Oon seurustellut nyt melkein kaksi vuotta ihanan, neljä vuotta itseäni vanhemman nuorukaisen kanssa. Rakastan häntä todella, mutta silti minusta tuntuu ettei yhteiselostamme tulisi mitään. Hän on todella mustasukkainen ja muutenkin valittelee välillä turhasta. En väitä, etteikö itsestäni vikoja löytyisi myös, mutta yleensä hän on se jonka takia alamme riitelemään. Tai siis hän ne riidat aiheuttaa.
En kuitenkaan uskalla päästää hänestä irti. Asun vanhempieni kanssa ja samaten hän on viimeiset puolitoista vuotta ollut enimmäkseen täällä, oma asunto häneltä kuitenkin löytyy. Haluaisin jättää hänet toisaalta, mutta toisaalta taas en. Ja sitä paitsi en uskalla. Pelkään sitä, etten saa enää itselleni rakasta. Oikeastaan haluaisin saada heti uuden rakkaan, vaikkei se ehkä olisi kovin hyvä, pitäisi ehkä ensin toipua tästä suhteesta. Ja myös pelkään hänen sekä vanhempieni reaktioita. Olemme molemmat todella nuoria ja silti kihloissa. Voin kuvitella, minkä huudon saisin vanhemmiltani jos eroaisimme. Että miksi sitten kihlauduin hänen kanssaan jne. Ja luulenpa että poikaystäväni alkaisi raivoamaan kunnolla, enkä luultavasti saisi kaikkia tavaroitani pois hänen kotoaan.
Mitä siis teen? Auttakaa...
En kuitenkaan uskalla päästää hänestä irti. Asun vanhempieni kanssa ja samaten hän on viimeiset puolitoista vuotta ollut enimmäkseen täällä, oma asunto häneltä kuitenkin löytyy. Haluaisin jättää hänet toisaalta, mutta toisaalta taas en. Ja sitä paitsi en uskalla. Pelkään sitä, etten saa enää itselleni rakasta. Oikeastaan haluaisin saada heti uuden rakkaan, vaikkei se ehkä olisi kovin hyvä, pitäisi ehkä ensin toipua tästä suhteesta. Ja myös pelkään hänen sekä vanhempieni reaktioita. Olemme molemmat todella nuoria ja silti kihloissa. Voin kuvitella, minkä huudon saisin vanhemmiltani jos eroaisimme. Että miksi sitten kihlauduin hänen kanssaan jne. Ja luulenpa että poikaystäväni alkaisi raivoamaan kunnolla, enkä luultavasti saisi kaikkia tavaroitani pois hänen kotoaan.
Mitä siis teen? Auttakaa...
Vastaukset 3
Vanhimmat
Tämä on minun ensimmäinen ns. vakava suhteeni ja minulle ei ole yhtään kokemusta jättämisestä yms...
Mitä jos vähitellen alat tuomaan omia tavaroita poikaystäväsi luota - sellaisia pieniä tavaroita , joiden puuttumista ei heti huomaa.
Älä hätiköi vaan mieti rauhassa ja kypsyttele päätöstäsi. Itse tiedät parhaiten on suhteellanne tulevaisuutta. Ala vähitellen vihjailee vanhemmillesi että poikakaverisi negatiivisia asioita ja kerro heille että välistä on vaikeaa poikaystäväsi kanssa. Anna vanhempasi ymmärtää että et ole onnellinen poikaystäväsi kanssa.
Ei kai tarkoitus ole että olet vanhempiesi takia suhteessa??? Olet kai nuori ja harvalla löytyy elämänkumppani ekasta/ekoista suhteista!!
Paljon tsemppiä sulle!!
voi yrittää välttää ja jos tietää mistä toinen riidan aloittaa ja jos sanot hänelle väärät sanat niin en ihmettele jos siitä aiheutuu riita.Mutta riitoja tuskin kukaan pystyy kokonaan välttää.Joskus rakkaus kyllä voittaa nuo riidat ja huomaa et jos todella rakastaa ei jätä toista riitojen takia.Jättäminen satuttaa sinua ja toista mutta jos susta tuntuu ettet voi jatkaa niin ei paljon ole vaihtoehtoja.Sanotaan niin et totuus voi satuttaa mutta ei vahingoittaa!Jos jätät niin ei kannata heti etsiä toista.Oon sitä mieltä et jatkakaa jonkin aikaa mutta jos siitä ei tuu mitään kun ootte jo kihloissakin ym.ja uskon et mietit sitä seuravaa askelta mutta ehkä sitä ei tarvitse täs suhteessa ottaa.Selvitä omat ajatukset ja kysele varovasti häneltä et miten sitte jos jokin päivä rakkauden liekki sammuisi.Keskustele hänen kanssaan riidoista mutta älä sä pahenna tilannetta.Aina ei kannata ensimmäisenä pakata laukkuja ja lähteä joskus kannattaa yrittää ja jäädä.