Vesi laajenee lämmetessä/jäätyessä!?!
Missä lämpötilassa veden ominaispaino on painavimmillaan/ keveimmillään?
Vesi laajenee lämmetessä/jäätyessä?
12
3562
Vastaukset
- Jonsson.
vesi on tiheimmillään ja laajenee kyseisen lämpötilan molemmin puolin. Vesi lämpölaajenee normaalisti kuten muutkin aineet, mutta se myös "kylmälaajenee" hieman ennen jäätymistään.
http://www.thermexcel.com/english/tables/eau_atm.htm
------
"But at 4 °C, just above freezing, water reaches its maximum density, and as water cools further toward its freezing point, the liquid water, under standard conditions, expands to become less dense."
http://en.wikipedia.org/wiki/Water_(molecule)#Density_of_water_and_ice- sesiita
Onko muilla aineilla vastaavia ominaisuuksia?
Missä lämpötilassa rauta on "raskaimmillaan"? - Dresden
sesiita kirjoitti:
Onko muilla aineilla vastaavia ominaisuuksia?
Missä lämpötilassa rauta on "raskaimmillaan"?Heitän lonkalta, että mahdollisimman kylmänä. Tämän pitäisi päteä myös muille metalleille. Muut saavat korjata tai varmistaa.
- Vastaaja..
sesiita kirjoitti:
Onko muilla aineilla vastaavia ominaisuuksia?
Missä lämpötilassa rauta on "raskaimmillaan"?Vesihän ei ole alkuaine, vaan kahden alkuaineen (vety ja happi) muodostama molekyyli. Monille muillekin yhdisteille voidaan tehtailla haluttuja vastaavia ominaisuuksia. Sen sijaan kaikki alkuaineet, myös rauta, laajenevat lämmetessään, eli ovat raskaimmillaan ja tiheimmillään absoluuttisessa nollapisteessä.
- sesiita
Vastaaja.. kirjoitti:
Vesihän ei ole alkuaine, vaan kahden alkuaineen (vety ja happi) muodostama molekyyli. Monille muillekin yhdisteille voidaan tehtailla haluttuja vastaavia ominaisuuksia. Sen sijaan kaikki alkuaineet, myös rauta, laajenevat lämmetessään, eli ovat raskaimmillaan ja tiheimmillään absoluuttisessa nollapisteessä.
Hyvä!
Miten, kun alkuaineet happi ja vety yhtyvät molekyylitasolla, ne saavat tuon -4 asteen ominaisuuden (veden ominaispaino korkeimmillaan)? sesiita kirjoitti:
Hyvä!
Miten, kun alkuaineet happi ja vety yhtyvät molekyylitasolla, ne saavat tuon -4 asteen ominaisuuden (veden ominaispaino korkeimmillaan)?Jäätymis "hilaan" liian aikaisin, jolloin niiden vaatima kasvaa jo ennen jäätymistä. Liruta oikein kylmää vettä veteen ja kokeile samaa oikein kuumalla vedellä, ääni on eivan erilainen riippuen lämpötilasta.
- sesiita
airfoil kirjoitti:
Jäätymis "hilaan" liian aikaisin, jolloin niiden vaatima kasvaa jo ennen jäätymistä. Liruta oikein kylmää vettä veteen ja kokeile samaa oikein kuumalla vedellä, ääni on eivan erilainen riippuen lämpötilasta.
Nouseeko myös veden ominaispaino lähellä absoluuttista nollapistettä? Estääkö veden hilautuminen jääksi sen ominaispainon muutoksen?
sesiita kirjoitti:
Nouseeko myös veden ominaispaino lähellä absoluuttista nollapistettä? Estääkö veden hilautuminen jääksi sen ominaispainon muutoksen?
Kaivelin vanhoja juttuja ja löysin sieltä linkin
http://www2.bren.ucsb.edu/~dturney/WebResources_13/WaterSteamIceProperties/IceWaterProperties.pdf
Sen mukaan tilavuuden lämpölaajenemiskerroin näyttäisi käyttäytyvän toisinpäin, eli jään ominaispaino laskisi absoluuttista nollapistettä lähestyttäessä. Tosin asia on epävarma.- sesiita
Jäärä kirjoitti:
Kaivelin vanhoja juttuja ja löysin sieltä linkin
http://www2.bren.ucsb.edu/~dturney/WebResources_13/WaterSteamIceProperties/IceWaterProperties.pdf
Sen mukaan tilavuuden lämpölaajenemiskerroin näyttäisi käyttäytyvän toisinpäin, eli jään ominaispaino laskisi absoluuttista nollapistettä lähestyttäessä. Tosin asia on epävarma.Jäärä kirjoitti:
"Sen mukaan tilavuuden lämpölaajenemiskerroin näyttäisi käyttäytyvän toisinpäin, eli jään ominaispaino laskisi absoluuttista nollapistettä lähestyttäessä. Tosin asia on epävarma."
Olisi mielenkiintoista tietää, miten vesi "varmasti" käyttäytyy tuossa tilanteessa. sesiita kirjoitti:
Jäärä kirjoitti:
"Sen mukaan tilavuuden lämpölaajenemiskerroin näyttäisi käyttäytyvän toisinpäin, eli jään ominaispaino laskisi absoluuttista nollapistettä lähestyttäessä. Tosin asia on epävarma."
Olisi mielenkiintoista tietää, miten vesi "varmasti" käyttäytyy tuossa tilanteessa.Löysin Hideki Tanakan artikkelin "Thermodynamic stability and negative thermal expansion of hexagonal and cubic ices" lähteestä Journal of Chemical Physics, vol. 108, nro 12, 1998, ja siellä erityisesti kuvan 5, joka on tässä
http://www.filecabin.com/photos/view.php?mode=gallery&g=6753
Tuon mukaan jään tiheys todella pienenee, eli lämpölaajenemiskerroin on negatiivinen, jonkin aikaa absoluuttista nollapistettä lähestyttäessä.- sesiita
Jäärä kirjoitti:
Löysin Hideki Tanakan artikkelin "Thermodynamic stability and negative thermal expansion of hexagonal and cubic ices" lähteestä Journal of Chemical Physics, vol. 108, nro 12, 1998, ja siellä erityisesti kuvan 5, joka on tässä
http://www.filecabin.com/photos/view.php?mode=gallery&g=6753
Tuon mukaan jään tiheys todella pienenee, eli lämpölaajenemiskerroin on negatiivinen, jonkin aikaa absoluuttista nollapistettä lähestyttäessä.Kiitos Jäärä
Tuo on mielenkiintoinen tieto. Kummeksuttaa kun hapen ja veden ominaispaino nousee absoluuttista nollapistettä lähestyttäessä ja vedellä se laskee.
Onko tuo ristiriita näennäinen? sesiita kirjoitti:
Kiitos Jäärä
Tuo on mielenkiintoinen tieto. Kummeksuttaa kun hapen ja veden ominaispaino nousee absoluuttista nollapistettä lähestyttäessä ja vedellä se laskee.
Onko tuo ristiriita näennäinen?Nuo jutut menevät jo reilusti ohi minun osaamisalueeni. Niihin pitäisi olla asioihin perehtynyt kemisti tai materiaalifyysikko.
Minulle on riittänyt, että olen voinut ottaa laskelmissa huomioon lämpötilasta riippuvat materiaaliparametrit, jotka ovat seurausta näistä materiaalin perusilmiöistä. En ole toisaalta vielä koskaan tarvinnut aivan näin paljon pakkasen puolella ilmeneviä materiaaliarvoja.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Taisin tehdä virheen
Kaipaan sua enemmän kuin kuvittelin. Luulin, että helpottuisin, mutta olinkin täysin väärässä. Vieläkö vastaisit minulle984632Hyvä että lähdit siitä
Ties mitä oisin keksinyt jos oisit jäänyt siihen, näit varmaan miten katoin sua.... 😘🤭😎💖493162Nyt tuntuu siltä, että on pakko päästä puhumaan kanssasi
Tuntuu että sekoan tämän kaiken takia. Miehelle852909- 791677
Nainen onko sulla supervoimmia ?
Voisitko auttaa miestä mäessä? Tarjota auttavan käden ja jeesata tätä miestä? Tai antaa olla et sä kuitenkaan auta.411470450 000 ulosotossa
Suomessa on tällä hetkellä ennätysmäärä ihmisiä ulosotossa. Viime vuonna heitä oli yli puoli miljoonaa. Kuluvan vuoden1021264- 15997
Miksi syyllistät minua siitä etten pysty vastaamaan tunteisiin?
En minä sille mitään mahda. Tuntuu pahalta. En pysty enää keskittymään mihinkään enkä nauttimaan mistään, kun tämä tilan40911Miehen taloudellinen tilanne ja
halu tarjota suojaa kaikin tavoin on usein perheen selkäranka. Siksi naisen ei ikinä pitäisi jättää huomiotta miehen rah25900- 184884