Mies ei kosi = kevytsuhde

En lukenut koko juttua, mutta heräsi kysymyksiä. Missä vaiheessa miehen pitäisi kosia? Eli koska suhde muuttuu kevyt suhteeksi? Ja mitä jos ei koskaan kosita eikä mennä naimisiin? Onko 30 vuotta avoliitossa ollut pari joilla on lapsiakin kevytsuhteessa? Ja entäpä ne jotka kosii, mutta siirtävät häitä vuosikausia? Riittääkö pelkkä kosinta? Ja aika kevyesti jotkut ottavat avioliitonkin. Mielestäni ei voi tehdä yleistyksiä. Vaikka olisihan se yksinkertaista, jos voisi niin suoraan ajatella, että jos mies kosii ollaan vakavissaan ja jos ei kosi = kevytsuhde.

Ja itse ymmärrän moraalin eri tavalla. En ymmärrä miten se sana liittyy kosintaan, kosi kumpi vaan.

mielestäni kirjoitti:

En lukenut koko juttua, mutta heräsi kysymyksiä. Missä vaiheessa miehen pitäisi kosia? Eli koska suhde muuttuu kevyt suhteeksi? Ja mitä jos ei koskaan kosita eikä mennä naimisiin? Onko 30 vuotta avoliitossa ollut pari joilla on lapsiakin kevytsuhteessa? Ja entäpä ne jotka kosii, mutta siirtävät häitä vuosikausia? Riittääkö pelkkä kosinta? Ja aika kevyesti jotkut ottavat avioliitonkin. Mielestäni ei voi tehdä yleistyksiä. Vaikka olisihan se yksinkertaista, jos voisi niin suoraan ajatella, että jos mies kosii ollaan vakavissaan ja jos ei kosi = kevytsuhde.

Ja itse ymmärrän moraalin eri tavalla. En ymmärrä miten se sana liittyy kosintaan, kosi kumpi vaan.

Lue lisää

"Kevytsuhde määrittyy kahden yksityisyyttään
ja itsenäisyyttään varjelevan ihmisen intiiminä
suhteena. Siksi pari kokee pohjimmiltaan
erillisyyttä ja yksinäisyyttä. Syvemmän luottamuksen puuttuessa he sitoutuvat toisiinsa
vain kevyesti."

"Kevytsuhteessa kumppanukset ovat varuillaan.
Epäilykset toisen ”pelaamista peleistä” tai puheiden paikkansapitävyydestä ovat tavallisia.
Kumppanukset luottavat lähinnä itseensä.
HV: Paljonko sinä luotat Karriin? Vaikka skaalalla
ykkösestä kymppiin?
Anna: Se on joku…seiska. (2.2. 2006)
artikkelit 24 Nuorisotutkimus 4/2006
Kumppanit ikään kuin varovat luottamasta
toisiinsa liikaa. Havainto vastaa Sari Näreen
(2005) nuorten sukupuolikulttuuria koskevassa
tutkimuksessa esiin tullutta havaintoa,
että nuoret näyttävät elävän luottamuskriisissä
toivoen kuitenkin voivansa luottaa kumppaniinsa.
Samalla nuoret epäilivät, kannattaako
niin tehdä."

"Sitoutuminen tarkoittaa, että
kumppanukset uskovat yhdessä parisuhteensa
jatkumiseen ja investoivat aikaa, vaivaa sekä
tarvittavia resursseja ylläpitääkseen parisuhdettaan(emt. 2007, 4–5). Kevytsuhteessa
sitoutuminen pitää sisällään aineksia järkiperäisestä sitoutumisesta (”Hei. Mä en oo hullu ja eroo hyvästä miehestä!”) ja moraalisesta
sitoutumisesta (”En voi tehdä sitä sille vielä”).
Kevytsuhde vaati jatkuakseen vähimmäismäärän
sitoutumista."

Tuossa artikkelissa ei varsinaisesti puhuttu kihlautumisesta tai avioitumisesta, eikä myöskään annettu ohjeita koska pitäisi kosia;) Siinä kuvatiin kevytsuhteita, joissa ei anneta itsestään, ei luoteta toiseen eikä sitouduta henkisesti. Surullista luettavaa ainakin näin vanhanaikaiselle ihmiselle. Tuollaisia havaintoja itsellänikin on, että joillakin parisuhteet ovat pelikenttiä, joilla pelataan, juonitaan ja punnitaan hyötyjä ja haittoja siihen malliin, että suhde ei etene yhtään mihinkään. Jotenkin ihmettelee, että eikö sitä kiintymystä toista ihmistä kohtaan ole ollut alun alkaenkaan vai katoaako se kaiken pelaamisen keskellä:O

näin S kirjoitti:

"Kevytsuhde määrittyy kahden yksityisyyttään
ja itsenäisyyttään varjelevan ihmisen intiiminä
suhteena. Siksi pari kokee pohjimmiltaan
erillisyyttä ja yksinäisyyttä. Syvemmän luottamuksen puuttuessa he sitoutuvat toisiinsa
vain kevyesti."

"Kevytsuhteessa kumppanukset ovat varuillaan.
Epäilykset toisen ”pelaamista peleistä” tai puheiden paikkansapitävyydestä ovat tavallisia.
Kumppanukset luottavat lähinnä itseensä.
HV: Paljonko sinä luotat Karriin? Vaikka skaalalla
ykkösestä kymppiin?
Anna: Se on joku…seiska. (2.2. 2006)
artikkelit 24 Nuorisotutkimus 4/2006
Kumppanit ikään kuin varovat luottamasta
toisiinsa liikaa. Havainto vastaa Sari Näreen
(2005) nuorten sukupuolikulttuuria koskevassa
tutkimuksessa esiin tullutta havaintoa,
että nuoret näyttävät elävän luottamuskriisissä
toivoen kuitenkin voivansa luottaa kumppaniinsa.
Samalla nuoret epäilivät, kannattaako
niin tehdä."

"Sitoutuminen tarkoittaa, että
kumppanukset uskovat yhdessä parisuhteensa
jatkumiseen ja investoivat aikaa, vaivaa sekä
tarvittavia resursseja ylläpitääkseen parisuhdettaan(emt. 2007, 4–5). Kevytsuhteessa
sitoutuminen pitää sisällään aineksia järkiperäisestä sitoutumisesta (”Hei. Mä en oo hullu ja eroo hyvästä miehestä!”) ja moraalisesta
sitoutumisesta (”En voi tehdä sitä sille vielä”).
Kevytsuhde vaati jatkuakseen vähimmäismäärän
sitoutumista."

Tuossa artikkelissa ei varsinaisesti puhuttu kihlautumisesta tai avioitumisesta, eikä myöskään annettu ohjeita koska pitäisi kosia;) Siinä kuvatiin kevytsuhteita, joissa ei anneta itsestään, ei luoteta toiseen eikä sitouduta henkisesti. Surullista luettavaa ainakin näin vanhanaikaiselle ihmiselle. Tuollaisia havaintoja itsellänikin on, että joillakin parisuhteet ovat pelikenttiä, joilla pelataan, juonitaan ja punnitaan hyötyjä ja haittoja siihen malliin, että suhde ei etene yhtään mihinkään. Jotenkin ihmettelee, että eikö sitä kiintymystä toista ihmistä kohtaan ole ollut alun alkaenkaan vai katoaako se kaiken pelaamisen keskellä:O

Lue lisää

Palasinpa itse tuohon aloitusviestiin... Sen kirjoittaja vetää aikamoiset johtopäätökset tutkimuksesta, jossa sitoutuminen määritellään suhteeseen panostamisen haluna, eikä sitoutumisen ulkoisina merkkeinä (kihlautuminen,avioliitto)! Tärkeintä on sitoutuminen henkisellä tasolla ja sen jälkeen tulevat ulkoiset sitoutumisen merkit tai eivät tule.

näin S kirjoitti:

Palasinpa itse tuohon aloitusviestiin... Sen kirjoittaja vetää aikamoiset johtopäätökset tutkimuksesta, jossa sitoutuminen määritellään suhteeseen panostamisen haluna, eikä sitoutumisen ulkoisina merkkeinä (kihlautuminen,avioliitto)! Tärkeintä on sitoutuminen henkisellä tasolla ja sen jälkeen tulevat ulkoiset sitoutumisen merkit tai eivät tule.

Lue lisää

Niin monihan ei halua esim. edes muuttaa yhteen tai olla saman kumppanin kanssa useita vuosia. Tai päästää suhdetta muulla tavoin liian vakavaksi ja syväksi. Ei kai heti kuitenkaan tarvitse kihloihin paukata jotta suhde ei olisi kevytsuhde. Ihan kuin olisi vain kaksi vaihtoehtoa ja äärimmäisyyttä. Joko on hyvin kevyesti sitoutunut tai sitten pitää olla päättänyt, että tässä on loppuelämäni kumppani. Muita vaihtoehtoja ei ole. Voihan sitä olla vakavissaan, mutta ei ihan vielä uskalla mennä kihloihin. Ja toisaalta tosiaan, riippuuko sitoutuminen pelkästään siitä onko kihloissa tai naimisissa? Kirjoitus ei myöskään mun mielestä käsitellyt kosimattomuutta. Tai ainakaan ollut se pääasia. Mutta ehkä aloittaja ajatteli jostain syystä, että nämä kaikki ongelmat johtuvat siitä ettei ole kosittu ja että ongelmat poistuu kosimalla! En tiedä…

johtopäätös kyllä kirjoitti:

Niin monihan ei halua esim. edes muuttaa yhteen tai olla saman kumppanin kanssa useita vuosia. Tai päästää suhdetta muulla tavoin liian vakavaksi ja syväksi. Ei kai heti kuitenkaan tarvitse kihloihin paukata jotta suhde ei olisi kevytsuhde. Ihan kuin olisi vain kaksi vaihtoehtoa ja äärimmäisyyttä. Joko on hyvin kevyesti sitoutunut tai sitten pitää olla päättänyt, että tässä on loppuelämäni kumppani. Muita vaihtoehtoja ei ole. Voihan sitä olla vakavissaan, mutta ei ihan vielä uskalla mennä kihloihin. Ja toisaalta tosiaan, riippuuko sitoutuminen pelkästään siitä onko kihloissa tai naimisissa? Kirjoitus ei myöskään mun mielestä käsitellyt kosimattomuutta. Tai ainakaan ollut se pääasia. Mutta ehkä aloittaja ajatteli jostain syystä, että nämä kaikki ongelmat johtuvat siitä ettei ole kosittu ja että ongelmat poistuu kosimalla! En tiedä…

Lue lisää

Sinänsä tuo oli minusta mielenkiintoinen tutkimus ja antoi nimen sille, kun joillakin ei tunnu tulevan valmista suhteessa. Pidän tuota keskeisenä asiana, että ei ollaanko valmiita ottamaan riski ja heittäytymään täysillä mukaan. Miten se suhde siitä muuten voisi edetä? Muistan kun itse aloittelin seurustelua nykyisen aviomieheni kanssa ja välillä oli tuska siitä, kuinka kauhealta tuntuisi, jos suhde päättyisikin ihan yhtäkkiä. On hirmu suuri riski ja järjellä ajatellen hölmöäkin avautua toiselle ihmiselle tunteistaan ja ajatuksistaan, kun toinen voi koska vain ilmoittaa (pahimmillaan tekstarina), että ei tästä taida tulla mitään, joten lopetetaan seurustelu tähän...

Kaikilla ei näköjään olekaan tavoitteena, että suhde edistyisi mihinkään eli (henkinen tai ulkoinen) sitoutuminen lisääntyisi. Ei siinä ole muuten mitään vikaa, mutta siitä seuraa hirveästi surua ja murhetta, jos toinen haluaisi perinteisen tiiviin parisuhteen ja toinen ei. Ennen ilmoitettiin, että ollaan "tositarkoituksella" liikkeellä, kun tarkoitettiin että tavoitteena on sitoutunut parisuhde. Eikö nykyään enää keskustella omista tavoitteistaan ja motiiveistaan, kun parisuhdetavoitteiltaan liian erilaiset ihmiset päätyvät yhteen?

Kodinhoitajan palkka on 25 € h. Naiset yksipuolisesti varsinkin iän karttuessa tottuvat äitiyslomillaan pitämään miehille täyden palvelun hotellia. Kuinka moni äitinne pesee miehen pyykit? Ajatelkaa, mikä äiti/isämalli! Onko nainen sisäkkö herralle? Äitiyslomilta pääsevät sitten pätkätöihin ja lopulta eläkkeelle alhaisella tulolla. Naisen asema ei oikein sovi kenellekään, varsinkaan arvostusta ei sano mies. Hyvä, kun miehet ei halua lapsia, naiset pääsee vähemmillä synnytysvaurioilla. Nainen tarvitsee miestä yhtä vähän kuin kala polkupyörää. Tosin itselläni on ihanat neljä lasta, onneksi minun mies on arvostaa panostani, sanoo usein sen, on antelias, kuten minäkin, meillä homma toimii, mies pesee oman pyykkinsä ja puhuu sekä pussaa pitkän yhdessäolon jälkeenkin=harvinaista. Tällaisesta avo/avioliitosta ei nainen lähdekään ihan vähällä...