Suomi tulee aina jälkijunassa.
Muissa maissa on jo todettu, että aktivointiin osalliset eivät ole kuitenkaan työllistyneet vaan jääneet kiertämään toimenpiteistä toiseen kun Suomessakin. Tämän vuoksi muissa maissa on tavoitteena kohdistaa toimenpiteitä aktivoinnista työmarkkinoille ja muille sektoreille.
Tavoitteet aktivoinnissa sekoittuvat ja ovat epämääräisiä. Aktivoinnin vaikutukset on todettu myönteisiksi yksilötasolla kehitysvammaisten, aineista riippuvaisten, vähemmistöjen ja mielenterveys ongelmista kärsivien osalta, mutta ei kuitenkaan yleisesti ottaen.
Kokemukset antavat ymmärtää, että tämä uudelleenorientoituminen ei voi tapahtua kiristämällä äärimmilleen työttömyysturvan ehtoja samalla kun avoimilla työmarkkinoilla työpaikkojen tarjonta on vähäistä.
Kouluttautumiselle ei saa olla esteitä; jokaisen on saatava haluamansa koulutusmahdollisuus ja koulutusaikoja on lyhennettävä.
On tedettu, että aktivointitoimenpiteillä ja työttömyysturvan menettämisellä kiristäminen johtaa enemmänkin aloitekyvyttömyyteen, lamaantumiseen ja kuin uuteen suuntautumiseen ja tarvittavaan työllistymiseen työmarkkinoilla.
Tulokset kertovat, että eri työllistämistoimenpiteillä ja tukimuodoilla on ollut pientä vaikutusta työllistymiseen. Sen sijaan on työttömyysturva saaneiden määrän moninkertaistunut, köyhyyden ja vähätuloisuuden ja osittain myös tuloerojen kasvu on lisääntynyt.
Muissa maissa on jo todettu, että aktivointiin osalliset eivät ole kuitenkaan työllistyneet vaan jääneet kiertämään toimenpiteistä toiseen kun Suomessakin. Tämän vuoksi muissa maissa on tavoitteena kohdistaa toimenpiteitä aktivoinnista työmarkkinoille ja muille sektoreille.
Tavoitteet aktivoinnissa sekoittuvat ja ovat epämääräisiä. Aktivoinnin vaikutukset on todettu myönteisiksi yksilötasolla kehitysvammaisten, aineista riippuvaisten, vähemmistöjen ja mielenterveys ongelmista kärsivien osalta, mutta ei kuitenkaan yleisesti ottaen.
Kokemukset antavat ymmärtää, että tämä uudelleenorientoituminen ei voi tapahtua kiristämällä äärimmilleen työttömyysturvan ehtoja samalla kun avoimilla työmarkkinoilla työpaikkojen tarjonta on vähäistä.
Kouluttautumiselle ei saa olla esteitä; jokaisen on saatava haluamansa koulutusmahdollisuus ja koulutusaikoja on lyhennettävä.
On tedettu, että aktivointitoimenpiteillä ja työttömyysturvan menettämisellä kiristäminen johtaa enemmänkin aloitekyvyttömyyteen, lamaantumiseen ja kuin uuteen suuntautumiseen ja tarvittavaan työllistymiseen työmarkkinoilla.
Tulokset kertovat, että eri työllistämistoimenpiteillä ja tukimuodoilla on ollut pientä vaikutusta työllistymiseen. Sen sijaan on työttömyysturva saaneiden määrän moninkertaistunut, köyhyyden ja vähätuloisuuden ja osittain myös tuloerojen kasvu on lisääntynyt.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Aih, ku hyvin sinä selvitit asiaa. - Minä itte oon näiden aktivointitoimenpiteiden kohde, niin että minua hoputellaan hakemaan sitä ja tätä työtä. Ei siinä mitään, olen samaa mieltä, että olisi ihana saada vielä tehdä palkkatyötä! Elää kuin ennen ja saada jopa työstä tyydystä henkisestikin ja sillei. Saatika hyvä rahantulo normaaliin elämiseen.
Minä kuitenkin koen itseni nyt hyvin levottomaksi, stressaantuneeksi, kahlituksi (siis en näe tai tiedä kahleita, mutta siltä tuntuu) ja juuri kuten sanot, lamaantuneeksi, halvaantuneeksi, jäykäksi, vähemmän luovaksi. Itsetuntoa on tosivaikea käskystä koota ja kaupata itseään hyvänä työntekijänä, kun tosiasia on eri syistä johtuen, että nyt justiinsa minun on vaikea työllistyä. Miksi mun tarttee levittää sitä tässä tulee 'vaikeasti työllistettävä tyyppi', katsokaa. Tarttee olla aktiivinen.
Ristiriita on kauhea ja pahaa tekevä henkisesti. Se kyllä on tarkoitettu toisin päin, mutta ei toimi minulla, sillä mitä aktiivisuuteen elämäni aikana tulee, olen aina ollut aktiivinen, myös työelämän suhteen, kurssituksen suhteen jne. - Enemmänkin tarvittaisiin tositukea tai vaikka 'hoitoa' ja lähi-henk.koht. opastusta ja tsemppaamista, jonka kaiken miellän vastakohdaksi tälle anonyymille aktivoimiselle. Ei mun aktiivisuudessani mitään vikaa ole. Mutta mä kyllä voin huonosti tämän kaiken keskellä. - Työttömän paine syö aktiivisuutta, terävyyttä, luovuutta, rohkeutta, yäk!
Hyvä kirjoitus aloittajalta.
...Muissa maissa on jo todettu, että aktivointiin osalliset eivät ole kuitenkaan työllistyneet vaan jääneet kiertämään toimenpiteistä toiseen kun Suomessakin...
Kyllähän tämä Suomessakin tiedetään. Vaan noin päästään kaunistamaan tilastoja. Minusta tuntuu entisenä virkamiehenä myös siltä, että suomalaiseen virkakuntaan on pesiytynyt ihan liian kanssa sellaisia henkilöitä, joista on kiva käyttää valtaa toisen yli ja nöyryyttää toista. Toisaalta kun työttömiä alistetaan riittävästi, niin pysyvät nöyrinä eivätkä lähde kaduilla autoja polttamaan.
...Kouluttautumiselle ei saa olla esteitä; jokaisen on saatava haluamansa koulutusmahdollisuus ja koulutusaikoja on lyhennettävä...
En ole koskaan ymmärtänyt sitä, että työttömän omaehtoinen kouluttautuminen käytännössä estetään. Olen pariinkiin kertaan joskus jo vuosia sitten kirjoitellut työministereille asiasta. Vaan laihoin tuloksin.
Se on metkaa, että työttömiä pakotetaan sanktioiden uhalla työkkärin humpuukikursseille, jotka eivät mihinkään johda, tulevat vain yhteiskunnalle kalliiksi.
Sen sijaan jos työtön saisi opiskella omaehtoisesti, se tapahtuisi yleisissä oppilaitoksissa ja työtön maksaisi siitä tulevat kustannukset. Mutta sehän ei käy päinsä, työtönhän voisi vielä työllistyäkin opintojensa päätteeksi.
...On tedettu, että aktivointitoimenpiteillä ja työttömyysturvan menettämisellä kiristäminen johtaa enemmänkin aloitekyvyttömyyteen, lamaantumiseen...
Sehän on selvä. Kun aktivointitoimenpiteet ovat sellaisia, että työtön voi ne kokea vain nöyryytyksinä, joihin on pakko alistua saadakseen edes jotain syödäkseen, niin eihän tuo voi muuta kuin lamauttaa ja passivoida.
Oma-aloitteisuus tapetaan silläkin, että se työttömän kohdalla johtaa liian usein joko työttömyysturvan ulkopuolelle potkaisemiseen tai sitten johonkin sanktioon. Niinpä sitten kun tällaisista tapauksista tieto leviää, se tekee muutkin työttömät varovaisiksi.
Myös työttömyysturvan matala taso passivoi. Kun ei ole mihinkään varaa, ei edes riittävään ja monipuoliseen ravintoon muusta puhumattakaan, niin ei siinä enää jaksa kiinnostua mistään.
Joo, isossa lamassa ammattitaitonsa menettenäille ei ole tarjottu todellista mahdollisuutta kouluttautua uuteen ammattiin laadukkaasti. Olen itsekkin miettinyt, että mikä on se taho valtion hallinnon verhojen takana, mikä ns. kieltää järjestämästä laadukasta uudelleen koulutusta työttömille. Raha olisi helppo vastaus, mutta näinkö on.
Muistan joskus aikoinaan Göran Perssonin arvostelleen Suomea siitä, että täällä ei ole annettu laman kouriin jääneille uutta mahdollisuutta päästä jaloilleen hyödylliseksi kansalaiseksi. Viittasi myös siihen, että tuollainen sosiaalidemokratia ei kuulu Ruotsin piirteisiin.
Kirjoituksesi on niin lähellä tätä, että täytyy oikein linkittää:
http://fundeeraaja.ihmisarvo.org/tyottomantilanne.htm
Tosiaan olen itsekin tästä laittanut sähköpostia eduskuntaan asiasta, mutta eipä sillä ole mitään merkitystä ollut. Paras sähköposti taisi mennä jopa valiokunan pöydälle homehtuun.
Aikoinaan kun vielä olin työttömyyteni alussa, minulla olisi ollut 4 opiskelupaikka, joista 3 olisi ollut varma työllistyminen. Mutta kun ei ollut kyseessä viimeisen päälle holhottu työvoimapoliittinen koulutus, niin eihän niihin koulutuksiin saanut mennä. Tai sai, mutta rahaa ei sitten olisi tullut.
Niinpä poltin niin sanotut liitonpäivärahat ihan vaan nenää kaivamalla. Vaikka olisin parhaimmillaan voinut olla 6kk sisään uudestaan töissä työpaikassa, joka minua kiinnosti.
Monimuoto-opiskelun ongelmallisuus opintotuen ja työttömyyskorvauksen osalta.
MIKSI EMME KÄYTÄ OIKEITA MAHDOLLISUUKSIA VÄHENTÄÄ TYÖTTÖMYYTTÄ????
http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/kk_629_2003_p.shtml
Usein aikuiskoulutus on omaehtoista ammatillista koulutusta. Se ei ole työvoimatoimiston koulutusta ja silloin siihen ei saa päivärahaa.
Jos koulutus on iltaopiskelua ja alle 25 tuntia viikossa, niin silloin opiskelija voi saada päivärahaa, vaikka se on ammatillista koulutusta.
Lähiopetus toteutetaan pääosin työpajoina viikonloppuisin 1-2 kertaa/kk 3-4 viikon välein. Opinnot käsittävät ohjattua etäopiskelua.
Opiskelijoilla on mahdollisuus hakea valtion opintotukea.
http://www.llai.fi/sivu/fi/koulutus_ja_opiskelijapalvelut/koulutuskalenteri/?tila=yksi&uid=39&alue=36
Opintotuki: opintotukea toisen asteen etä- ja monimuotokoulutukseen voi hakea, jos opintoja on keskimäärin 3 ov kuukausittain. Kurssille valitulle voidaan räätälöidä oma etäpainotteinen opiskeluohjelma joka täyttää opintotuen ehdot.
http://www.orivedenopisto.fi/monimuoto/kirjoittaminen_peruskurssi_orivesi.html
Lähiopetusta järjestetään pääosin päiväopiskeluna kahtena päivänä viikossa. Etäopiskelua on mm. verkko-opinnot ja kirjalliset tehtävät.
http://www.seamk.fi/?deptid=888
Opintotuki pois?
http://www.iltasanomat.fi/keskustelut/thread.jspa?messageID=33839
SANASTOA
http://www.edu.fi/tonet/fin/linkit/sanasto.html