Huumeet ja avioliitto sopii yhteen. Tai no, ne voi ainakin sovittaa yhteen.
Itselläni on ollut nuoresta saakka kemikaaliurheilu verissä. En käytä paljoa, käyttökertojeni välillä voi helposti olla kuukausia tai jopa vuosia. Kuitenkin tässä on tullut kohta 15 vuotta harrastettua kaikkiaan noita juttuja.
Olen ollut kahdesti aviossa, toinen liitto jatkuu yhä. Huumeita käyttelen kun ehdin, pidän yllä harrastuksia joita voin käyttää tekosyynä lähteä sisäavaruusreissuun. Esimerkiksi lapin kalastusmatkoja teen vuodessa 3-4 joista yksi on todellinen... Että saadaan niitä kuvia evidenssiksi ;-)
Omaan sala-asunnon, pienen halvan vuokramestan jossa harrastelen huumeitten valmistuksen, kasvatuksen ja jonne ulkomailta tulevat kemikaalit ja muut vähemmän päivänvaloa kestävät ostokset päätyvät - sikäli kun en osta noita kemikaaleja vanhoilta kontakteiltani. Käväisen sala-asunnollani pari kertaa viikossa hoitamassa pakollisia asioita, yleensä työmatkan yhteydessä.
"Huumekavereita" minulla on muutamia, samanlaisia pitkälti kuin minä itsekin. Nuo muuta huumeisiin liittyvät sosiaaliset kontaktit eivät kertakaikkiaan kiehdo, vältän kaikkea asiaan liittyvää synkkää puolta kuin ruttoa.
Kiinni en ole jäänyt vaikka käyttökertoja lienee takana kohta sata parisuhteideni aikana. Päihtyneenä en ole vaimojeni edessä ollut koskaan (luulevat täysraittiiksi) mutta jossain jälkitiloissa kylläkin. Käytän harvoin klassisia huumausaineita eli työpaikallakaan en luultavasti koskaan narahda kamoista, ei kyllä koskaan ole ollut aihetta testauttaakaan.
Opin jo nuorena että tästä puolesta ei kannata puhua edes kumppanilleen tai jollekulle johon muuten luottaa täysin. Olen täysin varma etten olisi saanut kumpaakaan vaimoa uskomaan että homma on ns. hanskassa ja ok jos puhuisin totta elämästäni. Siksi kaksoiselämä - josta kyllä kieltämättä nautin.
Tämä ei ole avautuminen vaan...
... oletko sinä täysin varma mitä miehesi/vaimosi tekee omalla ajallaan? ;-)
Itselläni on ollut nuoresta saakka kemikaaliurheilu verissä. En käytä paljoa, käyttökertojeni välillä voi helposti olla kuukausia tai jopa vuosia. Kuitenkin tässä on tullut kohta 15 vuotta harrastettua kaikkiaan noita juttuja.
Olen ollut kahdesti aviossa, toinen liitto jatkuu yhä. Huumeita käyttelen kun ehdin, pidän yllä harrastuksia joita voin käyttää tekosyynä lähteä sisäavaruusreissuun. Esimerkiksi lapin kalastusmatkoja teen vuodessa 3-4 joista yksi on todellinen... Että saadaan niitä kuvia evidenssiksi ;-)
Omaan sala-asunnon, pienen halvan vuokramestan jossa harrastelen huumeitten valmistuksen, kasvatuksen ja jonne ulkomailta tulevat kemikaalit ja muut vähemmän päivänvaloa kestävät ostokset päätyvät - sikäli kun en osta noita kemikaaleja vanhoilta kontakteiltani. Käväisen sala-asunnollani pari kertaa viikossa hoitamassa pakollisia asioita, yleensä työmatkan yhteydessä.
"Huumekavereita" minulla on muutamia, samanlaisia pitkälti kuin minä itsekin. Nuo muuta huumeisiin liittyvät sosiaaliset kontaktit eivät kertakaikkiaan kiehdo, vältän kaikkea asiaan liittyvää synkkää puolta kuin ruttoa.
Kiinni en ole jäänyt vaikka käyttökertoja lienee takana kohta sata parisuhteideni aikana. Päihtyneenä en ole vaimojeni edessä ollut koskaan (luulevat täysraittiiksi) mutta jossain jälkitiloissa kylläkin. Käytän harvoin klassisia huumausaineita eli työpaikallakaan en luultavasti koskaan narahda kamoista, ei kyllä koskaan ole ollut aihetta testauttaakaan.
Opin jo nuorena että tästä puolesta ei kannata puhua edes kumppanilleen tai jollekulle johon muuten luottaa täysin. Olen täysin varma etten olisi saanut kumpaakaan vaimoa uskomaan että homma on ns. hanskassa ja ok jos puhuisin totta elämästäni. Siksi kaksoiselämä - josta kyllä kieltämättä nautin.
Tämä ei ole avautuminen vaan...
... oletko sinä täysin varma mitä miehesi/vaimosi tekee omalla ajallaan? ;-)
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.