Eilen tuli kuluneeksi puoli vuotta erosta...silloin keväällä tänne kirjoittelin ja tuskissani kyselin että miten erosta selviää (11v yhdessä)...vaikeat ajat ovat takanapäin, mutta hengissä olen ja uusia mielenkiintoisia ihmissuhteita on jo syntynyt muutama! Seurustelua en voisi vieläkään aloittaa ja välillä kyllä vieläkin itken iltaisin mutta pääosin olen "päässyt kuiville"...
Aikaa siihen menee, mutta siitä selviää! Uskoisin että toinen puoli vuotta tähän päälle niin olen päässyt yli kokonaan.
Tsemppiä kaikille jotka vielä ovat siinä pahimmassa vaiheessa!!! Toivon teille voimia jaksaa!! =)
Aikaa siihen menee, mutta siitä selviää! Uskoisin että toinen puoli vuotta tähän päälle niin olen päässyt yli kokonaan.
Tsemppiä kaikille jotka vielä ovat siinä pahimmassa vaiheessa!!! Toivon teille voimia jaksaa!! =)
Vastaukset 4
Vanhimmat
Puoli vuotta tuntuu olevan jo pitkä aika kun puhutaan eron jälkeisestä ajasta. Se menee niiiin hitaasti ja se on niiiiin kamalan tuskallista aikaa. Mutta selviää siitä kuitenkin. :)
Itse havahduin tuossa muutama päivä sitten huomaamaan, että erostani on yli neljä kuukautta. Neljä kuukautta!! Se on pitkä aika, nimittäin silloin eron jälkeisinä päivinä ajattelin etten ikinä tule selviämään edes kahdesta ensimmäisestä viikosta. Toisin kävi, selvisin niistä ja paljon muustakin!
Nyt alkaa jo helpottamaan, voin jo nauraa ja olla onnellinen muistakin asioista elämässäni. Jopa katsellut miehiä sillä silmällä.. ;) Tosin uuteen suhteeseen ei varmaan minullakaan ole vielä rahkeita, suren ensin kaikki suruni ja toivun erosta ennen kuin edes yritän uusia suhteita.
Se tunne kun alkaa jo pikkuhiljaa miettimään että minähän selviän tästä, on maailman helpottavin tunne! Ihanaa havahtua huomaamaan, että alkaa jo voimaan paremmin! Siitä siis selviää vaikka kuinka tuntuu ettei se voi olla mahdollista!
Haavat on jo umpeutuneet, nyt vaan odotellaan että arvet paranee kokonaan! :) Voimahaleja minultakin teille joilla on vielä vaikeaa, uskokaa huomiseen, helpottavat, valoisat ajat tulevat takuuvarmasti!! :)
Joojooo neljä kuukautta ja ...
Mula on mennyt jo yli puolitoista vuotta, enkä ole vieläkään selvinnyt! Mutta mä rakastinkin oikeesti!
Eihän kirjoittajat sanoneetkaan että ovat selvinneet lopullisesti, vaan että he ovat jo hyvässä vauhdissa ja että ovat päässeet pahimman yli.
Sitä paitsi, ihmisillä on erilaiset ajat kriisestä selviytymiseen, joillakin menee kolme kuukautta, joillakin taas kolme vuotta.
huomaa, ettei ehkä surekaan juuri sitä tiettyä henkilöä vaan sitä että on jäänyt yksin. Mulle kävi ainakin niin. Vaikka meillä oli vuosisadan rakkaustarina joka kesti 5 vuotta, en nyt ottaisi miestä takaisin. Toki ottaisin ne ihanat tunteet ja hetket...Miehen lähdöstä on 9kk, vieläkin usein on kyyneleet silmässä, mutta kun tarkemmin miettii miksi..