Tällä hetkellä sairaalat eri puolella Suomea tietävät kaikki heidän sairaalastaan irtisanoutuneet sairaanhoitajat, kätilöt, laboratorionhoitajat ja röntgenhoitajat. Voi olla että joku ammattiryhmä jäi mainitsematta mutta jokatapauksessa käytän kaikista jatkossa yleisnimitystä hoitajat.
Sairaaloissa yritetään kuumeisesti keksiä keinoja kuinka välttää uhkaava katastrofi, mutta jokainen sairaaloiden toimintaa tunteva ymmärtää että mitkään korvaavat keinot eivät riitä ja edessä on katastrofi, jos hoitajien irtisanoutumiset toteutuvat.
Ihmettelen miksi hallitus on nin hiljaa asiasta. Toki tässä on vielä kuukauden verran aikaa h-hetkeen ja neuvottelut valtakunnansovittelijan johdolla ovat kesken, mutta toisaalta vaikuttaa silti siltä että hallitus ja eduskunta ei täysin käsitä kriisin vakavuutta. Tällä hetkellä ministereille tuntuu olevan tärkeämpää ulkomaan asiat kuin vaikeat asiat kotimaassa.
Lisäksi hallitusta voidaan pitää osasyyllisenä tapahtuneeseen. Toki voimme unohtaa vaalilupaukset, nehän on todettu aikaisemminkin "löysiksi", mutta se mitä hallitus on hallitusohjelmaansa kirjannut, sitä ei voida sivuuttaa.
Hallituksen toimintaa ohjaa (tai ainakin pitäisi ohjata) hallitusohjelma ja hallituksen pitäisi kaikin keinoin pyrkiä toteuttamaan ne tavoitteet, jotka se on kirjannut ohjelmaansa. Tähän hallituksella on aikaa seuraaviin ediskuntavaaleihin saakka. Tässä ajassa tietysti ei suuria kurssinmuutoksia ehdi tehdä, mutta suunnan ainakin täytyy olla oikea.
Nykyisen hallituksen ohjelmassa lukee mm. että hallitus on valmis tukemaan korotetulla valtionosuudella sellaista kuntasektorille syntyvää palkkaratkaisua, joka edistää naisvaltaisten alojen palkkojen kilpailukykyä. Lisäksi ohjelmassa lukee, että korotetun valtionosuuden suuruus riippuu siitä, kuinka selkeästi kuntasektorilla tehtävää palkkaratkaisua onnistutaan kohdentamaan koulutetuille, naisvaltaisille aloille, joiden palkkaus ei vastaa työn vaativuutta.
Tässä epäonnistuttiin, ainakin osittain. Valtionosuus oli liian pieni ja se jakaantui (tosin hallituksesta johtumattomista syistä) liian laajalle sektorille ja tästä kärsivät esimerkiksi hoitajat.
Hallituksen tavoitteena on naisten ja miesten välisten palkkaerojen selkeä kaventaminen tällä vaalikaudella. Ohjelmalle luvattiin riittävät resurssit ja se on tarkoitus toteuttaa tämän vaalikauden aikana. Nyt tehty sopimuskierros ei palkkaeroja kaventanut. Resurssit eivät olleet riittäviä. Toki vaalikausi on kesken mutta kun muistaa, että esimerkiksi kunta-alalla sopimuskauden pituus on 2 1/2 vuotta, niin hallitukselle tulee kiire ohjelman toteuttamisessa. Matematiikan mukaan seuraavalla palkkakierroksilla kunta-alan koulutetuilla matalapalkkaisilla naisvaltaisilla aloilla on kunnon kekkerit. Mutta tämä tuskin on realistista kuten myöskin hallitusohjelman tämä kohta oli yltiöoptimistinen.
Hoitoala on jo vuosia kärsinyt työvoimapulasta. Hallitus lupaa hallitusohjelmassaan käynnistää selvityksen toimialoista, jotka kärsivät ammmattitaitoisen työvoiman puutteesta ja tukea pyrkimyksiä helpottaa tilannetta. Tiedän monia muille aloille ja ulkomaille loikanneita hoitajia, jotka ovat valmiita palaamaan hoitoalle, jos palkkaus saadaan kuntoon.
Nyt kuitenkin vaikuttaa siltä että hallitus on unohtanut ohjelmansa ja jättää koko sopan kuntien vastuulle. Jos hoitajien palkkaremontti toteutetaan, niin joka tapauksessa kunnat tulevat olemaan tiukoilla. Veronkorotuspaineet ovat ilmeiset, mutta niistäkään ei ole ensiapua tilanteeseen. Kyllä valtion ja vallalla olevan hallituksen kuuluisi myös osallistua työtaistelun ratkaisuun. Vielä ei ole turvattu riittäviä resursseja vaikka valtiontaloudella menee hyvin. Rahaa ei haluta antaa enempää vaikka sitä on.
Ihmettelen suuresti jos likapyykin joutuvat pesemään pelkästään kunnat eikä lupauksia antaneet kansanedustajat ja valtio.
Sairaaloissa yritetään kuumeisesti keksiä keinoja kuinka välttää uhkaava katastrofi, mutta jokainen sairaaloiden toimintaa tunteva ymmärtää että mitkään korvaavat keinot eivät riitä ja edessä on katastrofi, jos hoitajien irtisanoutumiset toteutuvat.
Ihmettelen miksi hallitus on nin hiljaa asiasta. Toki tässä on vielä kuukauden verran aikaa h-hetkeen ja neuvottelut valtakunnansovittelijan johdolla ovat kesken, mutta toisaalta vaikuttaa silti siltä että hallitus ja eduskunta ei täysin käsitä kriisin vakavuutta. Tällä hetkellä ministereille tuntuu olevan tärkeämpää ulkomaan asiat kuin vaikeat asiat kotimaassa.
Lisäksi hallitusta voidaan pitää osasyyllisenä tapahtuneeseen. Toki voimme unohtaa vaalilupaukset, nehän on todettu aikaisemminkin "löysiksi", mutta se mitä hallitus on hallitusohjelmaansa kirjannut, sitä ei voida sivuuttaa.
Hallituksen toimintaa ohjaa (tai ainakin pitäisi ohjata) hallitusohjelma ja hallituksen pitäisi kaikin keinoin pyrkiä toteuttamaan ne tavoitteet, jotka se on kirjannut ohjelmaansa. Tähän hallituksella on aikaa seuraaviin ediskuntavaaleihin saakka. Tässä ajassa tietysti ei suuria kurssinmuutoksia ehdi tehdä, mutta suunnan ainakin täytyy olla oikea.
Nykyisen hallituksen ohjelmassa lukee mm. että hallitus on valmis tukemaan korotetulla valtionosuudella sellaista kuntasektorille syntyvää palkkaratkaisua, joka edistää naisvaltaisten alojen palkkojen kilpailukykyä. Lisäksi ohjelmassa lukee, että korotetun valtionosuuden suuruus riippuu siitä, kuinka selkeästi kuntasektorilla tehtävää palkkaratkaisua onnistutaan kohdentamaan koulutetuille, naisvaltaisille aloille, joiden palkkaus ei vastaa työn vaativuutta.
Tässä epäonnistuttiin, ainakin osittain. Valtionosuus oli liian pieni ja se jakaantui (tosin hallituksesta johtumattomista syistä) liian laajalle sektorille ja tästä kärsivät esimerkiksi hoitajat.
Hallituksen tavoitteena on naisten ja miesten välisten palkkaerojen selkeä kaventaminen tällä vaalikaudella. Ohjelmalle luvattiin riittävät resurssit ja se on tarkoitus toteuttaa tämän vaalikauden aikana. Nyt tehty sopimuskierros ei palkkaeroja kaventanut. Resurssit eivät olleet riittäviä. Toki vaalikausi on kesken mutta kun muistaa, että esimerkiksi kunta-alalla sopimuskauden pituus on 2 1/2 vuotta, niin hallitukselle tulee kiire ohjelman toteuttamisessa. Matematiikan mukaan seuraavalla palkkakierroksilla kunta-alan koulutetuilla matalapalkkaisilla naisvaltaisilla aloilla on kunnon kekkerit. Mutta tämä tuskin on realistista kuten myöskin hallitusohjelman tämä kohta oli yltiöoptimistinen.
Hoitoala on jo vuosia kärsinyt työvoimapulasta. Hallitus lupaa hallitusohjelmassaan käynnistää selvityksen toimialoista, jotka kärsivät ammmattitaitoisen työvoiman puutteesta ja tukea pyrkimyksiä helpottaa tilannetta. Tiedän monia muille aloille ja ulkomaille loikanneita hoitajia, jotka ovat valmiita palaamaan hoitoalle, jos palkkaus saadaan kuntoon.
Nyt kuitenkin vaikuttaa siltä että hallitus on unohtanut ohjelmansa ja jättää koko sopan kuntien vastuulle. Jos hoitajien palkkaremontti toteutetaan, niin joka tapauksessa kunnat tulevat olemaan tiukoilla. Veronkorotuspaineet ovat ilmeiset, mutta niistäkään ei ole ensiapua tilanteeseen. Kyllä valtion ja vallalla olevan hallituksen kuuluisi myös osallistua työtaistelun ratkaisuun. Vielä ei ole turvattu riittäviä resursseja vaikka valtiontaloudella menee hyvin. Rahaa ei haluta antaa enempää vaikka sitä on.
Ihmettelen suuresti jos likapyykin joutuvat pesemään pelkästään kunnat eikä lupauksia antaneet kansanedustajat ja valtio.
Vastaukset 34
Vanhimmat
ei hallitus missään luuraa, vaan on esittänyt selkeästi, missä mennään.
vitsi. Siitä hoitajille irtosi 30 euroa.
Tulee mieleen vanha mainos: mitä saa 15 pennillä? Lautasellisen Elovena-kaurapuuroa.
joka odottaa Tehyn "voittamatonta" irtisanoutujajoukkoa.
ei syytä puuttua. Nyt 19.10 hoitajat irtisanouneet ja homma etenee. Työnantaja alkaa palkkaamaan uusia tilalle.
"Työnantajat alkaavat palkkaamaan uusia tilalle".
Soitapa jollekin sairaalan johtajalle, niin kuulet totuuden.
tumput suorina tekemättä mitään.
Tällä hetkellä sairaalat miettivät ja toteuttavat
-uusien palkkaamista
-vuokratyövoimaa
-toiminnna tehostusta
-perushoitajien lisäkoulutusta
-vastuiden uudelleen jakoa
-jne.
paljon tapahtuu.
Eivät toki seiso tumput suorina vaan tekevät sen mikä tehtävissä on.
Paljon toki tapahtuu, mutta riittääkö se? Riittävätkö mitkään toimet korvaamaan lähtevät hoitajat?
Minä en siihen usko ja siksi potilasturvallisuuden vuoksi toivon että sopimus syntyy ennen irtisanoutuneiden hoitajien lähtöä sairaaloista.
Kyllä tästä seuraa kymmeniä ellei satoja kuolemia. Mutta, eipä tuo haittaa. Koska kulut vähenevät. Kysymys on periaatteesta, periaatteen vuoksi kuollaan tai jäädään työttömäksiM)
"Tällä hetkellä sairaalat eri puolella Suomea tietävät kaikki heidän sairaalastaan irtisanoutuneet sairaanhoitajat, kätilöt, laboratorionhoitajat ja röntgenhoitajat."
Mutta vielä ei tiedetä kuinka monen kantti kestää loppuun asti.
Hallitusohjelmassa ei mainita hoitajia erikseen. Palkkatilastojen valossa samassa kuopassa ovat sosiaalityöntekijät ja sosiaaliohjaajat.
Sairaanhoitajan tehtäväkohtaisen palkan keskiarvo vuonna 2006 oli 1889 euroa/kk ja kokonaisansio kuukaudessa 2 486 euroa.
Sosiaaliohjaajalla vastaavat luvut olivat 1898 ja 2 087 euroa. Koulutusvaatimus on molemmilla ammattiryhmillä sama eli ammattikorkeakoulututkinto.
Ylempää korkeakoulututkintoa edellyttävän sosiaalityöntekijän tehtäväkohtaisen palkan keskiarvo oli 2 192 ja kokonaiskuukausiansio 2 423 euroa.
Toivottavasti hallitus todella miettii, miten käy sosiaalialan, jos tehy saa nyt tahtonsa läpi.
Hallitusohjelmassa mainitaan alat, jotka kärsivät työvoiman puutteesta.
En tiedä yhtään toista alaa kunta-alalla tai muulla alalla jossa on krooninen työvoimapula. Toki sosiaalialan työntekijöistäkin alkaa olla pulaa ja silläkin alalla on liian huono palkka koulutukseen ja työn vaativuuteen verrattuna, mutta hoitoala on suorastaan kriisissä.
Ei se mitään ala olla. Se on ollut jo pitkään. Ja jos lyhyemmällä koulutuksella saa huomattavasti paremman palkan, moni sosiaalitantaksi pyrkivä miettii varmasti kaksi kertaa kannattaako.
Nyt kannattaisikin ajatella pitkällä tähtäimellä. Mihin tämä yhden ammattiryhmän suosiminen johtaa.
ole suosittu ketään? Tehyn ammattikoululaiset eivät osaa laskea. Muutenkin 24% korotusvaatimus on lapsellinen, jos kerran voitto on varma. Miksi ihmesä vaativat vain 24%?
Toisaaltaan, mitä jos Tehy ei voitakkaan, mitä sitten tapahtuu Tehyläisille?
29.10.2007 tiedetään tilanne. Vasta senjälkeen kunnat voivat pyytää valtiota avukseen, kun pitää uudelleen organisoida pikaisesti koko terveydenhoito ja sen organisaatiokaavio.
Lähinnä kunnat voivat pyytää valtiota apuun, jotta laadittaisiin yksi selkeä toimintamalli, jonka mukaan kunnat voivat määritellä henkilöstönsä tarpeet, niin määrän kuin koulutustason suhteen.
Tämä remontti olisi jo pitänyt suorittaa kauan sitte, mutta demarikaudella ammattiliitot vastustivat sitä, peläten työpaikkojen menetystä.
Nyt swe on sitten tehyn kiristystoimien vuoksi pakko toteuttaa pikaisesti.
Jos oikein käsitin, niin sinun mukaan hoitajia vähennetään ja resursseja kiristetään?
Jos se tapahtuu, viimeisetkin hoitajat irtisanoutuvat ja vaihtavat alaa, vaikka Tehy yrittäisi estääkin.
hoitajia?
Uudessa organisaatiossa määritellään tarkasti ne tehtävät, minkä hoitamiseen tarvitaan ehdottomasti sairaanhoitaja. Silloin kun tiedetään tehtävien määrä, voidaan myös määrittää sairaanhoitajien tarve ja palkataan juuri senverran, kuin tarvitaan henkilökuntaa.
Tämä sama menettely toistetaan jokaisella organisaation suoritusportaalla.
Jos havaitaan muutoksen jälkeen, että jostain henkilöstöryhmästä on huutava pula pätevistä ja koulutetuista henkilöistä, niin pyydetään jälleen valtiovaltaa apuun, jotta saataisi mahdollisimman pikaisesti KOULUTETTUA lisää päteviä työntekijöitä.
Samassa uudistuksessa olisi myös sitten mahdollista suorittaa tämä tehtäväkohtainen palkanmääritys ja määritellä ne toimenpiteet ja aikaväli, millä saataisiin asia korjattua.
Myöskin työaika järjestelmät olisi syytä samoin uudistaa ja järjestää paremmin tarvetta vastaavaksi, eli selkeät ryhmitykset, mitkä työt vaativat keskeytymätöntä kolmivuorotyötä, mihin riittää kaksivuorotyö ja mihin pelkkä päivätyö.
ei ole paljon järkeä jos sairaanhoitaja päätyökseen tekee vaipanvaihtoja tai kylvetyksiä. Kyllä siinä koulutus hukkaan menee ja ei kannata palkankorotusta vaatia ainakaan vetoamalla työn vaativuuteen.
terveydenhoito tavalla, josta työnantaja ei vielä kesällä voi edes villeimmissä kuvitelmissa haaveilla. Nyt todella käydään organisaatiot taso tasolta ja katsotaan mitä osaamista siellä todella tarvitaan. Todennäköisesti löydös on se, että sairaanhoitajakoulutustason tehtäviä on vähemmän, kuin nyt on.
Työaika järjestelyissä olisi paljonkin mietittävää. Nythän monasti on ilta-ja aamuvuorolaiset työssä iltapäivällä monta tuntia yhtäaikaa ja potilaat ovat päivälevolla. Siinä sitten hoitajat palaveeraavat....
Miksi aamuvuoron ja iltavuoron hoitajat ovat muutaman tunnin yhtäaikaa?
Suurin syy on tiedonsiirto eli raportointi, jolloin aamuvuorolaiset kertovat iltavuorolaisille potilaiden tilanteen (potilaan voinnin, tehdyt hoidot, hoidon muutokset ja uudet hoidot, jatkosuunnitelmat ym.) Potilaan hoidon kannalta tämä on ehdottoman tärkeää tietoa.
arvioit kestävän esim. vanhusosastolla 20 potilaan voinnista raportoinnin. Kaikillahan ei suinkaan joka päivä suuria muutoksia tapahdu. Ei kai siellä joka päivä vuosien mittaista potilaskertomusta läpi käydä.
Nykyisillä järjestelmillä siihen riittää aivan hyvin 15 min.
Jokaisesta potilaasta on tietokoneella oma potilaskortti, jossa on merkittynä muutokset lääkityksiin, merkinnät tehdyistä hoidoista ja muutoksista.
Lisäksi sinne koneelle on helppo tehdä merkinnät, jotka ilmoittavat minkä potilaan kortissa on muutoksia ja näyttää heti ne kortit.
Toinen keino on käyttää porrastettua vuoronvaihtoa, jolloin osa uudesta vuorosta tulee esim. tuntia myöhemmin vasta töihin. Silloin on uudessa vuorossa osa edellisen vuoron henkilöitä, jolloin tiedonsiirto tapahtuu myös kivuttomasti, eikä vaadi kohtuuttomasti aikaa.
OECD:n mukaan Suomi käytti terveysmenoihinsa toissavuonna 7,5 % BKT:sta. Se on selvästi vähemmän kuin muissa Länsi-Euroopan maissa.
Suomen terveysmenot ovat myös henkeä kohti laskettuna vähäisemmät kuin monessa muussa maassa eli Suomessa 1700 euroa, Norjassa 3000 euroa, Ranskassa 2500 euroa ja Iso-Britanniassa 1800 euroa.
Mistä nämä pienet luvut Suomessa pääasiassa johtuvat? Hoitajien huono palkkaus pitää luvut alhaisina.
MUTTA palkkojen suhteen Norja ja Ranska eivät varmaan ole niitä ykkösreferenssikohteita - kuten Britanniakaan. Etenkin Norjassa "kaikki maksaa maltaita" ja palkat ovat sen mukaiset, ei siis pelkästään terveydenhuoltoalalla.
Isossa-Britanniassa ja Ranskassa myös palkat keskimääräisestikin korkeammat kuin Suomessa, joten todennäköisesti tässä suhteessa hoitajien palkat eivät ole paljoa suhteessa huonommat vs. muiden alojen välinen palkkaero em. maihin. -> Ts. siinä missä hoitaja saa ehkä vähemmän, saa myös esimerkiksi insinöörikin - euromääräisesti todennäköisesti jopa vielä enemmän vähemmän.
Eikä tuota tilasta terveysmenoista pitäisi lukea niin, että mitä enemmän saadaan kulutettua niin sen parempi. Tulokset ovat tärkeämpiä yleensä joka tilastoissa - siis se mitä niillä saadaan panos/ tuotto suhteessa aikaan. Jossakin maassa voidaan kuluttaa per persoona huikeita summmia, ja silti maan terveydenhoitojärjestelmä voi ns. tökkiä pahastikin.
Tällä palstalla vallitsee samanlainen mentaliteetti kuin lastenkasvatuksessa:
Ne, joilla ei ole lapsia, osaavat kasvattaa lapsia paremmin kuin ne joilla on lapsia."
Eli tällä palstalla ne, jotka eivät tiedä paljonkaan hoitotyöstä, jakavat neuvoja ja luulevat tietävänsä paremmin kuin hoitajat kuinka asiat tulisi hoitaa.
Miksi sitten paljon vaativammissa tehtävissä toimivilla vuorotöissä olevilla ihmisillä ei mene siihen vuoronvaihtoon, kun hetki. Johtuisiko siitä, että he ovat hyvin koulutettuja ja myöskin motivoituneita työhönsä?
Jos sairaanhoitajille ei riitä vuoronvaihtoon edes se toinen malli, jossa esitettiin porrastettua vaihtoa , jolloin aikaa raportointiin jäisi tunti, niin sitten voi kyllä katsoa peiliin ja todeta, että meneekö aika vain juoruiluun ja muuhun kahvinjuontiin ja jutusteluun.
Mutta pelkästään Suomessa on hoitajapula.
Olisiko kuitenkin hoitajien palkkauksella jotain osuutta asiaan?
Jos noissa maissa ei ole hoitajapulaa (esim Britannia ja Norja) niin miksi Suomesta rekrytään sinne hoitajia ?
Samaan aikaan kuitenkin Suomessakin koulutus ymmärtääkseni vetää - palkkaushan ei voine tulla yllätyksenä sairaanhoitajakoulutukseen pyrkivälle, missä siis vika ?
Ja minkä tasoinen on Suomen hoitajapula - onko enemmän alueellinen ?
Britanniassa, Ruotsissa ja Norjassa oli krooninen, paha hoitajapula vielä kymmenen vuotta. Sama varmaan monissa muissa maissa, mutta nämä maat ja niiden tilanteet tunnen henkilökohtaisesti.
Kaikissa noissa maissa hoitajien palkkoja on korotettu tämän 10 vuoden aikana reilusti ja miten kävikään? Krooninen hoitajapula jäi historiaan, nyt rekrytoidaan enää vain vähän hoitajia ulkomailta. Monet muilla aloilla työskennelleet hoitajat palasivat hoitajiksi. Norjassa esimerkiksi oli suosittua että sairaanhoitjat ryhtyivät lentoemänniksi.
Jos Suomessa hoitajien palkkausta ei saada kuntoon, uskon että "historia toistaa itseään" eli sama kehitys kuin monissa maissa toteutuu myös Suomessa.
Eli hoitajien pako ulkomaille jatkuu, kuten myöskin hoitajien siirtyminen muille aloille. Vähitellen myös hakijamäärät alan oppilaitoksiin laskevat (ovat laskeneet jo nyt). Hoitajan työ luisuu "kakkosammatiksi", ammatiksi jota ei arvosteta ja jolla on matala status. Ainoaksi vaihtoehdoksi jää hoitajien rekrytointi ulkomailta. Tähän ovat turvautuneet myös muut maat. Mutta se ei ole sujunut ilman ongelmia ja hoidon taso väistämättä laskee. Lisäksi kuinka moni ulkomaalainen haluaa tulla Suomeen? Suomen vetovoima ulkomaalaisten silmissä ei ole kovin korkea.
Joten totta suo siellä, vetelä täällä. Ainoa mikä tämän estää, on hoitajien palkkaremontti.
Missä luuraa hallitus ?
Hallitus on vastannut "huutoon" ja on ENSI KERTAA varannut 150 miljoonaa Euroa VUOSITASOLLA tukemaan kunnallisen tason palkkaratkaisua.
Tämän lisäksi palkkojen nousua kompensoidaan valtionosuusindeksin kautta (+ 4,7 %) ja tämä tuo kunnille ensi vuonna LISÄÄ 339 miljoonaa Euroa valtionosuuksia.
Onko sinulla hajuakaan paljon maksaisi + 24 %:n palkankorotukset - ja tämä on VUOSITASOLLA JOKA VUOSI - ei pelkästään tänä vuonna ?
"Raha ei edelleenkään kasva puissa.", sanoisin.
ajattele eivätkä laske kokonaisuuksia mitä mikin tulee maksamaan, kunhan vaan itse saavat mitä haluavat. Itsekkyys huipussaan.
Kyllä hallituksella on tekoja tehtynä mutta riittääkö se hallitusohjelmassa osoitettuihin tavoitteisiin? Esimerkiksi nyt jaetusta 150 miljoonan potista riitti valtion osuutta hoitajille 30 euroa! Voidaanko sille nostaa hattua?
Kunta-alalla nyt tehty sopimus on 2 1/2 vuotinen eli kestää vuoteen 2010. Seuraavat vaalit ovat 2011. Nyt kunta-alan sopimus toi noin 12 % korotukset kuntatyöntekijöille, teollisuudessa korotukset olivat 8 % luokkaa.
Tilastokeskuksen mukaan yksityisen sektorin (johon myös teollisuusalat kuuluvat) palkat olivat vuonna 2006 miehillä 3186 euroa. Valtiolla keskipalkka oli 2871 euroa ja kunnissa 2482. Toki noissa palkoissa on suuria vaihteluita ammattiryhmittäin, ja eivätkä kaikki miehet hanki yli 3000 euroa. Toisaalta taas hoitajat kuuluvat kuntatyöntekijöiden keskikastiin, eivätkä kaikki hoitajat saa edes tuota 2482 euroa.
Joten jo nyt kunta-alan koulutetut naiset saivat pienemmät korotukset euromääräisesti kuin suurin osa miehistä. Prosentit eivät kelpaa kaupoissa, kyllä edelleen euroilla on ostokset maksettava.
Hallituksen tavoite on naisten ja miesten välisten palkkaerojen selkeä kaventaminen tällä vaalikaudella. Ja siihen turvataan riittävät resurssit. Seuraavalle sopimuskierrokselle (joka on viimeinen tämän hallituksen aikana) tosiaan riittää tavoitetta kun nyt ei päästy käytännössä eteenpäin ollenkaan! Naisten ja miesten samanpalkkaisuus on vain kaukainen haave vaikka kuinka hallitusohjelmassa lukee hallituksen samanpalkkaisuuden edistäminen. Eli resurssit eivät kertakaikkiaan ole riittäviä.
Tehyn vaatimus 24 % korotuksesta nostaisi oman palkkani noin 2500 euroon. Tuskin sitä monikaan kadehtisi, ainakaan teollisuudessa työtä tekevät miehet. Tämä korotus tietysti sopimuskauden eli 2,5 vuoden aikana. Esimerkiksi nyt tehdyssä (ja hylätyssä) sopimuksessa korotus olisi ollut 3,5 % x3 sopimuskauden aikana. Sama juttu tuon 24 % kohdalla, eli kertakorotus 8 % x3. Siis ajattelitko että saisimme 24 % korotuksen heti? Olisihan se toki mukavaa.
Raha ei kasva puussa, mutta niin eivät kasva hoitajatkaan. Ei ole mitään puuta, josta hoitajia voi käydä poimimassa töihin nykyisellä palkkatasolla.
Toki hoitajien palkkaremontti maksaa, mutta siksi olenkin sitä mieltä että tätä ei saa jättää pelkästään kuntien vastuulle. Valtion yritykset ovat tuhlanneet rahaa mitä ihmeellisimpiin yritysseikkailuihin, ja sitä kautta on tullut suuria miljardiluokan tappioita.
Tuntuu kummalliselta ettei tähän päivänpolttavaan ongelmaan löydy rahaa, vaikka niillä rahoilla turvattaisiin terveydenhuollon tulevaisuus ja hoitajien saatavuus.
Vie lasten joululahjatkin mukanasi, mutta älä tule saarnaamaan tänne palkkaerojen kaventamisesta tai surkuttelemaan, että palkkasi jää 2500 euroon, mistä kukaan ei voi olla kateellinen.
Ota ne laput silmiltä, mene ulos, kysy muilta koulutetuilta naisilta, mitä he tienaavat ja tule sitten valittamaan huonosta asemastasi.
Anteeksi tunteenpurkaukseni, mutta niin paljon on tätä hoitajien paatosta saanut lukea, että nyt meni hermot.
saa, jollei sitä itse hanki.
Koirat haukkuu, mutta karavaani kulkee...