Ymmärrettävä vaatimus
Harvoin on lakolla uhkaavalla ryhmällä sellaista yleisenmielipiteen tukea kuin sopimustarjouksen hylännellä korkeasti koulutettujen sairaahoitajia edustavalla Tehyllä ja sen mahdollisella lakkokenraalilla Jaana Laitinen-Pesolalla (kok). Kansalaisten mieletä hoitajat ovat alipalkattuja työn vastuullisuuteen ja vaativuuteen nähden. Tätä tosiseikkaa käytettiin hyväksi eduskuntavaaleissa, kun puolueet- kokoomus etunenässä- lupasivat tuntuvaa kohennusta alan palkkoihin. Käytännön työmarkkinaneuvotteluissa törmättiin siihen, että on olemassa joukko muitakin kaltoin kohdeltuja pienipalkkaisia. Tälläinen on myös Tehyn tärkeimmän yhteistyökumppanin Superin perus- ja lähihoitajien tilanne. Hallituksen tuella alalle räätälöity muita parempi palkkaratkaisu herättikin vastakaikua perushoitajien piirissä, ja he ovat valmiita hyväksymään noin 12 prosentin korotukseen pohjautuvan ehdotuksen. Tämän hyväksymisellä sairaanhoitajilla on vaikeuksia. Eikä ihme.
Perimmiltään kyse on siitä, voidaanko historiallista palkkarakennetta murtaa. Tulopolitiikka on betonoitu järjestelmä, jonka muuttaminen on niin suuri poliittinen kysymys, että se saattaa olla mahdotonta. Suurten ikäluokkien myötä vanhusväestö kasvaa Suomessa nopeimmin euroopassa ja sairaanhoidosta on tulossa entistä tärkeämpi palveluala: jokaisen lähipiirissä on joku hoitoa tarvitseva. Muissa Pohjoismaissa tilanne on oivallettu Suomea paremmin. Siellä palkkataso on sen verran parempi, että Suomi menettää koko ajan kouluttamaansa hoitoalan väkeä naapurimaille. Tämä tekee hoitoalaan ongelmasta myös yhteiskunnallisen ongelman, johon on löydettävä poliittinen ratkaisu: emme selviä lähivuosien hoitotarpeesta, jos vuoto jatkuu. Siihen ei auta edes koulutuksen lisääminen, koska koulutettavia on liian vähän ja heistä osa lähtee ulkomaille ansaitsemaan useita satoja euroja suurempaa palkkaa samasta työstä.
Syntynyt tilanne voi johtaa kolmeen eri suuntaan. Jos Tehy tyytyy tarjoukseen, mikään ei olennaisesti muutu. Yhteiskunnan tehtäväksi jää pohtia, mistä saadaan hoitajat lähivuosina. Jos mennään lakkoon, riskit ovat suuret. Paras lopputulos on se, että tehyläiset nostavat itsensä uudelleen tasolle, joka on kilpailukykyinen muiden hyvinvointivaltioiden kanssa – silläkin uhalla, että perushoitajat jäävät selvästi alemmalle tasolle. Se lisää katkeruutta muidenkin pienipalkkaisten keskuudessa. Tämä hinta on maksettava. Huonoin vaihtoehto on pikä lakko, jonka kuluessa tehyläisten yhtenäisyys rapautuu, potilaiden tilanne kärjistyy ja yleinen mielipide kääntyy alaa vastaan. Panokset ovat kovat, mutta tehyläisten asia on oikea: ihmisen terveydestä vastuuta kantaville koulutetuille sairaanhoitajille kuuluu kunnon korvaus työstä. Jos se ei tule tätä reittiä, se tulee kuitenkin ennen pitkää. Silloin hoitoala on jakautunut huonosti toimivaan ja rappeutuvaan julkiseen sektoriin ja hyväosaisista huoltapitävään yksityiseen palveluun. Yhteiskunnan valinta on tässä. Hallitus ei voi lykätä vastuuta kunnille.
Harvoin on lakolla uhkaavalla ryhmällä sellaista yleisenmielipiteen tukea kuin sopimustarjouksen hylännellä korkeasti koulutettujen sairaahoitajia edustavalla Tehyllä ja sen mahdollisella lakkokenraalilla Jaana Laitinen-Pesolalla (kok). Kansalaisten mieletä hoitajat ovat alipalkattuja työn vastuullisuuteen ja vaativuuteen nähden. Tätä tosiseikkaa käytettiin hyväksi eduskuntavaaleissa, kun puolueet- kokoomus etunenässä- lupasivat tuntuvaa kohennusta alan palkkoihin. Käytännön työmarkkinaneuvotteluissa törmättiin siihen, että on olemassa joukko muitakin kaltoin kohdeltuja pienipalkkaisia. Tälläinen on myös Tehyn tärkeimmän yhteistyökumppanin Superin perus- ja lähihoitajien tilanne. Hallituksen tuella alalle räätälöity muita parempi palkkaratkaisu herättikin vastakaikua perushoitajien piirissä, ja he ovat valmiita hyväksymään noin 12 prosentin korotukseen pohjautuvan ehdotuksen. Tämän hyväksymisellä sairaanhoitajilla on vaikeuksia. Eikä ihme.
Perimmiltään kyse on siitä, voidaanko historiallista palkkarakennetta murtaa. Tulopolitiikka on betonoitu järjestelmä, jonka muuttaminen on niin suuri poliittinen kysymys, että se saattaa olla mahdotonta. Suurten ikäluokkien myötä vanhusväestö kasvaa Suomessa nopeimmin euroopassa ja sairaanhoidosta on tulossa entistä tärkeämpi palveluala: jokaisen lähipiirissä on joku hoitoa tarvitseva. Muissa Pohjoismaissa tilanne on oivallettu Suomea paremmin. Siellä palkkataso on sen verran parempi, että Suomi menettää koko ajan kouluttamaansa hoitoalan väkeä naapurimaille. Tämä tekee hoitoalaan ongelmasta myös yhteiskunnallisen ongelman, johon on löydettävä poliittinen ratkaisu: emme selviä lähivuosien hoitotarpeesta, jos vuoto jatkuu. Siihen ei auta edes koulutuksen lisääminen, koska koulutettavia on liian vähän ja heistä osa lähtee ulkomaille ansaitsemaan useita satoja euroja suurempaa palkkaa samasta työstä.
Syntynyt tilanne voi johtaa kolmeen eri suuntaan. Jos Tehy tyytyy tarjoukseen, mikään ei olennaisesti muutu. Yhteiskunnan tehtäväksi jää pohtia, mistä saadaan hoitajat lähivuosina. Jos mennään lakkoon, riskit ovat suuret. Paras lopputulos on se, että tehyläiset nostavat itsensä uudelleen tasolle, joka on kilpailukykyinen muiden hyvinvointivaltioiden kanssa – silläkin uhalla, että perushoitajat jäävät selvästi alemmalle tasolle. Se lisää katkeruutta muidenkin pienipalkkaisten keskuudessa. Tämä hinta on maksettava. Huonoin vaihtoehto on pikä lakko, jonka kuluessa tehyläisten yhtenäisyys rapautuu, potilaiden tilanne kärjistyy ja yleinen mielipide kääntyy alaa vastaan. Panokset ovat kovat, mutta tehyläisten asia on oikea: ihmisen terveydestä vastuuta kantaville koulutetuille sairaanhoitajille kuuluu kunnon korvaus työstä. Jos se ei tule tätä reittiä, se tulee kuitenkin ennen pitkää. Silloin hoitoala on jakautunut huonosti toimivaan ja rappeutuvaan julkiseen sektoriin ja hyväosaisista huoltapitävään yksityiseen palveluun. Yhteiskunnan valinta on tässä. Hallitus ei voi lykätä vastuuta kunnille.
Vastaukset 13
Vanhimmat
mielipide on jo kääntynyt farssinne, painostuksenne ja uhoilunne vuoksi.
tosiasia ei miksikään muutu.jos muutosta ei tule, tämän maan terveydenhuoto romahtaa.
kirjoituksessa kerrottiin, kuinkan naapurimaamme ovat taas "hoksanneet" muutaman jutun, jonka suomenkin olisi hyvä huomata. Miksi meillä on tällainen junttikansa, että aina saa rautalangasta vääntää.
Ihmispolot ei ymmärrä, että KAIKKIEN etua tässä ajetaan.
Minä olen FM. Akateeminen palkkakuopassa oleva aivotutkija ja tutkijakoulutettava. Teen väitöskirjaa, kehitän geenilääkkeitä mm. rappeuttaviin aivosairauksiin ja minulla on matalampi palkka kuin useimmilla hoitajilla.
Jos joku kipusisko sanoo olevansa korkeasti koulutettu niin sitten on menneet puurot ja vellit sekaisin. Korkeakoulutuksen saa yliopistoissa ja vastaavissa laitoksissa. Sitä ei saa AMK:ssa vaikka kuinka etevä olisi.
No eihän kukaan ole väittänyt, että hoitajat olisivat ainoa ryhmä, jonka palkat eivät vastaa työn vaativuutta.
Vertaat luultavasti kuitenkin palkkaasi tähän mystiseen 2500 euroon, jota ei ainakaan minun tilinauhassani ole koskaan saavutettu; hyvin pienen lapsen vanhempi ei kovin helposti tee öitä ja viikonloppuja, ja kiva olisi joskus viettää se joulu paerheen eikä potilaiden kanssa. Palkkani on 1934 euroa kuussa. Koska mieheni on tutkija, tiedän palkkatasonne ja kyllähän se tuon ylittää useilla satasilla, vai mitä, eikä tarvitse miettiä, mitä viikonloppuina ja juhlapyhinä tekisi?
Meillä on kuitenkin korkeampi koulutus kuin vaikkapa sähkömiehellä, ja juuri 40 e/tunti sähkömiehell maksaneena voisin kuvitella sinunkin suuntavan kiukkusi vaikkapa tähän ammattiryhmään - jos se on pakko johonkin suunnata.
Ja vielä; hieman kummastuttaa tuo ylimielinen asenteesi ja muiden koulutustason halveksiminen. Mieheni ammatin vuoksi tuttavapiirissämme on lukuisia eri alojen tutkijoita, matalin tutkinto lienee se maisteri. Heistä kukaan ei onneksi käyttäydy noin öykkärimäisesti. Kuten joku täällä palstalla jo aikaisemmin kirjoitti; korkeasti koulutettu ei välttämättä ole sivistynyt. Näin tuli todistettua sekin..
laskutushinnan etkö tajua. Ei se ole tuntipalkka, siitä maksetaan verot ja kiinteät kulut. Onneksi et tarvinnut putkimiestä, olisit maksanut yli 50 % enemmän.
Mitäs jos hoitajat nyt oikeasti irtisanoutuisitte, ettekä vain uhkailisi.
Perustaisite keskenälle välitysfirmoja ja myisitte palvelujanne sellaisella hinnalla että teille jäisi kohtuullinen toimeentulo. Enemmän joutuisitte töitä tekemään, mutta ette olisi repimässä korotuksianne veronmaksajien selkänahasta. Markkinat määräisivät hintanne. Reilua vai mitä?
No voi herra jee, toki minä nyt sen ymmärrän, että 40e on laskutushinta. Mutta vähennetäänpä siitä vaikka 50% veroja ja muita kuluja, niin jää 20euroa. Kun oma tuntipalkka on 12 euroa, niin tuntuu aika kovalta.
voisitte itse päättää laskutushintanne. Siitä vaan yritys pystyyn. TE-keskus auttaa alkuun.
"korkeasti koulutettu" ei välttämättä ole sivistynyt. Näin tuli todistettua sekin..
Löpinä hoitajien korkeasta koulutuksesta jo hieman hymyilyttää. Olisiko käynyt niin, että kun on niin korkeasti koulutettu, on hoitotyöstä unohtunut se tärkein, eli ihminen. On vain kirjaviisautta, jota ei osata soveltaa käytäntöön.
Olet aivan oikeassa, Kun olet nyt hienot tittelit saanut niin ei tarvitse muiden naisalojen alkaa hyppiä silmille palkankorotuksineen. Ajatteletkos, että jos sairaanhoitaja tienaa sinun ansiotuloja, se romahduttaa sinun itsekunnioituksen. Ja jos vertaat sh.n koulutusta keskimäärin suomalaisten duunareiden koulutukseen(niin kuin me teemme) niin aika korkeasti se on koulutettu. Minun puolesta sinun(jos ammattisi oikeasti liittyy edes hitusen kertomaasi) palkkaa voidaan nostaa 1000-3000 euroa koska vaan, arvostan ammattiasi, mutta kommenttisi on sarjaa "kateus vie kalatkin vedestä". Niin ja ei se yliopisto näytä aina ihmisistä tekevän edes kovin eteviä.MOT
Ei varmasti romahda, mutta tottakai sellaisella täytyy koittaa pelotella. Aivan varmasti hoitajia saadaan riittävästi tulevaisuudessa, niin kuin muillekin aloille.
kovin hövelisti nostellaan, se on sama kuin painettaisiin leikkirahaa. Monet saisivat enemmän rahaa, mutta kaikki saisivat rahalla vähemmän tavaraa ja palveluita. Sitä sanotaan inflaatioksi.
tulisi kuitenkin ihan samasta paikasta, vaikka se kierrätettäisiinkin välitysfirman kautta. Sitä paitsi välitysfirmojen työntekijät tulevat sairaaloille loppujen lopuksi paljon kalliimmaksi kuin omat työntekijät.
Yksi suuri harha ainakin hoitajien yleisessä asenteessa on.
Kukaan ei muka enää pestaudu 2300-2500 euron kuukausipalkalla työhön ellei makseta enempää. MINNE TE SITTEN MENETTE JA MISSÄ MAKSETAAN ENEMMÄN. Akateemisia ette ole ja palkat akateemisillakin useissa ammateissa ovat alhaisemmat, ette insinöörejäkään, ettekä edes rakennusmestareita.
Rekkaa ajamaanko vuorotta? Muutatte Norjaan tai muualle Eurooppaan. Viettekö te ulkomaille lapsenne ja miehennekin? Myytte velkaisen tai velattoman asuntonne ja kesämökkinne, veneenne jne. SITTENPÄHÄN NÄHDÄÄN.
Toinen on hoitajapula. On ennenkin nähty miten kunnat alkavat säästämään vähentämällä henkilökuntaa,kustannusten kasvaessa yli tavoitteiden. Eli kallispalkkaisia palkataan vähemmän, jotta talous pysyy tasapainossa. Tulee potilaat sitten hoidettua tai eivät. Eli eneiten kärvisä osapuoli on aina kaikissa tapauksissa potilas.