On mielenkiintoista seurata tätä pettämis-ilmiötä. Ei pelkästään palstalla vaan muualtakin, miten sukupuolivietti on niin voimakas että ihmiset ovat valmiita vaarantamaan muita perustarpeita sen takia ja uhraamaan ystävyyksiä tms.
Pettäminen on niin yleistä tänä päivänä että todella harva selviää elämässä ilman että tulee petetyksi tai itse pettää. Tunnen paljon ihmisiä ja heistä vain kourallinen on semmoisia joita en tiedä pettäneen mutta heitäkin on petetty.
Pettäminen on niin yleistä tänä päivänä että todella harva selviää elämässä ilman että tulee petetyksi tai itse pettää. Tunnen paljon ihmisiä ja heistä vain kourallinen on semmoisia joita en tiedä pettäneen mutta heitäkin on petetty.
Vastaukset 5
Vanhimmat
ikävää! Sääliksi käy edellisen viestin tyttöstäkin, joka kuvittelee, että mies on rakastunut.
Itse asiassa sukupuoliviettihän on yksi voimakkaimmista perustarpeista. Perustarpeiden jakohan on hyvin yksinkertainen; 1.fyysinen, 2.turvallisuus, 3.yhteenkuuluvuus, 4.arvonanto, 5.itsensä toteuttaminen.
Jos nyt ajattelet asiaa, niin ihminenhän toimii täysin loogisesti toteuttaessaan sukupuolisia halujaan. Sehän on fyysinen tarve (tulee muuten heti ravinnon jälkeen) ja vasta sen jälkeen ajattelee turvallisuutta, esim. kotia.
Eli kyllä ihminen "vaarantaa" muita perustarpeita ihan loogisessa järjestyksessä.
Taisi olla nimeltään "Maslovin tarvehierarkia" se joku päätelmä juuri tästä asiasta. En muista miten se meni mutta oletan että kutakuinkin antamasi esimerkkisi mukaan.
Tämä selittääkin sen miten se vieraissa juokseminen alkaa kun seksi loppuu suhteessa mutta ei halua "arvokkaasti" perääntyä koko suhde-asiast koska se täyttää muita tarpeita.
Mun kohdalla ei tuo tarvehierarkia toteudu ihan tuolla tavalla, ehkä olen vähän kieroutunut yksilö :) Tällä hetkellä elän, outo kyllä, aika ideaalista tilannetta kaikin puolin. On suhteen ja sinkkuuden kaikki hyvät puolet mikä puolestaan poistaa molemmista huonot puolet :)
harhaa. Minkälaisessa ympäristössä elät? Onko noin kaikkialla?
Sikäli kuin osaan arvioida, sukupuoliviettini on melkoisen vahva. Silti en petä. En ainakaan ennen kuin minua petetään. Enkä sittenkään pettäisi, sillä kertoisin ensin, että nyt sitoutumiselleni ja kieltäytymiselleni ei ole enää perusteita.
Hei,
ymmärrän yleensä täysin sekä pettureita että petettyjä.
Itse olen uskoton jos tarpeeni eivät tyydyty riittävästi suhteessa, jossa olen. Eli jos en saa tarpeeksi hellyyttä, seksiä, huomiota, yhteenkuulumisentunnetta. Siinäpä se. Esim jos mies on jatkuvasti työmatkoilla, ei soittele, tekstaile, huomioi minua, miksi olisin vain kotona yksin odottelemassa? Myös minulla on vain yksi elämä.
Tämä on tänä päivänä yleistä, koska myös naisilla on siihen mahdollisuus. Ennen vanhaan vain miehet tekivät sitä. Nykyään tilaisuuksia on kaikilla enemmän. Ja voiko yksi ihminen tyydyttää kaikki tarpeet? Harvoin.