Miten suhtaudutte tyhjänpäiväiseen länkytykseen ja vittuiluun?
Itse ihmettelen vittuilijan motiivia toiminnalleen.
Aika outo huumorintaju saa olla, jos vittuilua pitää huumorina.
En viitsi vastata enkä huomioida yhtään mitenkään mokomaa kusipäätä. Tympii vaan että tuollaisen kanssa pitää kestää, kun ei käynyt tuuri.
Itse ihmettelen vittuilijan motiivia toiminnalleen.
Aika outo huumorintaju saa olla, jos vittuilua pitää huumorina.
En viitsi vastata enkä huomioida yhtään mitenkään mokomaa kusipäätä. Tympii vaan että tuollaisen kanssa pitää kestää, kun ei käynyt tuuri.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Niinhän se on, että tietty porukka viljelee omaa huumoriaan ja samalla porukalla v..uilee viereen, ja jos heitä vielä tästä asiasta huomautettaan, niin voi kun ovat väärinymmärrettyjä raukkoja kun eivät saa rääpiä duunissa mitä huvittaa ja pilata työilmapiiriä ja syy löytyy aina toisista..
oli mies, joka heitti huulta, oli koko porukan pelle. Hän ei ollut kovinkaan hyvä työntekijä. Laiska ja hutilo. Hän piti vittuilua hyvänä vitsinä. Mutta kun kerran tuli oikea vaaratilanne ja hän vaan vittuili eikä suostunut auttamaan vein asian eteenpäin. Mutta siinäkin tilanteessa Minua hieman syytettiin tyyliin, että "koittakaa nyt tulla toimeen keskenänne". Lisäksi tämä mies yritti kännissä pokata vähän kaikkia ja suuttui kun en suostunut.
eli paskan puhujia riittää ja huonolla itsetunnolla varustettuja ihmisiä, itseäni auttaa joskus se, että ajattlen ettei minut tarvitse alentua samaa paskakäytökseen. Kovillehan se ottaa, eli on myös piä kippee aika usein :(((
Teille, jotka joudutte edelleenkin kestämään vittuilua töissä:
Kun itsetunto alkaa olla heikoilla, koettakaa muistaa, mitkä asiat ihan oikeesti on teillä hyvin. Esim lapset, perhe yleensä ja hyvät ystävät.
Mitkä asiat tuottavat teille mielihyvää ja mistä asioista olette omassa elämässänne ylpeitä.
Valitkaa kiva harrastus, joka vie ajatukset muualle työpaikasta.
Nämä vittuilijat kun eivät muutu ja hakevat jatkuvasti oikeutusta teoilleen toisten pienimmistäkin virheistä. Heille ei tule edes mieleen, että asiat voi hoitaa toisinkin ja ehkä jopa vielä paremmin sillä toisella tyylillä.
Vittuilijoita ärsyttää kaikki mahdollinen (koulutus, autot, asumistavat, lasten kasvatus, ruotsalaiset, homot ja lesbot...listaa voi jatkaa loputtomiin).
Vittuilijan stereotypia on muutosvastarintainen, katkeroitunut ja omaan napaansa tuijottava despootti, jos on vielä vähän saanut valtaa työpaikallaan oman erityisosaamisensa kautta, ei loppua vittuiluun ole näkyvissä.
Kotona vaimo määrää kaapin paikan, joten jossain sitä on ilmat ulos päästettävä, kun ei pysty tasavertaisuuteen kotonakaan.
Fiksu väistyy ja antaa hölmön kaivaa oman kuoppansa.
Entäs nämä työtekemistä häiritsevät tyypit. Keksivät vaikka mitä jotta tuo työtoveri saataisiin hengiltä.
He vain tulevat työpaikalle vain suuta soittamaan ja pelleilemään toisten kustannuksella.
Sitten tultiin sanomaan että kun sä et ymmärrä huumoria. Otti pattiin ihan tosissaan.
Nytpähän pian tietävät itsekin kun työt loppuvat jos loppuvat. Omaan ohtaan rupeaa tuulemaan, niin siinä housutkin alkavat tutisemaan. Näin siis lihafirmassa ryhmäurakassa.
Omassa työyhteisössäni on krooninen vittuilija. Hän on myös majesteetti, joka määrää nokkimisjärjestyksen ja tietenkin myös esimiehen päätökset. Ressukkahan hän on. Oireilee elämänsä traumoja meille työpaikan ihmisille. Tällaista kusipäätä ei kenenkään pitäisi sietää, mutta koska hän on sosiaalisen pelin mestari, hän manipuloi isojakin pomoja yhteisössä, hännystelijöistä puhumattakaan. Terve työyhteisö pistää tämmöisille luun kurkkuun, mutta vinksahtanut työpaikka tarjoaa palkitsevan näyttämön.