Miten usein te muut miehet ja naisetkin pidätte yhteyttä seurustelukumppaniinne? Itseäni alkoi kiinnostaa, olemmeko me naisystäväni kanssa jotain poikkeuksia. Kun saatamme jutella useampiakin tunteja puhelimessa päivittäin?
Koska minä ainakin haluan kuulla naisystäväni äänen joka päivä, soitamme puolin ja toisin pari kolmekin kertaa päivässä, ja viestit vielä päälle.
Rakastan naisystävääni enkä haluaisi olla erossa hänestä, mutta olosuhteiden pakosta nyt näin
Koska minä ainakin haluan kuulla naisystäväni äänen joka päivä, soitamme puolin ja toisin pari kolmekin kertaa päivässä, ja viestit vielä päälle.
Rakastan naisystävääni enkä haluaisi olla erossa hänestä, mutta olosuhteiden pakosta nyt näin
Vastaukset 8
Vanhimmat
Liian harvoin kaikkien mielestä. Se että lässytetään ja höpötetään tuntitolkulla puhelimessa ei oo normaalia. Ainakaan ensirakkauden jälkeen. En ymmärrä että mikä kumma siinä oikein on. Jos meinaa katella morsiantaan 40 vuotta yhtäsoittoo niin ei sitä kannata sit olla koko ajan ku paita ja perse.
Ei se tarkota sitä että hän olisi poissa mielestä tai sydämestä, mut maailma ei saa pyöriä vain sen yhden ja ainoan asian ympärillä. Se alkais jo häiritä muutaki toimintaa. Toki mieki mielellään kuulisin äänen ja sen että sielläki päin kaivataan, mut miks ihmeessä... Miehän tiedänki jo sen ilman viestejä ilman puhelua...
meillä kummallakin takana kaksi pitkää kariutunutta parisuhdetta, ja jotenkin nyt vanhempana 40 tuntuu että arvostaa rakkautta ja kumppania enemmän, kuin nuorena eikä pelkää osoittaa sitä.
Emme me tosin tunteista puhu paljoakaan vaan yleisistä päivän aikana tapahtuneista asioista, mitä on tehty yms.
Meistä on ainakin tärkeää saada kommunikoida ihmisen kanssa jonka kanssa aion viettää loppuelämäni.
Toki kummalakin on omat harrastukset ja työt, ystävät ja menot, mutta teemme aikaa toisiamme varten, emmekä oleta että olemme itsestään selvyyksiä.
Toisille jutteleminen on tärkeämpää kuin toisille. Ei siinä mitään vikaa, kumminpäin vain.
Meillä säästetään puhelinlaskuissa ja yritetään nähdä mahdollisimman usein. Edes kerran parissa viikossa.
mitä turhia haaskata rahaa puhelimessa kälättämiseen
Ei kyllä tosissaan tulisi mieleenkään haaskata useaa tuntia päivässä puhelimessa puhumiseen.
Minä tiedän olevani hänelle se tärkein ihminen kun on kerta niin sanonut ja monin tavoin osoittanut. Hän on mulle kans. Nähdään kuitenkin useasti viikossa ja viikonloput vietetään useimmiten yhdessä. Sitten kun nähdään kasvokkain, on paljon juteltavaa. Kivempi jutella kun toinen on siinä läsnä, kun kuumottaa korvalehteä luurissa. Kerran tai pari vuodessa se on n.kuukauden reissussa, jonka aikana ei myöskään turhia soitella. Kerran tai par viikossa joku tekstari. Tiedän että sillä on ikävä ja mulla on häntä ikävä. Tiedän että se tulee takaisin mun luokse. Mikskä se siitä puhelimessa hölöttämisestä muuttuisi? Sitäpaitsi jotenkin romanttisempaa haikailla toista joka on lähtenyt "urhealle samoomis/sotareissulle" neidon jäädessä odottamaan paluuta. Sydämessään he toisiaan kantavat mukana ja ah niin jumalaisen hienoa on se kun urho palaa elämänsä naisen syliin. Mitäs hienoa sitten siinä olisi jos kälkättäisi luuriin joka päivä monta tuntia? Pitäskö vielä hankkia webbikamera häh? Testailla jatkuvasti että onks ikävä? muistaks mua vielä? onko nyt varmasti ikävä?
me testailla onko ikävä tai mitään, puhutaan itselle tapahtuneista asioista ja maailman menosta, kaikesta josta nyt tuntuu että haluaa jutella.
Miksi muuten oletetaan että puhelumme on jotain ikävä sua mussukka, ei todellakaan vaan puhutaan oikeasti, oikeista asioista.
Kai me olemme sitten outoja, mutta minusta me kehitämme parisuhdettamme ja tulemme läheisemmäksi joka hetki.
Sitten kun olemme yhdessä suukottelemme ja istumme hiljaa lähekkäin, silloin jutellaan tunteista
Sä et tiedä mitä rakkaus on. Pillua sä rakastat. Ilman sen pillua et pitäisi mitään yhteyttä siihen lusean eri jätkän panemaan halpaan paskavittu lumppuun.
Mulla on 3 seurustelukumppania joihin olen yhteydessä keskimäärin pari kertaa viikossa. Siis yhteensä.