Eli huomenna lauantaina meillä on kihlajaiskahvit kotonamme. Ja kun suku on todellakin ennemmin se pahin kuin paras, niin jännittää että miten menee. Erityisesti narsisti-äitini tykkää "esiintyä" juuri tälläisissä pippaloissa jotka on minua varten. Ja vieläkun isosiskollakin on kuulemma jotain "kerrottavaa" niin ei kovin hyvältä vaikuta.
Mulla vaan on taustalla se kokemus kun vuosia sitten mulla oli rippijuhlat joissa äidin toimesta ruodittiin kaikki mun henkilökohtaiset asiat eli minusta tehtiin sillä tavalla viihdettä. Kun mä olen sitä mieltä että kaikkien ei tarvi tietää kaikkea. Koska suku on pahin, en ole koskaan halunnut mitään valmistujaisjuhliakaan pitää.
Nyt joku sanoo ettei sitä ole pakko kutsua mutta kyllä se on koska mulla ei ole ketään muuta jolta saisin astioita yms. lainaan kun aika harvalla nuorella parilla on isoa kahviastiastoa omasta takaa.
Avopuolisoakin jännittää mun suku kun niillä on näitä tempauksia. Sitten taas jos sanon jtn suoraan niin loukkaannutaan, saan vihat niskaan ja minä olen kiittämätön.
Mutta tosiaan, kommentoikaa tätä tekstiä ja asiallisia viestejä kiitos. Miten olette selvinneet sukujuhlistanne?
Mulla vaan on taustalla se kokemus kun vuosia sitten mulla oli rippijuhlat joissa äidin toimesta ruodittiin kaikki mun henkilökohtaiset asiat eli minusta tehtiin sillä tavalla viihdettä. Kun mä olen sitä mieltä että kaikkien ei tarvi tietää kaikkea. Koska suku on pahin, en ole koskaan halunnut mitään valmistujaisjuhliakaan pitää.
Nyt joku sanoo ettei sitä ole pakko kutsua mutta kyllä se on koska mulla ei ole ketään muuta jolta saisin astioita yms. lainaan kun aika harvalla nuorella parilla on isoa kahviastiastoa omasta takaa.
Avopuolisoakin jännittää mun suku kun niillä on näitä tempauksia. Sitten taas jos sanon jtn suoraan niin loukkaannutaan, saan vihat niskaan ja minä olen kiittämätön.
Mutta tosiaan, kommentoikaa tätä tekstiä ja asiallisia viestejä kiitos. Miten olette selvinneet sukujuhlistanne?
Vastaukset 15
Vanhimmat
miksi pidätte kihlajaisjuhlat? Eihän niitä ole pakko pitää. Astioiden takia?!
Minunkin äitini ruoti asioitani koko kansan kuullen, kun olin teini. Nyt olen jo reilusti yli kolmekymppinen, ja äiti suhtautuu minuun paljon kunnioittavammin. Ehkä hän ei aiemmin pitänyt minua aikuisena vaan hänen lapsenaan ja "omaisuutenaan".
En ole niin pinnallinen ja ahne, että pitäisin juhlat vain lahjojen toivossa. Sanoimme vieraille, että riittää kun tuovat itsensä ja että emme tarvitse tai halua mitään kun lahjatoiveita kyselivät. Meillä on jo kaikki mitä tarvitsemme.
Jaa, miksikö pidämme kihlajaisjuhlat? No miksi ei? Minä ainakin pidän kihlattuni suvusta ja ystävistämme. Ja mielestämme kihlajaiset on kiva idea. Et ehkä tajua, en tiedä.
Lähinnä sitä mietin kun oma äitini on kova piruilemaan ja kun hän ei pidä minusta eikä avopuolisostani. Ymmärrätkö että ei kaikille ole suotu äitiä joka olisi ymmärtäväinen, lämmin ja lempeä sekä ennenkaikkea, osaisi iloita lapsensa puolesta ja olla onnellinen?
Ja minun äitini suhtautuminen minuun ei ole millään tapaa kunnioittava.
Kihlajaiset ovat kyllä sellainen juhla, että se jännittää jonkin verran kaikkia. On varmasti raskasta jännittää sellaisen sukulaisen puolesta joka ei osaa käyttäytyä ja sortuu jopa nolaamaan juhlakalun. Kai siinä on hyvä linja tämä että ajattelee näin, ettei välttämättä kaipaa kenenkään kunnioitusta - kunhan kunnioittaa itse itseään ja käyttäytyy muita kohtaan itse asiallisesti. Omalla esimerkillään ja suhtautumistavallaan saa useimmat, ne noloimmat ja jännittävimmätkin tilanteet, haltuunsa.
Onnea kihlauksenne johdosta!
isosiskosi odottaa tietysti vauvaa, ja näin hänen raskaudestaan tulee suurempi juhla kuin teidän kihlajaisista.
Miten niin tulee suurempi juhla kuin parin kihlajaisista jos isosisko odottaa vauvaa?
Höpsis, kihlajaiset ovat näiden kahden elämän suuri juhla, vaikka vauvauutisia tai muuta megapaljastuksia tulisikin keltä tahansa. Sitä suurempi juhla mitä enemmän iloisia uutisia. Asenne ratkaisee. Tuskin siinä on kyse kenenkään kihlajaisissa siitä, että voi itku jos joku varastaa huomion vauvauutisillaan. Kihlajaisjuhlat parilla on omassa sydämessään. Sen verran ainutkertainen tapahtuma se parille on, vaikka muut hihkuisivat uutisiaan ympärillä kurkku suorana. Ikävää tosin se, että joutuu jännittämään hölmöjen sukulaisten käytöstä tai mahdollisesti aiheuttamaa mielipahaa, kun eivät osaa arvostaa toisten kihlajuhlaa. Häpeä on heidän jotka ovat moukkia tai epähienoja eivätkä tajua tilannetta että mikä milloinkin olisi sopivaa ja tilanteeseen sopivaa.
Se järjestää aina jonkin dramaattisen jutun, jonka avulla pääsee itse keskipisteeksi ja estraadille... surkeaa katseltavaa, mutta minkäs teet...
Jep, nämä huomionkipeät isosiskot näyttävät olevan maanvaiva. Mikähän siinä on että pitää olla päällepäsmärinä tilanteessa kuin tilanteessa?
Olikohan aikoinaan jakamattoman huomion menettäminen lapsena vauvelille (pikkusisarukselle), jota ihasteltiin ja joka tarvitsi hoitoa kova isku eikä systeri tiennyt enää missä mennään ja nyt sitä vielä aikuisiälläkin kompensoidaan pätemällä.
jotenkin surkea nähdä näitä siskoja aina silloin tällöin hokemassa "joo, kyllä mullakin, kato mitä mulla on, jne" punastelevan pikkusiskon vieressä.
Tietysti on näitä onneksi reiluja ja kannustavia isosiskoja jotka AIDOSTI ovat oppineet rakastamaan ja olemaan ylpeitä siitä kun oma systeri pärjää. Ja tajuamaan ettei se ole itseltä pois.
Oliskohan vanhempienkin syytä mennä itseensä kun jälkikasvua alkaa tulla ja tosissaan miettiä tätä kasvatusasiaa. Opettaa sisaruksille että toisen saavutuksista voi iloita ja tie todelliseen läheisyyteen kulkee toisen tunteiden kuulemisen, suojelemisen ja kunnioittamisen kautta.
Eikä tarvitsisi hammasta purren kestää sietämätöntä isosiskoa vaan aidosti iloita kun on käynyt niin hyvä säkä että on saanut loistotyypin siskokseen.
Surullista on törmätä näihin isojen siskojen irvikuviin (tai kammotusäiteihin) jotka pikkusiskoja mollaamalla ja näiden saavutuksia vähättelemällä tai jopa mitätöimällä yrittävät ylentää itseään ja omaa arvoaan ihmisenä.
Ongelma on kuitenkin selkeästi heidän asenteessaan ja omassa riittämättömyyden tunteessaan josta kumpuaa pakonomainen halu päteä. Tämä tulee muistaa jos joutuu pahanmielen tunnekoukkuun kun taas kerran huomaa että jaahas mua ei taideta taas kerran oikein noteerata.
Oli rippijuhlat, mun äiti oli ihan kiva. Mut sen jälkeen parin vuoden sisällä sukulaisia nähdes alko se hirvee tarinointi mun elämästä niille.. valheellisiakin juttuja,
vähän niinku mitä kirjoitit itsekin tuosta et äitisi tekee asioistasi viihdettä.
Ei ole todellakaan kiva!
Mainosti mun enollekin kesällä ku nähtii monen vuoden jälkeen ja eno kysy pääsenkös menemään miten haluun, sanoin joo. Äitini vieressä nostaa nokkansa pystyyn "eihän tuo paljon missään käy"
Niin raivostuttavaa!!!
Nykyään oon aika hiljainen sukulaisten seurassa jos äiti on siinä lähellä; kuuloetäisyydellä. Mut jos äiti on jossain kauempana puhun sit paljon kaikkee mitä mulle kuuluu jne. Just siks ku se vetäsis oman versionsa mun elämästä mite se menee.
Mun äiti on muuttunu iha oudoks parin vuoden sisällä. Tämän takia en enää halua matkustaa hänen kanssaan mihinkään, enon luona käynti oli viimenen pisara! Sai hävetä nii paljon äitini käytöstä!!!
Paitsi jos mun ulkomaalaiset sukulaiset tulee vuoden päästä kesällä ni sit ihan pitää mennä, mut äitikään ei ehkä ihan saa selvää kaikest mitä puhun ni ei ehkä hätää. Ja mielelläni heidän kanssaan olen ku 5 vuotta sitten mennyt ku nähtiin.
Mut muuten, en lähe enää mihinkään sen seurassa!
Onneks ens kesänä oonkin enempi töissä ja poikaystäväni/ jonku kaverini kanssa.
Mitä me oikeestaa voitas tehdä näille meidän "hirviö äideille" ?!
Vaikka nyt tämä onkin toisen aloittama keskustelu, ehdottasin, että kaikki, joilla vaa äiti on joku tämän tyyppinen, kertoisi siitä tänne ja mietittäisiin mitä tehdään niille et loppus se sukulaisille "moittiminen" !
Otsiko mul tuos oli tuo outoo kyllä.
Nii on kyl 90% todennäköisyys et äitin kans menee välit poikki. Muuten siis tullaan ihan hyvi toimeen niinku äiti ja tytär ny voi tulla :D Mut se mistä jo kerroin ni.. argh!
Oon ny 18 ja lukiossa, ois ehkä iha hyvä et lukion oon viel kotona (koittas kestää jotenkin!)iha siks et ois sit tullu vähä jo säästöön rahaa vuokriin. Mut tosiaan sit lähen!
No sulla on ainankin asenne kohdallaan, noin juuri.
Hattua nostan että suunnittelet täyttä päätä omaa elämää, rahan säästämistä OMAA tulevaisuutta varten ja noin. Onhan se kurjaa kun ei synkkaa mutta hyvä että myöntää suoraan asiat kuinka ne on ja mietii elämää eteen päin.
Marttyyriä ei kannata jäädä leikkimään.
Sulla on fiksuna tyyppinä loistava tulevaisuus ja sun tuleva perheesi jonka perustat joskus takuulla älyää tukea omaa porukkaansa, koska sä oot tajunnu jotain tärkeää omasta kokemuksestas.
Jaa että siinä toivossa kutsut jengin kylään, että saisit astioita kaapit täyteen ja kenties rahaa jne...?
No sitten joudut ilmeisesti itsekin "maksamaan" jollain tavalla tietynlaisesta ahneudesta.
Onkohan sinulla kenties luetunymmärtämisessä jotakin vinossa? Kirjoitin aikaisemmin näin:
"En ole niin pinnallinen ja ahne, että pitäisin juhlat vain lahjojen toivossa. Sanoimme vieraille, että riittää kun tuovat itsensä ja että emme tarvitse tai halua mitään kun lahjatoiveita kyselivät. Meillä on jo kaikki mitä tarvitsemme."
Ja syykin tuli mielestäni selväksi, miksi haluamme pitää juhlat. Se vain saa mielen matalaksi kun ei tiedä että osaako vieraat käyttäytyä.
Vaikka hyvinhän meidän juhlamme menivätkin. Oli ihanat kemut ja kaikki meni kutakuinkin nappiin. Tietysti eräät pitivät omaa hiljaista showtansa mutta kyllä huomio säilyi silti juhlien oikeassa luonteessa kun ei kaikki aina jaksa noteerata.
Ehkä jotain on joskus mennyt ihan oikeaan suuntaan kun minun sukulaiseni osasivat jopa lähes käyttäytyä, ihme sinänsä mutta seuraavista kemuista ei sitten ikinä tiedä.
No onneksi olkoon, ahne paska.
Näin on.
Mainitsit aikaisemmin kirjoituksessasi näin:
"Nyt joku sanoo ettei sitä ole pakko kutsua mutta kyllä se on koska mulla ei ole ketään muuta jolta saisin astioita yms. lainaan kun aika harvalla nuorella parilla on isoa kahviastiastoa omasta takaa."
Ja ilmeisesti moni muu minun lisäkseni ymmärsi sen ensilukemalta väärin.
Eli luin tuosta : Nyt joku sanoo ettei sitä ole pakko kutsua mutta kyllä se on koska mulla ei ole ketään muuta jolta saisin astioita kun aika harvalla nuorella parilla on isoa kahviastiastoa omasta takaa.
Toisella lukemalla vasta huomasin sanan _LAINAAN_
Eli sinua syytettiin ahneudesta ilmeisesti juuri tämän kommentin takia. Minäkin ensin ajattelin, että vai lahjojen toivossa...