Kertokaapa kuinka toimia eri tilanteissa kun haluaa anopin pois tai jotta hän ei saa enää mitään otetta kiusaamiseeni?
Voi olla soittamatta, käymättä kylässä mutta entä kun se tulee itse kylään? Miten toimin?
Kohtelenko kuin ilmaa?
Voi olla soittamatta, käymättä kylässä mutta entä kun se tulee itse kylään? Miten toimin?
Kohtelenko kuin ilmaa?
Vastaukset 31
Vanhimmat
kotoasi systemaattisesti, kun eukko tulee sinua kiusaamaan. Kyllä tajuaa viimein, mistä on kysymys!
älä sotke anoppia asiaan. Tuskin kukaan kiusaa toista tahallisesti, lienee sinun omassa päässäsi vain, joten hae apua omaan tilanteeseen ulkopuoliselta asiantuntijalta.
Jos sinulla on lapsia tuon anopin pojan kansa niin yritä ajatella myös heitä ja anna heillä olla mummo.
En usko että kukaan aikuinen ihminen kiusaa nuorempaa ihan tahallaan, joten syytä on molemmissa jos homma ei toimi. Silloin on syytä aloittaa se hoito omasta itsestään ja oppia pikkuhiljaa hyväksymään toisiakin ihmisiä.
kaikenlaista, kaikenlaista...
kyllä niin on alkuperäinen, että sinä päätät ketä kotiisi tulee ja jos sinne ei anoppia kaivata niin ilmoita se hänelle. jokainenhan päättää ketä kotiinsa laskee vierailulle.
Minulla on hirviö anoppi, joka haukkuu poikansa lapsetkin, jotka vasta alle kouluikäisiä. Luottamuksella kerroin anopille lapsieni vammoista ja hän alkoi kommentoimaan vammoista lasten kuullen, että saisi huumoria heittää. Anoppi ei ole sietänyt minua koko aikana, jonka olen hänen poikansa kanssa viettänyt. Heti ensi kerralla kommentoi ulkonäköäni negatiivisesti, kun minullakin on vamma kuten lapsillanikin. Ei se ole aikuismaista, kypsää käytöstä. Siitä se kiusanteko vain jatkui ilman että miniä, eli minä, olen antanut aihetta, muuta kuin seurustelemalla anopin pojan kanssa. Eli kyllä ne anopit voivat olla aivan kamalia ja kiusata tieten tahtoen.
Miksi anopit ja apet eivät voi antaa poikansa elää elämäänsä haluamallaan tavalla? Eivät he voi elää poikansa elämää pojan puolesta. He vain karkoittavat poikansa ja tämän perheen pois, kun eivät ole kypsiä hyväksymään, että heidän poikansa voi elää haluamallaan tavalla. Ei se poika enää palaa anopin helmoihin. Pojalla on oma perhe!
Kyllä saisi anoppi käydä psykologilla juttelemassa ja yrittää hyväksyä toiset ihmiset ja uudet elämän tilanteet. Antaa poikansa elää omalla tavallaan.
tarkistuttaa oma mielenterveyden tilasi kun olet koko ajan tyrkyttämässä toisille terapiaa. Usko nyt ettei ketään kiinnosta sinun opastus joten lopeta heti.
Keskustelisitte, että mikä sitä anoppia riivaa, kun pitää käyttäytyä kuin pikkulapsi? Jos ei ala keskustelemaan, niin ei sitten, kuin sanoa, että sinä et jaksa tuollaista kiusaamista.Ei ihmisen pidä kiusaamiseen alistua. Laita poika käymään anopin luona.
mitä suotta keskustelemaan ja lässyn lää. Jos se tulee niin morjenstat viileesti ja jatkat hommias. OOt vaitonainen.
Ole omassa elämässäsi kiireinen ja tee siitä mielenkiintoinen. Et ehdi sen ämmän metkuja edes murehtia! Anna sen tulla moikkaamaan lapsias, onhan se niiden mummo vaikka voissa paistais. Pidät välimatkaa. Ennen pitkää anoppi tajuaa että sillä ei ole mitään otetta sinuun.
kiehumatta omissa liemissä ja yrittää tulla toimeen anopin kanssa onhan hän miehesi äiti ja lastesi mummo. Tuollaisella myrkyttämisellä tulee vaan sinustakin aikanaan juuri tuollaisia katkeroituja anoppeja joista miniät täällä varoittavat
jos toivot ihmisten kohtelevan sinua noin.
hei....
itse hain appivanhempia ja mieheni sisaruksia kohtaan lähestymiskiellon kun mikään muu ei enää auttanut. nyt on helpompi elää. lähestymiskielto koskee minua ja lapsiani. lapset saavat isänsä kanssa mennä isovanhempiaan yms katsomaan mutta kellään ei ole meille mitään asiaa ja puhelimitsekaan ei voi löhestyä :)
neuvo. Voi elämä mitä juttuja
tuo oli lyhennelmä siitä mikä oli lopputulos minun ja mieheni sukulaisten välisessä körhämässä.
tarina on oikeasti pitkä ja vikea,jos kertoisin sen, et uskoisi puoliakaan, sillä osa toiminnoista on suoraan kuin elokuvasta.
löytyy kaikkea..mieheni siskon mies pahoinpiteli minut sairaalakuntoon juhannuksena,henkistä kiusaamista jatkui 2-vuotta... ei se ole enään normaalin ihmisen elämää...
Kun anoppi tulee käymään, niin kohtele häntä ihmisiksi, pyydä peremmälle ja keitä kahvit.
Mitäpä hänen tyhmiin puheisiinsa huomiota kiinnittäisit. Pidä huoli, että itse käyttäydyt korrektisti.
Hyvä käytös ei koskaan ole turhaa, se on esimerkki myös omille lapsille ja ehkäpä aviomiehellekin, joka on sen tyhmän anopin kasvattama.
Suosittelisin myös, että et edes vahingossa motkottaisi anoppia selän takana, et miehellesi, et lapsillesi, et miehesi suvulle, jne. Ne puheet nimittäin joka tapauksessa menevät anopin korviin ja lisäävät epäsopuanne.
Älä provosoidu, kun provosoidaan!
Mutta niitä käytöstapoja ei ole ollut anopilla! Joskus kiusaamiselle on pantava stoppi! Ei sitä henkistä kiusantekoa kukaan jaksa. Sanopa käytöstavoista koulukiusatulle. Mitäköhän hän vastaisi?!
koulukiusatulle. Oot sä vähän pimee???
Eikös kiusaaminen ole kiusaamista teki sitä kuka tahansa. Ei siinä käytöstavat auta, jos joku tahtoo kiusata. Kiusaamistahan tapahtuu lasten että aikuisten keskuudessa.
En minä ollenkaan sano, ettei miniällä olisi käytöstapoja. Kehotankin häntä käyttäytymään korostetun huolellisesti.
Mikään ei raivostuta toista enemmän kuin se, että ei ole huomaavinaankaan hänen ilkeyttään tai epäkohteliaisuuttaan.
Jos ei esim. tarjoilu kelpaa, niin hymyssä suin pöytä tyhjäksi.
Mitään keskustelua anopin kanssa ei kannata aloittaa, ja vastaukset kyllä ja ei, kun kysytään. Ei mitään selityksiä mistään asiasta. Ja edelleen sanon, että kenenkään ei pidä kuulla poikkipuolista sanaa miniältä, sillä sekin on anopista raivostuttavaa, kun kuulee tiedonantajiltaan, ettei miniä ollut edes maininnut anoppia selän takana, saati morkannut.
On siis pidettävä mielessä, että jokainen sukuun kuuluva saataa joutua anopin kuulustelemaksi.
En tiennyt, että miniä on koulukiusattu. Ymmärsin, että häntä kiusaa aikuinen anoppi.
Lasten keskinäiset kiusanteot on käsiteltävä eri tavoin. Niihin en puutu tässä.
Mistäs täällä joku kirjoittaja päättelee etteikö aloittajalla olisi käytöstapoja. Onko kommentoijalla kristallipallo josta näkee vain ihanko omasta päästä vetelee johtopäätöksiä? Omasta päästä vetelee.
Aloittajalle; en tiedä mihin anoppiin tehoaa. olet vain tylsänä hänen seurassaan jos on pakko nähdä mm. pakolliset sukulaisvierailut. Puhu tyyliin hyvää päivää kirvesvartta ja kylläpä on ilmoja taas pidellyt, kiitoksia kahvista ja pullasta, maukasta oli ja hyvää syksyn jatkoa vaan. Tälleen toteat ja jatkat taas omaa elämääsi.
Motkotat, että joku neuvoo käytöstapoja. No mitäs omat neuvosi muka muuta ovat?
Ei tuollaista anoppia hillitse mikään muu kuin että miniä on niin väritön ja provosoimaton kuin mahdollista, jolloin anopille ei jää kuin luu käteen riidan alusta.
Oikeinhan neuvoit.
niin anoppi kertoo kaikille, että onpa siinä hiljainen ja mitätön miniä ja saa taas lisää vettä myllyynsä ja kiusaa olan takaa entistä enemmän jos ei vastaan laita.
Teet niin tai näin niin aina väärin päin! Turhaa tämä keskustelu täällä.
omakin miniäni ja voin vakuuttaa että sillä on vaikutusta.
Se käytös saa minut säälimään ja halveksimaan tuota naista ja ikävä kyllä säälimään myös poikaani ja heidän lastaan, millaisen ihmisen kanssa joutvat elämään.
Olen pahoillani, että tuollainen ihminen on tiellemme osunut, mutta minkäs teet, kaikilla ei vain ole kykyä hyväksyä toisia ihmisiä ja loppujen lopuksi he kärsivät siitä itse.
Niin makaa kuin petaa, sanoo vanha sananlasku ja on todella oikeassa. Tuollainen ihminen eivoi koskaan olla onnellinen ja vapaa itselleen asettamista kahleista.
"Se käytös saa minut säälimään ja halveksimaan tuota naista ja ikävä kyllä säälimään myös poikaani ja heidän lastaan, millaisen ihmisen kanssa joutvat elämään.
Olen pahoillani, että tuollainen ihminen on tiellemme osunut, mutta minkäs teet, kaikilla ei vain ole kykyä hyväksyä toisia ihmisiä ja loppujen lopuksi he kärsivät siitä itse."
...Ja tunne on molemminpuolinen! Olen todella pahoillani että tiellemme on sattunut kaltaisesi anoppi ja mummo. (Lisäksi toki säälin myös miestäni sekä appeani kun ovat joutuneet näinkin pitkään elämään kaltaisesi naisenkuvotuksen kanssa.) Säälin ja halveksin sinua suuresti juuri mainitsemastasi kyvyttömyydestä hyväksyä ketään muuta naista poikasi rinnalle. Tiedän että sinulla on paha olla ja elää itsesi kanssa mutta älä koskaan erehdy luulemaan että säälisi tai halveksuntasi vaikuttaisi elämääni ja onnellisuuteeni millään tavoin.
Jo olisit tosissasi, niin et kirjoittaisi mokomaa tunnustusta tänne. Aikuisen pojan äitikö muka siinä selittää, kuinka halveksii ja säälii väritöntä miniää. Käyt siis halveksimassa häntä hänen ja poikasi kodissa, koska katsot olevasi värikkäämpi ihminen?
Mistä sinä tiedät hänen kahleensa? Jos tosissasi olet, niin omissa kahleissasi on kyllä kantamista.
Mitähän mahtanet tarkoittaa noilla kuvauksillasi ja kenellekkähän mahdoit kommenttisi esittää ?
Edellinen ei puhunut värittömyydestä ja värikkyydestä sanaakaan.
niin olet kyllä pahasti hakoteillä.
Poikani kanssa minulla ei ole ongelmia ollut ja mieheni kanssa elän edelleen onnellisessa liitossa 20 v yhdessäelon kokemalla.
Miniääni säälin hänen rajoittuneisuutensa takia joka taas johtaa hänen käytökseensä, joka on kovin kylmää ja ylimielistä miestäänkin kohtaan kuten muitakin ihmisiä kohtaan. Hän on rakentanut ymärilleen kylmän muurin ja torjuu läheiset ihmiset läheltään, ei kykene pyyteetömään rakkauteen edes lastaan kohtaan vaan käyttää häntäkin aseenaan.
Uskon ja näen, ettei se tuo hänelle itselleenkään onnea ja tyytyväisyyttä, vaan katkeruutta ja vihaa. Tuskin kenelläkään on sellaisten tunteitten kanssa elämä helppoa ja onnellista.
Miten joku voi ajatella noin? Olet varmaankin kokenut jotakin aivan järkyttävää miniäsi taholta. Säälin sinua ja miniääsi! En itsekään tule oman miniäni oikein toimeen, mutta tiedän hänen olevan hyvä puoliso sekä äiti, se riittää minulle.
kun poikahan se vaimonsa valitsee. Jos poika tykkää rauhallisemmasta niin se on pojan valinta joka pitäisi hyväksyä. Ja saattaahan se rauhallisempi miniä olla sitten villimpi kun on pojan kanssa kahdestaan ;-)
on vältteleminen. Olen viime kuukausina tietoisesti vältellyt anopin kohtaamista. Olen raskaana ja en jaksa mitään ylimääräistä enää. Sen verran on ollut raskaudessa ongelmia ja huolta muissa elämän asoissa, kuten töissä, että saa riittää kantokyvylleni. Anoppi on haukkunut minun ja avomieheni päätöksi ihan tarpeeksi. Haukkui meidät vanhempina, vaikka koko lapsi ei ole vielä edes syntynyt. Minulle riitti ja yritän mielummin välttää konflikteja kuin lisätä niitä.
Onneksi avomies on ollut puolellani ja välillä jopa haukkunut äitinsä käytöstä. Oma äitni iloitsee perheen lisäyksestä ja anoppi mököttää, eikä hyväksy asiaa. Olen kuitenkin toppuutellut avomiestäni ja en ajo lähteä mihinkään anopin julkiseen haukkumiseen mukaan. Lapseni ansaitsee kaksi mummia ja jos tulevaisuudessa toista mummia hänelle mustamaalaisin, siitä ei hyötyisi kukaan. Välillä kyllä näin tekisi mieli tehdä. Tuntee itsensä niin loukatuksi.
Kaikille anopeille ei vaan mikään riitä. En ole ihmeellinen ihminen, mutta ainakin lähellä normaalia. Jos en kelpaa anopille, niin sitten en. Kelpaan kuitenkin kavereilleni ja tuttaville se riittäköön. Kaikki anopit ei osaa ymmärtää, että lapset kasvaa isoiksi ja alkaa tehdä omia päätöksi elämänsä suhteen ja aina lasten elämä ei etene niin kuin anoppi haluaa. vAsian voi joko hyväksyä tai kapinoida vastaan. Anoppini kai kokee kapinoinnin paremmaksi vaihtoehdoksi.
toihan on ihan normaalia sukulaisten kanssa kanssaskäymistä?
Nyt siis on tarkoitus antaa hyvän neuvon eikä haukkua! :) Juttele miehellesi, kerro, että anoppi kiusaa sinua ja sulla on huono olo omassa kodissasi kun hän käy. Ei näin saisi olla. Miehen tehtävä puhua äidilleen ja sanoa, ettei sellainen käytös käy. Sitten jos hän haluaa tulla kylään, pitää olla talon emännälle ystävällinen - ja toisinpäin.
Jos kiusaaminen jatkuu yhtäkkiä, sano esim. "Mitä tarkoitat?" Harva kiusaaja kehtaa suoraan olla ilkeä.
Toivottavasti tästä on apua. Se on sun miehen tehtävä puuttua asiaan koska anoppisi luonnollisesti välittää hänen tunteistaan (mut ei sinun).
Välien katkaisu kuulostaa aika lopulliselta, mutta kuka minä olen mitään sanomaan kun en edes tiedä mitä tapahtui. Mutta joka tapauksessa ansaitset time-outin kun anoppi ei käy, rauhoittukaa kuukausi tai pari, toivottavasti se joka on mokannut tajuaa tehneensä väärin!