoluuttista nollapistettä lähestyttäessä. Tosin asia on epävarma."

        Olisi mielenkiintoista tietää, miten vesi "varmasti" käyttäytyy tuossa tilanteessa.

      • Jäärä
        sesiita kirjoitti:

        Jäärä kirjoitti:
        "Sen mukaan tilavuuden lämpölaajenemiskerroin näyttäisi käyttäytyvän toisinpäin, eli jään ominaispaino laskisi absoluuttista nollapistettä lähestyttäessä. Tosin asia on epävarma."

        Olisi mielenkiintoista tietää, miten vesi "varmasti" käyttäytyy tuossa tilanteessa.

        Löysin Hideki Tanakan artikkelin "Thermodynamic stability and negative thermal expansion of hexagonal and cubic ices" lähteestä Journal of Chemical Physics, vol. 108, nro 12, 1998, ja siellä erityisesti kuvan 5, joka on tässä

        http://www.filecabin.com/photos/view.php?mode=gallery&g=6753

        Tuon mukaan jään tiheys todella pienenee, eli lämpölaajenemiskerroin on negatiivinen, jonkin aikaa absoluuttista nollapistettä lähestyttäessä.

      • sesiita
        Jäärä kirjoitti:

        Löysin Hideki Tanakan artikkelin "Thermodynamic stability and negative thermal expansion of hexagonal and cubic ices" lähteestä Journal of Chemical Physics, vol. 108, nro 12, 1998, ja siellä erityisesti kuvan 5, joka on tässä

        http://www.filecabin.com/photos/view.php?mode=gallery&g=6753

        Tuon mukaan jään tiheys todella pienenee, eli lämpölaajenemiskerroin on negatiivinen, jonkin aikaa absoluuttista nollapistettä lähestyttäessä.

        Kiitos Jäärä
        Tuo on mielenkiintoinen tieto. Kummeksuttaa kun hapen ja veden ominaispaino nousee absoluuttista nollapistettä lähestyttäessä ja vedellä se laskee.
        Onko tuo ristiriita näennäinen?

      • Jäärä
        sesiita kirjoitti:

        Kiitos Jäärä
        Tuo on mielenkiintoinen tieto. Kummeksuttaa kun hapen ja veden ominaispaino nousee absoluuttista nollapistettä lähestyttäessä ja vedellä se laskee.
        Onko tuo ristiriita näennäinen?

        Nuo jutut menevät jo reilusti ohi minun osaamisalueeni. Niihin pitäisi olla asioihin perehtynyt kemisti tai materiaalifyysikko.

        Minulle on riittänyt, että olen voinut ottaa laskelmissa huomioon lämpötilasta riippuvat materiaaliparametrit, jotka ovat seurausta näistä materiaalin perusilmiöistä. En ole toisaalta vielä koskaan tarvinnut aivan näin paljon pakkasen puolella ilmeneviä materiaaliarvoja.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Takaisin ylös

    Luetuimmat keskustelut

    1. Ny se loppuu ( Kuhmo)

      Yhtiö on myyty. Notta yyteet meleko äkkiä, notta. Pelastautukoon ken voi. Notta se on tuulista pian.
      Kuhmo
      51
      1303

    2. Parikymppinen hakkasi nelikymppisen kriittiseen tilaan

      Ja ihminen jäi junan alle lautiosaaressa...paljon on taas sattunut ja tapahtunut. Ketähän nämä uhrit mahtaa olla 🤔 htt
      Kemi
      17
      1021

    3. Harmi että välimme

      Menivät niin solmuun.
      Ikävä
      93
      977

    4. Ajatuksia

      Mitä ajatuksia hän herättää tänään?
      Ikävä
      77
      673

    5. Hei sinä rakas mies.

      Milloinkaan kohdataan? Toivottavasti pian....❤️
      Ikävä
      37
      668

    6. Mille kirjaimelle

      toivotat hyvää yötä , kuka on mielessäsi kun menet nukkumaan?
      Ikävä
      25
      451

    7. Katse

      Miltä se tuntuu, kun hän katsoo sinua?
      Ikävä
      26
      441

    8. Nainen, miten suhtautuisit

      Jos mies ehdottaisi tapaamista? Entä siihen, jos mies kertoisi tapaamisessa tunteistaan ja haluaisi seurustella?
      Ikävä
      53
      440

    9. Kaivattusi tärkein ulkoinen tuntomerkki

      Onko jokin muu kuin yleinen kuten kaunis, laiha. hyväkroppainen jne.
      Ikävä
      15
      439

    10. Voitko kirjoittaa mulle tänne mies?

      Jos täällä käyt? Ihan kaverimielessä, jos ei muuten? Haluaisin jutella sinun kanssa. Mulla on edelleen jotenkin niin h
      Ikävä
      30
      423
    Aihe
    TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt