Pieni puolustus puheenvuoro. Kaikki ei ole aina sitä mitä näyttää ja kaikki kakkos naiset eivät tiedän olevansa kakkosia.
Itse tapsin tossa kahdekan kuukautta sitten itseäni kahdeksan vuotta vanhemman ihanan miehen. Alku tahmeuden jälkeen kaikki lähti ihanasti rullaamaan liikkeelle. Mikä yllätti sillä olimmehan molemmat ujoja persoonia. Aluksi viikonloput yhdessä ja lopulta oli vietettävä jokainen ilta yhdssä. Seksi tosin ei luistanut, mutta emme asiasta stressaaneet vaan ajattelemme että kyllä ne suoritus paineet siitä katoavat.
Kesällä muutimme yhteen epävirallisesti ja kaikki näytti olevan täydellistä. Sitten tuli äkki ero minun ollessa ulkomaan matkalla. Viikon tauon jälkeen yhteen palaaminen ja nyt jälleen kolmen kuukauden päästä ero...
Vasta tämän meidän viimeisen eron yhteydssä selvisi, että mies on koko ajan ollut naimisissa. Joten vaikka joidenkin mukaan olen se "kakkonen" koen tulleeni ihan yhtä petetyksi tässä kuin vaimokin. Jos vaan vaimo tietäisi. Hurjalta tuntuu niin itseni kuin hänen vaimonsakin puolesta, kuinka hyväuskoinen hölmö sitä ihminen onkaan.Ja kuinka löytyy pokka tehdä noin ihmislle ketä rakastaa.
Oma rakkauteni miestä kohtaan ei ole teosta huolimatta kuollut eikä varmasti kuole. Mutta mies sai lähteä. Kehotin häntä selvittämään asiansa kuntoon. Jatkan elämääni tietäen että ainakin kerran rakastin jotain aikuisten oikeesti ja koko sydämestäni sekä tietäen että tein moraalisesti oikean ratkaisun vaikka kuinka sydämeen sattuu...
Itse tapsin tossa kahdekan kuukautta sitten itseäni kahdeksan vuotta vanhemman ihanan miehen. Alku tahmeuden jälkeen kaikki lähti ihanasti rullaamaan liikkeelle. Mikä yllätti sillä olimmehan molemmat ujoja persoonia. Aluksi viikonloput yhdessä ja lopulta oli vietettävä jokainen ilta yhdssä. Seksi tosin ei luistanut, mutta emme asiasta stressaaneet vaan ajattelemme että kyllä ne suoritus paineet siitä katoavat.
Kesällä muutimme yhteen epävirallisesti ja kaikki näytti olevan täydellistä. Sitten tuli äkki ero minun ollessa ulkomaan matkalla. Viikon tauon jälkeen yhteen palaaminen ja nyt jälleen kolmen kuukauden päästä ero...
Vasta tämän meidän viimeisen eron yhteydssä selvisi, että mies on koko ajan ollut naimisissa. Joten vaikka joidenkin mukaan olen se "kakkonen" koen tulleeni ihan yhtä petetyksi tässä kuin vaimokin. Jos vaan vaimo tietäisi. Hurjalta tuntuu niin itseni kuin hänen vaimonsakin puolesta, kuinka hyväuskoinen hölmö sitä ihminen onkaan.Ja kuinka löytyy pokka tehdä noin ihmislle ketä rakastaa.
Oma rakkauteni miestä kohtaan ei ole teosta huolimatta kuollut eikä varmasti kuole. Mutta mies sai lähteä. Kehotin häntä selvittämään asiansa kuntoon. Jatkan elämääni tietäen että ainakin kerran rakastin jotain aikuisten oikeesti ja koko sydämestäni sekä tietäen että tein moraalisesti oikean ratkaisun vaikka kuinka sydämeen sattuu...
Vastaukset 4
Vanhimmat
Pakko kyllä todeta että tuo mies on osannut hommansa ja tehnyt siitä oikein taiteenlajin jos hän pystyy noin perusteellisesti pyörittämään aviovaimoaan sekä "epävirallista" avovaimoaan.
Kaikenlaisia lieroja sitä maailmaan mahtuu.
USKOMATONTA!
Tekstisi olisi voinut olla minun kirjoittama. Noin 2 vuotta seurustelin miehen kanssa, joka vasta sitten kertoi seurustelleensa koko suhteemme ajan "exänsä" kanssa (väitti että olivat eronneet). Oli kyllä epäilyksiä minullakin, mutta kun alusta saakka kaikki oli vähän outoa välillä, niin kuvitteli kai rakkauden huumassa, että ei tässä mitään ihmeellistä ole. Mies jätti tyttöystävänsä ja nyt haluaa olla minun kanssa. En tiedä mitä teen, hän olisi kai täydellinen mies minulle, mutta voinko luottaa enää. Todella vaikeaa aikaa.
Ihanaa, että on joku muukin kun kamppailee samanlaisten ongelmien parissa, kun tuntuu että kukaan ei ongelmaani ymmärrä...
Pakko kysyä, että olitko miehessä erossa siinä välissä vai onko suhteenne jatkunut koko ajan?
Kun minun tapauksessa mies sanoi, ettei kestä tilannetta enää ja on saatava elämä järkestykseen muuten menee järki ja terveys. Hänen ystävien mukaan ero tulisi joka tapauksessa olisin kuvioissa tai en.
Nyt en tosiaan tiedä pitäisikö odottaa,että mies saa asiansa kuntoon vai käsitellä tätä erona. Ja jos päädyn odottamiseen niin tarkoitus ei ole vuosi tolkulla odottaa, että jotain tapahtuu. Mutta toisaalta ei haluaisi päästää "elämäni rakkautta" käsistä.
Luottamuksen rakentaminen lähtee pikku hiljaa, mutta uskon vilpittömästi, että jos miestä katsoo suoraan silmien kautta sieluun niin sieltä näkee totuuden. Tai ainakin sen valehteleeko mies. Sillä valehteleva ihminen ei voi katsoa kirkkain silmin toista silmiin ellei sitten ole patologinen valehtelija.
Rakkaudesta ihminen tekee hassuja asioita. Itse olen ainakin ajatellut antaa miehelle mahdollisuuden siinä kohtaa jos hän haluaa minut. Mahdollisuus koskee siis suhdetta jossa olemme vain me kaksi minä ja mies, eikä muita.
Uskon, että sisimmässä sydämessäsi tiedät mikä on oikea ratkaisu. Kaivele sydäntäsi ja fiiliksiäsi niin lopulta päädyt oikeaan ratkaisuun.
Meillä meni tilanne tosiaan myös niin, että eroja tuli pari kertaa suhteen aikana. Hän koko ajan sanoi, että on epävarma tilanteesta ja hän kyllä tiesi, etten ollut tyytyväinen tilanteeseen. Ongelmina lähinnä oli se, että mitään menoja ei koskaan voitu suunnitella. Sitten välillä kun hermo meni epäselvyyteen, niin pakotin päättämään, että joko seurustellaan kunnolla tai ei ollenkaan, ja tässä painostuksessa hän kaksi kertaa mut jätti. Tämä hänen exä asuu toisella paikkakunnalla kuin me, eivätkä he ole meidän suhteen aikana hirveästi nähneet eivätkä pitäneet yhteyttäkään kovin paljon. Sen tiedän siitä, että me olemme olleet aika tiiviisti yhdessä. Ilmeisesti mies tajusi, että jotain pitää vihdoin päättää. Hän jätti minut kesällä samoin kuin tyttöystävänsä, koska kuvitteli etten antaisi ikinä anteeksi hänelle tätä. Sitten hän kuitenkin päätti yrittää kaikkensa ja kertoi minulle ja haluaisi seurustella. Nyt olemme tässä muutaman kuukauden jo asiaa pohtineet, ollaan edelleen nähty ja oltu aika normaalisti, mutta pientä taukoa on kaivannut varmasti molemmat asioiden selvittämiseen. Uskon, että hän on elämäni mies. En vaan tiedä, että miten kauan anteeksiantamiseen menee ja miten tämä raastava epäluottamus vaikuttaa suhteeseen. En ole kertonut koko asiasta kenellekään muulle mitään. Kai vaan pelkään, että muut tuomisisi hänet vielä pahemmin ja muilla menisi kauemmin aikaa asian unohtamiseen kuin itsellä.