En malttanut olla laittamattaa tuota alle.......
No joo, tänä maanantaina meikäläisen onkin taas helppo hymyillä:) -pudotusta on, paino oli aamulla 91,5 kg. Viime viikkohan oli mitä oli ja en laske siihen nähden pudotusta, mutta kahden viikon takaiseen painoon on -1,3 kg eroa, joten jos lasken kylmästi näin, niin viikkoa kohden 650g. Ei paha tässä vaiheessa.
Täytyy tunnustaa, että olin jo viime viikolla niin masennuksissa ja epätoivoinen, että menin yks ilta syömään, pelkkään ahdistukseen ja pahaan oloon! Onneksi kaapeista ei löytynyt kuin noita omia turvallisia tuotteita, mutta 2 pientä suklaapötköä meni samassa rytäkässä.
Tämmönen luuseriko minä olenkin? Enkö kestä mitään takapakkia? Missä on itsekurini? Tulenko koskaan pitämään kiloni kurissa, kun nyt jo lipsuu? Annanko puntarin hallita elämääni? Miksen osaa kuunnella kehoani ja uskoa että turvotus sen sai aikaan?
Mies koetti puhua järkeä päähän ja pyysi miettimään olenko syönyt erilailla kuin muuten (siinä vaiheessa en ollut pitänyt syömisiltaa) ja miettimään miten olisin voinut yhtäkkiä lihoa pari kiloa? En ollut todellakaan lihonut, vaan se oli nestettä, jota sitten on kyllä poistunutkin reippaasti viime päivinä:)
Voitte vain kuvitella oloni. Tunsin kamalaa morkkista ja piti polkea illalla tunti "rangaistukseksi" kuntopyörää sen syömissession jälkeen.
Nyt ollaan taas valoisalla mielellä ja uskotaan itseen. Kyllä minä onnistun, kuuntelen itseäni nyt paremmin ja pidän kiinni omista valinnoistani.
Tässähän alkaa lähestyä uusi kymmen! Voihan likat mikä tunne! Olen ihan hilkulla päästä bmi arvoissa huomattavan ylipainon puolelle, kun nyt vielä keikun vaikean lihavuuden rajamailla. Lievä ylipaino on tavoiteena. Kun minä sinne pääsen, olen onnellinen tyttö:)
No joo, tänä maanantaina meikäläisen onkin taas helppo hymyillä:) -pudotusta on, paino oli aamulla 91,5 kg. Viime viikkohan oli mitä oli ja en laske siihen nähden pudotusta, mutta kahden viikon takaiseen painoon on -1,3 kg eroa, joten jos lasken kylmästi näin, niin viikkoa kohden 650g. Ei paha tässä vaiheessa.
Täytyy tunnustaa, että olin jo viime viikolla niin masennuksissa ja epätoivoinen, että menin yks ilta syömään, pelkkään ahdistukseen ja pahaan oloon! Onneksi kaapeista ei löytynyt kuin noita omia turvallisia tuotteita, mutta 2 pientä suklaapötköä meni samassa rytäkässä.
Tämmönen luuseriko minä olenkin? Enkö kestä mitään takapakkia? Missä on itsekurini? Tulenko koskaan pitämään kiloni kurissa, kun nyt jo lipsuu? Annanko puntarin hallita elämääni? Miksen osaa kuunnella kehoani ja uskoa että turvotus sen sai aikaan?
Mies koetti puhua järkeä päähän ja pyysi miettimään olenko syönyt erilailla kuin muuten (siinä vaiheessa en ollut pitänyt syömisiltaa) ja miettimään miten olisin voinut yhtäkkiä lihoa pari kiloa? En ollut todellakaan lihonut, vaan se oli nestettä, jota sitten on kyllä poistunutkin reippaasti viime päivinä:)
Voitte vain kuvitella oloni. Tunsin kamalaa morkkista ja piti polkea illalla tunti "rangaistukseksi" kuntopyörää sen syömissession jälkeen.
Nyt ollaan taas valoisalla mielellä ja uskotaan itseen. Kyllä minä onnistun, kuuntelen itseäni nyt paremmin ja pidän kiinni omista valinnoistani.
Tässähän alkaa lähestyä uusi kymmen! Voihan likat mikä tunne! Olen ihan hilkulla päästä bmi arvoissa huomattavan ylipainon puolelle, kun nyt vielä keikun vaikean lihavuuden rajamailla. Lievä ylipaino on tavoiteena. Kun minä sinne pääsen, olen onnellinen tyttö:)
Vastaukset 12
Vanhimmat
Punnittu on ja en kyllä meinannut uskoa silmiäni...98.4kg eli täsmälleen sama kuin viikko sitten.Onko nyt minun vuoroni jäädä paikoilleen vai miten käy ensi viikolla:) on kyllä totta että jos on aina lohduttautunut ruuaalla että siitä tavasta on vaikea päästä eroon...sen sain karvaasti kokea keväällä kun mieheni sairastui syöpään, silti uskallan väittää että lohtusyömiseni on pysynyt huomattavasti pienemmissä ruokamäärissä kuin "aikaisemmassa elämässä". Muistele sinäkin kilonen...jos nyt söit 2 suklaapatukkaa niin ennen taisi mennä levy poikineen ja sitten vielä jälkiruuaksi kaikkea suolaista herkkua:) näin ainakin minulla.
Tuosta Bmi:stä...meikäläisellä lähtöarvona BMI 47.7(taitaa merkitä sairaalloillista lihavuutta), tällä hetkellä BMI on 32.9(oisko se huomatta ylipaino vai mikä?...) olisi sangen mukavaa saada joskus aikaiseksi BMi 25-28, saas nähdä kuinka tytön käy:)
Kyllä sä Kilonen silti olet kova mimmi, olet tehnyt hienon ja kovan työn...ja tuloksia on havaittavissa, huomattavia tuloksia. Nyt ei muuta kun jatketaan samaan malliin ja kohti kevyempää loppuelämää...
T:Nilkallinen
Heippa kaikille!
Pitkä viikonloppu takana pelkkää nautintoa kylpylässä mieheni kanssa kahden, todellista luxusta. No nautinnot näkyivät myös tän aamun punnituksessa 98,8 huh huh, mutta oli se sen arvoista, nautittiin luonnosta, uinnista, tannssista ja herkuista. Tänään taas palataan arkeen.
Kilonen sulla on mieletön vauhti ja tsemppi päälläsi, positiivinen kierre on upea tunne!
Nilkallinen eikos sulla ollut tosi iso pudotus viimeviikolla, jos oikein muistan? Ei se aina voi niin paljoa mennä alas, kyllä se puoli kiloa viikossa on maksimi, jos aikoo vain läskiä pudottaa, nesteet on erikseen ja lihaksistahan ei kukaa halua luopua.
Vähän tunnen nyt itseni luuseriksi, mutta luovuttanut en ole ja hitaasti taas painoa hilataan alaspäin. En ajatellut jäädä tuleen makaamaan, ylös ja äkkiä.
Sata ja kaksi mitens sun viikko mennä hurahti?
Lämmintä syksyä toivoo alli.
Heippa Alli
Silloin kun pääsee tuommoiselle reissulle, ei kannata laskea joka suupalaa, vaan nauttia. Kyllä sitä ehtii taas olemaan vähemmälläkin syömisellä.
Meillä kaikilla on mennyt hyvin ja homma jatkuu, eiköstä vaan?
Olen yrittänyt hurjasti kasata lihasta enkä menettää sitä. N. 3-4 kertaa viikossa pyöräilyä, kiinteytysjumpaa ja punttiharjoitukset päälle, näitä vaihdelleen. Lihasharjoituksen jälkeen aina palautuspäivä, vähintään yksi.
On pakko lihasten pysyä mukana tässä hommassa.
juu pari viikkoa oli reilut pudotukset ja arvasinkin ettei sama tahti säily loputtomiin meikäläisellä...mutta mieli virkeänä kuitenkin:)
Alli, älä turhaan tunne itseäsi luuseriksi...ei olisi mitään järkeä lähteä hemmottelulomalla jos siihen ei kuuluisi myös hyvä ruoka ja juoma. Pääasia on se että kun arki koittaa niin palaa myöskin se totuttu kevyempi linja...eikös juu. Meikäläisellä on ainakin ollut tapana syödä jouluna, häissä, synttäreillä ja ulkomaanlomilla rennommin ja sitten taas ottanut "tiukemman linjan" kun juhlat on juhlittu...ja hyvin on toiminut:=) Mutta jatketaan tsemppiä positiivisella asenteella niin kyllä me tytöt vielä maailmale näytetään.
T:Nilkallinen
Kiitos Kilonen ja Nilkallinen taas ihanista kannustus kirjoituksista, arkeen on palattu ja nyt vaan herkutellaan terveellisesti. Maanantaina sit nähdään tulokset!
Tsemppiterkkuja teille kaikille toivoo Alli!
Heips! Ujuttaudun hiukan käymään keskusteluissanne mukana. Ite lähin kans viime vuoden heinäkuussa tiputtaan painoa. Lähtö oli 96,8 et ei mikään pikkulukema, nyt oon saanu 24,4kg tipautettua ja vaaka rupee näyttään inhimillisiä lukemia 74,4 viel vähä reilu 5kg ni se on siinä, ja sillon ku tipauttaa ihan ilman mitn kiirusta ni paino pysyy paremmin poissa. Ja ilman mitään ihmedieettejä. Jos meinaa painon oikeesti saada pois ni ei moisista ole muuta ku hetken apu.. Keräsin kans tammikuussa pienen porukan kokoon ja meistä kaks on saanu sen parikyt kiloa vekka, ja aina jos on ollu semmonen olo ettei kiinnosta laihduttaa ni pitäny väli viikon tai jopa kuukauden niin et on saanu inspiraation taas takas (sen verran vaa'alla vaan käyny et ei lukemat nouse) oikein paljo tsemiä ja pitkäjänteisyyttä kaikille teille! Toivottavasti tein koko porukka onnistuu!
Eipä tässä paljon ole kertomista, plussaa edelleen 100g tällä kertaa, eli 98,9! Ei tässä mitään selittelyä, kalorilaskurin mukaan paino pitäs olla paljon paljon alempana, mutta kun ei ole. Enkä ole edes ihan kaikkia liikuntoja merkannut, ruokapuolen kyllä tarkkaan kirjannut. No tää on nyt tätä. Katsotaan mitä on ensviikolla. Käyn kyllä katsomassa teidän hurjat miinukset myöhemmin kun kerkiän!
Taisteluterveisin Alli!
Täällä sama juttu, plussaa 300g, mutta taitaa johtua menkoista.
Eipä paljon aamulla naurattanut, kuten ei ole koko päivänä. Ollut todella rankka päivä töissä ja kotona piti kiireesti saada ruokaa vatsaan, ettei pillastu ihan tosissaan.
Nyt kun on kahvitkin jo juotuna, ajatus kulkee selkeämmin. On tää yhtä ristiä meillä naisilla! Oli taas sellanen tunne, että söiskö hevosen, vai kaksi!
Suklaapatukka kaapissa houkuttaa...
Olen mä jotain itsekuria oppinut, ostan nimittäin n. kerran kuussa kourallisen (n 5-6 kpl) pieniä suklapötköjä, jotka sitten syön pahimmassa tuskassa tai vi......sa pitkin kuuta. Siellä ne saattaa olla parikin viikkoa koskematta ja jokainen tietää, että ne on mun, eikä syö niitä. Sitten kun maailma murjoo kunnolla, käperryn sohvan nurkkaan sitä järsimään pieni pala kerrallaan ja kummasti helpottaa:)
Enpä olis uskonut, että tämäkin päivä koetaan; tänään kaupassa mua jopa ärsytti, kun yksi puolituttu tuli ihastelemaan mun hoikkumista. Ajattelin, että nyt on maailma kirjat sekaisin. Alussa se oli niin mukavaa, kun joku viitsi mainita asiasta, mutta nyt siitä tulee rasite...tai sitten mulla on vaan tosi huono päivä.
Mutta Alli, ens viikolla taas punnitaan ja kohdataan täällä, kyllä se tästä. Tämä on vain niin rasittavaa, kun ei tiedä mikä on se oikea paino. Nesteet sotkee aina välillä.
Käytätkö Alli jotain kalorolaskuria apuna? Merkkaat siihen syömiset ja se laskee sulle kalorit, vai kuinka? Finellillä taitaa olla sellanen systeemi.
Minä en ole jaksanut enää laskea enkä merkata, vaan mene tuntumalla ja ainakin tähän asti on paino laskenut joka kuukausi sen 2-2,5 kiloa, mikä on ihan riittävä tahti.
Mutta me noustaan taas täältä, eiköstä jookos?
Olen yrittänyt jättää suklaan ja karkit kokonaan pois, mutta pitkässä juoksussa olen huomannut, että tummaa suklaataa pitää olla ja sitten sokeritonta suklaata, niillä mielestäni pärjään hyvin, joskus jopa kuukauden hyvin vähällä, joskus taas en. Mitä vanhemmaksi tulee sen hullummalta tää kaikki tuntuu. Nytkin kun on tullut muutama kilo painoa lisää, saas kattoja nyt muutaman viikon päästä onko se pompsahtanut enempikin,ja kuinka paljon, niin nyt kaikki tulee sanoon kuinka oon pudottanut painoa, hymyile sit siinä ja sano, että nousussa se paino on nyt viimeaikoina ollut.
No mitä näistä! Jep olen tuolla kalorilaskuri.fi sinne syöttelen tietoja, sieltä tulee niin mukavat käyrät ja kaikki, siellä on myös ilmaisversio, mutta mulla on vuoden juttu itsellä, maksoi 30 euroo. On hyvä kun näkee nää makroravinteet niin hyvin, siis rasvan, hiilarit ja proteiinit. Proteiinista kun jää niin helposti vajetta.
Voi jummijammi näitä hormooneja, kukahan osais mulle ton stessihormoni kortisolin vaikutuksen oikein kertoa. Oma käsitykseni on, että kun kortisolia erittyy naisella stressitilanteessa niin "kaikki" ruoka menee suoraan "läskiksi" paino nousee eikä voi mitään, tiedän , että itselläni käy juuri näin. Ja kun stessi on ohi paino ei vaan niin putoakkaan.
Mutta taistelu jatkuu kiloja ja etenkin läskiä vastaan.
Tsempataan taas toivoo Alli!
Yritän nyt viidettä kertaa saada tämän vastauksen valmiiksi.Meidän koti kone on ilmeisesti simahtamassa vanhuuttaan, kesken kirjoittamisen kaikki menee jumiin ja tietokoneen joutuu väkivalloin sammuttamaan...näppäimistö ei silloin toimi eikä hiirikään. Olen kyllä tarkistanut että kaikki johdot on kiinni:) No se siitä...toivottavasti tämä nyt onnistuisi. Punnittu on eilen 97.7kg eli pudotusta viime viikkoon 700gramaa. Ei pöllömin vaikka viime viikolla oli kuukautiset. Ette muuten arvaa kuinka ihanaa on kun on vihdoin säännölliset kuukautiset. Gyne vaihtoi noin kuukausi sitten mulle normaali ihmisten e-pillerit kun hänestä olin tarpeeksi kevyt niitä syömään. Viimeiset 4vuotta on mennyt niin että kuukautisissa on ollut jopa 15kk tauko ja sitten yht äkkiä vuotoa 18pv...sitten on ollut 2viikon tauko ja taas vuotoa 16pv jne. Huomasin että teillä oli ollut keskustelua namuista, meikäläisellä on namut lähes jääneet mutta on tullut uusikin tapa kuvioihin n.vuosi sitten. Elikkäs joka ilta on iltakahvin kanssa saatava pulla, muffinssi, keksi tai muuta pientä leivonnaista. No onneksi se jokailtainen herkkupala ei kuitenkaan ole pilannut tätä hyvin alkanuutta painonpudotusta. Jotenkin vaan tuntuu että se iltaherkku pitää muun makeanhimon loitolla. Asiasta kukkaruukkuun...tupakoiko teistä kumpikaan? olen viime päivinä saanut itselleni sellaisen tunteen että haluaisin lopettaa tupakan polton, 15vuotta olen polttanut. Silti jotenkin asia minua jännittää ja pelottaakin, pelkään lihoavani takaisin päin jos nyt lopetan sauhuttelun...mutta kypsyttelen ajatusta vielä mielessäni ja yritän samalla vähentää savukkeiden määrää. Ei tässä muuta tälläkertaa kun rutkasti tsemppiä Allille ja Kiloselle...jatketaan me tytöt tsemppiä eikä anneta minkään lannistaa. Ensi viikkoon...
T:Nilkallinen
Mukaavaa kuulla kuulumisiasi, tosi hulppee pudotus sulla taas. On nää koneet niin oikullisia aina välillä!
Mulla on hormonikierukka ja siitä luksusta, ettei enää ole kuukautisia, mutta kyllä hormonit silti vaikuttaa totta totisesti ja sen kuukautisajan kyllä huomaa ja painoon vaikuttaa, aika aika kutakin.
Kyllä se nähtävästi on niin, että jokaisella on omat
herkut tai muut jutut jotka haluaa pitää tai luopua niistä. En ole koskaan poltellut, maistanut kylläkin. Olen varma että pystyt tupakastakin luopumaan, jos sitä haluat. Hyvä juttu toi että vähennät tupakointia, uskon että ei se helppoa ole vähentämällä tai kerrasta poikki systeemilläkään.
Mieti nyt miten noi sun kaksi projektia onnistuis
parhaiten, yhdessä vai peräjulkkua?
Jatketaan taas eteenpäin, kohti uusia huimia seikkailuja. T. Alli
En polta, en ole koskaan polttanutkaan. Olis varmasti sulle hyvä asia, painonpudotuksen lisäksi, jos pystyisit lopettamaan tupakanpolton. Se olsi kuin piste iin päälle uudessa kehossa.
En vaan tiedä missä vaiheessa se pitäisi toteuttaa. Olen kuullut, että usealla paino nousee, koska ruokahalu kasvaa lopettamisen myötä.
Siinäs näet Nilkallinen, ettei ne pienet herkkupalat pilaa kokonaisuutta ja jos sillä konstin pystyy pitämän itsensä kurissa, niin mikäs parempaa.
Hyvin olet taas saanut alas painoa, hyvä hyvä!
Mulla välietappi olis n. 3 kiloa tämän loppuvuoden aikana. Saapa nähdä, kun niin hitaasti edistyy, toisaalta voi mennä helpostikin.
Mukava "nähdä" teitä taas tällä:)