Olemme seurustelleet skypen kautta mussukkani(; kanssa pian 6kk.Ikävä on kova joka päivä ja olenkin uhannut mennä katsomaan poikaystävääni alkuvuodesta hänen kotimaahansa.Mietiskelen vain sellaista että kuinkahan tosissaan tämä poikakaverini on naimisiinmeno puheissaan,kun on kuulemma jo kertonut perheelleen minusta ja minäkin pääsisin hänen luokseen asumaan silloin kun sinne päätän lähteä.?Eikös se ole merkki että hän jollaintapaa on vakavissaaan suhteeni??Kysessää on arabimies marokosta.Olen joskus lukenut että jos arabi esittelee naisen perheelleen niin olisi vakavissaan.
En nyt siitä naimisiinmenosta vielä itse tiedä kun en ihan näin nuorena ollut ajatellut sitoutua,mutta poikakaverini taitaa olla vakavissaan @: Kokemuksia samassa tilanteessa olleilta.Kiitos.
En nyt siitä naimisiinmenosta vielä itse tiedä kun en ihan näin nuorena ollut ajatellut sitoutua,mutta poikakaverini taitaa olla vakavissaan @: Kokemuksia samassa tilanteessa olleilta.Kiitos.
Vastaukset 30
Vanhimmat
kokeilla kepillä jäätä, jos niin haluat. Elämähän on yhtä riskin ottamista. Saanet kyllä negatiivisiakin kommentteja, mutta itse teet päätöksesi. Lykkyä tykö!
Siis ette ole koskaan tavannut livenä? Saattaa hän olla vakavissaan, mutta minä en kovin tosissaan puheita ottaisi, jos en kyseistä tyyppiä olisi koskaan tavannut.. mutta tämä on vain mun mielipide ;)
Jos siltä tuntuu ja uskallat, niin lähde ihmeessä käymään miehen kotimaassa :) mutta kannattaa varautua myös pahimpaan :(
Edustat ilmeisesti sitä suomalaista naistyyppiä joka on pienen imartelun jälkeen lähtemään vaikka maailman ääriin jonkin ihmisen perään jota et ole koskaan nähnyt. Ihmettelen onko joku mennyt pieleen kasvatuksessasi vai onko sinulla joku geenivirhe? Ei kenenkään täysipäisen ihmisen luulisi tuollaisia miettivän. Etko ymmärrä että olet vain pääsylippu Eurooppaan?
oudolta, että olisi jo kertonut sinusta vanhemmilleen, vaikka ette ole edes tavanneet. Naimisiinmenopuhe 6kk:n nettituttavuuden jälkeen kuulostaa vielä kummallisemmalta. Toisaalta miehellä saattaa olla perheen puolelta painostusta naimisiinmenolle, jos hän on jo sopivassa naimaiässä. Voit tietenkin mennä häntä tapaamaan Marokkoon, mutta mieti myös mahdolliset riskit mitä tapaamiseen voi liittyä.
millaisia riskejä marokkolaiset ottavat päästäkseen Eurooppaan, ja millaisissa järkyttävissä oloissa he raatavat espanjalaisilla vihannesviljelmillä. Naimisiinmeno on paljon turvallisempi ja helpompi tapa päästä tänne.
En lainkaan ihmettele, jos kaveri on kertonut jo sukulaisilleenkin, että hänellä on sellaisen suunnitelman toteuttaminen hyvällä alulla.
Mietipä nyt, hyvä ihminen. Hän on sentään aivan vieras mies. Et tiedä, millaiseen tilanteeseen joudut vieraassa maassa vieraan suvun pyyteiden kohteena.
Olen ollut samassa tilanteessa kuin sinä ja itse lähdin käymään vieraassa maassa ja tutustumaan mieheen. Asuin hotellissa enkä matkustanut yksin. Reissu meni hyvin ja asun nyt mieheni kanssa. Kyse oli kuitenkin kulttuurista, jossa vallalla sama uskonto kuin Suomessa ja muutenkin elämäntapa ja ympäristö samankaltaisia.
Naimisiinmeno puheet ovat aika yleisiä, mitä olen vastaavia tarinoita kuullut. Se ei välttämättä tarkoita, että mies olisi oikeasti valmis avioliittoon, vaikka kaikesta huolimatta suhtautuisikin sinuun vakavasti. Voi kuitenkin olla että miehesi haluaa vain matkalipun Suomeen. Kuulostele miten hän suhtautuisi Suomeen muuttoon. Onko innostunut lähtemään ensimmäisellä lennolla vai ottaisiko sinut mieluummin sinne. Päätös ulkomaille muutosta on vaikea ja yleensä molemmat haluaisivat jatkaa elämäänsä kotimaassaan.
Älä nyt ainakaan yksin sinne mene ja jos päätät mennä niin ota hotellihuone ja vieraile perheessä jonkun ystäväsi kanssa. Vaikka ihmiset pääasiassa ovatkin normaaleja, tavallisin tuntein ja ajatuksin varustettuja, niin siitä huolimatta tarinoita kaikenlaisista sattumuksista kuuluu liian paljon. Better safe than sorry. Ehdit kyllä myöhemmin miehesi kotiin vierailulle jos hän vaikuttaa asialliselta ja sellaiselta johon haluat tutustua paremmin. Voi myös olla että mies ei vastaakaan sitä kuvaa joka sinulla hänestä on ja siinä tapauksessa jos olet menossa heille kotiin asumaan, olet nesteessä.
Mieti tarkkaan ja tee sellainen suunnitelma ensimmäisen tapaamisen suhteen, että sinulla on aina ulospääsy tilanteesta. Luultavasti kaikki menee ihan hyvin, mutta kun koskaan ei voi olla varma. Kyllä minutkin kutsuttiin kotiin asumaan, mutta kieltäydyin kohteliaasti ja menin hotelliin. Eikä kaduttanut yhtään.
miten voi edes kutsua toista poikaystäväksi, jos ei ole ikinä tavannut häntä?? oikeesti, mihin tämä maailma on menossa..kuinka voi sanoa välittävänsä toisesta saati sitten rakastavansa, jos ei ole ikinä nähnyt toista, ollut toisen lähellä, suudellut ym..Tuli aika shokkina mulle tämä tieto :/
no ei kai voikaan ennekuin tapaa toisen, mutta samalla tavallahan sitä tutustuu ihmisiin baarissa tai missä tahansa. En minä nykyistä miestäni pitänyt poikaystäväni ennekuin hänet olin tavannut. Eihän yhdestäkään ihmisestä tiedä mitään ennenkui tutustuu paremmin ja tietääkö sittenkään. Elämä on täynnä valintoja ja ihmiset ovat erilaisia. Hyvä esimerkki on tämä HIV-mies Rovaniemeltä. Luulitko, että hänen vaimonsa jotain osasi epäillä ennekuin niitä rikosilmoituksia alkoi sadella?
Itse en ole katunut omaa valintaani lähteä tutustumaan ulkomaalaiseen mieheen ja ennen tapaamista luonnollisesti me molemmat olimme vapaita tapailemaan ja seurustelemaan kenen kanssa tahansa. Tilanne muuttui kun tapasimme useammin ja molemmille selvisi, että haluamme olla yhdessä. Samalla tavallahan sitä tutustuu ihmisiin muissakin paikoissa. Et kai sinäkään kuvittele seurustelevasi miehen kanssa, jonka olet tavannut vain kerran? Miksi siis luulet että minä niin ajattelisin?
Todennäköisesti pyörittää ainakin kymmentä tyttöä samaan aikaan ja latelee samat luritukset kaikille tarkoituksena saada edes yksi hölmö nalkkiin jotta saa EU-oleskeluluvat ja sitä kautta vaikka koko perheen tänne.
Teeppä testi, tee itsellesi kokonaan uusi profiili tai laita joku kaverisi juttelemaan hänen kanssaan, kauanko kestää ennen kuin sieltä tulee ihan samat jutut. Noita tollasia huijareita on koko netti täynnä. Kalastavat laajalla verkolla yrittävät saada kenet tahansa nalkkiin.
Pieni ystäväiseni,
Elämähän on ihmeellistä, ja mikä vain voi olla mahdollista, etenkin rakkaudessa. Eikä sitä voi muut määrittää, tai tietää. Voihan olla, että siinä on elämäsi mies. Mutta mitä hän mahdollisesti tuo elämääsi/mitä hän haluaa elämältäsi. En halua romuttaa mitään, mutta ehkä herättää kuitenkin uusia näkökulmia sinulle.
varoituksen sana:
Itse olen kohdannut elämäni aikana vastaavia "yltiöpäisen" rakastuneita, avioliittoaikeissa olevia miehiä lukuisia (matkoilla: Tunisia, Marokko, Egypti, Turkki, Kreikka). Heti valmiita muuttamaan suomeen tai ottamaan luokseen asumaan, esittelemään perheelleen. Jopa 5min keskustelun jälkeen. Mietipä, mistä tämä voisi kertoa?
Netti vilisee näitä samoja "rakastuneita". Riittää melkein jo se, että olet Suomesta, että olet "rakastumisen" arvoinen. Yhden illan aikana näitä ah niin rakkaudesta soikeana olevia voi olla kymmeniä, jos oikein chattaat testimielissä. Kokeilepa! Mietipä edelleen mistä se voisi kertoa.
Voihan olla, että olette löytäneet sielujen sympatian netissä, jotain ainutlaatuista. Tai voihan olla, että olet löytänyt yhden näistä pelureista netistä. Kumpikin on mahdollista. Tee itse omat ratkaisusi, mutta pohdi ensin asiaa tästäkin näkökulmasta.
Suomalaiset miehet!!!! Opetelkaa tekin puhumaan kauniisti naisille, kehumaan, tunteilemaan... Ettei nuoret söpöt tytöt niin vallan hämmenny ja mene sekaisin, kun pelurit jylläävät!!!
Niin paljon negatiivista palautetta )=
Haluaisin uskoa,että poikakaverini on vilpitön,koska hän jaksaa niin usein kanssani olla(monia tunteja) ja tuntuu keskusteluissamme niin rehelliseltä.Mm kertonut ettei ole rikas jne..Mutta olenko siis vain idiootti jos uskon häntä????Entä sitten jos hän haluaa tullakkin suomeen?Olisihan se kaikkille paras..ainakin omasta mielestäni.
Voihan meistä tulla onnellisiakin..kai?
Ja vaikka olenkin nuori niin ei se tarkoita että olisin tyhmä tai naiivi )=
Arvasin että on virhe kirjoittaa tänne.Täällä on niin paljon pessimistisiä ihmisiä)=
Hei, kukaan ei sanonut etteikö teistä voisi tulla onnellisia. Kaikki on mahdollista! Sinun elämäsi on sinun elämä, ja sinä rakennat sen itse.
Mutta kuten itsekin tiedät, olet vielä niin nuorikin... Minä kuvailin sitä, minkä tiedä olevan olemassa. Kuvailin sitä minkä olen kokenut... eikä minulla sen jälkeen ole sinun vilpitöntä luottamusta. Toisaalta ihailen sitä sinussa...sekin kantaa pitkälle. Älä kyynisty, älä lannistu, kuuntele itseäsi!
Tsemppiä, siihen minkä ratkaisun ikinä teetkin.
sä nyt HIRVEEN tyhmä ja naiivi voi olla, kerta mietit näitä asioita =)
Itselläni vähän samanlainen tilanne, tosin on katteltu tätä tilannetta vasta kuukauden päivät, tutustuttu enempi mesessä. Tai tavattiin siis mun lomamatkalla, ja nyt kattelen et mitä se musta haluaa. Kun niistä Suomeen pyrkijöistä koko ajan varoitellaan, niin eihän sitä kuitenkaan voi olla liian varovainen?
Itse olen saattanut miesrukan ihan hulluuden partaalle kysymyksilläni ja ajatuksenlennollani ;D Kovastihan se mua kotimaahansa pyytää, miesraukan mutsinkin kanssa on puhuttu puhelimessa :D Mutta ei mulla ole niin kiire tän asian suhteen, meen sitte ku oon valmis (jos ikinä olen), ja kattellaan sitä sitten tarkemmin jos on tarvis.
Luonteeltani minä olen varmaan hirvittävin (siis viedä kotiinsa sukua tapaamaan). :D Näin räjähdysaltista ihmistä en toista tunne, monesti lähdin mun 1½ vkon lomallakin ovet paukkuen hotellista tai mistä milloinkin kun se mies sai mut raivon valtaan sanoillaan. Nythän ne jo naurattaa, vaik mesessäkin tulee kahakkaa ja sanasotaa. Tai minähän siinä aina herneen vedän nenään. Ihmeen hyvin on mies ottanut tilanteen. Vaikka välillä sekin suuttuu kun olen niin hankala..
Voin vaan kuvitella reissuani hänen luo, kun huoneesta kuuluu mun huutoa ja kun englannin ja kurdinkielinen sanavarastoni loppuu ja jatkan suomella ja lähden lopulta ulko-ovesta tohon suuntaan tupakalle ja rauhoittumaan. Ja miehen perhe katsoo perään silmät pyöreinä. :D
Laitahan meiliä, olis kiva jutella enempi =)
[email protected]
Etkö halunnut kuulla muuta kuin vakuuttelua, että mies varmasti rakastaa sinua, ja se riittää tekemään teidät molemmat onnellisiksi?
Kukaanhan meistä ei juuri sinun mesekaveriasi tunne (tai saattaa tunteakin), mutta tietyn tyypin tuntee monikin. Siitä tyypistä ja omista tuttavista täällä puhutaan.
Mieti, mitä oikein haluat. Haluatko sitoutua jollakin tavalla köyhään marokkolaiseen mieheen? Tai kuten vihjaat, haluatko tuoda hänet tänne Suomeen yhteiskunnan elätiksi? Arvelet, että se olisi kaikille parasta. Minä en sitä usko. Mene tuonne kulmille hiukan seuraamaan, miten tänne päässeet marokkolaiset miehet elämänsä kuluttavat. Kysy myös heidän vaimoiltaan ja lapsiltaan, onko kaikki hauskaa.
Ollakseen onnellinen ihminen tarvitsee mahdollisuuksia tehdä työtä ja vaikuttaa elämäänsä, oppia ja kehittyä. Valitettavasti monen maahanmuuttajamiehen elämä täällä Suomessa on täysin näköalatonta. Tyhjyyttä paikataan kaverien kanssa notkumalla, baareissa istumalla, yhä uusia naisia iskemällä, hedelmäpelejä pelaamalla ja pahimmassa tapauksessa rikollisuuteen sortumalla. Jotkut oireilevat psyykkisesti: masennus, aggressiivisuus ym.
Mieti vielä monta kertaa ja yritä tutustua asioihin puolueettomasti.
Nettisuhteet ovat nykypäivää, en tuomitse sinua, mutta pidäthän tuntosarvet pystyssä kokoajan ja kyseenalaistat asioita...
Kun kyse on marokkolaisesta, ennakkoluulot ovat aivan kamalia ihmisillä, kokemusta on...Ja toisaalta sen ymmärrän, koska paljon heissä on myös standardin mukaisia "lusmuja" mutta mutta... aina myös löytyy poikkeuksia...
Itse olen nuorena avioitunut marokkolaisen kanssa ja voin myöntää, että TODELLAKIN on ollut välillä h....tin vaikeaa, mutta Rakkaus on kestänyt ja yhdessä pysytään...
Jos itse olet vahva ja uskot tunteeseen teidän kahden välillä, et tarvitse toisten mielipiteitä yms. Elämä on elämistä varten, mutta pidä järki mukana! Äläkä masennu ihmisten suhtautumisesta, sinähän ne ukkos sukat peset jatkossakin :)
Voimia!
En tiedä oletko tosissasi ja minkä ikäinen olet. Et voi kuitenkaan olla yli 12 vuotias, ainakaan henkisesti. Kyllä on uskomatonta, jos älyllisesti tällä tasolla olevia naisia löytyy maastamme. Alkaa kyllä pikku hiljaa muodostumaan ennakkoluuloja suominaisia kohtaan. Täällä saa lukea sinunlaisten naisten/tyttöjen kommenteja, baareissa näkee ties millaisia jakorasioita jotka on "pikku" huppelissa valmiina levittämään jalkojaan ilman mitään tasoa tai järjen hiventä. Uskon kuitenkin, että suomalainen nainen on paras ja ihanin. Nykyään täytyy ikävä kyllä vain päästä selville naisen taustoista melko hyvin ennenkuin voi alkaa miettiä mitää vakavampaa.
Toivon että olet vain yksittäinen tapaus ja suurinosa naisista osoittaa suurempaa tilannetajua ja päättelykykyä.
Lue uudelleen objektiivisesti nuo aikaisemmat kommentit, joissa kerrotaan EU-alueelle pääsystä ja siitä mitä ovat valmiita asian eteen tekemään.
"Mutta olenko siis vain idiootti jos uskon häntä????"
Ööööö kYLLÄ!
"Entä sitten jos hän haluaa tullakkin suomeen?Olisihan se kaikkille paras"
Ööööö EI!
"Arvasin että on virhe kirjoittaa tänne.Täällä on niin paljon pessimistisiä ihmisiä)="
Öööö sanoisin REALISTEJA!
M 23
Et ole tavannut häntä ja hän puhuu naimisiinmenosta,haloo?Onko kaikki kotona?
Suomen ulkkismiehetkin tietävät että,marokkolaiset ja turkkilaiset haluavat suomeen koska suomessa:hyvä sosiaaliturva,ei tarvitse tehdä töitä ja rahaa virtaa sossusta.
Ja suomalainen nainen,sano hänelle kerran:rakastan sinua,on aivan maansa myynyt.
Suomen kulttuuriin ei kuulu julistaa rakkautta,ennekuin on todella rakastunut,suklaasilmät vannovat rakkauttaan,saadakseen hyvän elintason,oman maansa elintasoon verrattuna.
vai mitä mieltä olisivatkaan itse jos heiltä kysyttäisiin.
En usko netti rakkauksiin.
Ystäväni avioliitto ei marokkolaisen kanssa kestänyt vaikka tapasivat suomessa tuttujen kautta ja sitäpaitsi mies karkotettiin lopulta maasta,vaikka saikin mentyä nopeasti naimisiin,mitä teki naimisissa ollessaan,luuhasi kavreiden kanssa kaupungilla öisin,ei tehnyt töitä ja naureskeli suomalaisten hyväuskoisuudelle.
Itse tutustuin erääseen mieheen eräässä lomakohteessa (aasiassa) useita vuosia sitten.Olin juuri eroamassa silloisesta miesystävästäni joka oli pettänyt ja kohdellut minua muutenkin huonosti. Matkalle olin lähtenyt, koska halusin ajatella asioita rauhassa, tästä miehestä sain hyvän juttukumppanin. Hän keroi myös minulle, ettei yleensä pidä eurooppalaisista, koska käyttäytyvät huonosti, juovat ja pettävät. Kertoi myös avoimesti miten sikäläiset miehet käyttävät hyväksi eurooppalaisia esim. juuri vain päästäkseen eurooppaan tai vain saadakseen rahaa (pakko sanoa että kyllä sinä karvat nousi pystyyn kun niitä juttuja kuunteli). Mies rakastui minuun (mitenkohän se ajatteli että luottaisin siihen kaikkien niitten juttujen jälkeen?), itse en oikeen osannut ajatella miten suhtautua. Palasin Suomeen. Mies soitteli ahkerasti minulle, lähetteli joulu-ja synttärikortteja ym.
Palasin maahan n. vuoden kuluttua, jolloin ko. mies järjesti minulle kaiken, asumisen ym. Itsekin sitten ihastuin häneen. Vietin maassa n. 5 viikkoa ja palasin taas Suomeen, jolloin jatkui taas soittorumba miehen puolelta.
Ajattelin, ettei kaukosuhteet toimi, joten jätin vastaamatta miehen puheluihin ja e-maileihin. Olin n. vuoden pitämättä mitään yhteyttä häneen. Sattumusten kautta matkustin taas vuoden päästä samaan maahan, miehelle kuitenkaan kertomatta siitä (eihän me oltu oltu yhteyksissä vuoteen). Joudun kuitenkin erinäisiin vaikeuksiin, jolloin päätin soittaa ko. miehelle, koska en tuntenut muita ko. maasta. Mies itki puhelimessa kun kuuli taas minusta, koska hän luuli ettei enää näkisi mua. Järjesti sitten mun asiat kuntoon ja muutenkin auttoi kaikessa. Hän halusi, että muuttaisin hänen luokseen...Palasin Suomeen.
Mietin asian puhki ja päätin sitten yrittää.
Samana vuonna muutin ko. maahan miehen luokse. Myös miehen vanhemmat asuivat samassa talossa ja he pitivät minusta paljon ja ottivat minut hyvin vastaan. Ongelma oli, ettei kukaan muu, kuin mies ja yksi hänen veljistään puhunut englantia. Minulla oli tosi tylsää,suurimman osan ajasta katsoin vain telkkaria ja leikin miehen veljen lapsien kanssa.Töitä minun oli mahdotonta saada ainakin ko. kaupungista. Yksin en uskaltanut kaupungillekaan lähteä, vaikkei siellä sinänsä vaarallista ollut,mutta kun en osannut paikallista kieltä ja toisekseen minua tuijotettiin koko ajan. Kaiken lopuksi vielä sairastuin suht vakavasti; en jaksanut tehdä muuta kuin maata sängyssä. Turhauduin todella. Paikalliset lääkärit eivät osannet hoitaa sairauttani. Mies kyllä rakasti minua, laittoi ruokaa ja toi sänkyyn, vei lääkärille ja muutenkin hoiti kaikki asiani ja vietti kaiken aikansa kanssani. Olisin kuitenkin kaivannut syvällisempiä keskusteluja joihin mies ei pystynyt. Olisin myös halunnut ystäviä.
Lopulta päätin lähteä takaisin Suomeen. Enkä kadu yhtään. Täällä lääkärit löysivät nopeasti syyn sairauteeni ja sain tarvittavat lääkket joiden ansiosta voin nyt hyvin. Mies tietenkin suuttui ja sanoi minun olevan aivan kuin muutkin eurooppalaiset...etten oikeasti rakastanut häntä, leikin vain hänen tunteillaan. Hän sanoi, ettei luota enää yhteenkään länsimaalaaiseen minun ansiostani. Kaikki kuulemma nauravat hänelle nyt kun minä olen lähtenyt, että kuinka tyhmä hän oli kun rakastui eurooppalaiseen...
"miehesi" on kaiketi muslimi? Ota tyttö rakas selvää islamin uskosta ja sen käytännöistä (esim. naisen asema, mitä tapahtuu, jos saatte lapsia ym) ennenkuin rakastut päätäpahkaa mieheen. Saanko kysyä, oletko kertonut miehestä vanhemmillsesi ja miten he ovat suhtautuneet asiaan? olen varma, ettei kukaan täällä ilkeyksiään latele mielipiteitään, vaan suojelutarkoituksessa!
Olen kanssasi ehdottomasti samaa mieltä tuosta uskontoasiasta enkä itse edes uskaltaisi aloittaa suhdetta islaminuskoiseen mieheen. Kuitenkin on mielestäni turha sanoa, että ota ensin selvää siitä uskonnosta ennekuin rakastut, sillä jos oikein ymmärsin tyttö on jo yltäpäältä rakastunut.
ei se voi olla oikeaa rakkautta, jos ei ole tavannut koko ihmistä. Tällöin on vain rakastunut mielikuvaan ihmisestä!!! joka voi osoittautua täysin vääräksi!
on kaukorakkauksia. Se on ikään kuin tunteiden kuivaharjoittelua. Ongelmalliseksi se käy, jos kohteena on kehitysmaalainen desperado, joka on valmis mihin tahansa hyvinvointivaltioon pääsyn toivossa.
Ennen vanhaan noita suuria tunteita vuodatettiin päiväkirjan sivuille. Nykyään ilmeisesti skypessä ja mesessä suoraan päin naamaa epätoivoiselle miehelle, josta koko suku toivoo itselleen elättäjää.
Hyvät tytöt, ajatelkaa vähän itseänne tai edes sitä toista. Älkää haaskatko hänen aikaansa ja energiaansa. Saattaahan hän löytää kävelevän matkalipun ja rahoittajan jostakin toisesta naisesta, joka on valmis sellaiseen.
Minulla on kyllä paskoja kokemuksia skypestä, koska miehelläni (myöskin marokkolainen) oli samanaikaisesti skypen kautta suhde ystäväni kanssa, hän vain oli kertonut toisen nimen tälle ystävälle. Kyllä kuule se niin vain on, että arabit puhuvat mitä tahansa avioliitosta, mutta livistävät kyllä sitten oikean paikan tullen. Arabit usein halveksuvat suomalaisia naisia ja haluavat vain hullutella heidän kanssaan.
Hei, vaan.
Aika ennen skypeä, joskus tuossa 90-luvun alussa oli mielenkiintoista aikaa, ainakin Hesassa. Keskusta kuhisi marokkolaisia (viimehetket ennen kutsuviisumin tuloa). Kauniita poikia baarit täynnä. 3 kk:den turistiviisumi taskussa.
Yleisin keskustelun avaus "juu hääv nais ais", "do juu liiv alone?", "do juu hääv job?". JOpa liikennevaloissa! Pojat kertoi suu vaahdossa, miten Marokossa perhe on niin tärkeä ja kuinka olisi ihana esitellä juuri minut perheelle. Ja eiks me voitais mennä naimisiin ja saada monta lasta.
Kun sitten vastasi, että pitäis miettiä vähän, niin poika sanoi, ettei voi jäädä odottamaan...ja niin loppui rakkaus.
Jopa poliisin suojista soittelivat, että jos vielä heltyisi suomityttö menemään naimisiin - ennen karkoituksen täytäntöönpanoa.
Jokainen menköön naimisiin kenen kanssa haluaa. Mutta perheelle esitteleminen ja avioliitto ei kyllä korreloi aidon (niin kuin me se yleensä käsitetään) rakkauden kanssa mitenkään. Ja isältään ne skypenkin sankarit ovat saaneet suorastaan käskyn hankkia eu-vaimo.
Ja muistakaa, että marokkolainen mies ei voi mennä marokkolaisen naisen kanssa naimisiin, jollei ole rahaa hankkia kotia, elatusta jne. Eli pakko suorastaan mennä vaikka suomalaisen kanssa, ei tarvii kun 1000 euroo lentolippuun.
on syynä niihin vapaisiin poikamiehiin,joita marokossa niin vilisee??
Eli ei ole taloudellisia resursseja..perustaa perhettä..
ole ainoa maa, jossa vilisee naimahaluisia poikamiehiä, joilla ei ole mahdollisuuksia perheen perustamiseen.
Se on hyvin surullista.
Älä nyt ihmeessä tyttöpieni varaa hotellihuonetta itsellesi vaan aluksi majoitu ko. miehen perheen luokse. Eli älä turhaan emmi vaan muuta heille jos siltä tuntuu. Mielestäni voit lupautua avioon ilman että olisit edes tavannut miestä. Luultavasti he järjestävät jo teidän häitä kun olet siellä paikanpäällä. Anna hänen johdatella tilannetta...kyllä tarkoittaa ehkä... Kulttuuri siellä on kuitenkin niin samanlainen kuin täällä. Toivon myös, että matkustaisit yksin ja hankkisit vain menolipun.
Toivon todella, että mies olisi kunnollinen ja uskon kyllä siihen kirjoituksiesi perusteella. Monet ulkkikset etsii vaimoa netissä, suurinosa ihan tositarkoituksella, ja harvat vain matkalippuna hyvinvointivaltioon. Olen itse saanut satoja ehdotuksia ja todella halvalle olisin ollut kuulemma se unelmapuoliso vaikka oltiin juteltu vaikka kuinka paljon...
Muista olla itsevarma ja lupaudu myös asioihin mihin et itse sydämesäsi usko tai ole varma.
"Olemme seurustelleet skypen kautta mussukkani(; kanssa pian 6kk"
Mitä vittua! Jotain vitun skype seurustelua! Hanki elämä! Kyllä voit kattoo peiliin, jos oot etsinyt itelles jonku skype aviomihen Marokosta!!!! Sinussa on todennäköisesti jotain todella pahasti vialla, kun et löydä oikeita sosiaalisia kontakteja!
SÄÄLITTÄVÄÄ!!!! NIIN SÄÄLITTÄVÄÄ!!!!
Ps. En tiedä oliko viestisi provo?
olla kenties "pelle",mutta varmasti onnellisempi kuin sinä ...ehhheeeeeeee
Get a life!!!