legendat

Olen se varsinainen känniääliöitten isä..ennenkuin opin juomaan sivistyneesti..
Tuli vaan mieleen kun itse kävin viime kesänä jeppiksessä piitkästä aikaa, niin en ketään vanhaa tuttua tavannut, siksi toi melankolinen vuodatus.
Niinhän se on kun ihminen vanhenee, niin lapsuus- ja nuoruusajat alkaa kangastella ruusunpunaisissa väreissä..
Tuo juominen jonka aloitin varsin nuorena ja humalahakuisesti toi minulle monia ongelmia;putkareissuja,pahoinpitelyjä(saajana ja joskus antajanakin)loukkaantumisina,koulukin jäi kesken, kaikenkaikkiaan pilasin monta vuotta elämästäni.
Onneksi tausin lähteä pois, jos olisin jäänyt jeppikseen, olisin varmaan maannut hautuumaalla jo kauan.
Nyt elän suhteellisen normaalia elämää, viinaa ei tee mieli, toki joskus muutaman voin ottaa, tarvetta humalaan ei ole.
Jeppiksestä näen tosiaan itsekin usein unia, olihan se kotikaupunkini yli 15 vuotta.
terveisiä kaikille vanhoille kavereille, varsinkin entisille seiloreille.

Jeppiksen suomenruotsalais legendat, niitä emme saa unohtaa, etenkään Hagenin veljeksiä, sanoisinpa muuten niin että ehkä ei kukaan suomalaislegendoista hakkaa näitä jermuja, toisaalat vertaisin heitä ruotsalaisiin raggareihin ja MC tyyppeihin, mutta mitä näihin veljeksiin tulee niin uskollisina ovat tyylilleen pysyneet ja suuri kunnianosoitus heille, heidän tempaukset ja värikäs elämä tyylilleen uskollisina on ollut COOL juttu.

Mikä on Legenda ?, miten pääset Legendaksi ?, olenko minä Legenda ?.
Mielestäni ihminen joka on jäänyt pysyvästi mieleen oman persoonallisuutensa johdosta, oli se mitä sitten tahansa, ei siinä alkoholilla eikä rikollisuudella ole osuutta, sattuu vaan usein olemaan niin että suomalaiset ei koskaan kuppiin sylje.

Mennäänpä kasvillisuuteen ja sitä myötä kaupungin puutarhuri piireihin eli Kaitsuun ja hänen veljeensä Urbaniin (Musin pojat), nämä miehet olivat tuttuja ainakin jeppiksen suomenruotsalaisille musamiehille.
Heidän talonsahan sijaitsi skutnäsin hautausmaan äärellä, kaupungin puutarha.
Kaitsu joka pitkineen kiharineen hiuksineen saattoi näytttää vaaralliseltakin, mutta oli ihan mukava mies kun oppi tuntemaan ja hänen hiljainen veljensä Urban.
Oliko nämä miehet kenties tuttuja joillekkin, ammattitaitoisen puutarhureina he myös viljelivät omiinkin tarpeisiin kasveja, sekä muusikoille inspiraatiota antavia "voikukkia", muutaman kerran kävin itsekkin kylässä.

Sumovaari kirjoitti:

Jeppiksen suomenruotsalais legendat, niitä emme saa unohtaa, etenkään Hagenin veljeksiä, sanoisinpa muuten niin että ehkä ei kukaan suomalaislegendoista hakkaa näitä jermuja, toisaalat vertaisin heitä ruotsalaisiin raggareihin ja MC tyyppeihin, mutta mitä näihin veljeksiin tulee niin uskollisina ovat tyylilleen pysyneet ja suuri kunnianosoitus heille, heidän tempaukset ja värikäs elämä tyylilleen uskollisina on ollut COOL juttu.

Mikä on Legenda ?, miten pääset Legendaksi ?, olenko minä Legenda ?.
Mielestäni ihminen joka on jäänyt pysyvästi mieleen oman persoonallisuutensa johdosta, oli se mitä sitten tahansa, ei siinä alkoholilla eikä rikollisuudella ole osuutta, sattuu vaan usein olemaan niin että suomalaiset ei koskaan kuppiin sylje.

Lue lisää

Tämä kirjailijahan se oli oikein legenda, aikoinaan istuskeli leukaparta täristen terazzon yläkerrassa hovinsa kanssa,kerran jopa pääsin samaan pöytään,pitäs yrittää lukee joku kirjansa,nyt en osaa niistä mitään sanoo
ja olihan siitä lähistöltä ettei peräti jeppiksestä tämä suuri näyttelijätär stina eklöf, joka ei kyllä koskaan suomen kieltä opetellut asuu tanskassa kai nykyään
taitaa olla suomenruotsalainen se palomestarikin joka sen nanuqin on perustanut kova jätkä kiertänyt pohjoisnavat ja grönlannit
legendoja vähä toises merkitykses ku nää suomalaiset joista tällä palstalla on puhuttu

t.pisara kirjoitti:

Olen se varsinainen känniääliöitten isä..ennenkuin opin juomaan sivistyneesti..
Tuli vaan mieleen kun itse kävin viime kesänä jeppiksessä piitkästä aikaa, niin en ketään vanhaa tuttua tavannut, siksi toi melankolinen vuodatus.
Niinhän se on kun ihminen vanhenee, niin lapsuus- ja nuoruusajat alkaa kangastella ruusunpunaisissa väreissä..
Tuo juominen jonka aloitin varsin nuorena ja humalahakuisesti toi minulle monia ongelmia;putkareissuja,pahoinpitelyjä(saajana ja joskus antajanakin)loukkaantumisina,koulukin jäi kesken, kaikenkaikkiaan pilasin monta vuotta elämästäni.
Onneksi tausin lähteä pois, jos olisin jäänyt jeppikseen, olisin varmaan maannut hautuumaalla jo kauan.
Nyt elän suhteellisen normaalia elämää, viinaa ei tee mieli, toki joskus muutaman voin ottaa, tarvetta humalaan ei ole.
Jeppiksestä näen tosiaan itsekin usein unia, olihan se kotikaupunkini yli 15 vuotta.
terveisiä kaikille vanhoille kavereille, varsinkin entisille seiloreille.

Lue lisää

Nämä tunnot ovat ehkä yhteisiä tietylle jeppisläiselle sukupolvelle laajemminkin. Onkohan tämä tolkuton ryyppääminen sittenkään vain meidän oma valintamme? Jotain mätää täytyy olla myös kaupungin ilmapiirissä? Aika masentavaa on, jos vaihtoehtona on poismuuttaminen tai ennenaikainen kuolema, semminkin kun tiedetään, että alueella asuu tilastollisesti pitkäikäisin väestönosa ihmiset maassamme, nimittäin ruotsinkieliset. Jeppiksessä nähtävästi ääripäät kohtaavat. Näin se tasa-arvo jakaantuu.

Sumovaari kirjoitti:

Jeppiksen suomenruotsalais legendat, niitä emme saa unohtaa, etenkään Hagenin veljeksiä, sanoisinpa muuten niin että ehkä ei kukaan suomalaislegendoista hakkaa näitä jermuja, toisaalat vertaisin heitä ruotsalaisiin raggareihin ja MC tyyppeihin, mutta mitä näihin veljeksiin tulee niin uskollisina ovat tyylilleen pysyneet ja suuri kunnianosoitus heille, heidän tempaukset ja värikäs elämä tyylilleen uskollisina on ollut COOL juttu.

Mikä on Legenda ?, miten pääset Legendaksi ?, olenko minä Legenda ?.
Mielestäni ihminen joka on jäänyt pysyvästi mieleen oman persoonallisuutensa johdosta, oli se mitä sitten tahansa, ei siinä alkoholilla eikä rikollisuudella ole osuutta, sattuu vaan usein olemaan niin että suomalaiset ei koskaan kuppiin sylje.

Lue lisää

Ei noi veljekset ny ollu ku lähinnä ärsyttäviä.mamman lellipoikia

Taito kirjoitti:

Nämä tunnot ovat ehkä yhteisiä tietylle jeppisläiselle sukupolvelle laajemminkin. Onkohan tämä tolkuton ryyppääminen sittenkään vain meidän oma valintamme? Jotain mätää täytyy olla myös kaupungin ilmapiirissä? Aika masentavaa on, jos vaihtoehtona on poismuuttaminen tai ennenaikainen kuolema, semminkin kun tiedetään, että alueella asuu tilastollisesti pitkäikäisin väestönosa ihmiset maassamme, nimittäin ruotsinkieliset. Jeppiksessä nähtävästi ääripäät kohtaavat. Näin se tasa-arvo jakaantuu.

Lue lisää

Minulle ainakin pois muuttaminen oli ainoa vaihtoehto.En sano että kaupunki tai ilmapiiri sinänsä olisi huonompi kuin muuallakaan,olen asunut lukuisissa paikoissa ja samanlaista se arki on niin Torontossa kuin Luuleåssa tai jeppiksessä.Pikkukaupungissa vain nuo negatiiviset piirteet alkavat ihmisten mielissä helpommin kärjistyä,välillä kannattais ottaa etäisyyttä ja käydä asumassa muualla, kyllä sitä jeppistäkin alkaa kaivata siellä kaukana vieraiden ihmisten seassa,..itse muutin pois siksi että olin joutunut sellaiseen kierteeseen, että humalassa tuli sekoiltua ja lopulta ei selvinpäin kehdannut enää juurikaan näyttäytyä joten oli otettava viinaa että uskalsi mennä kartasalle ja sitä otettiin yleensä liikaa joten tuli töppäiltyä jne..jos ei paikka viehätä niin aina voi muuttaa ei se sen kummempaa ole

Hippi

Sumovaari kirjoitti:

Jeppiksen suomenruotsalais legendat, niitä emme saa unohtaa, etenkään Hagenin veljeksiä, sanoisinpa muuten niin että ehkä ei kukaan suomalaislegendoista hakkaa näitä jermuja, toisaalat vertaisin heitä ruotsalaisiin raggareihin ja MC tyyppeihin, mutta mitä näihin veljeksiin tulee niin uskollisina ovat tyylilleen pysyneet ja suuri kunnianosoitus heille, heidän tempaukset ja värikäs elämä tyylilleen uskollisina on ollut COOL juttu.

Mikä on Legenda ?, miten pääset Legendaksi ?, olenko minä Legenda ?.
Mielestäni ihminen joka on jäänyt pysyvästi mieleen oman persoonallisuutensa johdosta, oli se mitä sitten tahansa, ei siinä alkoholilla eikä rikollisuudella ole osuutta, sattuu vaan usein olemaan niin että suomalaiset ei koskaan kuppiin sylje.

Lue lisää

Legendat ovat persoonallisuuksia..sumovaarihan voisi olla se legendaarinen playboy joka joka kesä rusketti itseään fäbodassa ja iltaisin istui kellarissa naisten ympäröimänä,kunnon don huan
salaperäinen honkonenkin oli muuten myös melkoinen naistenmies vaikka oli pieni eikä mikään adonis muutenkaan sitäpaitsi jos jeppiksessä sai siihen aikaan naista ilman bemaria tai paksua lompakkoa niin miehessä oli pakko olla ainakin jonkin verran ns munaa...

Sumovaari kirjoitti:

Mennäänpä kasvillisuuteen ja sitä myötä kaupungin puutarhuri piireihin eli Kaitsuun ja hänen veljeensä Urbaniin (Musin pojat), nämä miehet olivat tuttuja ainakin jeppiksen suomenruotsalaisille musamiehille.
Heidän talonsahan sijaitsi skutnäsin hautausmaan äärellä, kaupungin puutarha.
Kaitsu joka pitkineen kiharineen hiuksineen saattoi näytttää vaaralliseltakin, mutta oli ihan mukava mies kun oppi tuntemaan ja hänen hiljainen veljensä Urban.
Oliko nämä miehet kenties tuttuja joillekkin, ammattitaitoisen puutarhureina he myös viljelivät omiinkin tarpeisiin kasveja, sekä muusikoille inspiraatiota antavia "voikukkia", muutaman kerran kävin itsekkin kylässä.

Lue lisää

Muistui noista hipeistä mieleen se kuuluisa uusikaarlebyyn saksalainen hippi/taidemaalari ym ym
sellainen vaalea pitkätukkainen ja -partainen kaveri
Hän piti diskoteekkia nyykaapin laitamilla joskus 70-luvun alkupuolella ja saihan siellä nuori mies ensi kertaa kosketuksen eksoottisempiinkin aineisiin kuin koskenkorvaan ja jalluviinaan--

Taito kirjoitti:

Nämä tunnot ovat ehkä yhteisiä tietylle jeppisläiselle sukupolvelle laajemminkin. Onkohan tämä tolkuton ryyppääminen sittenkään vain meidän oma valintamme? Jotain mätää täytyy olla myös kaupungin ilmapiirissä? Aika masentavaa on, jos vaihtoehtona on poismuuttaminen tai ennenaikainen kuolema, semminkin kun tiedetään, että alueella asuu tilastollisesti pitkäikäisin väestönosa ihmiset maassamme, nimittäin ruotsinkieliset. Jeppiksessä nähtävästi ääripäät kohtaavat. Näin se tasa-arvo jakaantuu.

Lue lisää

Omat muistoni kaupungista ovat myöskin pääosin katkeria,kuuluinhan ns köyhälistöön ja vieläpä suomenkieliseen vähemmistöön.
Lapset ovat joskus todella ilkeitä,ehkäpä oma vastenmielisyyteni Pietarsaarta kohtaan johtuu noista kouluaikaisista muistoista,minulle lähes koko kouluaika oli suurta kärsimystä ja se on vaikuttanut koko elämääni..Olin hyvin ujo ja fyysisestikin pieni..ihannekohde kiusaajille ja niitähän riitti
Oliko sitten mikään ihme että aloin ryyppäämään,silloin pystyi puhumaan ja olemaan kuin muutkin,hetken verran normaali nuori ihminen tai niin ainakin tunsin silloin
Pikkukaupungissa tai ainakin Jeppiksessä kuitenkin riittää että kerran kännipäissäsi töppäilet,silloin olet merkitty mies ja kierre on valmis.
No mitäpäs täs enempää muistelemaan,ollutta ja mennyttä,ehkä seuraava elämä on parempi,voinhan silloin syntyä vaikka Kokkolaan..

lone wolf kirjoitti:

Omat muistoni kaupungista ovat myöskin pääosin katkeria,kuuluinhan ns köyhälistöön ja vieläpä suomenkieliseen vähemmistöön.
Lapset ovat joskus todella ilkeitä,ehkäpä oma vastenmielisyyteni Pietarsaarta kohtaan johtuu noista kouluaikaisista muistoista,minulle lähes koko kouluaika oli suurta kärsimystä ja se on vaikuttanut koko elämääni..Olin hyvin ujo ja fyysisestikin pieni..ihannekohde kiusaajille ja niitähän riitti
Oliko sitten mikään ihme että aloin ryyppäämään,silloin pystyi puhumaan ja olemaan kuin muutkin,hetken verran normaali nuori ihminen tai niin ainakin tunsin silloin
Pikkukaupungissa tai ainakin Jeppiksessä kuitenkin riittää että kerran kännipäissäsi töppäilet,silloin olet merkitty mies ja kierre on valmis.
No mitäpäs täs enempää muistelemaan,ollutta ja mennyttä,ehkä seuraava elämä on parempi,voinhan silloin syntyä vaikka Kokkolaan..

Lue lisää

Koskettava viesti, niin muistan kyllä itse kun sivusta sain seurata kuinka heikompia kiusattiin ka käytettiin henkistäkin väkivaltaa, se täytyi olla yhtä helvettiä kiusatulle, kuinka raukkoja ja pelkureita moni olikaan. Haukuttiin ja kiusattiin jotain jos sattui olemaan huonoissa vaatteissa tai oli jokin henkilökohtainen ongelma, haukkuivat Kusi Olaviksi tai miksikä nyt haukkuivatkaan, tiedän myös tapauksia missä oppilas menetti järkensä ja siis vanhemmiten sekosi, myös itsaritkin oli kuvassa.
Onneks itse olin vilkas ja sosiaallinen, etten jäänyt jalkoihin.

t.pisara kirjoitti:

Olen se varsinainen känniääliöitten isä..ennenkuin opin juomaan sivistyneesti..
Tuli vaan mieleen kun itse kävin viime kesänä jeppiksessä piitkästä aikaa, niin en ketään vanhaa tuttua tavannut, siksi toi melankolinen vuodatus.
Niinhän se on kun ihminen vanhenee, niin lapsuus- ja nuoruusajat alkaa kangastella ruusunpunaisissa väreissä..
Tuo juominen jonka aloitin varsin nuorena ja humalahakuisesti toi minulle monia ongelmia;putkareissuja,pahoinpitelyjä(saajana ja joskus antajanakin)loukkaantumisina,koulukin jäi kesken, kaikenkaikkiaan pilasin monta vuotta elämästäni.
Onneksi tausin lähteä pois, jos olisin jäänyt jeppikseen, olisin varmaan maannut hautuumaalla jo kauan.
Nyt elän suhteellisen normaalia elämää, viinaa ei tee mieli, toki joskus muutaman voin ottaa, tarvetta humalaan ei ole.
Jeppiksestä näen tosiaan itsekin usein unia, olihan se kotikaupunkini yli 15 vuotta.
terveisiä kaikille vanhoille kavereille, varsinkin entisille seiloreille.

Lue lisää

AA muutti elämän suunnan.Olen Wallstreetillä meklarina.Ennen join punkkua purjeveneessä satamassa.Terveisiä jakobstadin AA ryhmään.

keskiyön cowboy
poika varjoisilta kujilta
viimeinen mohikaani
lordi-jim
yksinäisten tähtien harhailija
hetki ikuisuudessa

jep

Taito kirjoitti:

Nämä tunnot ovat ehkä yhteisiä tietylle jeppisläiselle sukupolvelle laajemminkin. Onkohan tämä tolkuton ryyppääminen sittenkään vain meidän oma valintamme? Jotain mätää täytyy olla myös kaupungin ilmapiirissä? Aika masentavaa on, jos vaihtoehtona on poismuuttaminen tai ennenaikainen kuolema, semminkin kun tiedetään, että alueella asuu tilastollisesti pitkäikäisin väestönosa ihmiset maassamme, nimittäin ruotsinkieliset. Jeppiksessä nähtävästi ääripäät kohtaavat. Näin se tasa-arvo jakaantuu.

Lue lisää

Niinpä niin,itse aloitin juomisen verraten myöhään ,vasta 17-vuotiaana.
Kyllästyin siihen omaan ujouteeni ja ajattelin etteä eiköhän sitä kännissä uskaltais vaikka pyytää tyttöjä saatille..niinpä sitten eräänä lauantaina haimme poikain kanssa kråkholman trokarilta pari pulloa koskenkorvaa sekä aperitaa
Olihan se ensimmäinen humala ikimuistettava,niin silloin ei vielä mennyt muistikaan,vaikka olisi saanut mennä, sen verran tuli silloin töppäiltyä
Siitä se sitten alkoi,15 vuoden putki,tosin pakollisia taukoja tuli mutta vasta kun tapasin naisen joka kohteli minua kuin ihmistä aloin miettiä etteikö elämässä sittenkin olisi muutakin...

Carl-Erik kirjoitti:

AA muutti elämän suunnan.Olen Wallstreetillä meklarina.Ennen join punkkua purjeveneessä satamassa.Terveisiä jakobstadin AA ryhmään.

niin maailma muuttuu,eskoseni..

upi52 kirjoitti:

Muistui noista hipeistä mieleen se kuuluisa uusikaarlebyyn saksalainen hippi/taidemaalari ym ym
sellainen vaalea pitkätukkainen ja -partainen kaveri
Hän piti diskoteekkia nyykaapin laitamilla joskus 70-luvun alkupuolella ja saihan siellä nuori mies ensi kertaa kosketuksen eksoottisempiinkin aineisiin kuin koskenkorvaan ja jalluviinaan--

Lue lisää

Tähän on pakko vastata että Vilfried Wille oli tää kaíppari joka asusteli Nyykaapissa. Rakensi talon ja piti diskoa, jossa musaa ja muuta kivaa, lähinnä kuitenkin yhteiseloa teineille niin pirun kuolleessa kaupungissa kuin Nyykaappi oli. Muistaako joku kuinka siinä sit lopulta kävikään? Jollei niin talohan loppujen lopuksi palo jouluna. Kukaan ei kuitenkaan ollu kotosalla sillä hetkellä. oi niitä aikoja...

la scala kirjoitti:

Tähän on pakko vastata että Vilfried Wille oli tää kaíppari joka asusteli Nyykaapissa. Rakensi talon ja piti diskoa, jossa musaa ja muuta kivaa, lähinnä kuitenkin yhteiseloa teineille niin pirun kuolleessa kaupungissa kuin Nyykaappi oli. Muistaako joku kuinka siinä sit lopulta kävikään? Jollei niin talohan loppujen lopuksi palo jouluna. Kukaan ei kuitenkaan ollu kotosalla sillä hetkellä. oi niitä aikoja...

Lue lisää

Silloin sattui ja tapahtui,jeh jeh

la scala kirjoitti:

Tähän on pakko vastata että Vilfried Wille oli tää kaíppari joka asusteli Nyykaapissa. Rakensi talon ja piti diskoa, jossa musaa ja muuta kivaa, lähinnä kuitenkin yhteiseloa teineille niin pirun kuolleessa kaupungissa kuin Nyykaappi oli. Muistaako joku kuinka siinä sit lopulta kävikään? Jollei niin talohan loppujen lopuksi palo jouluna. Kukaan ei kuitenkaan ollu kotosalla sillä hetkellä. oi niitä aikoja...

Lue lisää

joo,nyt muistan minäkin tuon nimen se ei tainnut koskaan ihan valmiiks tullakaan se disco
muistan myös että hänellä oli kaunis vaalea vaimo
jeh voi niitä aikoja tosiaa

la scala kirjoitti:

Tähän on pakko vastata että Vilfried Wille oli tää kaíppari joka asusteli Nyykaapissa. Rakensi talon ja piti diskoa, jossa musaa ja muuta kivaa, lähinnä kuitenkin yhteiseloa teineille niin pirun kuolleessa kaupungissa kuin Nyykaappi oli. Muistaako joku kuinka siinä sit lopulta kävikään? Jollei niin talohan loppujen lopuksi palo jouluna. Kukaan ei kuitenkaan ollu kotosalla sillä hetkellä. oi niitä aikoja...

Lue lisää

Joo Vilfried oli bisnesmies. Se omisti vanha pakuvolkkarin jolla rahtasi Saksasta halpaa viinaa ja viskiä.
Nesteet se pumppasi pariin ilmapatjaan ja kun tulli kurkkasi auton tavaratilaan oli siellä vain nuo retkipedit. Viski sai kyllä vähän omituisen sivumaun, mutta mitäpä me nuoret sällit siitä.

Taito kirjoitti:

Nämä tunnot ovat ehkä yhteisiä tietylle jeppisläiselle sukupolvelle laajemminkin. Onkohan tämä tolkuton ryyppääminen sittenkään vain meidän oma valintamme? Jotain mätää täytyy olla myös kaupungin ilmapiirissä? Aika masentavaa on, jos vaihtoehtona on poismuuttaminen tai ennenaikainen kuolema, semminkin kun tiedetään, että alueella asuu tilastollisesti pitkäikäisin väestönosa ihmiset maassamme, nimittäin ruotsinkieliset. Jeppiksessä nähtävästi ääripäät kohtaavat. Näin se tasa-arvo jakaantuu.

Lue lisää

-Eihän se ollu minun syyni, se oli äitin ja isäini syy..laulu oli jäänyt Karin korvaan soimaan aamusta lähtien,välillä se katosi. mutta nyt taas,tylsällä hissan tunnilla se soi jatkuvasti päässä.

Kari istui Empun takana,Tuo kaunis vaalea tyttö oli jo jonkin aikaa hallinnut Karin päiväunia ja myös öisiä unia.Tyttö oli hoikka kuin , ,niin kuin se tyttö siinä Waltarin kirjassa. mikä se nyt olikaan,,? se Minea , niin juuri sellainen hoikka kuin pajunvarsi,, vaaleahiuksinen ja notkea.

Kari huokasi hiljaa mutta Emppu kuuli sen kuitenkin ja kääntyi häneen päin-- -väsyttääkö ,? kysyi tyttö ilkikurinen ilme kasvoillaan .Nuo kauniit tummansiniset silmät saivat Karin hetkeksi unohtamaan itsensä ja ujoutensa ja hän jäi katsomaan niitä , uppoutui niiden ihmeelliseen sineen ,syvälle,,.

_hei,kari,mitä sä tuijotat ,Emppu heilautit kättän Karin silmien edessä ja Kari heräsi lumouksesttan ja palautui takaisin ujoon arkiminäänä -.ei mitään mä vaan- änkytys sai Empun purskahtamaan nauruun,, heleään ja kirkkaasen joka sai liitutaulua neljättä kertaa täyteen tuhertavan Lepparinkin kääntymään katsomaan kuka siellä taas häiriköi hänen tunnillaan, taas kerran..

Muutkin oppilaat kääntyivät katsoman ja Kari lehahti hetkessä tulipunaiseksi kasvoiltaan..-Kari taas kiusaa Emppua- ,ilmoitti luokan suupaltti ,pieni vaaleahiuksinen poika, ivallinen ilme kasvoillaan

Ollaanpas hiljaa siellä,että muut saavat opiskella. Pieni lihavahko miesopettaja kääntyi taas taululle ja jatkoi sen täyttämistä-
Karin päässä ei enää soinut aamuinen laulu ,nyt hän näki vian silmissään nuo tytön kauniit kasvot ja silmät,,ja väen väkisin hän tarttui kynäänsä ja alkoi jäljentää vihkoonsa 1600-luvun Ruotsi-Suomen suurvalta-aseman hajoamiseen vaikuttaneita lukuisia seikkoja..

.Mutta kirjoittaessaan mekaanisesti sanoja peräkkäin, hän oli kaukana luokkahuoneesta, kaukana ajassa ja paikassa, käveli vanhan Babylonian karuissa maisemissa tuon nuoren kauniin tytön kanssa ,tytön joka katsoi häntä silmiin sielun pohjaan aina ja ikuisesti.

lordijimi kirjoitti:

Tämä kirjailijahan se oli oikein legenda, aikoinaan istuskeli leukaparta täristen terazzon yläkerrassa hovinsa kanssa,kerran jopa pääsin samaan pöytään,pitäs yrittää lukee joku kirjansa,nyt en osaa niistä mitään sanoo
ja olihan siitä lähistöltä ettei peräti jeppiksestä tämä suuri näyttelijätär stina eklöf, joka ei kyllä koskaan suomen kieltä opetellut asuu tanskassa kai nykyään
taitaa olla suomenruotsalainen se palomestarikin joka sen nanuqin on perustanut kova jätkä kiertänyt pohjoisnavat ja grönlannit
legendoja vähä toises merkitykses ku nää suomalaiset joista tällä palstalla on puhuttu

Lue lisää

Taisi olla kyseessä Stina Ekblad täältä Mustasaaresta...?

Taito kirjoitti:

Nämä tunnot ovat ehkä yhteisiä tietylle jeppisläiselle sukupolvelle laajemminkin. Onkohan tämä tolkuton ryyppääminen sittenkään vain meidän oma valintamme? Jotain mätää täytyy olla myös kaupungin ilmapiirissä? Aika masentavaa on, jos vaihtoehtona on poismuuttaminen tai ennenaikainen kuolema, semminkin kun tiedetään, että alueella asuu tilastollisesti pitkäikäisin väestönosa ihmiset maassamme, nimittäin ruotsinkieliset. Jeppiksessä nähtävästi ääripäät kohtaavat. Näin se tasa-arvo jakaantuu.

Lue lisää

Juomiseeni oli hyvä syy ja se oli saada rohkeutta uskaltaa hakea jotain kaunsita tyttö tanssimaan ja ehkä jopa päästä saatille tai suorastaan pukille.

Tosin huomasin että se lisäsi rohkeutta liikaakin eivätkä tytöt niin helposti lähteneet tanssimaan , muusta puhumattakaan.
Ilmeisesti ei silmät pystyssä ja kuola suusta valuen horjahteleva komekaan mies / poika saa naisten sydämiä läpättämään muusta kuin kauhusta ja inhosta.

Mutta pakko oli yrittää ja vihdoinkin kesäkuussa 19xx pääsin poikuudestani lappajärven halkosaaressa pienessä teltassa sateisena ja pimeänä iltana salamain räiskyessä ja tytän ulvoessa ja pienen teltan hajotessa ympäriltämme, vihdoinkin sain sitä mitä olin niin kauan halunnut.

Sen jälkeenkin sain tuota hyvää vielä muutaman kerran ennenkuin käänsi
n korkin kiinni ja rupesin munkiksi.

Zimbovei kirjoitti:

Taisi olla kyseessä Stina Ekblad täältä Mustasaaresta...?

Ei ollut Stina, toki muistan hänetkin ...

Sumovaari kirjoitti:

Mennäänpä kasvillisuuteen ja sitä myötä kaupungin puutarhuri piireihin eli Kaitsuun ja hänen veljeensä Urbaniin (Musin pojat), nämä miehet olivat tuttuja ainakin jeppiksen suomenruotsalaisille musamiehille.
Heidän talonsahan sijaitsi skutnäsin hautausmaan äärellä, kaupungin puutarha.
Kaitsu joka pitkineen kiharineen hiuksineen saattoi näytttää vaaralliseltakin, mutta oli ihan mukava mies kun oppi tuntemaan ja hänen hiljainen veljensä Urban.
Oliko nämä miehet kenties tuttuja joillekkin, ammattitaitoisen puutarhureina he myös viljelivät omiinkin tarpeisiin kasveja, sekä muusikoille inspiraatiota antavia "voikukkia", muutaman kerran kävin itsekkin kylässä.

Lue lisää

Kai ja Urban on mun sukulaisia, äitini serkkuja ja vaikkakin olivat välillä omalaatuisia, olivat kuitenkin persoonina todella lämpimiä ja mummuni kanssa kävin pikku tyttönä monesti kattomassa kasvihuoneilla kaloja ja kukkia.

korsto kirjoitti:

Ei noi veljekset ny ollu ku lähinnä ärsyttäviä.mamman lellipoikia

Eivät olleet mammanpoikaa nähneetkään. Kun ulkopuoliset tietäis mitä kaikkea hekin elämässään kävivät läpi, tulis monella äitiään ikävä

Sumovaari kirjoitti:

Koskettava viesti, niin muistan kyllä itse kun sivusta sain seurata kuinka heikompia kiusattiin ka käytettiin henkistäkin väkivaltaa, se täytyi olla yhtä helvettiä kiusatulle, kuinka raukkoja ja pelkureita moni olikaan. Haukuttiin ja kiusattiin jotain jos sattui olemaan huonoissa vaatteissa tai oli jokin henkilökohtainen ongelma, haukkuivat Kusi Olaviksi tai miksikä nyt haukkuivatkaan, tiedän myös tapauksia missä oppilas menetti järkensä ja siis vanhemmiten sekosi, myös itsaritkin oli kuvassa.
Onneks itse olin vilkas ja sosiaallinen, etten jäänyt jalkoihin.

Lue lisää

Vaikea unohtaa Kiusaamista Siihen aikaan yhteiskoulussa jopa opettajien taholta annettiin ymmärtää ettei köyhien työläisten lapset olleet toivottuja vaan että heikäläisten paikka oli jossain muualla.

Vapaaoppilas oli jotenkin nii hävettävää varsinkin kun oli luokan ainoa vapaaoppilas ja kaikkihan sen tiesivät.

Siihen vielä se että oli avioton lapsi.
Isäpuolen halveksivasti lehtolapseksi nimittämä..

En enää s yytä luokkatovereitani, hehän olivat vain lapsia, .En syytä kuin olosuhteita joihon synnyin sattumalta ,Huonoa karmaa.
Mutta arpi on aina sielussa ja välillä se kirvelee.

Carl-Erik kirjoitti:

AA muutti elämän suunnan.Olen Wallstreetillä meklarina.Ennen join punkkua purjeveneessä satamassa.Terveisiä jakobstadin AA ryhmään.

Minä myös olin alkis jeppiksen puistopenkeiltä, nyt tienasin äsken 15 ,miljoonaa sillä aikaa kun kirjoittelen tätä, lähtis hawaijille vuodeksi

Albin Könönen kirjoitti:

Joo Vilfried oli bisnesmies. Se omisti vanha pakuvolkkarin jolla rahtasi Saksasta halpaa viinaa ja viskiä.
Nesteet se pumppasi pariin ilmapatjaan ja kun tulli kurkkasi auton tavaratilaan oli siellä vain nuo retkipedit. Viski sai kyllä vähän omituisen sivumaun, mutta mitäpä me nuoret sällit siitä.

Lue lisää

Hullu kaitsu

lordijimi kirjoitti:

Tämä kirjailijahan se oli oikein legenda, aikoinaan istuskeli leukaparta täristen terazzon yläkerrassa hovinsa kanssa,kerran jopa pääsin samaan pöytään,pitäs yrittää lukee joku kirjansa,nyt en osaa niistä mitään sanoo
ja olihan siitä lähistöltä ettei peräti jeppiksestä tämä suuri näyttelijätär stina eklöf, joka ei kyllä koskaan suomen kieltä opetellut asuu tanskassa kai nykyään
taitaa olla suomenruotsalainen se palomestarikin joka sen nanuqin on perustanut kova jätkä kiertänyt pohjoisnavat ja grönlannit
legendoja vähä toises merkitykses ku nää suomalaiset joista tällä palstalla on puhuttu

Lue lisää

Nyt perjantai ja pian koulupuistoon kaveri Gambinan kanssa.

Makkara Göranista muutama sana, REILU MIES, jo alkuaikoina kun hän aloitti grillibisneksen minigrillillä joka sijaitsi vastapäätä nykyistä grilliä, eli kadun toisella puolella. Niin nuorina koltiaisina koulusta pinnaten menimme aina lihapiirakalle Göranin grillille kun kouluruoka ei maistunut, niin monesti Göran sanoi että pojat tällä kertaa ei maksa mitään kun käytiin niin usein siellä, eli jo alusta asti hän oli reilu, sitten myöhemmin sai vakioasiakas "kirjalle" Göranilta, ja jos oikein tutuksi pääsi herran kanssa niin usein hän myös lähti mukaan reissuun jossa pidettiin hauskaa ja ei pihtailtu, paljon on juttuja koko jeppiksen Göranista, tosi hauskoja, niin hauskoja että en uskalla kertoa niitä :))))

Mitäs täällä uskaltas skrivata?Paljon olis tarinaa noista pasaseeripaateista jotka jonku aikaa seilas tätä väliä.Siälä tapahtu kaikenlaista mikä ei sovi lasten korville

ex täkkäri kirjoitti:

Mitäs täällä uskaltas skrivata?Paljon olis tarinaa noista pasaseeripaateista jotka jonku aikaa seilas tätä väliä.Siälä tapahtu kaikenlaista mikä ei sovi lasten korville

Kyllä täällä nyt voi jotain kertoa, mitä tällaisella palstalla muuten on merkitystäkään, niinkun huomaatte että kuoli heti kun sensuuria aletaan tuputtaa, katsokaa Iltalehtiä, 7 päivää jne..., tämähän on viatonta, kerroppa nyt täkkäri jotain "jännää"

sumovaari kirjoitti:

Makkara Göranista muutama sana, REILU MIES, jo alkuaikoina kun hän aloitti grillibisneksen minigrillillä joka sijaitsi vastapäätä nykyistä grilliä, eli kadun toisella puolella. Niin nuorina koltiaisina koulusta pinnaten menimme aina lihapiirakalle Göranin grillille kun kouluruoka ei maistunut, niin monesti Göran sanoi että pojat tällä kertaa ei maksa mitään kun käytiin niin usein siellä, eli jo alusta asti hän oli reilu, sitten myöhemmin sai vakioasiakas "kirjalle" Göranilta, ja jos oikein tutuksi pääsi herran kanssa niin usein hän myös lähti mukaan reissuun jossa pidettiin hauskaa ja ei pihtailtu, paljon on juttuja koko jeppiksen Göranista, tosi hauskoja, niin hauskoja että en uskalla kertoa niitä :))))

Lue lisää

Ja torilla oli grilli semmoinen pikku koppero ja jakoloosan lähellä, kun lähettin kaupunkiin päin siellä oli krilli/kioski.

joku kirjoitti:

Ja torilla oli grilli semmoinen pikku koppero ja jakoloosan lähellä, kun lähettin kaupunkiin päin siellä oli krilli/kioski.

siellä,ostin siältä josku nakeja

jaska53 kirjoitti:

siellä,ostin siältä josku nakeja

Kiva kun palsta taas toimii, niin ja kun valitettavasti suurin osa on tuollaisia mitään sanomattomia viestejä, "krilliltä ostaan nakeja", sehän toisaaalata on kivaakin tässä että on akateemikosta apuluokkalaisiin, tämähän on kaikille avoin jopa jalkapalloilijoille.

Kaarlo istui terveysaseman odotushuoneessa ja tunsi olonsa erittäin kiusalliseksi.Sairaita ihmisiä tuntui tänään olevan aivan liikaa.Suurin osa oli vanhoja ihmisiä joukossa jokunen odottava äitikin.
-onneksi ei näy tuttuja ,saatana ku kirvelee,on se varmaa tipparia,kuseminen on niinku olis piikkilankaa vehkeen pääs,saatana saatana.
Tiesinhän mä et ei se T oo mikään yhden miehen nainen mut saatana tällasta ois uskonu siitä
vittu moni kakku päältä kaunis,,
Ajatukset kiertelivät Kaarlon päässä hänen istuessaan kärsimättömänä kovalla tuolilla.
Oli kaunis kevätpäivä mutta tänne synkkään odotushuoneeseen ei päivä paistanut eikä juuri iloisia ilmeitä .
näkynyt.
Lopulta Kaarlo kuuli nimeään huudettavan ja hän nousi tuolilta ja käveli käytävän päässä olevan huoneen ovelle missä lihava vanhempi naislääkäri häntä odotteli.
-Jahas,mikäs nuorta miestä vaivaa? kysyi nainen kun kaarlo oli istahtanut tutkimuspöydän viereiseen tuoliin.
-Niin,tota,ku mullon tuolla alapäässä on vähä niinku sellasta ,sellasta kirvelyy .änkytti kaarlo kasvoiltaan punaisena ja sitte kusettaa vhän väliä ja sellasta tuskallista se kuseminenki et sellasii oireita ollu täs ny.
Nainen katseli häntä ankaran näköisenä paksujen silmälasiensa lävitse ja Kaarlo tunsi itsensä taas pahanteosta kiinni jääneeksi pikkupojaksi
-vai että kirvelyä,onkos sitä jatkunu jo kauankin?
-kohta viikon verran,vastasi kaarlo
-Riisutaanpa sitten housut niin tutkitaan mikä siellä on
-Noo riisutaan vaan ne kalsaritkin,kyllä täällä on alastomia miehiä nähty ennenkin,no niin ja istukaapas sitten tuohon tutkimuspöydän reunalle niin nähdän paremmin.
Nainen sytytti pöydän yllä olevan kirkkaan lampun ja laitettuaan ohuet hansikkaat käteensä alkoi hän tutkia kaarlon alapäätä tottunein sormin
-hyi kylläpäs se näyttääkin pahalta, sanoi hän sitten otettuaan näytteen kaarlon ärtyneestä pikkujormasta.Toimitus oli nöyryyttävä ja myös kivulias.
-Noh näyte on otettu ja kyllä tuo minusta näyttää siltä että gonorreaa se on ja erittäin ärhäkkä tapaus vielä selitti nainen tylysti.
-Koskas sitä on oltu sukupuoliyhteydessä ? noin pari viikkoa sitten vai?
-oireetkin tuntuvat siihen viittaavan joten annan tässä nyt samantien sen penisilliinin.
Voitteko sanoa kumppaninne nimen niin saadaan hänetkin hoitoon.Hoitamaton gonorrea voi olla vaarallinen.
kaarlo mietti,.-vittu,pakko kai se on kertoo,se saakelin narttu tartuttaa muuten koko kaupungin.
Hän kertoi tytön nimen ja osoitteen ja sen jälkeen nainen komensi häntä kiipeämään tutkimuspöydälle mahalleen.Hän sanoi sitten-odotelkaa siinä hetki haen vain ruiskun ja penisilliinin hetki vain.
ja lihava nainen pyyhälsi pois huoneesta .hetken päästä hän tuli takaisin kädessään pelottavan suurelta näyttävä lääkeruisku.
Jonkin verran kauhuissaan kaarlo katseli kuinka nainen täytti ruiskun ja painettuaan sitä kokeeksi pari kertaa tuli hän kaarlon viereen .-Tota,eikö niitä olis jotain sellasia tabletteja mieluummin yritti poika änkyttää,ettei tota piikkii..
Mutta nainen ei ollut kuulevinaan vaan hän työnsi ripeästi pitkän neulan kohteseensa eli kaarlon toiseen pakaraan ja painoi männän sisään
Ihmeekseen kaarlo ei tuntenu hyttysenpistoa kummempaa kipua .-No niin siinä se oli ,ei sattunu eihän? nainen tokaisi. Riisuessaan käsineitään paksu nainen katseli kaarloa silmälasiensa alta ja selitti samalla
-Noin viikon päästä pitäisi kirvelyn ja turvotuksen olla poissa,, sen jälkeen tarttumisvaaraa ei pitäisi enää olla.On se vaan ihme lääke tuo penisilliini,eikös vaan? Mutta varovaisuutta tilapäisten seksikumppanien kanssa eli kondomin käyttö on ehdottomasti suositeltavaa ns yhden illan jutuissa lisäsi hän ironinen virne suupielessään.
Kaarlo pukeutui ja poistui huoneesta mahdollisimman nopeasti.Hänen mieleensä painui naisen huonosti kätketty vahingon iloinen ilme.
-saakelin puoskari ämmä ,nyt on pakko otta kunnon lärvit..

kävelipä kerran poika pitkin amerikankatua ,aurinko paistoi ja muutama humalainen retkutteli siinä kadun varrella jaakon sauna liepeillä
Eräs näistä,suurikokoinen lihava mies heilutti kädessään vinettopulloa ja huusi täyttä kurkkua..juokaa pojat,minä maksan
poika yritti väistää humalaisten joukkoa,jossa näkyi olevan pari nuorempaakin sälliä, make ja pave joiden kanssa hänellä oli ennestäänkin ollut erimielisyyksiä
katos vaan ,onkos siinä mooses itte huudahti pave ivallisesti ja jatkoi -tuuhan ottaan pienet ryypyt ,jos mammanpojalle maistuu
poika katsoi pavea kulmainsa alta ja puristi kätensä nyrkkiin
pidä kkuule se turpas tukoss

Sumovaari kirjoitti:

Kiva kun palsta taas toimii, niin ja kun valitettavasti suurin osa on tuollaisia mitään sanomattomia viestejä, "krilliltä ostaan nakeja", sehän toisaaalata on kivaakin tässä että on akateemikosta apuluokkalaisiin, tämähän on kaikille avoin jopa jalkapalloilijoille.

Lue lisää

Kauko istui sahan portilla ja yritti epätoivoisesti pysyä hereillä.Laskeva aurinko häikäisi hänen silmiään sillä kopin ikkunat olivat tavallista ikkunalasia ilman tummennusta.Kauko hieroi silmiään ja haukotteli makeasti.
-Saatana.laskis ny toikin saatana,-manaili hän mielessään .

Koppi oli muutaman neliön kokoinen,siellä oli kalusteina yksi pyörillä varustettu tuoli ,ikkunan edessä työpöytä jossa oli neljä isokokoista mustaa nappia joista ohjattiin portteja sekä puomeja.Lisäksi pöydällä oli musta puhelin ja kalenteri ja muutama muovikansio täynnä papereita.
Lisäksi seinän vierellä oli pari jakkaraa ja roskakori.
Pienessä takahuoneessa oli muutama peltinen pukukaappi ja wc tilat.

Koppi oli tullut Kaukolle liiankin tutuksi parin kuukauden aikana jotka hän oli siinä viettänyt .Hän tunsi lievää klaustrofobiaa ja piti osittain sen vuoksi ovea auki vaikka se olikin kiellettyä .
Mutta tänä elokuisena iltana kopin sisälämpötila lähenteli neljääkymmnetä astetta ja vaikka sekä ovi että pikkuinen tuuletusikkuna olivat auki, ei tuulenvirettäkään käynyt kopissa ja Kauko hikoili vuolaasti
-vartijan virka,koiranvirka,kesällä sulaa ,talvella jäätyy ja melkeen ilmaaseksi- niin se on- .kauko mietti taas kerran vanhempien kolleegoidensa viisauksia.

-Vielä tunti ja sitten pääsee pois, kunhan se saatana Mikkonen ei taas olisi myöhässä- Kaukolla oli huonoja kokemuksia Mikkosesta, kerrankin se saatana ei ollut tullut töihin ollenkaan ,eikä silloin ollut auttanut muu kuin jatkaa vuoroa aamuun asti.

Mutta ketäs tuolla tulee..Kauko nousi seisomaan ja yritti nähdä paremmin ikkunasta mutta aurinko paistoi suoraan pölyiseen ikkunaan eikä Kauko saanut selvää mikä tuo otus oli,oliko se ,ei saatana se oli Rane ja kännissä taas..
-voi vittu

Sumovaari kirjoitti:

Kyllä täällä nyt voi jotain kertoa, mitä tällaisella palstalla muuten on merkitystäkään, niinkun huomaatte että kuoli heti kun sensuuria aletaan tuputtaa, katsokaa Iltalehtiä, 7 päivää jne..., tämähän on viatonta, kerroppa nyt täkkäri jotain "jännää"

Lue lisää

No ainakin Joku rouva sai kerrankin tarpeekseen k..lia..vuonna 77 laivalla viikon ajan.hiukka varmaan paikat kipeet ..no ohan siit aikaa e

jutut sen kun paranee, joo kyllä Ponkka pelottavakin oli, NE SILMÄT !, muistan kun kaverini äiti oli ollut TT hallilla tansseissa ja oli tanssinut Ponkan kanssa, AIVAN HURMAAVA MIES, niin kiehtova ja silmät, tapa puhua ja mitä kohteliaisuuksia verrattuna niihin juopporetkuihin joita siellä oli, eli Ponkalta luonnistui myös naisten isku, ja myös torilla hänet tapasi "aitoja" öljyvärimaalauksia myymässä ja EDULLISESTI.
Siinä muuten moni Jeppiksen niin sanottu nulikka kovis kalpeni kun Ponkka otti revolverin esiin, myös usein huumorillakin pelotellakseen, kerran muuten sain otettua videonauhallekkin Ponkan pidätyksen Fäbodassa, olin testaamasa ekoja videokameroita jotka tulivat markkinoille, sääli että olen hukannut nauhat, siinä oli myös aikanaan nuoria komeita tyttökavereita joitten kanssa tuli styylattua, no mitäs tässa mainostaan itseään playboyna ja aiheesta poikkeamaan.
Mietin kuumeisesti oliko muita persoonallisuuksia kun edellä mainitut, siis juuri tällaisia henkilöitä joilla on tapahtumarikas elämä ollut ja ei mitään rapajuoppoja. Kumma kyllä vaikka pyssyt paukkuu ja muita rikollista niin juuri se kiehtoo ja saa jopa humoristisiä piirteitä.

sumovaari kirjoitti:

jutut sen kun paranee, joo kyllä Ponkka pelottavakin oli, NE SILMÄT !, muistan kun kaverini äiti oli ollut TT hallilla tansseissa ja oli tanssinut Ponkan kanssa, AIVAN HURMAAVA MIES, niin kiehtova ja silmät, tapa puhua ja mitä kohteliaisuuksia verrattuna niihin juopporetkuihin joita siellä oli, eli Ponkalta luonnistui myös naisten isku, ja myös torilla hänet tapasi "aitoja" öljyvärimaalauksia myymässä ja EDULLISESTI.
Siinä muuten moni Jeppiksen niin sanottu nulikka kovis kalpeni kun Ponkka otti revolverin esiin, myös usein huumorillakin pelotellakseen, kerran muuten sain otettua videonauhallekkin Ponkan pidätyksen Fäbodassa, olin testaamasa ekoja videokameroita jotka tulivat markkinoille, sääli että olen hukannut nauhat, siinä oli myös aikanaan nuoria komeita tyttökavereita joitten kanssa tuli styylattua, no mitäs tässa mainostaan itseään playboyna ja aiheesta poikkeamaan.
Mietin kuumeisesti oliko muita persoonallisuuksia kun edellä mainitut, siis juuri tällaisia henkilöitä joilla on tapahtumarikas elämä ollut ja ei mitään rapajuoppoja. Kumma kyllä vaikka pyssyt paukkuu ja muita rikollista niin juuri se kiehtoo ja saa jopa humoristisiä piirteitä.

Lue lisää

Oli todellinen kovanaama , entinen sm -tason painija joka ponkan kanssa nuorempana levitti väkivallan sanomaa pietarsaaren kaduilla.

taisto60 kirjoitti:

Oli todellinen kovanaama , entinen sm -tason painija joka ponkan kanssa nuorempana levitti väkivallan sanomaa pietarsaaren kaduilla.

entäs miettunen missä tämä voimailija nykyään on, löi kuulema lankun poikki kädellä-pientä vetoa vastaan

oilo kirjoitti:

entäs miettunen missä tämä voimailija nykyään on, löi kuulema lankun poikki kädellä-pientä vetoa vastaan

Ankkalinnassa

oilo kirjoitti:

entäs miettunen missä tämä voimailija nykyään on, löi kuulema lankun poikki kädellä-pientä vetoa vastaan

siis kuka on miettunen, kaikki muut legendat olen tähän saakka tietänyt, mutta kuka tämä on ???????

sumovari kirjoitti:

siis kuka on miettunen, kaikki muut legendat olen tähän saakka tietänyt, mutta kuka tämä on ???????

Pitäs ny Miettunen tuntee.Sehän oli se aika lyhyt mutta leveeharteinen viiksivallu, oikee voimamies oli pokenakin pitkään

ollj kirjoitti:

Pitäs ny Miettunen tuntee.Sehän oli se aika lyhyt mutta leveeharteinen viiksivallu, oikee voimamies oli pokenakin pitkään

ja kova ääninen, aina veti souta meneen urheilutalolla punttisalilla, ei mikään heikko mies!

joupop kirjoitti:

ja kova ääninen, aina veti souta meneen urheilutalolla punttisalilla, ei mikään heikko mies!

onko kyse Valtesta, siis Niemen Karista ????

sumovaari kirjoitti:

onko kyse Valtesta, siis Niemen Karista ????

toi kuvaus kyllä siihenki

ollj kirjoitti:

Pitäs ny Miettunen tuntee.Sehän oli se aika lyhyt mutta leveeharteinen viiksivallu, oikee voimamies oli pokenakin pitkään

Siis SE Miettunen, kaikkien alfa-urosten isä,legendaarinen pallonpotkija?

oilo kirjoitti:

entäs miettunen missä tämä voimailija nykyään on, löi kuulema lankun poikki kädellä-pientä vetoa vastaan

enpä ole koskaan kuullutkaan miehestä, lienee näitä nuorempia legendoja
Tuo karatella lyöminen oli yhteen aikaan kovasti suosittua, itsekin löin rikki pulloja ja lautoja ja kattotiiliä joskus kultaisella 60-luvulla
Silloin ei jeppiksessä ollut juurikaan mahdollisuutta harrastaa edes judoa tai painia ja karatesta tiedettiin vain se mitä elokuvista ja telkkarista oli opittu eli tuo kädensyrjälyönti niskaan no tulihan sinne jossain vaiheessa ihan japanilainen aikidon opettajakin, mutta tuo laji ei vain innostanut
Kirjastosta ja lehdistä yritettiin kaivaa tietoja tuosta maagisesta lajista lehdissä mainostettiin siihen aikaan karaten kirjekurssia, sen suoritettuaan pystyi kolmen kuukauden jälkeen lyömään tiiliskiviä rikki nyrkillä tai kämmensyrjällä sivumennen sanoen täyttä humpuukia koko kurssi
muistan että ensimmäisen kerran sain kosketuksen "oikeaan "karatetreeniin kun pietarsaareen tuli kaveri joka oli harjoitellut porvoossa ilkka murajan opetuksessa ja suorittanut ihan keltaisen vyön
Siellä sitten laamannin koulun voimistelusalissa vedettiin perustekniikaa edstakaisin ei siinä paljon opittu, mutta perusteet kumminkin
Paljon enmmän käytännön hyötyä itselleni oli niistä lukemattomista tunneista jotka vietin hakkaamalla itse tekemääni makiwaraa
Saihan sitä sitten näyttää kavereille kuin kova jätkä sitä olikaan,kun pystyi rikkomaan tiiliskivenkin kädellä..

Muistui mieleen yksi hauska juttu jonka meksikolaisen näköinen antiikintuntija kertoi tässä toissa äsken.Hän oli ollut torilla yksikätisen herrasmiehen kanssa (joka silloin asui kissankulmilla lontoossa)Tällä herrasmiehellä oli puku päällä ja kapteeninlakki päässä.Siihen sattui sitten tulemaan jotakin ruotsalaisia turisteja.Tämä herrasmies alkoi sitten kertomaan niille että hän on juuri tullut maailmanympärimatkalta ja hänen huvipurtensa on tuossa paviksen rannalla.Juttu meni ihan täydestä siihen asti kunnes hän alkoi keräämään tyhjiä pulloja ja sanoi vielä että näistä saa 20 penniä kappale.Silloin turistit alkoi epäillä että onkohan tuon jutut tosia.

oilo kirjoitti:

entäs miettunen missä tämä voimailija nykyään on, löi kuulema lankun poikki kädellä-pientä vetoa vastaan

miettuneen muutti autuaammille voimamies maille muutama vuosi sitten

joupop kirjoitti:

ja kova ääninen, aina veti souta meneen urheilutalolla punttisalilla, ei mikään heikko mies!

Miettisen Pena sopisi hyvin kuvaukseen, mutta ei ollut ovella töissä tietääkseni.

joupop kirjoitti:

ja kova ääninen, aina veti souta meneen urheilutalolla punttisalilla, ei mikään heikko mies!

Ettei ollu Hirvonen, seki teki ovihommia ja nosti puntteja. Vai oliko enempi baarin puolella, Ebbassa ainakin.

sumovaari kirjoitti:

onko kyse Valtesta, siis Niemen Karista ????

Kyllä on eli minä Kari niemi alias Valte elän ja voin hyvin täytän kuukauden päästä 70

Lindgrenin kreivin muistan, hän asui joskus siinä matkustajakodissa skatassa, mitähän naiset siinäkin miehes näkivät
Pumppa pellestä en ole kuullut enkä usko että oli mikään suurempi kuuluisuus
Taiteilijoitahan jeppiksessä riitti,myös ponkka oli hyvä maalari ja piirtäjä varmasti parempi kuin honkonen tai eräskin tunnettu kaupungin taiteilija

1985 vuodesta eteen päin ei ole monta legendaa vesku jake rambo timppa kentsu

touhu tippa kirjoitti:

1985 vuodesta eteen päin ei ole monta legendaa vesku jake rambo timppa kentsu

Lutteri, Houtsoset, Maliniemet, Skriiva, Papa, Jokinen, Jimi, onhan noita ja hurjia juttuja.

sumovaari kirjoitti:

Lutteri, Houtsoset, Maliniemet, Skriiva, Papa, Jokinen, Jimi, onhan noita ja hurjia juttuja.

Itse olen syntynyt 70-luvun loppupuolella. Olen asunut reilu 10 vuotta jo muualla mutta muistan Rambon (taitaa olla linnassa? linna kierre oli kova), Houtsosen veljekset (vanhemmat veljet olivat hurjempia kuin nuoremmat), Jokisessa on jotain tuttua mutten muista nyt sen tarkemmin tapausta.

sumovaari kirjoitti:

Lutteri, Houtsoset, Maliniemet, Skriiva, Papa, Jokinen, Jimi, onhan noita ja hurjia juttuja.

Muistan kun tämä "pommimies" heilu jonkun bensakanisterin kanssa asunnossa (asunto on siinä kokkolantien vanhan nesteen vieressä) ja poliisit piirittivät asuntoa ja sitten räjähti niin että lasit menivät siinä samalla.

Hän oli oikea hullu. Ajeli apina datsunilla (muistaakseni) ja kerran se pysähty sillä romullaan mun kohdalle kun kävelin ja rupesi uhkailemaan puukolla. Onneksi siinä ei käynyt mitenkään...

Mikä hänen nimensä oli?

... kirjoitti:

Itse olen syntynyt 70-luvun loppupuolella. Olen asunut reilu 10 vuotta jo muualla mutta muistan Rambon (taitaa olla linnassa? linna kierre oli kova), Houtsosen veljekset (vanhemmat veljet olivat hurjempia kuin nuoremmat), Jokisessa on jotain tuttua mutten muista nyt sen tarkemmin tapausta.

Lue lisää

rambo on uskosa ja ..utsoset on aivan p.s..j.. yksi niistä on pedo

... kirjoitti:

Muistan kun tämä "pommimies" heilu jonkun bensakanisterin kanssa asunnossa (asunto on siinä kokkolantien vanhan nesteen vieressä) ja poliisit piirittivät asuntoa ja sitten räjähti niin että lasit menivät siinä samalla.

Hän oli oikea hullu. Ajeli apina datsunilla (muistaakseni) ja kerran se pysähty sillä romullaan mun kohdalle kun kävelin ja rupesi uhkailemaan puukolla. Onneksi siinä ei käynyt mitenkään...

Mikä hänen nimensä oli?

Lue lisää

Kentsuhan se oli, pahasti häiriintynyt, kuolivat Saarisen kanssa sinne boksiin, surullistahan se oli kun huumeet ja muut mömmöt sekoittavat elämän.

Sumovaari kirjoitti:

Kentsuhan se oli, pahasti häiriintynyt, kuolivat Saarisen kanssa sinne boksiin, surullistahan se oli kun huumeet ja muut mömmöt sekoittavat elämän.

Itse olin noin 18-20 vuotias kun tämä tapahtui.

Kun se vilautteli sitä puukkoa niin siinä ei oikeen tiennyt että mitä tehdä... Huh, mikä tyyppi.

Kentsu oli kyllä sekasin kuin seinäkello. Hänen historiastaan en kyllä tiedä oikeastaan mitään. Oliko ollut kunnollinen aikaisemmin tai muutakaan.

... kirjoitti:

Itse olin noin 18-20 vuotias kun tämä tapahtui.

Kun se vilautteli sitä puukkoa niin siinä ei oikeen tiennyt että mitä tehdä... Huh, mikä tyyppi.

Kentsu oli kyllä sekasin kuin seinäkello. Hänen historiastaan en kyllä tiedä oikeastaan mitään. Oliko ollut kunnollinen aikaisemmin tai muutakaan.

Lue lisää

kentsu oli kunnkon kaveri kun sen tunsi kova työmieskin. sillä olivain loppua ennen vääriä kavereita-

Sumovaari kirjoitti:

Kentsuhan se oli, pahasti häiriintynyt, kuolivat Saarisen kanssa sinne boksiin, surullistahan se oli kun huumeet ja muut mömmöt sekoittavat elämän.

kuka se pitkäletti jätkä oli joka liikkui josku nuorenpana kentsun ja noitten kanssa

pitkätukka josta täällä on puhuttu on varmaan vesku.hän oli ronski ja kova otteinenkin tarvittaessa.muistan kun pursisalmen ylä asteella 1986 kun toiset antoi moppareita seiskoille niin vesku antoi niitä yseille vaikka itse oli kasilla.hän liikkui kentsunkanssa nuorempana ja kaikkien muiden nuorien kapinnallisien kanssa.hän oli tosi reilu niille jotka olivat reiluja hänelle ja vittumainen niille jotka sitä kerjäsivät.mies on varmaan mullissa kun ei ole kuulunut mitään tytöt tykkäsivät hänestä miksi?.

taisto06 kirjoitti:

pitkätukka josta täällä on puhuttu on varmaan vesku.hän oli ronski ja kova otteinenkin tarvittaessa.muistan kun pursisalmen ylä asteella 1986 kun toiset antoi moppareita seiskoille niin vesku antoi niitä yseille vaikka itse oli kasilla.hän liikkui kentsunkanssa nuorempana ja kaikkien muiden nuorien kapinnallisien kanssa.hän oli tosi reilu niille jotka olivat reiluja hänelle ja vittumainen niille jotka sitä kerjäsivät.mies on varmaan mullissa kun ei ole kuulunut mitään tytöt tykkäsivät hänestä miksi?.

Lue lisää

En kyllä tiedä mitä touhuaa, mutta elossa on... mukava mies.

vesku taisi olla opettajien lellivauva kun kaikki keräsivät rahaa loukkaretkeen niin hän sai rahansa takaisin mutta myös porttikiellon retkelle.kaahasi autollaan kuin järkeä vailla ja riehui.mutta miestä ei ole näkynyt 15vuoteen kulki mustassa nahkatakissa letti viuhuen.liikkui ennen myös paljon kokkolassa kentsun kanssa ja rassasi autoja viinakin maistui

taisto06 kirjoitti:

vesku taisi olla opettajien lellivauva kun kaikki keräsivät rahaa loukkaretkeen niin hän sai rahansa takaisin mutta myös porttikiellon retkelle.kaahasi autollaan kuin järkeä vailla ja riehui.mutta miestä ei ole näkynyt 15vuoteen kulki mustassa nahkatakissa letti viuhuen.liikkui ennen myös paljon kokkolassa kentsun kanssa ja rassasi autoja viinakin maistui

Lue lisää

Mihinkähän Vesku olis hävinny, ei niin pitkätukkainen enää mutta riskin näköinen vieläkin. Työtä tekee näköjään jokainen päivä ja vissiin ihan kunnon jätkä, edelleen!!

niin mitä meriittejä legendaksi tuleminen vaatii.monet täällä mainitut henkilöt ovat olleet virkavallan kanssa tekemisissä. eli onko legenda sellainen joka tappelee ja juo viinaa.

taisto06 kirjoitti:

niin mitä meriittejä legendaksi tuleminen vaatii.monet täällä mainitut henkilöt ovat olleet virkavallan kanssa tekemisissä. eli onko legenda sellainen joka tappelee ja juo viinaa.

Lue lisää

ihminen joka muistetaan.

olen yksi sivullakin keskustelua herättänyt henkilö.jännä huomata miten ihmiset muistavat negatiiviset asiat varsin hyvin.on henk,koht tullut muutamia tilanteita vastaan että ei ole voinut muuta kuin lyödäturpaan.ei ole kumma jos ihmistä ajetaan seinää-vasten kerta toisensa jälkeen.niin tulee aika vastaan ettei halua perääntyä vaan kiskaisee vastapalloon.näitä tilanteita tulee toisille enemmän toisille vähemmän.mutta kun yrittää elää rauhassa ja käy joskus hotellissa tai kapakassa. tulevat kuin tilauksetsa nämä ei koskaan mitään pahaa tehneet jauhamaan 20 vuotta vanhoja asioita.yleensä nämä sanasepot on niitä jotka aina saa ihmiset riitelemään keskenään.kaivelevat asioita ja ennenkuin itse saavat turpaan niin lähtevät nostelemaan.siitä he saavat taas kymmeniksi vuosiksi jutun juurta 15-25 vuotiaana tapahtuneita asioita jauhetaan hautaanasti.terveisin yksi joka sain elämänsä järjestykseen ainakin toistaiseksi käy töissä ja lyhentää lainojaan.ps muuten sivuilla on kivaa luettavaa kun vain jättää henk,koht asiat syrjään.

anonyymi kirjoitti:

olen yksi sivullakin keskustelua herättänyt henkilö.jännä huomata miten ihmiset muistavat negatiiviset asiat varsin hyvin.on henk,koht tullut muutamia tilanteita vastaan että ei ole voinut muuta kuin lyödäturpaan.ei ole kumma jos ihmistä ajetaan seinää-vasten kerta toisensa jälkeen.niin tulee aika vastaan ettei halua perääntyä vaan kiskaisee vastapalloon.näitä tilanteita tulee toisille enemmän toisille vähemmän.mutta kun yrittää elää rauhassa ja käy joskus hotellissa tai kapakassa. tulevat kuin tilauksetsa nämä ei koskaan mitään pahaa tehneet jauhamaan 20 vuotta vanhoja asioita.yleensä nämä sanasepot on niitä jotka aina saa ihmiset riitelemään keskenään.kaivelevat asioita ja ennenkuin itse saavat turpaan niin lähtevät nostelemaan.siitä he saavat taas kymmeniksi vuosiksi jutun juurta 15-25 vuotiaana tapahtuneita asioita jauhetaan hautaanasti.terveisin yksi joka sain elämänsä järjestykseen ainakin toistaiseksi käy töissä ja lyhentää lainojaan.ps muuten sivuilla on kivaa luettavaa kun vain jättää henk,koht asiat syrjään.

Lue lisää

edes kertonut sitten jonku positiivisen tarinan :(

Me nuorempi sukupolvi halutaan kuulla juttuja, millaista oli Jeppiksessä ennen vanhaan...

elämä on elämää eikä aina positiivista.viittasin jutussani pietarsaaren kapakka kulttuuriin.sieltä löytyy aina nämä, alku illasta iloisesti kikattavat selkään taputtajat.ja sitten loppu illasta ja aamu-yöstä riehuvat makkara jööranin jonossa ja puhuvat politiikkaa.toiset heistä keräävät leegojaan maasta servettiin,voi sitten taas arkena rynnätä poliisi asemmalle syytettä nostamaan.toki on paljon iloisiakin asioita jotka naurattaisivat ainakin muita lukijoita.siis toisen epäonni on toisen onni.vahingon-ilo paras-ilo,täällä on useita, jotka siis puhuvat vain toisten asioista.ja kuka muu kuin asian,osainen voi kertoa jutun todellisen puolen.täällä siis kysellään ihmisistä asioita joita ollaan kuultu kaverilta tai heidän vanhemmiltaan.kuka muuten voisi muistella 20vuotta vanhoja asioita vedet silmissä.täytyy oma elämä olla melko tasapaksua.joku kirjoitti että on ollut elämänsä aikana tekemisissä lähes kaikkien legendojen kanssa.hänellähän olisi eniten kerrottavaa kun on itse asian-osainen ja elänyt samalla tavalla kuin"legendat".kirjoittaja on kuin yksi raamatun henkilö joka eli 600vuotiaaksi.jos kerran on elänyt nuijasodan ajoista isontalon-antin kautta tähän päivään.häneen pitää tuoda nimensä avoimena palstalle että kaikki voi todeta asian olevan totta.no einyt sentää 600 vuotias mutta vanha. kun on ollut 50,60,70,80,90.08 mukana kuvioissa hänellä on meriittiä.

... kirjoitti:

Itse olen syntynyt 70-luvun loppupuolella. Olen asunut reilu 10 vuotta jo muualla mutta muistan Rambon (taitaa olla linnassa? linna kierre oli kova), Houtsosen veljekset (vanhemmat veljet olivat hurjempia kuin nuoremmat), Jokisessa on jotain tuttua mutten muista nyt sen tarkemmin tapausta.

Lue lisää

Paree olla ingognito vaan, herkät sialut loukkaantuu muute
vähästä son maine joillain kiinni jos siitä että on juanu ja tapellu 20 vuatta sitte ja jopa istunu putkas hyi hyi sentää
mutta kaupungishan on kaikensorttisia uskonlahkoja, joista itte sain tarpeekseni jo pikkupoikana hyvin ahdistavia muistoja liittyy juuriki noihin lahkoihin
onnex on näitä foorumeja joissa voi vanhoja traumojaan purkaa

touhu tippa kirjoitti:

1985 vuodesta eteen päin ei ole monta legendaa vesku jake rambo timppa kentsu

ei siis john rambo??

_lassie_ kirjoitti:

ihminen joka muistetaan.

Hyvin sanottu..ihminenhän elää niin kauan kun joku häntä muistaa, nämä legendat ovat siis pitkäikäisiä
Monet opettajat elävät myös kauan oppilaiden muistoissa ,hyvissä tai huonoissa , koska elämän alkuajan tapahtumat jäävät niin kirkkaina mieleen.Itse muistelen usein kansakoulun eka luokan opettaja Auttia, oikeaa vanhan kansan opettajaa, joka piti tiukan kurin mutta oli myös oikeudennmukainen ja innostava, meidän luokkamme oli viimeinen luokka jota hän opetti , muistaakseni.. Hän oli silloin jo ainakin yli 60 vuotias, mutta hyvin virkeä ja energinen ihminen

sumovaari kirjoitti:

Lutteri, Houtsoset, Maliniemet, Skriiva, Papa, Jokinen, Jimi, onhan noita ja hurjia juttuja.

framin vastapäätä asuivat sultsit(sultz) jotekin noin lausutaan, niissä puutaloissa ja niillä oli paljon susikoiria jotka siinä juoksenteli vapaasti, vieläköhan nämä asustaa kaupungissa

vasjok kirjoitti:

Paree olla ingognito vaan, herkät sialut loukkaantuu muute
vähästä son maine joillain kiinni jos siitä että on juanu ja tapellu 20 vuatta sitte ja jopa istunu putkas hyi hyi sentää
mutta kaupungishan on kaikensorttisia uskonlahkoja, joista itte sain tarpeekseni jo pikkupoikana hyvin ahdistavia muistoja liittyy juuriki noihin lahkoihin
onnex on näitä foorumeja joissa voi vanhoja traumojaan purkaa

Lue lisää

Eräs seurue istui toissa äsken Fregatissa aamupilsnerillä kun eräälle herrasmiehelle sattui pieni vahinko tuli vanha ruoka housuun.Muut seurueen jäsenet sanoi sille että jos se vois käydä vähän siistiytymässä kun koko fregatti haisi rumalle.Tämä herrasmies menikin vessaan ja hetken päästä tuli takaisin tyytyväisen näköisenä (oli tehnyt hienon vesikampauksen päähänsä)mutta haisi yhtä paljon kun aikasemmin samalla se sanoi että nyt se on tip top.Siitä tämä herrasmies sai kuulemma lempinimensä

Budweiser kirjoitti:

Eräs seurue istui toissa äsken Fregatissa aamupilsnerillä kun eräälle herrasmiehelle sattui pieni vahinko tuli vanha ruoka housuun.Muut seurueen jäsenet sanoi sille että jos se vois käydä vähän siistiytymässä kun koko fregatti haisi rumalle.Tämä herrasmies menikin vessaan ja hetken päästä tuli takaisin tyytyväisen näköisenä (oli tehnyt hienon vesikampauksen päähänsä)mutta haisi yhtä paljon kun aikasemmin samalla se sanoi että nyt se on tip top.Siitä tämä herrasmies sai kuulemma lempinimensä

Lue lisää

Tämä termi Tip top toi mieleen erään jo harmaantuneen varttuneemman herran, joka vietti aikaansa usein arki-iltonakin ainakin Kellarissa, Kipparissa ja Montussa. Hänellä oli aina tyylikäästi puku päällä ja solmio kaulassa. Hänellä oli tyylikäs F-kirjaimella alkava sukunimi, joka kalskahti hienoisesti aateliselta. Hänellä oli yleensä naama halvaantuneena ja hän tapasi alinomaa hokea, että: "Tip top ... tip top.. tip top... Ja hän nyökkäili aina korrektisti ja hienostuneesti meille tutuille kasvoille tuntemisen merkiksi. Olikohan kyse samasta herrasta?

Tällaista merkitykseltään epämääräistä kielenkäyttöä esiintyi muillakin baarien miehillä. Muistan muiden muassa erään pitkänokkaisen miehen, joka istui joka ilta Kellarin baarissa ja joka aina tietynasteissa humalatilassa alkoi puhua tanskaa, tai ehkä pikemmin siantanskaa, jossa ei ollut mitään tolkkua. Tarjoilijat tapasivat säänönmukaisesti lopettaa häneltä tarjoilun, kun päästiin tanskalaistunnelmiin.

Tip top kirjoitti:

Tämä termi Tip top toi mieleen erään jo harmaantuneen varttuneemman herran, joka vietti aikaansa usein arki-iltonakin ainakin Kellarissa, Kipparissa ja Montussa. Hänellä oli aina tyylikäästi puku päällä ja solmio kaulassa. Hänellä oli tyylikäs F-kirjaimella alkava sukunimi, joka kalskahti hienoisesti aateliselta. Hänellä oli yleensä naama halvaantuneena ja hän tapasi alinomaa hokea, että: "Tip top ... tip top.. tip top... Ja hän nyökkäili aina korrektisti ja hienostuneesti meille tutuille kasvoille tuntemisen merkiksi. Olikohan kyse samasta herrasta?

Tällaista merkitykseltään epämääräistä kielenkäyttöä esiintyi muillakin baarien miehillä. Muistan muiden muassa erään pitkänokkaisen miehen, joka istui joka ilta Kellarin baarissa ja joka aina tietynasteissa humalatilassa alkoi puhua tanskaa, tai ehkä pikemmin siantanskaa, jossa ei ollut mitään tolkkua. Tarjoilijat tapasivat säänönmukaisesti lopettaa häneltä tarjoilun, kun päästiin tanskalaistunnelmiin.

Lue lisää

Edellisessä viesissä taisi mennä otsikot ja nimimerkit sekaisin.

Cheste kirjoitti:

Edellisessä viesissä taisi mennä otsikot ja nimimerkit sekaisin.

Hetken jo luulin että tarkoitit itseäsi tällä henkilöllä, hehehe.
Hitto kun on tavallaan kankkunen kun ei ole kankkusta.

Kråkholmassahan niillä oli Mujen kauppakin, sen muistan very hyvin, katselinkin tässä viimeviikolla Vesku loiri Showta ja Mujen kanssahan se sketseili siinä.

sumovaari kirjoitti:

Kråkholmassahan niillä oli Mujen kauppakin, sen muistan very hyvin, katselinkin tässä viimeviikolla Vesku loiri Showta ja Mujen kanssahan se sketseili siinä.

Sinne tuli vietyä limunaatia joskus kauan sitten..nättejä tyttöjä siellä silloin

... kirjoitti:

Itse olen syntynyt 70-luvun loppupuolella. Olen asunut reilu 10 vuotta jo muualla mutta muistan Rambon (taitaa olla linnassa? linna kierre oli kova), Houtsosen veljekset (vanhemmat veljet olivat hurjempia kuin nuoremmat), Jokisessa on jotain tuttua mutten muista nyt sen tarkemmin tapausta.

Lue lisää

Oliko oikee nimi raimo ? Oli mua nuorempi silloin kun opetin veljeksille judoa Pettersonien vanhan ladon luona olevalla hiekkadyynilla sellanen tukeva poika siihen aikaan, kun taas veli oli laihempi liukas luikku.

... kirjoitti:

Itse olen syntynyt 70-luvun loppupuolella. Olen asunut reilu 10 vuotta jo muualla mutta muistan Rambon (taitaa olla linnassa? linna kierre oli kova), Houtsosen veljekset (vanhemmat veljet olivat hurjempia kuin nuoremmat), Jokisessa on jotain tuttua mutten muista nyt sen tarkemmin tapausta.

Lue lisää

Olikohan tämä rambo permolta ?

maximus333 kirjoitti:

Oliko oikee nimi raimo ? Oli mua nuorempi silloin kun opetin veljeksille judoa Pettersonien vanhan ladon luona olevalla hiekkadyynilla sellanen tukeva poika siihen aikaan, kun taas veli oli laihempi liukas luikku.

Lue lisää

Rauno Mäki eli Rambo, lapsuuden ystävä päiväkotiajoilta -70 luvun alussa.

sumovaari kirjoitti:

Lutteri, Houtsoset, Maliniemet, Skriiva, Papa, Jokinen, Jimi, onhan noita ja hurjia juttuja.

Nyt ois kiva kuulla houtsosista ku ite satun olemaan houtsone :D

kuka viitsii näitä pellejä edes mainita

voivat olla vaikka kuinka kaveria ja ystävää, mutta kun tulee tärkeämmät pirskeet, ei s-kielistä apinaa kutsuta mukaan. Tietoon on kyllä tullut tapahtumat. Onko tämä sitten sitä suomenruotsalaisten sivistynyttä kulttuuria. Hammas hampaasta sano....

Velomoto ja Velomoton "Ekka" joka ruuvaili mopoja verstaalla ja myi käytettyjäkin mopoja takapihalla.

Eikös siinä City Kinon elokuva teatterinkin kohdalla sattunut moottoripyörä onnettomuus, joku Raninen olen saanut kuulla, itse en vielä silloin pyörinyt missään kun olin niin nuori, oli kuulema niin hurja mies tää Raninen, uhmas kuolemaa useinkin, olisi kiva kuulla hänestä juttuja, ehkä Chesterfield tietää tai joku muu ???.

Moottoripyöristä puheenollen, itse sain haltuuni sittemmin näitten 70 lukulaisten "Legendojen" prätkiä, äkäsiä 2 tahti pyöriä.

Sumovaari kirjoitti:

Velomoto ja Velomoton "Ekka" joka ruuvaili mopoja verstaalla ja myi käytettyjäkin mopoja takapihalla.

Eikös siinä City Kinon elokuva teatterinkin kohdalla sattunut moottoripyörä onnettomuus, joku Raninen olen saanut kuulla, itse en vielä silloin pyörinyt missään kun olin niin nuori, oli kuulema niin hurja mies tää Raninen, uhmas kuolemaa useinkin, olisi kiva kuulla hänestä juttuja, ehkä Chesterfield tietää tai joku muu ???.

Moottoripyöristä puheenollen, itse sain haltuuni sittemmin näitten 70 lukulaisten "Legendojen" prätkiä, äkäsiä 2 tahti pyöriä.

Lue lisää

muista, mihin talon kulmaan tarkalleen se pyörä osui, vaikka näinkin tapauksen mutta Raninen se kuitenkin oli(kuva kolarista ja ilmalennosta pysyy ilmeisesti hidastettuna filminä aivoissani loppuun asti).

Puolituntia ennen tapausta hän kysyi minulta, että haluaisinko kokeilla hänen pyöräänsä, kieltäydyin koska pyörässä ei toiminut jarrut, eikä kytkin.
Ajovarusteina oli farkkutakki, farkut ja puukengät ilman sukkia.
Tyttöystävä oli jättänyt hänet samana iltana aikaisemmin ja ilmeisesti hän oli ottanut vettä väkevämpää, koska haiskahti.

Pyörän merkkiä en tarkalleen muista, olisiko joku ollut Kawa 350...Tai sitten Honda 350, ehkä joku muistaa...

Itselläni ollut myös pyöriä aikaisemmin(kutistuneet ajovarusteet kyllä vieläkin löytyy kaapista;)), ehkä vielä hankin pyörän tulevaisuudessa....

Niin Ekkahan on tuttu jokaiselle pyörällä ajaneelle...

joo ja kalakauppa oli isollakadulla, lähellä hollanderin kioskia.

ostio kirjoitti:

joo ja kalakauppa oli isollakadulla, lähellä hollanderin kioskia.

Ja rönningenin leluliike isonkadun kulmas

ano hito kirjoitti:

Ja rönningenin leluliike isonkadun kulmas

ja linja-autokorjaamo keskustassa Halpahallin paikalla(sisäänajo korjaamoon Visagranden puoleiselta kadulta).
Korjaamon vasemalla puolella oli( Visagrandea vastapäätä) mökki jossa oli kahvio (Haldinin?)bussikuskeille ja muille.

Autoliike O.Rautamo, Mattsonin urheiluliikkeen kanssa samassa rakennuksessa, vaihtoautohalli hiukan alempana "rapakanaaliinpäin".
Miss Suomi Satu Östring(missi vuonna 1966) vieraili autoliikkeessä muistaakseni kerran.
Ensimmäiset keltaiset Skidoo-moottorikelkat tulivat myös jossainvaiheessa heille ja niitä tuli ihmeteltyä...

Samoin on kadonnut se vanha ruosteinen kusiputka sieltä kaupungintalon takaa,kaikkea sielläkin tapahtui..
Huomasin myös viime kesänä että tupakkatehtaan piippu oli poissa, sinne kerran humalassa tuli kiivettyä,kumma kun ei pudottu vaikka silloin oli talvi ja humalassa oltiin...

t.pisara kirjoitti:

Samoin on kadonnut se vanha ruosteinen kusiputka sieltä kaupungintalon takaa,kaikkea sielläkin tapahtui..
Huomasin myös viime kesänä että tupakkatehtaan piippu oli poissa, sinne kerran humalassa tuli kiivettyä,kumma kun ei pudottu vaikka silloin oli talvi ja humalassa oltiin...

Lue lisää

sen peltihökelmän olin jo unohtanut...Nyt kun muistelen, tuli heti mieleen se haju, joka tuntui nenässä jo useita metrejä ennen "kusiputkan" sisäänkäyntejä(sisään taisi päästä molemmilta puolilta, jos en väärin muista).

Naapuritontiltahan purettiin aikoinaan myös se Esso huoltoasema, sielläkin tuli joskus käytyä.

muistan kirjoitti:

sen peltihökelmän olin jo unohtanut...Nyt kun muistelen, tuli heti mieleen se haju, joka tuntui nenässä jo useita metrejä ennen "kusiputkan" sisäänkäyntejä(sisään taisi päästä molemmilta puolilta, jos en väärin muista).

Naapuritontiltahan purettiin aikoinaan myös se Esso huoltoasema, sielläkin tuli joskus käytyä.

Lue lisää

tavallisimmat tupakkilaadut olivat työmies fennia saimaa klubi77 näitä poltettiin holkeilla paitsi pilliklubia siinä oli holkki kiinni filttereitä ei siihen aikaan paljon ollut saimaa oli sikarinnäköisiä ruskeita pötköjä.tään päivän normien mukaan nuo tupakit varmasti kiellettäisiin välittömästi sitten oli rettigin sekoitus mistä väännettin sätkiä tai poltettiin piipussa. näitten tuppakkaaskien takakannet olivat senajan tietokoneita niihin tehtiin rakennuspiirustukset muistiinpanot laskutehtävät ja muut tärkeät jutut olihan niitä jotakin eksoottisiakin laatuja kuten boston tai cehstefild en muista mitä laatuja tehtiin pietarsaaressa mutta varmaan joku noista.
tärkein kauppa oli siihen aikaan matsonin kulmassa haldiinia vastapäätä mutta sieltä ei saanut ilman viinakorttia mitään saattaa muisti vähän pätkiä mutta ei tarvitse ottaa kaikkea tosissaan

ostio kirjoitti:

joo ja kalakauppa oli isollakadulla, lähellä hollanderin kioskia.

Ja kerran oli oikee valaskala kaupungissa kyllä me pojat ihmeteltiin kun valaan vattas käveltiin

muistan kirjoitti:

ja linja-autokorjaamo keskustassa Halpahallin paikalla(sisäänajo korjaamoon Visagranden puoleiselta kadulta).
Korjaamon vasemalla puolella oli( Visagrandea vastapäätä) mökki jossa oli kahvio (Haldinin?)bussikuskeille ja muille.

Autoliike O.Rautamo, Mattsonin urheiluliikkeen kanssa samassa rakennuksessa, vaihtoautohalli hiukan alempana "rapakanaaliinpäin".
Miss Suomi Satu Östring(missi vuonna 1966) vieraili autoliikkeessä muistaakseni kerran.
Ensimmäiset keltaiset Skidoo-moottorikelkat tulivat myös jossainvaiheessa heille ja niitä tuli ihmeteltyä...

Lue lisää

Mieleeni on hyvin jäänyt tuo kaunis Satu Östring.
Mentiin silloin välitunnilla Sokokseen missä hän oli jakelemassa nimmareitaan Oli kaunis nainen todella jopa pienen pojan mielestä.
Muistan myös että siellä oli silloin myös amerikkalaisia jojo mestareita esittelemässä temppujaan.
Nuo temput olivat vaikuttavia ja sen jälkeen alkoikin kaupungissa varsinainen jojo villitys ,suurinpiirtein samoihin aikoihin kuin "Batman kuume"

muistan kirjoitti:

sen peltihökelmän olin jo unohtanut...Nyt kun muistelen, tuli heti mieleen se haju, joka tuntui nenässä jo useita metrejä ennen "kusiputkan" sisäänkäyntejä(sisään taisi päästä molemmilta puolilta, jos en väärin muista).

Naapuritontiltahan purettiin aikoinaan myös se Esso huoltoasema, sielläkin tuli joskus käytyä.

Lue lisää

paikkahan tuo oli,usein sinne tuli sammuttua,talvellakin siellä lämmin lattia vaikka hieman kostea ,se haju kyllä tarttui vaatteisiin päiväkausiksi voi niitä aikoja

oli esplanadgrilli bäckin vieressä,göranilla metrin tiski,kawasaki 750,lähti riideltyään tyttökaverinsa kanssa torilta ja sanoi että nyt tapahtuu,suoraan rautaiseen tienreunan kylkeen,nimiä en sano rip

muistan kirjoitti:

muista, mihin talon kulmaan tarkalleen se pyörä osui, vaikka näinkin tapauksen mutta Raninen se kuitenkin oli(kuva kolarista ja ilmalennosta pysyy ilmeisesti hidastettuna filminä aivoissani loppuun asti).

Puolituntia ennen tapausta hän kysyi minulta, että haluaisinko kokeilla hänen pyöräänsä, kieltäydyin koska pyörässä ei toiminut jarrut, eikä kytkin.
Ajovarusteina oli farkkutakki, farkut ja puukengät ilman sukkia.
Tyttöystävä oli jättänyt hänet samana iltana aikaisemmin ja ilmeisesti hän oli ottanut vettä väkevämpää, koska haiskahti.

Pyörän merkkiä en tarkalleen muista, olisiko joku ollut Kawa 350...Tai sitten Honda 350, ehkä joku muistaa...

Itselläni ollut myös pyöriä aikaisemmin(kutistuneet ajovarusteet kyllä vieläkin löytyy kaapista;)), ehkä vielä hankin pyörän tulevaisuudessa....

Niin Ekkahan on tuttu jokaiselle pyörällä ajaneelle...

Lue lisää

velomoton kulmaa päästi,tie oli yksisuuntainen kumpaankin suuntaan silloin,siis kanavapuistikko,oli kawa 750 kaksitahti sininen

muistan kirjoitti:

muista, mihin talon kulmaan tarkalleen se pyörä osui, vaikka näinkin tapauksen mutta Raninen se kuitenkin oli(kuva kolarista ja ilmalennosta pysyy ilmeisesti hidastettuna filminä aivoissani loppuun asti).

Puolituntia ennen tapausta hän kysyi minulta, että haluaisinko kokeilla hänen pyöräänsä, kieltäydyin koska pyörässä ei toiminut jarrut, eikä kytkin.
Ajovarusteina oli farkkutakki, farkut ja puukengät ilman sukkia.
Tyttöystävä oli jättänyt hänet samana iltana aikaisemmin ja ilmeisesti hän oli ottanut vettä väkevämpää, koska haiskahti.

Pyörän merkkiä en tarkalleen muista, olisiko joku ollut Kawa 350...Tai sitten Honda 350, ehkä joku muistaa...

Itselläni ollut myös pyöriä aikaisemmin(kutistuneet ajovarusteet kyllä vieläkin löytyy kaapista;)), ehkä vielä hankin pyörän tulevaisuudessa....

Niin Ekkahan on tuttu jokaiselle pyörällä ajaneelle...

Lue lisää

23.8.1976 R.I.P

Olen jostain lukenut että jo 1800-luvun puolella eli aika vanha perinne on
Nythän ovat myös porvoolaiset omineet perinteen

moralisti se siellä huutelee nimimerkin takaa?

Tällaisessa aiheessa on parempi pysyä nimimerkin takana, kun kaikki ei näköjään ymmärrä tämän keskustelun todellista tarkoitusta...

Ei mielestäni ole pahalla muisteltu vaan päinvastoin jonkinlaisella arvostuksella ja haikeudella niitä harvoja persoonallisuuksia jeppiksessä.

20000

Niin , ehkä näin on tosiaan parasta.Ymmärrän täysin jos jotkut kokevat nämä muistelot liiaksi henkilökohtaisuuksiin meneviksi.Jotkut asiat vaan haluaa unohtaa.
Kiinnostavia juttuja silti ,näitä on ollut hauska lueskella ,varsinkin Chesterfieldin, jotain tuttua tuossa kirjoitustyylissä on..

Olisi ehkä viisainta, että koko Legenda-keskustelu suljettaisiin sivuston sensorin toimesta kokonaan, koska tämä menneiden kaivelu saattaa huolestuttaa monia ihmisiä. Jotta kenenkään ei tarvitsisi pelätä uusia paljastuksia, ehdotan että Legenda- keskustelu suljetaan kokonaan. Nimittäin jo kävijämäärä kertoo, että tämä juoruilu on saanut turhankin paljon huomiota ja huolenaihetta. Julkiksista tavataan medioissa puhua paljon ronskimpaankin sävyyn kuin tällä palstalla, mutta koska kyse ei ole julkkismaailmasta, ehdotan, että pannaan peli poikki kokonaan.

Omasta puolestani olin yllättynyt siitä, että myös niile jutuille, joita olen itse asiassa pitänyt lapsen mielikuvituksen tuotteena tai kaupunkilegendoina, on löydetty todellisuusvastineita. Käsittäisin, että Legenda-keskustelussa on ollut todellisten henkilökohtaisten kokemusten ohella kyse enimmäkseen lapsuudessa tai nuoruudessa kuulluista tarinoista tai juoruista, joiden todenperäisyydestä ei aina ole minkäänlaisia takeita.

Kun entisaikojen Jeppiksen elämästä on puhuttu, niin jutustelua on käyty sellaisella burleskilla tyylillä, jossa on noussut esiin paljon sopimattomiakin asioita. Ja juttujen kertomisen vietti on ihmisillä niin voimakas, että mopo saattaa valitettavasti joskus karata käsistä.

Jeppiksen todellisessa menneisyydessä tapahtuneet asiat ovat olleet sen verran villejä, että onneksi ainakin niiden kertomista on tässä keskustelussa osattu vältellä. Juuri tätä tarkoitin sillä, kun sanoin ettei ole päästy vielä edes alkuun.

Chesterfield kirjoitti:

Olisi ehkä viisainta, että koko Legenda-keskustelu suljettaisiin sivuston sensorin toimesta kokonaan, koska tämä menneiden kaivelu saattaa huolestuttaa monia ihmisiä. Jotta kenenkään ei tarvitsisi pelätä uusia paljastuksia, ehdotan että Legenda- keskustelu suljetaan kokonaan. Nimittäin jo kävijämäärä kertoo, että tämä juoruilu on saanut turhankin paljon huomiota ja huolenaihetta. Julkiksista tavataan medioissa puhua paljon ronskimpaankin sävyyn kuin tällä palstalla, mutta koska kyse ei ole julkkismaailmasta, ehdotan, että pannaan peli poikki kokonaan.

Omasta puolestani olin yllättynyt siitä, että myös niile jutuille, joita olen itse asiassa pitänyt lapsen mielikuvituksen tuotteena tai kaupunkilegendoina, on löydetty todellisuusvastineita. Käsittäisin, että Legenda-keskustelussa on ollut todellisten henkilökohtaisten kokemusten ohella kyse enimmäkseen lapsuudessa tai nuoruudessa kuulluista tarinoista tai juoruista, joiden todenperäisyydestä ei aina ole minkäänlaisia takeita.

Kun entisaikojen Jeppiksen elämästä on puhuttu, niin jutustelua on käyty sellaisella burleskilla tyylillä, jossa on noussut esiin paljon sopimattomiakin asioita. Ja juttujen kertomisen vietti on ihmisillä niin voimakas, että mopo saattaa valitettavasti joskus karata käsistä.

Jeppiksen todellisessa menneisyydessä tapahtuneet asiat ovat olleet sen verran villejä, että onneksi ainakin niiden kertomista on tässä keskustelussa osattu vältellä. Juuri tätä tarkoitin sillä, kun sanoin ettei ole päästy vielä edes alkuun.

Lue lisää

Tätä mainiota Jeppis legenda keskustelua..
Jatkakaa hyvät ihmiset vain sitä tarinointia, mutta ilman nimiä..

nimessä lopettako kirjoitti:

Tätä mainiota Jeppis legenda keskustelua..
Jatkakaa hyvät ihmiset vain sitä tarinointia, mutta ilman nimiä..

Sanoisin silti painokkaasti, että varminta olisi sulkea keskustelu kokonaan. En puhu nyt omasta puolestani. Voimme itse antaa lupauksen siitä, että emme käytä oikeita nimiä tai loukkaa ihmisiä jatkossa, mutta toisista emme voi mennä takuuseen. Joku saattaa muistaa millä hetkellä tahansa menneisyydestä asian, jonka paljastaminen saattaa aiheuttaa mielipahaa.

Tämä keskustelun perusteella on jo käynyt ilmi, miten paljon ihmisiä kiinnostaa enemmän juttujen kytkökset todellisuuteen ja oikeisiin henkilöihin nimeltä mainiten kuin se, miten tämän muistelemisen kautta koitamme hahmottaa omaa elämäämme ja luoda sille merkityksiä. Olenkin ihmetellyt miksi monilla on ollut niin kiire liittää oikeita nimiä esimerkiksi minun kertomieni juttujen, ja myös toisten kertomien juttujen perään (tarkoitan niitä alatyylisimpiä juttuja), vaikka niissä esiintyneet henkilöt on koottu mahdollisesti useammankin henkilön palasista, tai jotka saattavat olla lasten mielikuvituksellisessaan sepittämien juttujen tuoteitta, tai joissa on suoraa viittaussuhdetta yritetty peitellä ja asettaa epäilyksenalaiseksi. Näin ollen tämän kokemuksen pohjalta sanoisin, ettei kannata enää jatkaa.

Yritän valaista tarkoituksiani tämän todellisuusvastaavuuden väheksynnän suhteen esimerkillä legendalla Lallista, joka kertoo siitä, mitä tapahtui, kun Lalli löi Köyliön järven jäällä Pyhää Henrikkiä kirveellä päähän. Lalli-legendan, kuten myös monien muidenkin legendojen kannalta, on täysin epäolleellista, kertooko se historiallisessa todellisuudessa tapahtuneesta tositapahtumasta. Legendoilla on merkitystä vain siksi, että niillä on itse tarinoina meille jokin merkitys, vaikka sitä oliskin joskus vaikea tulkita esiin. Lallin legenda kertoo meille jotain suomalaisuudesta, vaikka suurella todennäköisyydellä tiedetäänkin, että tapausta ei ole koskaan edes sattunut. Vai onko? Ehkäpä kiinnostavaa tässä legendassa on juuri tämä epävarmuus ja vaaran ilmapiiri, joka siihen liittyy. En tiedä havainnollistiko tämä esimerkki yhtään tarkoituksiani. Asia on ehkä hyvin vaikeasti ymmärrettävä.

Joka tapauksessa itse näkisin tämän keskustelun tarkoituksena valaista jotain oleellista jeppisläisyydestä. Vaikka pakinointini esimerkiksi Stockmanista Jeppiksessä olisi puhdasta legendaa ja vaikka se ei perustuisikaan faktoihin, väittäisin, että se kiteyttää jotain oleellista jeppisläisyydestä ainakin yhdestä näkökulmasta.

Mutta keskustelun kuluessa nousi esiin ihan tahattomasti joitakin nimiä myös ikävissä yhteyksissä. Ei voi etukäteen tietää, miten kullekin on käynyt. Siksi ei kannata edes liikaa menneisyyden asioista kysellä. Itse en olisi kysellyt, jos olisin tiennyt. Niinpä pahoittelen vielä tapahtunutta.

Kun piru pääsee pullosta, on sitä vaikea saada pulloon takaisin. Tämä näkyy jo muutamissa tuoreissa kommenteissa, joissa puhutaan jo ihan näkkikioskijono- tai kapakkatappeluista tämän asian tiimoilta. Tarkoitus ei ollut missään nimessä aiheuttaa suurempia mellakoita.

Jokunen määrä viestejä onkin jo poistettu. Ainakin allekirjoittanut on itsekin pyrkinyt vaikuttamaan tähän asiaan omalla panoksellaan.

Chesterfield kirjoitti:

Sanoisin silti painokkaasti, että varminta olisi sulkea keskustelu kokonaan. En puhu nyt omasta puolestani. Voimme itse antaa lupauksen siitä, että emme käytä oikeita nimiä tai loukkaa ihmisiä jatkossa, mutta toisista emme voi mennä takuuseen. Joku saattaa muistaa millä hetkellä tahansa menneisyydestä asian, jonka paljastaminen saattaa aiheuttaa mielipahaa.

Tämä keskustelun perusteella on jo käynyt ilmi, miten paljon ihmisiä kiinnostaa enemmän juttujen kytkökset todellisuuteen ja oikeisiin henkilöihin nimeltä mainiten kuin se, miten tämän muistelemisen kautta koitamme hahmottaa omaa elämäämme ja luoda sille merkityksiä. Olenkin ihmetellyt miksi monilla on ollut niin kiire liittää oikeita nimiä esimerkiksi minun kertomieni juttujen, ja myös toisten kertomien juttujen perään (tarkoitan niitä alatyylisimpiä juttuja), vaikka niissä esiintyneet henkilöt on koottu mahdollisesti useammankin henkilön palasista, tai jotka saattavat olla lasten mielikuvituksellisessaan sepittämien juttujen tuoteitta, tai joissa on suoraa viittaussuhdetta yritetty peitellä ja asettaa epäilyksenalaiseksi. Näin ollen tämän kokemuksen pohjalta sanoisin, ettei kannata enää jatkaa.

Yritän valaista tarkoituksiani tämän todellisuusvastaavuuden väheksynnän suhteen esimerkillä legendalla Lallista, joka kertoo siitä, mitä tapahtui, kun Lalli löi Köyliön järven jäällä Pyhää Henrikkiä kirveellä päähän. Lalli-legendan, kuten myös monien muidenkin legendojen kannalta, on täysin epäolleellista, kertooko se historiallisessa todellisuudessa tapahtuneesta tositapahtumasta. Legendoilla on merkitystä vain siksi, että niillä on itse tarinoina meille jokin merkitys, vaikka sitä oliskin joskus vaikea tulkita esiin. Lallin legenda kertoo meille jotain suomalaisuudesta, vaikka suurella todennäköisyydellä tiedetäänkin, että tapausta ei ole koskaan edes sattunut. Vai onko? Ehkäpä kiinnostavaa tässä legendassa on juuri tämä epävarmuus ja vaaran ilmapiiri, joka siihen liittyy. En tiedä havainnollistiko tämä esimerkki yhtään tarkoituksiani. Asia on ehkä hyvin vaikeasti ymmärrettävä.

Joka tapauksessa itse näkisin tämän keskustelun tarkoituksena valaista jotain oleellista jeppisläisyydestä. Vaikka pakinointini esimerkiksi Stockmanista Jeppiksessä olisi puhdasta legendaa ja vaikka se ei perustuisikaan faktoihin, väittäisin, että se kiteyttää jotain oleellista jeppisläisyydestä ainakin yhdestä näkökulmasta.

Mutta keskustelun kuluessa nousi esiin ihan tahattomasti joitakin nimiä myös ikävissä yhteyksissä. Ei voi etukäteen tietää, miten kullekin on käynyt. Siksi ei kannata edes liikaa menneisyyden asioista kysellä. Itse en olisi kysellyt, jos olisin tiennyt. Niinpä pahoittelen vielä tapahtunutta.

Kun piru pääsee pullosta, on sitä vaikea saada pulloon takaisin. Tämä näkyy jo muutamissa tuoreissa kommenteissa, joissa puhutaan jo ihan näkkikioskijono- tai kapakkatappeluista tämän asian tiimoilta. Tarkoitus ei ollut missään nimessä aiheuttaa suurempia mellakoita.

Jokunen määrä viestejä onkin jo poistettu. Ainakin allekirjoittanut on itsekin pyrkinyt vaikuttamaan tähän asiaan omalla panoksellaan.

Lue lisää

Sumovaari täällä, olen joululomalla ja nyt vaan hätäisesti ehdin katsoa viestejä ?
En ehdi niihin perehtyä nyt niin syvällisesti, haluun vaan sanoa että ketään ei olla ainakaan meidän perushahmojen jutusteluitten tarinoitten takia haluttu loukata eikä ketään provosoida heittään löylyä kiukaaseen saadakseen "skandaaleja" ja ihmismassoja tänne lukemaan, vaan oma tarkoitukseni, kuten myös huumorimiehenä tunnettuna ajattelin muistella hauskoja tarinoita, olen pienissä jouluskönissä, mutta palaan asiaan, tosiaan anteeksi jos olen jotain loukannut, myös omasta puolestani, HYVÄÄ VUODEN ALKUA

Sumovaari kirjoitti:

Sumovaari täällä, olen joululomalla ja nyt vaan hätäisesti ehdin katsoa viestejä ?
En ehdi niihin perehtyä nyt niin syvällisesti, haluun vaan sanoa että ketään ei olla ainakaan meidän perushahmojen jutusteluitten tarinoitten takia haluttu loukata eikä ketään provosoida heittään löylyä kiukaaseen saadakseen "skandaaleja" ja ihmismassoja tänne lukemaan, vaan oma tarkoitukseni, kuten myös huumorimiehenä tunnettuna ajattelin muistella hauskoja tarinoita, olen pienissä jouluskönissä, mutta palaan asiaan, tosiaan anteeksi jos olen jotain loukannut, myös omasta puolestani, HYVÄÄ VUODEN ALKUA

Lue lisää

oon asunu kauan pois sieltä ja noista legendoista tunsin ja muistin heti VILIKKU MAXIN,,,houtsoset rambon lutterin petterssonin saarisen kentsun kaikki oli näkötuttuja ja svartsin henkka puuttui niil oli kopla jos oli saarinen kentsu pettersonikin sit oli se joka asu jakoloosassa ja oli niitten kans,ja kävi salilla se tapsan velitoiviaisen pekka joo,,ne oli yhes ja ponkka oli ja meni,ikävä tapahtuma oli se kentsun ja jukan poismeno muistan aina kun se kentsu lauloi korkeella äänellään aikaan sinikellojen,,paula koivuniemen laulua,eikä nää sillesä ollut mitään kuuluisia hyvyydestään mut tuttuja kasvoja jos jaotain tapahtu,,kaikki oli miehii ketä tulis naisista mieleen mul tulee sandberg tyttö ja se hiivan nainen sariko se oli,,virpi

Täältähän on poistettu suurin osa viesteistä?
Miksi?

_Lassie_ kirjoitti:

Täältähän on poistettu suurin osa viesteistä?
Miksi?

Toivottavasti saa sensuurilehmä peräpukamat.

_Lassie_ kirjoitti:

Täältähän on poistettu suurin osa viesteistä?
Miksi?

Taisi tulla liian arkaluontoisia asioita esille, kaikillahan on jonkinlainen luuranko kaapissa
Chessekin lopetti jutustelun kokonaan, samoin samovuuri,ainoat jotka täällä jotain kirjotteli
muuten tuntuu sivusto ihmisiä kiinostavan yli 13000 kävijää ei voi olla väärässä...

t.pisara kirjoitti:

Taisi tulla liian arkaluontoisia asioita esille, kaikillahan on jonkinlainen luuranko kaapissa
Chessekin lopetti jutustelun kokonaan, samoin samovuuri,ainoat jotka täällä jotain kirjotteli
muuten tuntuu sivusto ihmisiä kiinostavan yli 13000 kävijää ei voi olla väärässä...

Lue lisää

En todellakaan ole lopettanut, mutta olen niin turhautunut kun ei ole sellaisia luettavia juttuja, vaan tällaisia kommentteja, JOO SE OLI SE TYYPPI. KERRAN OLI YKSD MIES KANS, EN MUISTA SEN NIMEÄ, MUTTA OLI SE MIES jne...., Cheste oli älykäs ja verbaalinen, petyin hieman hänen arkuutensa, turhaan näistä nyt tarvii luikkia pöydän alle jos vähän sensuroidan, miksi just legendoja sensuroidaan, katsokaa muita viestejä.

Sumovaari kirjoitti:

En todellakaan ole lopettanut, mutta olen niin turhautunut kun ei ole sellaisia luettavia juttuja, vaan tällaisia kommentteja, JOO SE OLI SE TYYPPI. KERRAN OLI YKSD MIES KANS, EN MUISTA SEN NIMEÄ, MUTTA OLI SE MIES jne...., Cheste oli älykäs ja verbaalinen, petyin hieman hänen arkuutensa, turhaan näistä nyt tarvii luikkia pöydän alle jos vähän sensuroidan, miksi just legendoja sensuroidaan, katsokaa muita viestejä.

Lue lisää

Tähän legendojen kaartiin kuuluu mielestäni myös ehdottomasti tämä aikoinaan jossain TV-ohjelmassa Suomen karvaisimmaksi mieheksi valittu kaveri.Nimeään lienee turhaa mainita,kaikki hänet tunsivat,aivan hulvaton jutunkertoja ja hauskanpitäjä joka monen muun tavoin poistui aivan liian varhain keskuudestamme.

mini10 kirjoitti:

Tähän legendojen kaartiin kuuluu mielestäni myös ehdottomasti tämä aikoinaan jossain TV-ohjelmassa Suomen karvaisimmaksi mieheksi valittu kaveri.Nimeään lienee turhaa mainita,kaikki hänet tunsivat,aivan hulvaton jutunkertoja ja hauskanpitäjä joka monen muun tavoin poistui aivan liian varhain keskuudestamme.

Lue lisää

Niin ja samaa kastiin kuuluu myös imitaattori Fona, upeineen lauluäänineen ja näyttelijä lahjoineen.

Sumovaari kirjoitti:

En todellakaan ole lopettanut, mutta olen niin turhautunut kun ei ole sellaisia luettavia juttuja, vaan tällaisia kommentteja, JOO SE OLI SE TYYPPI. KERRAN OLI YKSD MIES KANS, EN MUISTA SEN NIMEÄ, MUTTA OLI SE MIES jne...., Cheste oli älykäs ja verbaalinen, petyin hieman hänen arkuutensa, turhaan näistä nyt tarvii luikkia pöydän alle jos vähän sensuroidan, miksi just legendoja sensuroidaan, katsokaa muita viestejä.

Lue lisää

Mikähän hänet säikäytti?Tunnistiko joku miehen?Koska ei tuntenut vidoqia, ei hän pyörinyt ihan samaan aikaan samoissa piireissä kuin minä
kirjoitustyylin perusteella hän on joko toimittaja tai kirjailija..

_Lassie_ kirjoitti:

Täältähän on poistettu suurin osa viesteistä?
Miksi?

Ei näin vanhoista asioista enää pitäis kenenkään ottaa itteensä
olis muuten mukava jos joku vanhemmista vai sanotaanko naisista parhaimmassa iässään kirjoittelis tänne muistojaan olihan niitä siihen aikaan jengeissä mukana paljon tyttöjäkin
sais vähän sitä naisnäkökulmaakin

_Lassie_ kirjoitti:

Täältähän on poistettu suurin osa viesteistä?
Miksi?

en ymmarra mita pahaa noisa vieteissa oli olen asunu kanadas kauan on aina hauskaa lukea noista ajoista itse muutin pois jo 75

_Lassie_ kirjoitti:

Täältähän on poistettu suurin osa viesteistä?
Miksi?

Ihmetyttää että kaikki nuo kouluja ja opettajia koskevat viestit poistettiin.Kai kaupungin hv-kerho ei tykännyt jutuista.
Tuskin nnuo kouluaikojen legendaariset opettajat mieltään pahoittaisivat näitä juttuja lukiessaan..ehkä enemmänkin nuo lukuisat koulukiusatut oppilaat

Sumovaari kirjoitti:

Sumovaari täällä, olen joululomalla ja nyt vaan hätäisesti ehdin katsoa viestejä ?
En ehdi niihin perehtyä nyt niin syvällisesti, haluun vaan sanoa että ketään ei olla ainakaan meidän perushahmojen jutusteluitten tarinoitten takia haluttu loukata eikä ketään provosoida heittään löylyä kiukaaseen saadakseen "skandaaleja" ja ihmismassoja tänne lukemaan, vaan oma tarkoitukseni, kuten myös huumorimiehenä tunnettuna ajattelin muistella hauskoja tarinoita, olen pienissä jouluskönissä, mutta palaan asiaan, tosiaan anteeksi jos olen jotain loukannut, myös omasta puolestani, HYVÄÄ VUODEN ALKUA

Lue lisää

Ovat kadonneet nuo katujen sankarit,Cheste ja Sumovaari? Lienevätkö meneet muiden legendojen tietä--?
Aika on kumma ilmiö vai onko sitä ollenkaan

pisaran topi kirjoitti:

Ovat kadonneet nuo katujen sankarit,Cheste ja Sumovaari? Lienevätkö meneet muiden legendojen tietä--?
Aika on kumma ilmiö vai onko sitä ollenkaan

Sumovaari ilmottautuu olevans elävien kirjoissa vielä ja suunittelee printtaavansa ulos nämä sivut ja katsoo mitä sitten tekis niillä, karsin turhat pois, aivan uskomattoman hienoja juttuja, tiedä vaikka kirjaa alkais työstää

se nimi ollu JARO?

ha ha ha ha, arvasinhan minä, kauan oli cheste hiljaa ja kun isku naamaan tuli kunnon verbaalinen purkaus sieltä, hihihihih kun nauran täällä.
Kerrot niin hyvin ja aistikkaasti nuo juttusi että joka lauseen kohdalla näin nämä henkilöt fiktiivisenä ja pystyin näkemään sen kun filminä ja nauraa kikatan (työkaverit katsoo), juuri tyypillistä Chesteä tuo inho noita Japalaisia kohtaan (jalkapalloilijoita) aivottomia voimailijita kohtaan:)), tiesinhän minä että keräät rohkeutesi ja sehän tulikin sieltä sitten kunnolla, olet varmaan tuskissasi yrittänyt olla pysymättä pois täältä, mutta onneksi et sitä tehnyt:)))), nyt tosin vähän etoo kun tosiaan tuli ne imelät maalais ruotsalais munsalalaiset mieleen, he ilmeisesti kopioivat ruotsalaisia raggareita, taaksepäin kammatut hiukset, viikset, valkoinen kauluspaita nappi auki, sekä nämä kuuluisat munsala liivit (nahkaliivit)

Noita viiksivallujahan siellä riitti,itsellänikin oli kauan sellaiset ja tunnistan silloisen itseni noista burt reynolds wanna beistäkin..kerran mua jopa haukuttiin burtiksi ja toisen kerran sheriffi mc cloudiksi ;toisilla toi murrosikä kestää niin kauan ...tuo tilanne kipparissa kuulostaa hyvin tutulta , noita känniääliöitä siellä piisas

sumovaari kirjoitti:

ha ha ha ha, arvasinhan minä, kauan oli cheste hiljaa ja kun isku naamaan tuli kunnon verbaalinen purkaus sieltä, hihihihih kun nauran täällä.
Kerrot niin hyvin ja aistikkaasti nuo juttusi että joka lauseen kohdalla näin nämä henkilöt fiktiivisenä ja pystyin näkemään sen kun filminä ja nauraa kikatan (työkaverit katsoo), juuri tyypillistä Chesteä tuo inho noita Japalaisia kohtaan (jalkapalloilijoita) aivottomia voimailijita kohtaan:)), tiesinhän minä että keräät rohkeutesi ja sehän tulikin sieltä sitten kunnolla, olet varmaan tuskissasi yrittänyt olla pysymättä pois täältä, mutta onneksi et sitä tehnyt:)))), nyt tosin vähän etoo kun tosiaan tuli ne imelät maalais ruotsalais munsalalaiset mieleen, he ilmeisesti kopioivat ruotsalaisia raggareita, taaksepäin kammatut hiukset, viikset, valkoinen kauluspaita nappi auki, sekä nämä kuuluisat munsala liivit (nahkaliivit)

Lue lisää

Oli todellakin hauska taas saada lukea värikästä ja hyvin kirjoitettua tekstiä niiden kaikkien muutaman lauseen tökköviestien sijaan.
Jaan itsekin chesten kanssa tuon vastenmielisyyden jalkapalloilua ja palloilijoita kohtaan.
Onhan se toki urheilua mutta jeppiksessä siitä on tullut suorastaan uskontoon verrattava kultti
Joka kapakassa on näitä japa-uskovaisia ja eipä ole helpompaa saada aikaan tappelusta kuin sanomalla ettei kyseinen laji vois vähempää kiinnostaa
Aikoinaan kun vielä asuin kaupungissa tunsin monia näitä palloilijoita ja voin vain todeta ettei jalkapallon pelaaminen ainakaan vähennä agressiivisuutta päinvastoin
No kukin tulkoon onnelliseksi uskollaan kunhan ei tuputa sitä muille ja toivon mukaan nykyisin jeppiksessä harrastetaan muitakin lajeja kuin potkupalloa

Kipparissa en niin paljon tullut käyneeksi,joskus 80-luvulla kai viimeksi
Sellainen kuva jäi ettei se ole paikka minne voisi mennä rauhallisesti iltaa istumaan
Silloin kun vielä kävin siellä törmäsin usein entisiin kavereihini ja usein niihin jotka vaihteeksi olivat vapaalla jalalla
Paikassa oli paras istua selkä seinää vastaan ja välttää katsekontaktia näitten kovanaamojen kanssa
Olikohan sen edeltäjä nimeltään Bub Jack tai jotain,sieltä on paljon mukavammat muistot
silloin istuttiin isossa porukassa juttelemassa ,tai heiteltiin tikkaa ja pelattiin biljardia, toki myös väännettiin kättä ja iskettiin naisia eli tuollaista normaalia nuorten miesten toimintaa mutta en todellakaan muista sieltä sellaista ahdistavaa ja pelonsekaisen uhon täyttämää ilmapiiriä joka tuntui aina vallitsevan kipparissa

lordijimi kirjoitti:

Kipparissa en niin paljon tullut käyneeksi,joskus 80-luvulla kai viimeksi
Sellainen kuva jäi ettei se ole paikka minne voisi mennä rauhallisesti iltaa istumaan
Silloin kun vielä kävin siellä törmäsin usein entisiin kavereihini ja usein niihin jotka vaihteeksi olivat vapaalla jalalla
Paikassa oli paras istua selkä seinää vastaan ja välttää katsekontaktia näitten kovanaamojen kanssa
Olikohan sen edeltäjä nimeltään Bub Jack tai jotain,sieltä on paljon mukavammat muistot
silloin istuttiin isossa porukassa juttelemassa ,tai heiteltiin tikkaa ja pelattiin biljardia, toki myös väännettiin kättä ja iskettiin naisia eli tuollaista normaalia nuorten miesten toimintaa mutta en todellakaan muista sieltä sellaista ahdistavaa ja pelonsekaisen uhon täyttämää ilmapiiriä joka tuntui aina vallitsevan kipparissa

Lue lisää

Kuulunkohan minä sitten näihin koviksiin ??? no tuskin, mutta Kippari oli kyllä mun mielestäni yks niitä parhaimpia paikkoja minun aikanani, no olinhan nuori ja villi.
En tiedä mikä siinä sitten oli, ei mulla ainakaan mitään ongelmia ollut siellä koskaan, tosin olihan siellä kaiken näköistä renttua.
Kippari oli kyllä mulle yleensä sellainen vauhdinhaku paikka, eli krapulaaa sinne menin paranteleen yleensä ja sieltä sitten kuski autoon ja äkkiä pois jeppiksestä, kokkolaaan, vaasaan tai viikonloppureissuun Tampereelle, turkuun tai hesaan ja ne reissut olikin villejä ja tapahtumarikkaita :)
Kipparissahan oli 2 tunnettua pokea, Putte ja Nisse, Putte suomalainen ja Nisse ruotsalainen, kumpikin "psykologeja" (vanhan ajan pokeja).
Kipparista muistan erityisesti sen kun ekaa kerran saatiin varmaan stripparia jeppikseen, muistan kun perhosia oli vatsassa kun odoteltiin tätä kaunotarta, liput olivat loppuunmyytyjä, sinne olivat jeppiksen ukkomiehet eksyneet tulitikkujen ostosreissulta, ja kaikkein innokkaimman "fanin" muistan myös, tämä melkein 200 kiloinen poikanen joka oli myös jääkiekkojoukkueessa kuulema maalivahtinakin (ruotsalainen), niin hän löi tuolin suoraan esiintymisarenaan laitaan seisoon ja otti aitiopaikan näin itselleen ja kun tämä kaunokainen sitten alkoi strippaan niin olisittepa nähneet tämän miehen kun kaunokainen heitti lopuksi pikkuhousunsa poikasen eteen, niin ketterästi poikanen ÄKKIÄ noukki ne lattialta ja häpeilemättä kaikkien läsnä työnsi ne silmät kiiluen omaan nenäänsä vasten, eikö tosiaan käyttääkseen sitä nenäliinana :)))).
Niin ja olihan siellä bändejäkin sitten välillä, mielestäni kipparin täytyi menestyä aika hyvin, eli itselläni jäi hyviä muistoja siitä, ainakin verrattuna näihin nykyisiin juottoloihin.

lordijimi kirjoitti:

Oli todellakin hauska taas saada lukea värikästä ja hyvin kirjoitettua tekstiä niiden kaikkien muutaman lauseen tökköviestien sijaan.
Jaan itsekin chesten kanssa tuon vastenmielisyyden jalkapalloilua ja palloilijoita kohtaan.
Onhan se toki urheilua mutta jeppiksessä siitä on tullut suorastaan uskontoon verrattava kultti
Joka kapakassa on näitä japa-uskovaisia ja eipä ole helpompaa saada aikaan tappelusta kuin sanomalla ettei kyseinen laji vois vähempää kiinnostaa
Aikoinaan kun vielä asuin kaupungissa tunsin monia näitä palloilijoita ja voin vain todeta ettei jalkapallon pelaaminen ainakaan vähennä agressiivisuutta päinvastoin
No kukin tulkoon onnelliseksi uskollaan kunhan ei tuputa sitä muille ja toivon mukaan nykyisin jeppiksessä harrastetaan muitakin lajeja kuin potkupalloa

Lue lisää

Kirjoittaa paukutin edellisen tekstini tahallisen monimielisesti. Latasin siihen monia piiloviestejä, joita varmaankaan ei aivan heti huomaa, ja samalla tulin sanoneeksi ennemmän kuin alun perin oli tarkoitus. Joten tulkinta on vapaa. Ja kiitos hyvistä kommenteista! Ne ovat aina oikeita, koska jokaisella on lupa käsittää asiat omalla tavallaan.

Australialaista punkkua ja tsekkiläistä olutta nauttineena pyydän anteeksi jo etukäteen ilmaisun epätarkkuutta ja kirjoitusvirheitä. Mutta haluaisin näin perjantai-illan ratoksi kuitenkin lisätä viestiini sivuhuomautuksena sen, että purkaukseni ei ollut suunnattu ensisijaisesti jalkapalloa tai jalkapalloilijoita vastaan. En vihaa jalkapalloa. Päinvastoin, se on hieno laji. Itse asiassa rakastan jalkapalloa; oikeassa jalkapallossa on intohimoa ja suuruutta.

Oikeastaan jalkapalloilijat esiintyivät tarinassani vain täysin mitättöminä sivuhenkilöinä. Mutta lukijat ovat löytäneet oikean jyvän sikäli, että olen ikään kuin itsekin tiedostamattani puhunut japalaisuudesta, joka ei ole millään muotoa kovin hieno tai urheilullinen piirre. Tästä kertoo esimerkiksi se, että eräs jo edes mennyt ystäväni tapasi käydä Japan matseissa sen takia, että hän halusi kunka nämä tyypit haukkuvat kentällä ruokottomalla tavalla sekä oman joukkueensa että vastapuolen pelaajia. Hän kävi katsomassa näitä pelejä - masokisti kun oli - vain siitä syystä, että hän halusi nähdä ja kokea sen, kuinka alas ihminen ja urheilu voi todella painua.

Aivan samalla tavalla myös minulle tämä japalaisuus edustaa ihmisyyden kaikkein matalinta tasoa. Sille vetää vertoja Jeppiksessä vain sen lajin seilorikulttuuri, joka perustuu vain ja ainostaan poseraamiselle, joka on kokonaan vain vittumaisen näköisenä olemista. Tarkoitan tässä näitä autolauttaseiloreita, jotka ovat eläneet koko elämänsä maissa ja haluavat esittää yhtä ja samaa roolia, jossa he ovat ikään kuin´turpaan vetäjiä ja kovia naistenmiehiä. Itse ihmettelen, että kuinka on edes mahdollista, että kukaan (ts. naiset) - tai edes he itse - voivat ottaa itsensä vakavasti.

Cheste kirjoitti:

Kirjoittaa paukutin edellisen tekstini tahallisen monimielisesti. Latasin siihen monia piiloviestejä, joita varmaankaan ei aivan heti huomaa, ja samalla tulin sanoneeksi ennemmän kuin alun perin oli tarkoitus. Joten tulkinta on vapaa. Ja kiitos hyvistä kommenteista! Ne ovat aina oikeita, koska jokaisella on lupa käsittää asiat omalla tavallaan.

Australialaista punkkua ja tsekkiläistä olutta nauttineena pyydän anteeksi jo etukäteen ilmaisun epätarkkuutta ja kirjoitusvirheitä. Mutta haluaisin näin perjantai-illan ratoksi kuitenkin lisätä viestiini sivuhuomautuksena sen, että purkaukseni ei ollut suunnattu ensisijaisesti jalkapalloa tai jalkapalloilijoita vastaan. En vihaa jalkapalloa. Päinvastoin, se on hieno laji. Itse asiassa rakastan jalkapalloa; oikeassa jalkapallossa on intohimoa ja suuruutta.

Oikeastaan jalkapalloilijat esiintyivät tarinassani vain täysin mitättöminä sivuhenkilöinä. Mutta lukijat ovat löytäneet oikean jyvän sikäli, että olen ikään kuin itsekin tiedostamattani puhunut japalaisuudesta, joka ei ole millään muotoa kovin hieno tai urheilullinen piirre. Tästä kertoo esimerkiksi se, että eräs jo edes mennyt ystäväni tapasi käydä Japan matseissa sen takia, että hän halusi kunka nämä tyypit haukkuvat kentällä ruokottomalla tavalla sekä oman joukkueensa että vastapuolen pelaajia. Hän kävi katsomassa näitä pelejä - masokisti kun oli - vain siitä syystä, että hän halusi nähdä ja kokea sen, kuinka alas ihminen ja urheilu voi todella painua.

Aivan samalla tavalla myös minulle tämä japalaisuus edustaa ihmisyyden kaikkein matalinta tasoa. Sille vetää vertoja Jeppiksessä vain sen lajin seilorikulttuuri, joka perustuu vain ja ainostaan poseraamiselle, joka on kokonaan vain vittumaisen näköisenä olemista. Tarkoitan tässä näitä autolauttaseiloreita, jotka ovat eläneet koko elämänsä maissa ja haluavat esittää yhtä ja samaa roolia, jossa he ovat ikään kuin´turpaan vetäjiä ja kovia naistenmiehiä. Itse ihmettelen, että kuinka on edes mahdollista, että kukaan (ts. naiset) - tai edes he itse - voivat ottaa itsensä vakavasti.

Lue lisää

Jalkapallosta jeppiksessä olen samaa mieltä,mutta noista autolauttaseiloreista en
Ainakin vielä 70-luvulla suurin osa noista seiloreista oli ihan oikeita merimehiä jotka olivat seilanneet muuallakin kuin näissä pyykkivesissä
Toki varmaan on niitäkin jotka ovat ajaneet pelkästään jeppiksen ja uumajan skellefteå väliäkin enkä pidä sitäkään minään halveksittavana duunina vaan se on jopa kovempaa ja stressaavampaa kuin pidemmillä linjoilla
naisiahan matkustajalaivoilla saa jos on vähänkin miehen näköinen ja kokoinen, merimiehethän on tunnetusti erimiehiä..ymmärrettävästi tällainen herättää ns maakravuissa jonkin verran kateutta..

t.pisara kirjoitti:

Jalkapallosta jeppiksessä olen samaa mieltä,mutta noista autolauttaseiloreista en
Ainakin vielä 70-luvulla suurin osa noista seiloreista oli ihan oikeita merimehiä jotka olivat seilanneet muuallakin kuin näissä pyykkivesissä
Toki varmaan on niitäkin jotka ovat ajaneet pelkästään jeppiksen ja uumajan skellefteå väliäkin enkä pidä sitäkään minään halveksittavana duunina vaan se on jopa kovempaa ja stressaavampaa kuin pidemmillä linjoilla
naisiahan matkustajalaivoilla saa jos on vähänkin miehen näköinen ja kokoinen, merimiehethän on tunnetusti erimiehiä..ymmärrettävästi tällainen herättää ns maakravuissa jonkin verran kateutta..

Lue lisää

Voi olla, että saatoin sanoa edellisessä viestissäni kyseisen ammattikunnan edustajista turhan ilkeästi. Tein ehkä turhan äkkijyrjän yleistyksen muutamien yksittäistapauksista saamieni kokemusten perusteella. Olen törmännyt tähän "erimiehisyyteen" kuitenkin tavalla, joka on saanut minut joskus kiristelemään hampaitani, joten totta on myös toinekin puoli.

Mutta kuoleva ammattikunta on tämä seiloritkin - kuten myös monet muut ammattikunnat tässä maassa -joten ei ehkä pitäisi puhua pahaa kuolleista ja menneistä asioista.

Sumovaari kirjoitti:

Kuulunkohan minä sitten näihin koviksiin ??? no tuskin, mutta Kippari oli kyllä mun mielestäni yks niitä parhaimpia paikkoja minun aikanani, no olinhan nuori ja villi.
En tiedä mikä siinä sitten oli, ei mulla ainakaan mitään ongelmia ollut siellä koskaan, tosin olihan siellä kaiken näköistä renttua.
Kippari oli kyllä mulle yleensä sellainen vauhdinhaku paikka, eli krapulaaa sinne menin paranteleen yleensä ja sieltä sitten kuski autoon ja äkkiä pois jeppiksestä, kokkolaaan, vaasaan tai viikonloppureissuun Tampereelle, turkuun tai hesaan ja ne reissut olikin villejä ja tapahtumarikkaita :)
Kipparissahan oli 2 tunnettua pokea, Putte ja Nisse, Putte suomalainen ja Nisse ruotsalainen, kumpikin "psykologeja" (vanhan ajan pokeja).
Kipparista muistan erityisesti sen kun ekaa kerran saatiin varmaan stripparia jeppikseen, muistan kun perhosia oli vatsassa kun odoteltiin tätä kaunotarta, liput olivat loppuunmyytyjä, sinne olivat jeppiksen ukkomiehet eksyneet tulitikkujen ostosreissulta, ja kaikkein innokkaimman "fanin" muistan myös, tämä melkein 200 kiloinen poikanen joka oli myös jääkiekkojoukkueessa kuulema maalivahtinakin (ruotsalainen), niin hän löi tuolin suoraan esiintymisarenaan laitaan seisoon ja otti aitiopaikan näin itselleen ja kun tämä kaunokainen sitten alkoi strippaan niin olisittepa nähneet tämän miehen kun kaunokainen heitti lopuksi pikkuhousunsa poikasen eteen, niin ketterästi poikanen ÄKKIÄ noukki ne lattialta ja häpeilemättä kaikkien läsnä työnsi ne silmät kiiluen omaan nenäänsä vasten, eikö tosiaan käyttääkseen sitä nenäliinana :)))).
Niin ja olihan siellä bändejäkin sitten välillä, mielestäni kipparin täytyi menestyä aika hyvin, eli itselläni jäi hyviä muistoja siitä, ainakin verrattuna näihin nykyisiin juottoloihin.

Lue lisää

Kaikilla on varmasti omanlaisensa muistot noista paikoista ja ajoista.Itselläni vaan jäi huonot vibat tuosta kipparista,monta kertaa joku juntti siellä ihan väkisin haasto tappelua jsotain niin typerästä syystä kuin "että oot liian leviäharteenen,,ei sulla kumminkaan voimaa oo räy räyh",,jotenkin siihen vaan kypsyi..
Noista keskikaljabaareista täällä ei ole kirjoiteltukaan ,niitähän oli monia 70-luvulla;Kulma-grilli,Kafis,Terazzon yläkerta,linja-autoaseman baari ,jäätelöbaari,unionin baari jonka omistaja oli aika persoona eikä niinkään positiivisessa mielessä..kaikissa noissa kun illan aikana kävi lipittämässä keskikaljaa ja vinettoa välillä vessassa,niin jopa ties ryypänneensä,bonuksena oli usein herääminen putkassa jonkun vanhan liiton spugen vierestä.
Tällaista näin yhden saunakaljan jälkeen..

t.pisara kirjoitti:

Kaikilla on varmasti omanlaisensa muistot noista paikoista ja ajoista.Itselläni vaan jäi huonot vibat tuosta kipparista,monta kertaa joku juntti siellä ihan väkisin haasto tappelua jsotain niin typerästä syystä kuin "että oot liian leviäharteenen,,ei sulla kumminkaan voimaa oo räy räyh",,jotenkin siihen vaan kypsyi..
Noista keskikaljabaareista täällä ei ole kirjoiteltukaan ,niitähän oli monia 70-luvulla;Kulma-grilli,Kafis,Terazzon yläkerta,linja-autoaseman baari ,jäätelöbaari,unionin baari jonka omistaja oli aika persoona eikä niinkään positiivisessa mielessä..kaikissa noissa kun illan aikana kävi lipittämässä keskikaljaa ja vinettoa välillä vessassa,niin jopa ties ryypänneensä,bonuksena oli usein herääminen putkassa jonkun vanhan liiton spugen vierestä.
Tällaista näin yhden saunakaljan jälkeen..

Lue lisää

Niin Hyvää sunnuntaita, sillä nyt voin jo niin vuosien jälkeen sanoa, koska olihan se itsellenikin monesti tuttua että sunnuntai herätykset olivatkin epämielyttäviä paskasella betonilatialla, milloin minkäkin episodin takia sinne joutuneena :). Muistan vieläkin sen kaikuefektin kun ensimmäiset pollarit tulivat töihin ja aamualkoi sarastaa ja päivystäjä sai ilmeisesti lähteä kotiin:
Näinhän se oli että illalla tai yöllä kun joutui putkaan ja laittoi itsensä maaten lattialle unta yrittäen, niin muutama tunti oli sitä hulinaa ja paukuttelua kun uusia asiakkaita tuotiin, sen jälkeen hiljaisuus ja aamuakohti sitten yks niitä varmoja merkkejä oli se kun kuuli kirjoituskoneen napsuttelua, yksi sormi hakkasi ja yhdeksän haki, silloin oli vapaus lähellä ja hetken kuluttuahan konstaapeli olikin jo hyvää huomenta toivottamassa ja useinmiten olimme kuin ylimmät ystävät.
Nyttemmin onkin ja alkoholin käyttö pannassa, vaikka just nyt viikonloppuna se tapahtui, paha muistikatko ja vielä amatöörimäinen moka, eli monta sellaista, ei syönyt, joi liian äkkiä ja mikä pahinta vahvaa viinaa.
Se kostautuikin hirveellä itsensä munaamisella ihmisten edessä, sain ryömittyä kaupunkiin jonnekka oli pitkä matka, olin sellaisessa myötälaitasessa että vasta pitkän matkan käveltyäni aloin selviämään niin paljon että ihmettelin miksi kaikki "keinuu" niin kummasti ja kapakassa ollesani, mihinkä vaan "suhteilla" taas pääsin huomasin ihmisten nauravan ja katsoin kenkiäni ja HITTO, vasemman jalan kenkä oli western tyylinen bootsi paksulla korolla ja oikean puolinen kenkä ilman korkoa oleva tavallinen kenkä ja vielä pyöreäpäinen. Olen ajatellut olla pitkään selvilläpäin, ainakin ilman väkeviä :)

Sumovaari kirjoitti:

Niin Hyvää sunnuntaita, sillä nyt voin jo niin vuosien jälkeen sanoa, koska olihan se itsellenikin monesti tuttua että sunnuntai herätykset olivatkin epämielyttäviä paskasella betonilatialla, milloin minkäkin episodin takia sinne joutuneena :). Muistan vieläkin sen kaikuefektin kun ensimmäiset pollarit tulivat töihin ja aamualkoi sarastaa ja päivystäjä sai ilmeisesti lähteä kotiin:
Näinhän se oli että illalla tai yöllä kun joutui putkaan ja laittoi itsensä maaten lattialle unta yrittäen, niin muutama tunti oli sitä hulinaa ja paukuttelua kun uusia asiakkaita tuotiin, sen jälkeen hiljaisuus ja aamuakohti sitten yks niitä varmoja merkkejä oli se kun kuuli kirjoituskoneen napsuttelua, yksi sormi hakkasi ja yhdeksän haki, silloin oli vapaus lähellä ja hetken kuluttuahan konstaapeli olikin jo hyvää huomenta toivottamassa ja useinmiten olimme kuin ylimmät ystävät.
Nyttemmin onkin ja alkoholin käyttö pannassa, vaikka just nyt viikonloppuna se tapahtui, paha muistikatko ja vielä amatöörimäinen moka, eli monta sellaista, ei syönyt, joi liian äkkiä ja mikä pahinta vahvaa viinaa.
Se kostautuikin hirveellä itsensä munaamisella ihmisten edessä, sain ryömittyä kaupunkiin jonnekka oli pitkä matka, olin sellaisessa myötälaitasessa että vasta pitkän matkan käveltyäni aloin selviämään niin paljon että ihmettelin miksi kaikki "keinuu" niin kummasti ja kapakassa ollesani, mihinkä vaan "suhteilla" taas pääsin huomasin ihmisten nauravan ja katsoin kenkiäni ja HITTO, vasemman jalan kenkä oli western tyylinen bootsi paksulla korolla ja oikean puolinen kenkä ilman korkoa oleva tavallinen kenkä ja vielä pyöreäpäinen. Olen ajatellut olla pitkään selvilläpäin, ainakin ilman väkeviä :)

Lue lisää

JOHAN LUDVIK RUNEBERG, Tämä Pietarsaaren kuuluisuus Usein kuullun käsityksen mukaan runebergintortun kehitti J. L. Runebergin vaimo Fredrika Runeberg, jonka tiedetään tehneen miehelleen vehnäjauhoista, korppujauhoista, keksimuruista ja manteleista omenahillolla ja sokerikuorrutuksella koristeltuja leivoksia. Fredrika Runebergin 1850-luvulta peräisin olevassa reseptikirjassa on kyseisen leivoksen ohje, joka kuitenkin lienee muunnelma alun perin porvoolaisen kondiittorimestarin Lars Asteniuksen 1840-luvulla luomasta tortusta.
Näin ei kuulema asia ollutkaan vaan huhujen mukaan Runebergin Torttu sai nimensä siitä että Herra Runeberg oli ollut viettämässä kosteaa iltaa paikalisessa kuppilassa vanhassa satamassa ja aamusella oli hänet yllättänyt armoton krapula ja oli hikipäissään joutunut ryntäämään ulkovessaan itseänsä tyhjentämään ja olikin sitten vessanluukkua kiinni laittaessa huomannut kauniin luomuksen silmiensä edessä ja näin sai Runebergin torttu nimensä, sitä myös tehdään Kallen Konditoriassa vieläkin vanhan reseptin mukaan.

runovaari kirjoitti:

JOHAN LUDVIK RUNEBERG, Tämä Pietarsaaren kuuluisuus Usein kuullun käsityksen mukaan runebergintortun kehitti J. L. Runebergin vaimo Fredrika Runeberg, jonka tiedetään tehneen miehelleen vehnäjauhoista, korppujauhoista, keksimuruista ja manteleista omenahillolla ja sokerikuorrutuksella koristeltuja leivoksia. Fredrika Runebergin 1850-luvulta peräisin olevassa reseptikirjassa on kyseisen leivoksen ohje, joka kuitenkin lienee muunnelma alun perin porvoolaisen kondiittorimestarin Lars Asteniuksen 1840-luvulla luomasta tortusta.
Näin ei kuulema asia ollutkaan vaan huhujen mukaan Runebergin Torttu sai nimensä siitä että Herra Runeberg oli ollut viettämässä kosteaa iltaa paikalisessa kuppilassa vanhassa satamassa ja aamusella oli hänet yllättänyt armoton krapula ja oli hikipäissään joutunut ryntäämään ulkovessaan itseänsä tyhjentämään ja olikin sitten vessanluukkua kiinni laittaessa huomannut kauniin luomuksen silmiensä edessä ja näin sai Runebergin torttu nimensä, sitä myös tehdään Kallen Konditoriassa vieläkin vanhan reseptin mukaan.

Lue lisää

Tuo on täyttä legendaa..tässä sen näkee mitä kaikkea herkkäuskoisille voi syöttää
runebergintortun alkuperä kätkeytyy historian hämärään kuten useimpien muidenkin ruokalajien
sen sijaan pietarsaarelaiset perinneruokalajit kuten aprikoosipuuro ja suklaapuuro ovat varmasti syntyneet runovaarin kuvailemalla tavalla,tosin tuntemattomien herrojen toimesta

sumovaari kirjoitti:

ha ha ha ha, arvasinhan minä, kauan oli cheste hiljaa ja kun isku naamaan tuli kunnon verbaalinen purkaus sieltä, hihihihih kun nauran täällä.
Kerrot niin hyvin ja aistikkaasti nuo juttusi että joka lauseen kohdalla näin nämä henkilöt fiktiivisenä ja pystyin näkemään sen kun filminä ja nauraa kikatan (työkaverit katsoo), juuri tyypillistä Chesteä tuo inho noita Japalaisia kohtaan (jalkapalloilijoita) aivottomia voimailijita kohtaan:)), tiesinhän minä että keräät rohkeutesi ja sehän tulikin sieltä sitten kunnolla, olet varmaan tuskissasi yrittänyt olla pysymättä pois täältä, mutta onneksi et sitä tehnyt:)))), nyt tosin vähän etoo kun tosiaan tuli ne imelät maalais ruotsalais munsalalaiset mieleen, he ilmeisesti kopioivat ruotsalaisia raggareita, taaksepäin kammatut hiukset, viikset, valkoinen kauluspaita nappi auki, sekä nämä kuuluisat munsala liivit (nahkaliivit)

Lue lisää

Kyllä jo pitäis tuossa iässä tietää paremmin kun haukkua voimailijoita aivottomiksi.Ei aivoton ihminen pärjää missään urheilussa, ei edes hormoonien avulla.
jalkapalloilijoista en tosin tiedä,tarvitaanko siinä lajissa muuta kuin väärät sääret?

Niin niin,aika yleiset nuo räkäjarrut siihn aikaan miehillä olivat.Toisille ne sopivat paremmin kuin toisille.
Siihen aikaan olivat viikset myös monilla suosituilla filmitähdillä kuten Bronsonilla ja Burt Reynoldsilla,lieneekö vaikuttanut niiden suosioon Jeppiksen nuorten miesten keskuudessa?
Itsellänikin oli viikset siihen aikaan ja komeat olivatkin,ihan kuin Burtilla-
Ymmärrän tietysti että ihminen voi alkaa inhota kaikkia viiksekkäitä muutamien harvinaisten viiksi-idioottien ansiosta.
Silti ei pitäisi tätäkään yleistää;viiksekkäissä oli myös ihan kunnon ihmisiä ,tosin itse en lukeudu siihen ryhmään

Sumovaari kirjoitti:

Kuulunkohan minä sitten näihin koviksiin ??? no tuskin, mutta Kippari oli kyllä mun mielestäni yks niitä parhaimpia paikkoja minun aikanani, no olinhan nuori ja villi.
En tiedä mikä siinä sitten oli, ei mulla ainakaan mitään ongelmia ollut siellä koskaan, tosin olihan siellä kaiken näköistä renttua.
Kippari oli kyllä mulle yleensä sellainen vauhdinhaku paikka, eli krapulaaa sinne menin paranteleen yleensä ja sieltä sitten kuski autoon ja äkkiä pois jeppiksestä, kokkolaaan, vaasaan tai viikonloppureissuun Tampereelle, turkuun tai hesaan ja ne reissut olikin villejä ja tapahtumarikkaita :)
Kipparissahan oli 2 tunnettua pokea, Putte ja Nisse, Putte suomalainen ja Nisse ruotsalainen, kumpikin "psykologeja" (vanhan ajan pokeja).
Kipparista muistan erityisesti sen kun ekaa kerran saatiin varmaan stripparia jeppikseen, muistan kun perhosia oli vatsassa kun odoteltiin tätä kaunotarta, liput olivat loppuunmyytyjä, sinne olivat jeppiksen ukkomiehet eksyneet tulitikkujen ostosreissulta, ja kaikkein innokkaimman "fanin" muistan myös, tämä melkein 200 kiloinen poikanen joka oli myös jääkiekkojoukkueessa kuulema maalivahtinakin (ruotsalainen), niin hän löi tuolin suoraan esiintymisarenaan laitaan seisoon ja otti aitiopaikan näin itselleen ja kun tämä kaunokainen sitten alkoi strippaan niin olisittepa nähneet tämän miehen kun kaunokainen heitti lopuksi pikkuhousunsa poikasen eteen, niin ketterästi poikanen ÄKKIÄ noukki ne lattialta ja häpeilemättä kaikkien läsnä työnsi ne silmät kiiluen omaan nenäänsä vasten, eikö tosiaan käyttääkseen sitä nenäliinana :)))).
Niin ja olihan siellä bändejäkin sitten välillä, mielestäni kipparin täytyi menestyä aika hyvin, eli itselläni jäi hyviä muistoja siitä, ainakin verrattuna näihin nykyisiin juottoloihin.

Lue lisää

lepplaxin molari norrena

Tuo kaverisi toi jotenkin mieleen luokkakaverini lyseosta , samanlaiset rillit ja juuri tuo asenne .Olisiko ollut J. O?

Irwinhän jonkun kerran jeppiksessä kävi joskus istuskeli muistaakseni montussa samassa pöydässä
tämä irwinin "kopio" oli tosiaan uskomaton häirikkö jo ihan pienestä ja iän mukana pahuus lisääntyi
vai on vielä maisemis ?

Mahtava cheste että taas sai viikonloppunamia ja jopa erotiikkaakin sisältävän viestin, vai oliko se jopa pornoa ?, niin hyvin kuvailtu kumminkin että suosittelisin sinun ottavan yhteyttä aikuisten lehtiin, saisit varmaan töitä sieltä kirjoittamalla fiktiivisiä seksitarinoita, hehehe. Nyt tiedän melkein jo henkilötkin mihinkä "vihasi" tai "inhosi" kohdistuu kun aikaisemmin olet maininnut jalkapalloilijat ja piste iin päälle oli tämä Teräksen myyjät (purskahdin hersyvään nauruun).
Asiasta toiseen, sait minut jopa itsekseen puhumaan ja mutiseen tässä tietsikan äärellä, esim, ai joo hitto siinä oli se kivenhakkaajan laitos, sekä HYI HELVETTI se paskalaitos, jne..., minussa on se ihmeellinen seikka että jos asiat tulevat vahvasti hyökkäämällä mieleeni, esim paperitehdas tai tupakkatehdas, niin tunnen hajun nenässäni ja se on tosi ja nyt valitettavasti se paskalaitoksen muistiintuleminen osoitti että en vieläkään ole menettänyt tätä aistia, jouduinpa vavihkaa jopa kurkkaamaan alusinkihousuihin että onko kaikki OK näin kun alkkareissa tässä nyt koneen äärellä istun (viestini eroottinen osuus).
Tuntuu niin omituiselta, kun kaikki mitä cheste sanoo muistuu niin vahvasti mieleen kun itsekkin olen elänyt suhtkoht samanlaista viikarin elämää ja muistan nuo spurgut haminan metsässä ja mitä legendoja niistä kulki. kiitos Cheste taas.
Harmi vaan että itselläni ei tänäviikonloppuna löydy inspiraatiota enempää muisteloihin, johtunee ilmeisesti kuivasta viikonlopusta jonka sinnikkäästi aion pitää ja hyvinhän se näyttää sujuvan kun yksin sa olla ettei vaan tarvi kuulla kommentteja että voihan sitä hauskaa olla selvinkinpäin ja niinpoispäin, ja vielä mitä näihin haminan metsän kummitusjuttuihin tulee niin itse kyllä uskon yliluonnollisiin voimiin, koska juuri käänsin pääni jossa kasvoni ovat kiinni kohti baarikaappia ja olen varma että se ainut täyspullo likööriä kuiskasi minulle että tule ja ota minusta huikka:)

sumovaari kirjoitti:

Mahtava cheste että taas sai viikonloppunamia ja jopa erotiikkaakin sisältävän viestin, vai oliko se jopa pornoa ?, niin hyvin kuvailtu kumminkin että suosittelisin sinun ottavan yhteyttä aikuisten lehtiin, saisit varmaan töitä sieltä kirjoittamalla fiktiivisiä seksitarinoita, hehehe. Nyt tiedän melkein jo henkilötkin mihinkä "vihasi" tai "inhosi" kohdistuu kun aikaisemmin olet maininnut jalkapalloilijat ja piste iin päälle oli tämä Teräksen myyjät (purskahdin hersyvään nauruun).
Asiasta toiseen, sait minut jopa itsekseen puhumaan ja mutiseen tässä tietsikan äärellä, esim, ai joo hitto siinä oli se kivenhakkaajan laitos, sekä HYI HELVETTI se paskalaitos, jne..., minussa on se ihmeellinen seikka että jos asiat tulevat vahvasti hyökkäämällä mieleeni, esim paperitehdas tai tupakkatehdas, niin tunnen hajun nenässäni ja se on tosi ja nyt valitettavasti se paskalaitoksen muistiintuleminen osoitti että en vieläkään ole menettänyt tätä aistia, jouduinpa vavihkaa jopa kurkkaamaan alusinkihousuihin että onko kaikki OK näin kun alkkareissa tässä nyt koneen äärellä istun (viestini eroottinen osuus).
Tuntuu niin omituiselta, kun kaikki mitä cheste sanoo muistuu niin vahvasti mieleen kun itsekkin olen elänyt suhtkoht samanlaista viikarin elämää ja muistan nuo spurgut haminan metsässä ja mitä legendoja niistä kulki. kiitos Cheste taas.
Harmi vaan että itselläni ei tänäviikonloppuna löydy inspiraatiota enempää muisteloihin, johtunee ilmeisesti kuivasta viikonlopusta jonka sinnikkäästi aion pitää ja hyvinhän se näyttää sujuvan kun yksin sa olla ettei vaan tarvi kuulla kommentteja että voihan sitä hauskaa olla selvinkinpäin ja niinpoispäin, ja vielä mitä näihin haminan metsän kummitusjuttuihin tulee niin itse kyllä uskon yliluonnollisiin voimiin, koska juuri käänsin pääni jossa kasvoni ovat kiinni kohti baarikaappia ja olen varma että se ainut täyspullo likööriä kuiskasi minulle että tule ja ota minusta huikka:)

Lue lisää

Kiitos Sumovaarille kommenteista! Tarkoitus juuri olikin tykittää nopeasti ja paljon tekstiä ilman sen kummempaa kontrollia, jotta alitajunnasta alkaisi pulputa esiin sellaisia yksityiskohtia, jotka voisivat auttaa sekä itseäni ja myös muitakin muistamaan asioita. Huomasin, että tekstiin tuli hyvinkin paljon yksityiskohtia joita ennen tykityksen aloittamista ei ollut aktiivisessa muistissani. Ja ikään kuin sattumalta taisi tulla tehtyä aika erikoisia kytkentöjä.

Ja mitä tulee tähän eroottiseen puoleen, niin on sanottava, että pornograafiset päämäärät eivät olleet ensisijaisia, mutta turha kai tässä on liikaa hienostellakaan. Näissä syövereissä piehtarointi kuuluu ihmisen kehitykseen, jota yritin kuvata. Myös uskovaisilla. Nimittäin heiltä, jotka olivat kotinurkilla ensimmäisiä kavereitani, olin kaikki pahimmat ruokottomuudet oppinut. Nämä kuvat joita viestissäni kuvailin, tekivät kaikki vain niin paljon konkreettisemmaksi.

Hyvää tekstiä taas Chesteltä.
Koulutien muistot tulivat mieleen kun tuota luin,samanlaisissa tunnelmissa kuljin ,vaikka onneksi ei tarvinnut mennä tuon hautausmaan ohi.
Pahin kohta omalla koulutielläni oli Lontoon kaupunginosan irrallaan juoksentelevat piskit,usein ne seurasivat ja räksyttivät perässä ,yrittivätpä joskus purrakin.Niiden joukossa oli kaksi valtavaa petoa ,jotka vieläkin kummittelevat unissani, luultavasti ne olivat tanskandoggeja tai vinttikoiria, inhosin niitä sydämeni pohjasta vaikka muuten koirista pidinkin.
Myös Laamannin koulun ruotsalaiset aiheuttivat joskus hankaluuksia heittelemällä kiviä tai talvisin lumipalloja.
Talvella koulumatka olikin hauskempi,silloin saattoi kulkea matkan potkukelkalla tai suksilla,siihen aikaan teiden hiekoittaminen oli onneksi vähäistä.
Muuten aamuisin kuljin usein skatan kautta sieltä missä oli se leipomo,se vastapaistetun leivän ja pullan tuoksu oli sanoinkuvaamattoman ihana.
Usein se koulumatka kotiin päin todella venähti,oli niin paljon kaikenlaista tekemistä,talvella hiihtomatkalla laskettiin mäkiä, keväällä saattoi jo hypätä parpiitaa, miekkailla kepeillä ja kiipeillä puissa tai rakennuksilla,seikkailla lammikoissa styroksilautoilla jne.
Kai sitä on tullut jo vanhaksi kun tällaisia muistelee.

lordijimi kirjoitti:

Hyvää tekstiä taas Chesteltä.
Koulutien muistot tulivat mieleen kun tuota luin,samanlaisissa tunnelmissa kuljin ,vaikka onneksi ei tarvinnut mennä tuon hautausmaan ohi.
Pahin kohta omalla koulutielläni oli Lontoon kaupunginosan irrallaan juoksentelevat piskit,usein ne seurasivat ja räksyttivät perässä ,yrittivätpä joskus purrakin.Niiden joukossa oli kaksi valtavaa petoa ,jotka vieläkin kummittelevat unissani, luultavasti ne olivat tanskandoggeja tai vinttikoiria, inhosin niitä sydämeni pohjasta vaikka muuten koirista pidinkin.
Myös Laamannin koulun ruotsalaiset aiheuttivat joskus hankaluuksia heittelemällä kiviä tai talvisin lumipalloja.
Talvella koulumatka olikin hauskempi,silloin saattoi kulkea matkan potkukelkalla tai suksilla,siihen aikaan teiden hiekoittaminen oli onneksi vähäistä.
Muuten aamuisin kuljin usein skatan kautta sieltä missä oli se leipomo,se vastapaistetun leivän ja pullan tuoksu oli sanoinkuvaamattoman ihana.
Usein se koulumatka kotiin päin todella venähti,oli niin paljon kaikenlaista tekemistä,talvella hiihtomatkalla laskettiin mäkiä, keväällä saattoi jo hypätä parpiitaa, miekkailla kepeillä ja kiipeillä puissa tai rakennuksilla,seikkailla lammikoissa styroksilautoilla jne.
Kai sitä on tullut jo vanhaksi kun tällaisia muistelee.

Lue lisää

niin, styroxilautalla haminan metsässä, siellä oli sellainen isolampi, jossa "harjoiteltiin" merikelpoisuutta, ennenkun "merelle" lähdettiin, ikään kun Huckleberry Finn.
Oli se sellaista ikuista seikkailua, haminan mtsään kun ei enään pääse sisäänkään käveleen, niin on kaikki raivaamatta ja sotkussa.
Olis kiva mennä katsoon vanhoja tupakka askien piilopaikkoja, sekä missä majoja rakenettiin jne...
Taidankin kesällä mennä metsään ja etsiä siellä hyvän paikan itselleni ja tehdä itselle "leirin" sinne, niinkun metsän miehet aikanaan.
Muistan myös kun kaupan mainoksia jaettiin aikanaan taskurahaa vastaan, työn antajana Pedersören kauppa, Maskenin edustalla, sekä mentiin kerään "pampuloita" joita myös sai myytyä ihmisille talosta taloon menetelmällä.
sittemmin tuli murkkuikä ja alkoi romumopojen keruu ja olin aina paskasena ja bensanhajusena koulussa, joka ei ainakaan tyttösiä kiihottanut.
Muistan myös romumopojen aikaan, ihailimme aina "Lycke Lefan" uutta sinistä Tunturi Sport mopoa, kun hän sillä ajeli melkein tavaratelineellä istuen ja nuoria kun oltiin niin aateltiin että mitähän toikin lykke tollasella mopolla tekee kun verkkarit päällä ajaa Sport mallisella mopolla :))))

Sumovaari kirjoitti:

niin, styroxilautalla haminan metsässä, siellä oli sellainen isolampi, jossa "harjoiteltiin" merikelpoisuutta, ennenkun "merelle" lähdettiin, ikään kun Huckleberry Finn.
Oli se sellaista ikuista seikkailua, haminan mtsään kun ei enään pääse sisäänkään käveleen, niin on kaikki raivaamatta ja sotkussa.
Olis kiva mennä katsoon vanhoja tupakka askien piilopaikkoja, sekä missä majoja rakenettiin jne...
Taidankin kesällä mennä metsään ja etsiä siellä hyvän paikan itselleni ja tehdä itselle "leirin" sinne, niinkun metsän miehet aikanaan.
Muistan myös kun kaupan mainoksia jaettiin aikanaan taskurahaa vastaan, työn antajana Pedersören kauppa, Maskenin edustalla, sekä mentiin kerään "pampuloita" joita myös sai myytyä ihmisille talosta taloon menetelmällä.
sittemmin tuli murkkuikä ja alkoi romumopojen keruu ja olin aina paskasena ja bensanhajusena koulussa, joka ei ainakaan tyttösiä kiihottanut.
Muistan myös romumopojen aikaan, ihailimme aina "Lycke Lefan" uutta sinistä Tunturi Sport mopoa, kun hän sillä ajeli melkein tavaratelineellä istuen ja nuoria kun oltiin niin aateltiin että mitähän toikin lykke tollasella mopolla tekee kun verkkarit päällä ajaa Sport mallisella mopolla :))))

Lue lisää

Nuo lautathan oli muotia sillon 60-luvulla,varsinkin keväällä ja syksyllä tulvien aikana syntyi kunnon lampia ristikarinkin mettässä
Joskus myös ensimmäisten jäittenlähdön aikana seilailtiin jäälautoilla,se olikin jo vaarallisempaa

kråkholman poika kirjoitti:

Nuo lautathan oli muotia sillon 60-luvulla,varsinkin keväällä ja syksyllä tulvien aikana syntyi kunnon lampia ristikarinkin mettässä
Joskus myös ensimmäisten jäittenlähdön aikana seilailtiin jäälautoilla,se olikin jo vaarallisempaa

Lue lisää

Näin jälkikäteen muistellen jäiden lähtö oli todellakin vaarallista aikaa. Muistan miten paskakanaali joskus muinoin jäiden lähdön aikaan tulvi lähes reunoja myöten, kun Bonäsin sillan luota lähdimme mukaan kylmään kyytiin. Vaaroja oli monia. Länsinummella nousi 60-luvun lopulta alkaen kerrostaloja kuin sieniä sateella. Monet niistä olivat seitsemänkerroksisia. Niillä oli kummallisia nimiä; oli Tähtitaloa, Korppenia ja Tornitaloa jne. Rakennusvaiheessa meillä penskoilla oli tapana loikkia talojen ikkunoista lauttakasojen ja hiekkaläjien päälle. Tai toisinaan muuten vain harjoiteltiin tasapainoilua yläilmoissa kakkosnelosella kävellen. Jokunen loikka tai pudotus olisi huonommalla tuurilla voinut jäädä viimeiseksi.

Rakennuksilta tavattiin kerätä tarvikkeita muiden muassa aseita varten, joita me pikkupojat käytimme loputtomissa heimosodissa, jotka eivät olleet yhtään sen turvallisempaa ajanvietettä kuin keikkuminen jäälautoilla tai viiden metrin korkeudella sementtilattian yläpuolella. Rakennuksilta löytyi hyvää lasikuituputkea, joista valmistettu jousi lennätti teroitetun nuolen huimalla nopeudella ja pitkälle. Samoin pyöränpumpuista valmistetut ilmakiväärit, ritsat sekä kusella paskalla ja sienillä täytetyt molotovinkoktailit olisivat saattaneet pahimmassa tapauksessa tehdä ikävää jälkeä.

Muistan hyvin eräänkin suurhyökkäyksen, jonka västänpålaisilla vahvistetuin voimin suuntasimme kohti Tähtitalon porukan päälinnaketta, joka oli kivilohkare mäen päällä. Kivenlohkareessa oli pieni luola tai oikeastaan pieni onkalo, johon mahtui muutama poika kykkimään. Kiven viereen oli rakennettu lisätilaksi surkea risumaja. Kerrostaloasukit olivat näet laiskoja rakentamaan; he olivat yleensä parempia särkemään.

Olimme valmistelleet pitkään ja hartaasti tätä kaikkien kostoiskujen äitiä, jolla oli tarkoitus maksaa potut pottuina kaikista särjetyistä rakennelmistamme ja jatkuvasta vainoamisesta. Metsän suojassa keittelimme nuotiolla keitoksiamme erinäisistä vastenmielisistä eritteistä ja pullotimme tuotoksiamme siinä tarkoituksessa, että pullojen sisällön oli määrä roiskua ympärilleen tuhoa kylväen, kun pullot murskaantuisivat kiveen. Jotkut olivat varanneet ritsoihinsa kivien lisäksi myös pieniä rautakuulia. Nuotion liekeissä kuumensimme äänettöminä keihäiden ja nuolien kärkiä ja hioimme niitä teräväksi samalla kun vartiomiehet pitivät vartiota.

Vartiomiehet eivät kerinneet reagoida mitenkään, kun keskelle leiriämme syöksähti tiheästä pusikosta meitä selvästi vanhempi ja isompi poika, jolla oli aseistuksena ilmakivääri. Kävi kuitenkin ilmi, ettei hän kuulunut vihollisleiriin. Hänellä oli musta lappu silmän päällä kuin merirosvolla, ja hän vannoi kostavansa sille, joka oli hänen silmänsä puhkaissut. Hän nimittäin väitti tietävänsä tyypin, joka oli aseellaan tämän kauhean teon tehnyt. Ja niinpä hän tutki yksitellen meidän jokaisen naamataulun tarkkaan. Todettuaan, että meistä kukaan ei ollut syyllinen, hän rauhoittui ja istahti meidän kansamme leiritulen ääreen. Hän veisteli puukollaan kalikkaa ja alkoi kertoa kauheita tarinoitaan muiden muassa Ifalla ajelevasta Uffista ja kuolleista kissoista. Ja kun aurinko alkoi painua Fäbodan suunnassa mailleen, hän poistui yhtä äänettömästi hämärtyvään iltaan kuin oli tullutkin. Ja me aloimme vaitonaisina valmistautua hyökkäykseen.

Hämärän laskeutuessa etenimme äänettömästi leveällä rintamalla ryömien kohti tähtitalon porukan linnaketta viimeiset punottavat auringon säteet selkämme takana. Me näimme selvästi, kun heidän johtajansa, jota nimitän tässä tekaistulla nimellä Harri Puukoksi, veteli kiven päällä tupakkaa ja vihelteli Beatlesia, eikä hän auringon säteet silmissään meitä varmaankaan havainnut. Heidän porukastaan muut, joita oli melkoinen joukko, pyörivät toimettomina kiven ympärillä muuten vain varmaankin poppareiden paremmuudesta kiistellen, kuten sellaisilla vetelyksillä oli tapana.

Silloin yhtäkkiä hyökkäyksemme alkoi hirvittävällä taisteluhuudolla ja valtavalla nuolien, keihäiden, linkojen ja ritsojen keskityksellä, jonka kohdistimme suoraan vihollisen keskustaan. Näin oli vainottujen ja vainoajien roolit vaihtuneet päinvastaiseksi yhdessä hetkessä. Vihollisista ne, jotka olivat palloilleet maan tasalla kiven juurella pääsivät juoksemaan pakoon ensimmäisinä. Kun me juoksimme huutaen kohti linnaketta, heidän joukossaan oli vielä muutamia hidastelijoita, jotka eivät olleet vielä ehtineet karkuun. Muutamia heistä oli jäänyt loukkuun kivenkoloon ja majan sisälle, sillä he eivät olleet uskaltaneet pistää päätään suojasta ulos nuolisateeseen.

Kun pääsimme heittoetäisyydelle, paiskasimme eritteillä täyteen pakatut pullot ja purkit kohti kiveä. Se oli niin menestyksekäs isku, että heidän jälkijoukoistaan viimeisten oli juostava karkuun, kun sienet, kusi, paska ja muut jätökset roiskuivat. Harri Puukko hyppäsi ketterästi kiven päältä ja juoksi säikähtäneen näköisenä pakoon, mikä on mainittava erikoismainintana meidän kunniaksemme, koska hän oli kuulemma ehtinyt pistää jo omaa isäänsä turpaan nuoresta iästään huolimatta. Ja niiden pelkureiden, jotka kyykkivät kiven kolossa, oli viimeistään nyt uskaltauduttava ulos ja pakoon, kun jätökset alkoivat valua ja roiskua kiven koloon. Loistavan menestyksemme viimeistelimme hakkaamalla heidän majansa kakkosnelosilla ja kivenmurikoilla maan tasalle.

Tämä taistelu oli varmaankin laimea, jos sitä verrataan teidän monien muiden vastaavanlaisiin lapsuuden tai nuoruuden hurjiin muistoihin. Mutta ainutlaatuiseksi tämän pien muistuman tekee se, että sen tapahtumapaikka oli Länsinummi, joka oli ainakin tuolloin viattomalla 60-luvulla eittämättä turvallisin ja riskittömin miljöö maapallolla. Se oli lähes sataprosenttisesti ruotsinkielistä seutua, jossa ei ainakaan näkyvästi tapahtunut mitään ruokotonta. Siellä ei ollut työttömyyttä, siellä ei juotu keskiolutta, tuskin edes tupakoitiin tai edes kiroiltiin. Silloinkin kun tupakoitiin isännät polttelivat korkeintaan joviaalisti piippua auton vahauksen ja nurmikon leikkuun lomassa. Kielipolitiikka viimeistään takasi sen, että jälkipolven ei tarvinnut käydä taistelua elintilasta ja paikasta yhteiskunnasta. Jokaiselle oli valmis peritty tai määrätty paikkansa Muumilaaksossa. Vain suomalaiset saivat lähteä muualle etsimään onneaan.

Niinpä kun taistelu oli Tähtitalon kukkulalla viimein vaimennut ja eräässä läheisessä omakotitalossa oli väki painumassa yöpuulle, saattoi talon isäntä omatunto keveänä illan päätteeksi kierähtää vaimonsa päälle ja parin hätäisen työnnön jälkeen röhkäistä tyytyväisenä ja todeta, että ”äääh.... tulipahan laitettua alulle kaupungin rakennusviraston tarkastusosaston putkiosaston ventiiliosaston ylitarkastaja, joka tulee astumaan virkaan minun jälkeeni." Sen jälkeen hän ähkien järjesteli muniaan ja mietti, että pitäisiköhän vielä nousta ylös ja sulkea ikkuna, kun tuolta Tähtitalolta päin tulee niin kummallista hajua.

Cheste kirjoitti:

Näin jälkikäteen muistellen jäiden lähtö oli todellakin vaarallista aikaa. Muistan miten paskakanaali joskus muinoin jäiden lähdön aikaan tulvi lähes reunoja myöten, kun Bonäsin sillan luota lähdimme mukaan kylmään kyytiin. Vaaroja oli monia. Länsinummella nousi 60-luvun lopulta alkaen kerrostaloja kuin sieniä sateella. Monet niistä olivat seitsemänkerroksisia. Niillä oli kummallisia nimiä; oli Tähtitaloa, Korppenia ja Tornitaloa jne. Rakennusvaiheessa meillä penskoilla oli tapana loikkia talojen ikkunoista lauttakasojen ja hiekkaläjien päälle. Tai toisinaan muuten vain harjoiteltiin tasapainoilua yläilmoissa kakkosnelosella kävellen. Jokunen loikka tai pudotus olisi huonommalla tuurilla voinut jäädä viimeiseksi.

Rakennuksilta tavattiin kerätä tarvikkeita muiden muassa aseita varten, joita me pikkupojat käytimme loputtomissa heimosodissa, jotka eivät olleet yhtään sen turvallisempaa ajanvietettä kuin keikkuminen jäälautoilla tai viiden metrin korkeudella sementtilattian yläpuolella. Rakennuksilta löytyi hyvää lasikuituputkea, joista valmistettu jousi lennätti teroitetun nuolen huimalla nopeudella ja pitkälle. Samoin pyöränpumpuista valmistetut ilmakiväärit, ritsat sekä kusella paskalla ja sienillä täytetyt molotovinkoktailit olisivat saattaneet pahimmassa tapauksessa tehdä ikävää jälkeä.

Muistan hyvin eräänkin suurhyökkäyksen, jonka västänpålaisilla vahvistetuin voimin suuntasimme kohti Tähtitalon porukan päälinnaketta, joka oli kivilohkare mäen päällä. Kivenlohkareessa oli pieni luola tai oikeastaan pieni onkalo, johon mahtui muutama poika kykkimään. Kiven viereen oli rakennettu lisätilaksi surkea risumaja. Kerrostaloasukit olivat näet laiskoja rakentamaan; he olivat yleensä parempia särkemään.

Olimme valmistelleet pitkään ja hartaasti tätä kaikkien kostoiskujen äitiä, jolla oli tarkoitus maksaa potut pottuina kaikista särjetyistä rakennelmistamme ja jatkuvasta vainoamisesta. Metsän suojassa keittelimme nuotiolla keitoksiamme erinäisistä vastenmielisistä eritteistä ja pullotimme tuotoksiamme siinä tarkoituksessa, että pullojen sisällön oli määrä roiskua ympärilleen tuhoa kylväen, kun pullot murskaantuisivat kiveen. Jotkut olivat varanneet ritsoihinsa kivien lisäksi myös pieniä rautakuulia. Nuotion liekeissä kuumensimme äänettöminä keihäiden ja nuolien kärkiä ja hioimme niitä teräväksi samalla kun vartiomiehet pitivät vartiota.

Vartiomiehet eivät kerinneet reagoida mitenkään, kun keskelle leiriämme syöksähti tiheästä pusikosta meitä selvästi vanhempi ja isompi poika, jolla oli aseistuksena ilmakivääri. Kävi kuitenkin ilmi, ettei hän kuulunut vihollisleiriin. Hänellä oli musta lappu silmän päällä kuin merirosvolla, ja hän vannoi kostavansa sille, joka oli hänen silmänsä puhkaissut. Hän nimittäin väitti tietävänsä tyypin, joka oli aseellaan tämän kauhean teon tehnyt. Ja niinpä hän tutki yksitellen meidän jokaisen naamataulun tarkkaan. Todettuaan, että meistä kukaan ei ollut syyllinen, hän rauhoittui ja istahti meidän kansamme leiritulen ääreen. Hän veisteli puukollaan kalikkaa ja alkoi kertoa kauheita tarinoitaan muiden muassa Ifalla ajelevasta Uffista ja kuolleista kissoista. Ja kun aurinko alkoi painua Fäbodan suunnassa mailleen, hän poistui yhtä äänettömästi hämärtyvään iltaan kuin oli tullutkin. Ja me aloimme vaitonaisina valmistautua hyökkäykseen.

Hämärän laskeutuessa etenimme äänettömästi leveällä rintamalla ryömien kohti tähtitalon porukan linnaketta viimeiset punottavat auringon säteet selkämme takana. Me näimme selvästi, kun heidän johtajansa, jota nimitän tässä tekaistulla nimellä Harri Puukoksi, veteli kiven päällä tupakkaa ja vihelteli Beatlesia, eikä hän auringon säteet silmissään meitä varmaankaan havainnut. Heidän porukastaan muut, joita oli melkoinen joukko, pyörivät toimettomina kiven ympärillä muuten vain varmaankin poppareiden paremmuudesta kiistellen, kuten sellaisilla vetelyksillä oli tapana.

Silloin yhtäkkiä hyökkäyksemme alkoi hirvittävällä taisteluhuudolla ja valtavalla nuolien, keihäiden, linkojen ja ritsojen keskityksellä, jonka kohdistimme suoraan vihollisen keskustaan. Näin oli vainottujen ja vainoajien roolit vaihtuneet päinvastaiseksi yhdessä hetkessä. Vihollisista ne, jotka olivat palloilleet maan tasalla kiven juurella pääsivät juoksemaan pakoon ensimmäisinä. Kun me juoksimme huutaen kohti linnaketta, heidän joukossaan oli vielä muutamia hidastelijoita, jotka eivät olleet vielä ehtineet karkuun. Muutamia heistä oli jäänyt loukkuun kivenkoloon ja majan sisälle, sillä he eivät olleet uskaltaneet pistää päätään suojasta ulos nuolisateeseen.

Kun pääsimme heittoetäisyydelle, paiskasimme eritteillä täyteen pakatut pullot ja purkit kohti kiveä. Se oli niin menestyksekäs isku, että heidän jälkijoukoistaan viimeisten oli juostava karkuun, kun sienet, kusi, paska ja muut jätökset roiskuivat. Harri Puukko hyppäsi ketterästi kiven päältä ja juoksi säikähtäneen näköisenä pakoon, mikä on mainittava erikoismainintana meidän kunniaksemme, koska hän oli kuulemma ehtinyt pistää jo omaa isäänsä turpaan nuoresta iästään huolimatta. Ja niiden pelkureiden, jotka kyykkivät kiven kolossa, oli viimeistään nyt uskaltauduttava ulos ja pakoon, kun jätökset alkoivat valua ja roiskua kiven koloon. Loistavan menestyksemme viimeistelimme hakkaamalla heidän majansa kakkosnelosilla ja kivenmurikoilla maan tasalle.

Tämä taistelu oli varmaankin laimea, jos sitä verrataan teidän monien muiden vastaavanlaisiin lapsuuden tai nuoruuden hurjiin muistoihin. Mutta ainutlaatuiseksi tämän pien muistuman tekee se, että sen tapahtumapaikka oli Länsinummi, joka oli ainakin tuolloin viattomalla 60-luvulla eittämättä turvallisin ja riskittömin miljöö maapallolla. Se oli lähes sataprosenttisesti ruotsinkielistä seutua, jossa ei ainakaan näkyvästi tapahtunut mitään ruokotonta. Siellä ei ollut työttömyyttä, siellä ei juotu keskiolutta, tuskin edes tupakoitiin tai edes kiroiltiin. Silloinkin kun tupakoitiin isännät polttelivat korkeintaan joviaalisti piippua auton vahauksen ja nurmikon leikkuun lomassa. Kielipolitiikka viimeistään takasi sen, että jälkipolven ei tarvinnut käydä taistelua elintilasta ja paikasta yhteiskunnasta. Jokaiselle oli valmis peritty tai määrätty paikkansa Muumilaaksossa. Vain suomalaiset saivat lähteä muualle etsimään onneaan.

Niinpä kun taistelu oli Tähtitalon kukkulalla viimein vaimennut ja eräässä läheisessä omakotitalossa oli väki painumassa yöpuulle, saattoi talon isäntä omatunto keveänä illan päätteeksi kierähtää vaimonsa päälle ja parin hätäisen työnnön jälkeen röhkäistä tyytyväisenä ja todeta, että ”äääh.... tulipahan laitettua alulle kaupungin rakennusviraston tarkastusosaston putkiosaston ventiiliosaston ylitarkastaja, joka tulee astumaan virkaan minun jälkeeni." Sen jälkeen hän ähkien järjesteli muniaan ja mietti, että pitäisiköhän vielä nousta ylös ja sulkea ikkuna, kun tuolta Tähtitalolta päin tulee niin kummallista hajua.

Lue lisää

Jo vain oli pikkupojilla monenlaisia vaaranpaikkoja,nuo lautat,rakennuksilla kiipeilyt ja kaikenlaiset sodat,myös kurkkupurkkien kansia heiteltiin ja sehän oli luonnollisesti vaarallista jos sellaisen terävän kannen sai kurkkuunsa tai muuhun arkaan paikkaan, ne viilsivät helposti haavoja käsiinkin,myös olin joskus mukana perunasodassa,kova peruna suoraan nenään ei sekään niin kivalta tuntunut,lumisodat olivat jokatalvisia tapahtumia ja vaikka sovittiin ettei jäädytetä palloja niin aina niitä vaan jostain suunnasta lensi ja ne todella tekivät pahaakin jälkeä varsinkin jos sattui saamaan sen silmään..
Vaarattomampia mutta myös melko kivuliaita olivat puhallusputkisodat joissa koiranputkilla puhalleltiin pihlajanmarjoja,muistan eräänkin pojan joka oli suorastaan virtuoosi ;hän pystyi puhaltelemaan sarjoja ja yksittäisiä laukauksia marjoilla konekiväärin nopeudella,kutsuttakoon nyt häntä vaikka valtsuksi:)mahtaako vielä suu käydä yhtä nopeasti?
Nämä erilaisilla itsetehdyillä välineillä käydyt sodat olivat nykyajan värikuulasotien esimuotoja,kaipa pojilla on kivikauden ajoista lähtien ollut jonkinlainen sotimisvietti aivan kuten tytöillä on hoivaamisvietti.
Nykyisinhän pakka on sikäli mennyt sekaisin että naisia hakeutuu armeijaan ja miehiä löytyy sairaanhoitajista,mutta se luonnollinen ja alkuperäinen kutsumus molemmilla sukupuolilla kyllä näkyy pienistä lapsista ,on harvinaista ja etten sanoisi luonnotonta että pojat alkavat leikkiä nukeilla tai tytöt autoilla tai pyssyillä
No joo ,pientä provoa feministeille..leikki leikkinä ja pylly pois tyynyltä kuten eräs kaveri tapas sanoa
Niin ja noista vaaroista puheen ollen ,60-luvun Pietarsaaressa oli vielä roskariviksi kutsuttu kaatopaikka joka hirveästä hajusta huolimatta oli suosittu kohde; sieltä löytyi kaikenlaista poikia kiinnostavaa ja siellä pystyi saalistamaan jättimäisiä rottia ilma-pistoolilla tai ritsoilla
tai sitten vaan kivittämällä.Ja se ei ollut ihan vaaratonta,ahdistetut rotat olivat ärhäköitä ja niitä oli tosiaan laumoittain;puremat eivät olleet harvinaisia.

Cheste kirjoitti:

Näin jälkikäteen muistellen jäiden lähtö oli todellakin vaarallista aikaa. Muistan miten paskakanaali joskus muinoin jäiden lähdön aikaan tulvi lähes reunoja myöten, kun Bonäsin sillan luota lähdimme mukaan kylmään kyytiin. Vaaroja oli monia. Länsinummella nousi 60-luvun lopulta alkaen kerrostaloja kuin sieniä sateella. Monet niistä olivat seitsemänkerroksisia. Niillä oli kummallisia nimiä; oli Tähtitaloa, Korppenia ja Tornitaloa jne. Rakennusvaiheessa meillä penskoilla oli tapana loikkia talojen ikkunoista lauttakasojen ja hiekkaläjien päälle. Tai toisinaan muuten vain harjoiteltiin tasapainoilua yläilmoissa kakkosnelosella kävellen. Jokunen loikka tai pudotus olisi huonommalla tuurilla voinut jäädä viimeiseksi.

Rakennuksilta tavattiin kerätä tarvikkeita muiden muassa aseita varten, joita me pikkupojat käytimme loputtomissa heimosodissa, jotka eivät olleet yhtään sen turvallisempaa ajanvietettä kuin keikkuminen jäälautoilla tai viiden metrin korkeudella sementtilattian yläpuolella. Rakennuksilta löytyi hyvää lasikuituputkea, joista valmistettu jousi lennätti teroitetun nuolen huimalla nopeudella ja pitkälle. Samoin pyöränpumpuista valmistetut ilmakiväärit, ritsat sekä kusella paskalla ja sienillä täytetyt molotovinkoktailit olisivat saattaneet pahimmassa tapauksessa tehdä ikävää jälkeä.

Muistan hyvin eräänkin suurhyökkäyksen, jonka västänpålaisilla vahvistetuin voimin suuntasimme kohti Tähtitalon porukan päälinnaketta, joka oli kivilohkare mäen päällä. Kivenlohkareessa oli pieni luola tai oikeastaan pieni onkalo, johon mahtui muutama poika kykkimään. Kiven viereen oli rakennettu lisätilaksi surkea risumaja. Kerrostaloasukit olivat näet laiskoja rakentamaan; he olivat yleensä parempia särkemään.

Olimme valmistelleet pitkään ja hartaasti tätä kaikkien kostoiskujen äitiä, jolla oli tarkoitus maksaa potut pottuina kaikista särjetyistä rakennelmistamme ja jatkuvasta vainoamisesta. Metsän suojassa keittelimme nuotiolla keitoksiamme erinäisistä vastenmielisistä eritteistä ja pullotimme tuotoksiamme siinä tarkoituksessa, että pullojen sisällön oli määrä roiskua ympärilleen tuhoa kylväen, kun pullot murskaantuisivat kiveen. Jotkut olivat varanneet ritsoihinsa kivien lisäksi myös pieniä rautakuulia. Nuotion liekeissä kuumensimme äänettöminä keihäiden ja nuolien kärkiä ja hioimme niitä teräväksi samalla kun vartiomiehet pitivät vartiota.

Vartiomiehet eivät kerinneet reagoida mitenkään, kun keskelle leiriämme syöksähti tiheästä pusikosta meitä selvästi vanhempi ja isompi poika, jolla oli aseistuksena ilmakivääri. Kävi kuitenkin ilmi, ettei hän kuulunut vihollisleiriin. Hänellä oli musta lappu silmän päällä kuin merirosvolla, ja hän vannoi kostavansa sille, joka oli hänen silmänsä puhkaissut. Hän nimittäin väitti tietävänsä tyypin, joka oli aseellaan tämän kauhean teon tehnyt. Ja niinpä hän tutki yksitellen meidän jokaisen naamataulun tarkkaan. Todettuaan, että meistä kukaan ei ollut syyllinen, hän rauhoittui ja istahti meidän kansamme leiritulen ääreen. Hän veisteli puukollaan kalikkaa ja alkoi kertoa kauheita tarinoitaan muiden muassa Ifalla ajelevasta Uffista ja kuolleista kissoista. Ja kun aurinko alkoi painua Fäbodan suunnassa mailleen, hän poistui yhtä äänettömästi hämärtyvään iltaan kuin oli tullutkin. Ja me aloimme vaitonaisina valmistautua hyökkäykseen.

Hämärän laskeutuessa etenimme äänettömästi leveällä rintamalla ryömien kohti tähtitalon porukan linnaketta viimeiset punottavat auringon säteet selkämme takana. Me näimme selvästi, kun heidän johtajansa, jota nimitän tässä tekaistulla nimellä Harri Puukoksi, veteli kiven päällä tupakkaa ja vihelteli Beatlesia, eikä hän auringon säteet silmissään meitä varmaankaan havainnut. Heidän porukastaan muut, joita oli melkoinen joukko, pyörivät toimettomina kiven ympärillä muuten vain varmaankin poppareiden paremmuudesta kiistellen, kuten sellaisilla vetelyksillä oli tapana.

Silloin yhtäkkiä hyökkäyksemme alkoi hirvittävällä taisteluhuudolla ja valtavalla nuolien, keihäiden, linkojen ja ritsojen keskityksellä, jonka kohdistimme suoraan vihollisen keskustaan. Näin oli vainottujen ja vainoajien roolit vaihtuneet päinvastaiseksi yhdessä hetkessä. Vihollisista ne, jotka olivat palloilleet maan tasalla kiven juurella pääsivät juoksemaan pakoon ensimmäisinä. Kun me juoksimme huutaen kohti linnaketta, heidän joukossaan oli vielä muutamia hidastelijoita, jotka eivät olleet vielä ehtineet karkuun. Muutamia heistä oli jäänyt loukkuun kivenkoloon ja majan sisälle, sillä he eivät olleet uskaltaneet pistää päätään suojasta ulos nuolisateeseen.

Kun pääsimme heittoetäisyydelle, paiskasimme eritteillä täyteen pakatut pullot ja purkit kohti kiveä. Se oli niin menestyksekäs isku, että heidän jälkijoukoistaan viimeisten oli juostava karkuun, kun sienet, kusi, paska ja muut jätökset roiskuivat. Harri Puukko hyppäsi ketterästi kiven päältä ja juoksi säikähtäneen näköisenä pakoon, mikä on mainittava erikoismainintana meidän kunniaksemme, koska hän oli kuulemma ehtinyt pistää jo omaa isäänsä turpaan nuoresta iästään huolimatta. Ja niiden pelkureiden, jotka kyykkivät kiven kolossa, oli viimeistään nyt uskaltauduttava ulos ja pakoon, kun jätökset alkoivat valua ja roiskua kiven koloon. Loistavan menestyksemme viimeistelimme hakkaamalla heidän majansa kakkosnelosilla ja kivenmurikoilla maan tasalle.

Tämä taistelu oli varmaankin laimea, jos sitä verrataan teidän monien muiden vastaavanlaisiin lapsuuden tai nuoruuden hurjiin muistoihin. Mutta ainutlaatuiseksi tämän pien muistuman tekee se, että sen tapahtumapaikka oli Länsinummi, joka oli ainakin tuolloin viattomalla 60-luvulla eittämättä turvallisin ja riskittömin miljöö maapallolla. Se oli lähes sataprosenttisesti ruotsinkielistä seutua, jossa ei ainakaan näkyvästi tapahtunut mitään ruokotonta. Siellä ei ollut työttömyyttä, siellä ei juotu keskiolutta, tuskin edes tupakoitiin tai edes kiroiltiin. Silloinkin kun tupakoitiin isännät polttelivat korkeintaan joviaalisti piippua auton vahauksen ja nurmikon leikkuun lomassa. Kielipolitiikka viimeistään takasi sen, että jälkipolven ei tarvinnut käydä taistelua elintilasta ja paikasta yhteiskunnasta. Jokaiselle oli valmis peritty tai määrätty paikkansa Muumilaaksossa. Vain suomalaiset saivat lähteä muualle etsimään onneaan.

Niinpä kun taistelu oli Tähtitalon kukkulalla viimein vaimennut ja eräässä läheisessä omakotitalossa oli väki painumassa yöpuulle, saattoi talon isäntä omatunto keveänä illan päätteeksi kierähtää vaimonsa päälle ja parin hätäisen työnnön jälkeen röhkäistä tyytyväisenä ja todeta, että ”äääh.... tulipahan laitettua alulle kaupungin rakennusviraston tarkastusosaston putkiosaston ventiiliosaston ylitarkastaja, joka tulee astumaan virkaan minun jälkeeni." Sen jälkeen hän ähkien järjesteli muniaan ja mietti, että pitäisiköhän vielä nousta ylös ja sulkea ikkuna, kun tuolta Tähtitalolta päin tulee niin kummallista hajua.

Lue lisää

Toi mieleen eräään henkilön 70-luvulta

Sumovaari kirjoitti:

niin, styroxilautalla haminan metsässä, siellä oli sellainen isolampi, jossa "harjoiteltiin" merikelpoisuutta, ennenkun "merelle" lähdettiin, ikään kun Huckleberry Finn.
Oli se sellaista ikuista seikkailua, haminan mtsään kun ei enään pääse sisäänkään käveleen, niin on kaikki raivaamatta ja sotkussa.
Olis kiva mennä katsoon vanhoja tupakka askien piilopaikkoja, sekä missä majoja rakenettiin jne...
Taidankin kesällä mennä metsään ja etsiä siellä hyvän paikan itselleni ja tehdä itselle "leirin" sinne, niinkun metsän miehet aikanaan.
Muistan myös kun kaupan mainoksia jaettiin aikanaan taskurahaa vastaan, työn antajana Pedersören kauppa, Maskenin edustalla, sekä mentiin kerään "pampuloita" joita myös sai myytyä ihmisille talosta taloon menetelmällä.
sittemmin tuli murkkuikä ja alkoi romumopojen keruu ja olin aina paskasena ja bensanhajusena koulussa, joka ei ainakaan tyttösiä kiihottanut.
Muistan myös romumopojen aikaan, ihailimme aina "Lycke Lefan" uutta sinistä Tunturi Sport mopoa, kun hän sillä ajeli melkein tavaratelineellä istuen ja nuoria kun oltiin niin aateltiin että mitähän toikin lykke tollasella mopolla tekee kun verkkarit päällä ajaa Sport mallisella mopolla :))))

Lue lisää

Joskus muistelen sitä nuorta kaunista tyttöä joka aina silloin tällöin kävelytti kahta Afganistanin vinttikoiraa haminan metsäpoluilla 70-luvulla jolloin vielä kävin lenkillä siellä eli kuinka sennyt sanoisi.."poltat silmiäni,mutta koskaan en ole nöhnyt mitään yhtä ihanaa..
No lienee hänkin nykyisin viiden lapsen äiti ja onnellisesti naimisissa
parempi varmaan näin mutta silti joskus kuvittelen kuinka voisi olla jos ...jos
no niin iltanitrot ja petiin

sumovaari kirjoitti:

Mahtava cheste että taas sai viikonloppunamia ja jopa erotiikkaakin sisältävän viestin, vai oliko se jopa pornoa ?, niin hyvin kuvailtu kumminkin että suosittelisin sinun ottavan yhteyttä aikuisten lehtiin, saisit varmaan töitä sieltä kirjoittamalla fiktiivisiä seksitarinoita, hehehe. Nyt tiedän melkein jo henkilötkin mihinkä "vihasi" tai "inhosi" kohdistuu kun aikaisemmin olet maininnut jalkapalloilijat ja piste iin päälle oli tämä Teräksen myyjät (purskahdin hersyvään nauruun).
Asiasta toiseen, sait minut jopa itsekseen puhumaan ja mutiseen tässä tietsikan äärellä, esim, ai joo hitto siinä oli se kivenhakkaajan laitos, sekä HYI HELVETTI se paskalaitos, jne..., minussa on se ihmeellinen seikka että jos asiat tulevat vahvasti hyökkäämällä mieleeni, esim paperitehdas tai tupakkatehdas, niin tunnen hajun nenässäni ja se on tosi ja nyt valitettavasti se paskalaitoksen muistiintuleminen osoitti että en vieläkään ole menettänyt tätä aistia, jouduinpa vavihkaa jopa kurkkaamaan alusinkihousuihin että onko kaikki OK näin kun alkkareissa tässä nyt koneen äärellä istun (viestini eroottinen osuus).
Tuntuu niin omituiselta, kun kaikki mitä cheste sanoo muistuu niin vahvasti mieleen kun itsekkin olen elänyt suhtkoht samanlaista viikarin elämää ja muistan nuo spurgut haminan metsässä ja mitä legendoja niistä kulki. kiitos Cheste taas.
Harmi vaan että itselläni ei tänäviikonloppuna löydy inspiraatiota enempää muisteloihin, johtunee ilmeisesti kuivasta viikonlopusta jonka sinnikkäästi aion pitää ja hyvinhän se näyttää sujuvan kun yksin sa olla ettei vaan tarvi kuulla kommentteja että voihan sitä hauskaa olla selvinkinpäin ja niinpoispäin, ja vielä mitä näihin haminan metsän kummitusjuttuihin tulee niin itse kyllä uskon yliluonnollisiin voimiin, koska juuri käänsin pääni jossa kasvoni ovat kiinni kohti baarikaappia ja olen varma että se ainut täyspullo likööriä kuiskasi minulle että tule ja ota minusta huikka:)

Lue lisää

Eemeli katseli ulos hotellihuoneen ikkunasta.Ulkona satoi ja sadepisarat rummuttivat ikkunaa.
Hänen alapuolellaan kadulla huutelivat humalaiset nuoret toisilleen ja autot näkyivät ajelevan edelleen samaa pillurallia kuin vuosikymmeniä sitten.
Eemeli otti uuden ryypyn lasistaan ja irvisti.Glenfiddichin maku ei todellakaan hivellyt hänen olueen tottuneita makunystyröitään ..
Hän avasi ikkunan ja työnsi päänsä ulos sateeseen,sade kasteli hetkessä hänen kaljun päänsä mutta se virkisti.
Hän sulki silmänsä ja nautti lämpimästä kesäsateesta.
Muistot tulvivat mieleen,oli kuin yhä yltyvä sade olisi avannut ikkunan palaamattomaan menneisyyteen--
Hän nousi seisomaan ja käveli pienen kirjoituspöydän luo,avasi läppärinsä ja etsi juutubesta kappaleen "sade".
Eeemeli sulki silmänsä ja kuunteli tuota herkkää ja kaunista kappaletta-
Hän oli taas nuori ja komea,hiukset olivat pitkät ja vartalo oli kuin nuorella jumalalla--
Ja ne tytöt.Kuinka monta heitä olikaan ollut? Oli olllut tummaa ja vaaleaa,oli myös punapäitä ja kaikki olivat olleet kauniita ainakin hänen mielestään.Mitähän heille kuuluikaan?Mahtoivat olla kaikki naimisissa.Olivatko he unohtaneet hänet ja kuumat yöt joita hän oli nuoruuden kiihkossaan heille suonut? Uupumaton rakastaja,aina valmis naisen toiveiden täyttäjä,hän oli aina pannut parastaan.Niin ,hän hymyili muistoilleen, jopa enemmänkin..
Mutta,oli ollut se yksi,se saavuttamanton .Tyttö,jota hän ei koskaan ollut unohtanut,ehkä siksi että tyttö oli kohdellut häntä,Eemeliä kuin ilmaa--
Silloinkin oli satanut,oli ollut lauantai-ilta ja Eemeli oli seisoskellut hieman humalassa Terazzon kulmalla.
Hän naukkaili Aperitaa pullon suusta ja odotteli jotain,,ehkä sitä oikeaa..
Sitten hän näki tytön joka seisoi muutaman metrin päässä pylvään toisella puolella.Tytöllä oli punainen takki ja leveälahkeiset hippityyliset farkut,vaaleita pitkiä hiuksia kiersi kirjava otsanauha. Sade oli kastellut tytön hiukset ja meikkikin oli valunut mutta hän oli Eemelin mielestä kaunein nainen minkä hän oli koskaan nähnyt.
Valitettavasti tyttö ei ollut yksin vaan hän oli jengissä jonka Eemeli oli usein nähnyt istuskelevan Kafiksessa..
Mutta Aperita antoi rohkeutta ja Eemeli astui empimättä ryhmän luo ja alkoi tehdä tuttavuutta.
Hän uskaltautui puhumaan tuolle kauniille tytölle jonka nimi oli oli Lisa,hän oli ruotsinkielinen mutta puhui sujuvasti suomea
Eemeli jutteli hänelle,katsoi silmiin ja tarjosi aperitaa. Lisa hymyili hänelle ja lausui silloin tällöin jonkun sanan Eemelille joka puhui kuin ruuneperi ja yritti kaikki temppunsa,mutta turhaan.
Tytön tummansiniset silmät olivat kuin kuunvalo lammessa ja Eemeli tunsi rakastuneensa ensimmäisen kerran.
Mutta aivan liian pian Lisa ja hänen ystävänsä lähtivät .
Eemeli jäi yksin ja Aperitakin oli loppu..
Sen illan jälkeen hän näki Lisaa silloin tällöin,Kellarissa,Ludwigissa,Centralissa,kaupungilla ,Hollanderilla,
Lisa kohteli Eemeliä ystävällisesti mutta viileästi.
Eemeli näki unia Lisasta,hän lakkasi juomasta,alkoi kuntoilla ja vietti lähes munkin elämää,mutta mikään ei auttanut,Lisa pysyi ystävällisenä mutta etäisenä,saavuttamattomana unelmana.
Eräänä päivänä Eemeli sitten kuuli että Lisa oli lähtenyt ulkomaille,minne ,sitä ei kukaan tiennyt,huhuttiin kanadasta.
Se oli isku nuorelle miehelle.
Eemeli alkoi ryypätä taas vanhaan tapaansa ,mutta jokin kaihersi sisimmässä; ehkä jos olisin ollut ns kunnon mies,koulutettu ja raitis..ehkä silloin..
Viinakaan ei auttanut,tuttu kaupunki alkoi ahdistaa ja niinpä eräänä syksyisenä iltapäivänä Eemeli nousi junaan Pännäisissä .
-Siitä on nyt kolmekymmentä vuotta - ,muisteli eemeli sateen rummuttaessa ikkunaruutua.
Ennen uneen vaipumistaan Eemeli näki edessään nuo tummansiniset niin sanomattoman kauniit ja surumieliset silmät
-Hyvää yötä Lisa,mutisi Eemeli ja sammutti pöytälampun.

Sumovaari kirjoitti:

niin, styroxilautalla haminan metsässä, siellä oli sellainen isolampi, jossa "harjoiteltiin" merikelpoisuutta, ennenkun "merelle" lähdettiin, ikään kun Huckleberry Finn.
Oli se sellaista ikuista seikkailua, haminan mtsään kun ei enään pääse sisäänkään käveleen, niin on kaikki raivaamatta ja sotkussa.
Olis kiva mennä katsoon vanhoja tupakka askien piilopaikkoja, sekä missä majoja rakenettiin jne...
Taidankin kesällä mennä metsään ja etsiä siellä hyvän paikan itselleni ja tehdä itselle "leirin" sinne, niinkun metsän miehet aikanaan.
Muistan myös kun kaupan mainoksia jaettiin aikanaan taskurahaa vastaan, työn antajana Pedersören kauppa, Maskenin edustalla, sekä mentiin kerään "pampuloita" joita myös sai myytyä ihmisille talosta taloon menetelmällä.
sittemmin tuli murkkuikä ja alkoi romumopojen keruu ja olin aina paskasena ja bensanhajusena koulussa, joka ei ainakaan tyttösiä kiihottanut.
Muistan myös romumopojen aikaan, ihailimme aina "Lycke Lefan" uutta sinistä Tunturi Sport mopoa, kun hän sillä ajeli melkein tavaratelineellä istuen ja nuoria kun oltiin niin aateltiin että mitähän toikin lykke tollasella mopolla tekee kun verkkarit päällä ajaa Sport mallisella mopolla :))))

Lue lisää

Kuuskymmentä vuotta on kai lyhyt aika iäisyydessä mutta ihmiselle se on pitkä--
Vaikeaa on ymmärtää että tuo vuosimäärä on kohta takana,minähän olen nuori viriili uros ainakin sisimmässäni.

Naisia tulee katseltua edelleen yhtä paljon kuin ennekin,eikä pikku jormakaan vielä tunnu kokonaan rauhoituneen vaan vaatii huomiota aina silloin tällöin.
Kummasti kaipuu kotikaupunkiin välillä iskee, vaikka useimmat muistot ovat ei niin kivoja..

Mitähän muistelisin? Ehkä ,sitä kuinka kouluaikana istuin hiljaa pulpetissani, kadehtien toisia niitä jotka juttleivat ja nauroivat tositensa kanssa, punastuen aina kun opettaja kysyi jotain, kuinka pelkäsinkään nousta seisomaan ,toisten katsoessa ja virnuillessa kuinka häpesinkään itseäni,halveksin ja häpesin.

Vuodesta toiseen vanhempien käskystä istuin kiltisti pulpetissani,joskus satunnaisina rohkeuden puuskina uskalsin katsoa tuota kaunista tyttöä joka silloin tällöin vaivautui kiusoittelemaaan minua, tuo kiusoitteluk toi hiukan vaihtelua murmelin elämääni..haaveksin hänestä ja vieläkin näen joskus unia..

Viidennnellä luokalla ollessani löysin siten ystävän itselleni, ja todella hyvän sellaisen, nimittäin kuningas alkoholin,,

Ensimmäinen humala oli järkyttävä kokemus; tunsin olevani puhelias, rohkea valmis mihin tahansa,, kävelin Isoakatua kuin euroopan omistja ,taputtelin tyttöjä pyllylle , hastoin riitaa ,olin kingi,,,alkoholi oli lääkettä ujouteeni,muutuin aivan toisenlaiseksi,itsevarmaksi ,rohkeaksi Kuin tohtori Jekyll ja Mr Hyde.ja tosiaankin , sain jopa pesää , mistä en ollut uskaltanut edes haaveilla selvinpäin..

Silti,alkoholilla oli huonotkin puolensa; krapula ja morkkis, kouluun en kehdannut mennä moneen päivään juopottleun jälkeen,selvänä muutuin entistä ujommaksi,suorastaan pekuriksi,.'

T'mä johti vähitellen koulunkäynnin lopettamiseen, lähes päivittäiseen juopotteluun,tappeluihin,putkareisuihin yms..

Muutin Ruotsiin sieltä Tanskaan jossa oli helpompi saada sosiaaliavusstusta ja j jotain hanttihommia välillä. Join siellä ollessani joka päivä,, asuin Kristiniassa mutta huumeisiin en silti koskenut, Viina riitti hyvin ja pimpsaakin sai hyvin hippitytöiltä---muistikuvat ajalta ovat melko sumuisia mutta muutama vuosi siellä meni-kunnes

Kerran syksyisenä sateisena iltana satuin asemalla pummatessani törmäämän kauniiseen suomalaiseen tyttöön,.hoikkaan ja aivan kouluaikojejn ihastukseni kaksoisolentoon..

t.pisara kirjoitti:

Kuuskymmentä vuotta on kai lyhyt aika iäisyydessä mutta ihmiselle se on pitkä--
Vaikeaa on ymmärtää että tuo vuosimäärä on kohta takana,minähän olen nuori viriili uros ainakin sisimmässäni.

Naisia tulee katseltua edelleen yhtä paljon kuin ennekin,eikä pikku jormakaan vielä tunnu kokonaan rauhoituneen vaan vaatii huomiota aina silloin tällöin.
Kummasti kaipuu kotikaupunkiin välillä iskee, vaikka useimmat muistot ovat ei niin kivoja..

Mitähän muistelisin? Ehkä ,sitä kuinka kouluaikana istuin hiljaa pulpetissani, kadehtien toisia niitä jotka juttleivat ja nauroivat tositensa kanssa, punastuen aina kun opettaja kysyi jotain, kuinka pelkäsinkään nousta seisomaan ,toisten katsoessa ja virnuillessa kuinka häpesinkään itseäni,halveksin ja häpesin.

Vuodesta toiseen vanhempien käskystä istuin kiltisti pulpetissani,joskus satunnaisina rohkeuden puuskina uskalsin katsoa tuota kaunista tyttöä joka silloin tällöin vaivautui kiusoittelemaaan minua, tuo kiusoitteluk toi hiukan vaihtelua murmelin elämääni..haaveksin hänestä ja vieläkin näen joskus unia..

Viidennnellä luokalla ollessani löysin siten ystävän itselleni, ja todella hyvän sellaisen, nimittäin kuningas alkoholin,,

Ensimmäinen humala oli järkyttävä kokemus; tunsin olevani puhelias, rohkea valmis mihin tahansa,, kävelin Isoakatua kuin euroopan omistja ,taputtelin tyttöjä pyllylle , hastoin riitaa ,olin kingi,,,alkoholi oli lääkettä ujouteeni,muutuin aivan toisenlaiseksi,itsevarmaksi ,rohkeaksi Kuin tohtori Jekyll ja Mr Hyde.ja tosiaankin , sain jopa pesää , mistä en ollut uskaltanut edes haaveilla selvinpäin..

Silti,alkoholilla oli huonotkin puolensa; krapula ja morkkis, kouluun en kehdannut mennä moneen päivään juopottleun jälkeen,selvänä muutuin entistä ujommaksi,suorastaan pekuriksi,.'

T'mä johti vähitellen koulunkäynnin lopettamiseen, lähes päivittäiseen juopotteluun,tappeluihin,putkareisuihin yms..

Muutin Ruotsiin sieltä Tanskaan jossa oli helpompi saada sosiaaliavusstusta ja j jotain hanttihommia välillä. Join siellä ollessani joka päivä,, asuin Kristiniassa mutta huumeisiin en silti koskenut, Viina riitti hyvin ja pimpsaakin sai hyvin hippitytöiltä---muistikuvat ajalta ovat melko sumuisia mutta muutama vuosi siellä meni-kunnes

Kerran syksyisenä sateisena iltana satuin asemalla pummatessani törmäämän kauniiseen suomalaiseen tyttöön,.hoikkaan ja aivan kouluaikojejn ihastukseni kaksoisolentoon..

Lue lisää

Valitettavasti tila ei riittänyt joten jääköön loppu milelikuvituksen varaan , minulle se oli Happy end,,

t.pisara kirjoitti:

Valitettavasti tila ei riittänyt joten jääköön loppu milelikuvituksen varaan , minulle se oli Happy end,,

Ilman alkoholia elämä olisi ollut tosi tylsää 4 seinän sisäpuolella istumista ehkä vaimon ja ison kakaralauman kanssa. EI KIITOS.

Ihanaa että sai mennä ja olla vapaana kun taivaan lintu ja naisia/tyttöjä riitti !!!. Alkoholi jos siitä ei jää riippuvaiseksi on tosi hauska juttu. Saa itse päättää että ollaanko sitä rauhassa tänäviikonloppuna vaan kotosalla vai muututaanko sitä taas villiksi huumorimieheksi:)

t.pisara kirjoitti:

Kuuskymmentä vuotta on kai lyhyt aika iäisyydessä mutta ihmiselle se on pitkä--
Vaikeaa on ymmärtää että tuo vuosimäärä on kohta takana,minähän olen nuori viriili uros ainakin sisimmässäni.

Naisia tulee katseltua edelleen yhtä paljon kuin ennekin,eikä pikku jormakaan vielä tunnu kokonaan rauhoituneen vaan vaatii huomiota aina silloin tällöin.
Kummasti kaipuu kotikaupunkiin välillä iskee, vaikka useimmat muistot ovat ei niin kivoja..

Mitähän muistelisin? Ehkä ,sitä kuinka kouluaikana istuin hiljaa pulpetissani, kadehtien toisia niitä jotka juttleivat ja nauroivat tositensa kanssa, punastuen aina kun opettaja kysyi jotain, kuinka pelkäsinkään nousta seisomaan ,toisten katsoessa ja virnuillessa kuinka häpesinkään itseäni,halveksin ja häpesin.

Vuodesta toiseen vanhempien käskystä istuin kiltisti pulpetissani,joskus satunnaisina rohkeuden puuskina uskalsin katsoa tuota kaunista tyttöä joka silloin tällöin vaivautui kiusoittelemaaan minua, tuo kiusoitteluk toi hiukan vaihtelua murmelin elämääni..haaveksin hänestä ja vieläkin näen joskus unia..

Viidennnellä luokalla ollessani löysin siten ystävän itselleni, ja todella hyvän sellaisen, nimittäin kuningas alkoholin,,

Ensimmäinen humala oli järkyttävä kokemus; tunsin olevani puhelias, rohkea valmis mihin tahansa,, kävelin Isoakatua kuin euroopan omistja ,taputtelin tyttöjä pyllylle , hastoin riitaa ,olin kingi,,,alkoholi oli lääkettä ujouteeni,muutuin aivan toisenlaiseksi,itsevarmaksi ,rohkeaksi Kuin tohtori Jekyll ja Mr Hyde.ja tosiaankin , sain jopa pesää , mistä en ollut uskaltanut edes haaveilla selvinpäin..

Silti,alkoholilla oli huonotkin puolensa; krapula ja morkkis, kouluun en kehdannut mennä moneen päivään juopottleun jälkeen,selvänä muutuin entistä ujommaksi,suorastaan pekuriksi,.'

T'mä johti vähitellen koulunkäynnin lopettamiseen, lähes päivittäiseen juopotteluun,tappeluihin,putkareisuihin yms..

Muutin Ruotsiin sieltä Tanskaan jossa oli helpompi saada sosiaaliavusstusta ja j jotain hanttihommia välillä. Join siellä ollessani joka päivä,, asuin Kristiniassa mutta huumeisiin en silti koskenut, Viina riitti hyvin ja pimpsaakin sai hyvin hippitytöiltä---muistikuvat ajalta ovat melko sumuisia mutta muutama vuosi siellä meni-kunnes

Kerran syksyisenä sateisena iltana satuin asemalla pummatessani törmäämän kauniiseen suomalaiseen tyttöön,.hoikkaan ja aivan kouluaikojejn ihastukseni kaksoisolentoon..

Lue lisää

Tunnistan T. Pisaran tarinasta myös omia ongelmiani. Perimmältään on kaiketi kysymys epävarmuudesta. Alkoholi on tunnetusti siihen erinomainen lääke. Itse tosin en tohtinut iskeä tyttöjä edes kännissä, vaikka muuten tuli sekoiltua muidenkin edestä. Siinä olin niin huono, että aloite olisi pitänyt tulla tytöltä. Näin vain oli, vaikka muuten turha vaatimattomuus katosi heti, kun pullo oli korkattu

Elämä oli tuolloin jatkuvaa heiluriliikettä älyttömän mahtailun ja sekoilun ja sitä seuraavan häpeän välillä. Morkkikset paisuivat välillä psykoosiksi asti. Muistan kuinka saatoin saada mitä omituisemmissa paikoissa kouristuksia, kun muistiin palautui pätkittäin, mitä olin viikonloppuna jollekin tytölle puhunut. Ehkä tuo häpeä oli turhaa itsen kieltämistä. Voi olal, että olinkin muiden ihmisten ihan mukava kaveri. Elämässä ei kannataisi katua eikä hävetä. Meidän pitäisi olla avoimempia. Jos jotain noista kännäilystä kadun, niin rähinöitä ja tappeluita. Niitä käytiin monesti verissä päin. Kaiketi nekin olivat seurausta epävarmuudesta ja häpestä. Hengissä kuitenkin vielä ollaan.

Sanot häntä legendaksi? Kuka tämä Matilainen oli? Keiden kanssa hän "pyöri"? Millaisia mainetekoja hän teki? Mitä ikäluokkaa hän oli? Nimittäin nimi tuntuu jotenkin tutulta, mutta mitään muistikuvaa ei kuitenkaan synny. Oliko hänellä mitään liikanimeä, tai mikä hänen etunimensä oli? Minkä näköinen henkilö hän oli?

Aika hiljaiselta alkaa näyttää täällä legendaosastolla. Toivo Pisara, Sumovaari ja kumppanit loistavat poissaolollaan. Mutta näin hiljaista oli Jeppiksen todellisuus muutenkin. Tällä saitilla on ainakin minulle vähän samanlainen merkitys kuin kapakoilla aikanaan. Nimittäin vuorotöissä ollessani minulla oli päivittäisenä pakkomielteenä käydä vilkaisemassa baareissa tai kapakoissa ainakin ovelta tyyliin, "näkyykö ketään." Kipparit, Ebbat, Terazzot ja Kafikset tuli kierrettyä. Lopputulos oli aina sama: ei paljon mitään. Mutta siihen se elämä paljolti perustuukin - ei oikeastaan mihinkään. Tällaisella ei-mitään voi olla suurikin merkityksensä.

Sanot häntä legendaksi? Kuka tämä Matilainen oli? Keiden kanssa hän "pyöri"? Millaisia mainetekoja hän teki? Mitä ikäluokkaa hän oli? Nimittäin nimi tuntuu jotenkin tutulta, mutta mitään muistikuvaa ei kuitenkaan synny. Oliko hänellä mitään liikanimeä, tai mikä hänen etunimensä oli? Minkä näköinen henkilö hän oli?

Aika hiljaiselta alkaa näyttää täällä legendaosastolla. Toivo Pisara, Sumovaari ja kumppanit loistavat poissaolollaan. Mutta näin hiljaista oli Jeppiksen todellisuus muutenkin. Tällä saitilla on ainakin minulle vähän samanlainen merkitys kuin kapakoilla aikanaan. Nimittäin vuorotöissä ollessani minulla oli päivittäisenä pakkomielteenä käydä vilkaisemassa baareissa tai kapakoissa ainakin ovelta tyyliin, "näkyykö ketään." Kipparit, Ebbat, Terazzot ja Kafikset tuli kierrettyä. Lopputulos oli aina sama: ei paljon mitään. Mutta siihen se elämä paljolti perustuukin - ei oikeastaan mihinkään. Tällaisella ei-mitään voi olla suurikin merkityksensä

Cheste kirjoitti:

Sanot häntä legendaksi? Kuka tämä Matilainen oli? Keiden kanssa hän "pyöri"? Millaisia mainetekoja hän teki? Mitä ikäluokkaa hän oli? Nimittäin nimi tuntuu jotenkin tutulta, mutta mitään muistikuvaa ei kuitenkaan synny. Oliko hänellä mitään liikanimeä, tai mikä hänen etunimensä oli? Minkä näköinen henkilö hän oli?

Aika hiljaiselta alkaa näyttää täällä legendaosastolla. Toivo Pisara, Sumovaari ja kumppanit loistavat poissaolollaan. Mutta näin hiljaista oli Jeppiksen todellisuus muutenkin. Tällä saitilla on ainakin minulle vähän samanlainen merkitys kuin kapakoilla aikanaan. Nimittäin vuorotöissä ollessani minulla oli päivittäisenä pakkomielteenä käydä vilkaisemassa baareissa tai kapakoissa ainakin ovelta tyyliin, "näkyykö ketään." Kipparit, Ebbat, Terazzot ja Kafikset tuli kierrettyä. Lopputulos oli aina sama: ei paljon mitään. Mutta siihen se elämä paljolti perustuukin - ei oikeastaan mihinkään. Tällaisella ei-mitään voi olla suurikin merkityksensä

Lue lisää

etelänummen koulun legendaarisin opettaja, heti Matturin jälkeen, tai ehkäpä jopa jakavat ensimmäisen sijan... Hän oli se vitsikäs partasuu.

fgffgfgfg kirjoitti:

etelänummen koulun legendaarisin opettaja, heti Matturin jälkeen, tai ehkäpä jopa jakavat ensimmäisen sijan... Hän oli se vitsikäs partasuu.

No tunsinhan minäkin miehen! Olen useampaankin kertaan jutellut hänen kanssaan. Olipa surullinen uutinen. Sitä paitsi hänellä tosiaan oli joku tietty rooli, vaiheikas tehtävä ja elmänvaiheet - nimittäin matematiikan opettajuus yhdistyneenä persoonalliseen habitukseen - joiden ansiosta hän ansaitsee ainakin Jeppiksen mittakaavassa oikeuden tulla nimetyksi legendaksi.

Sitä vastoin monien muiden tällä palstalla legendoiksi mainittujen elämäntarina voitaisiin varmaankin tiivistää yhteen virkkeeseen: "Hän syntyi, ryhtyi ryyppäämään, rähisemään, mulkoilemaan ja uimaan liiveihin, ja sen jälkeen hän kuoli pois."

Cheste kirjoitti:

Sanot häntä legendaksi? Kuka tämä Matilainen oli? Keiden kanssa hän "pyöri"? Millaisia mainetekoja hän teki? Mitä ikäluokkaa hän oli? Nimittäin nimi tuntuu jotenkin tutulta, mutta mitään muistikuvaa ei kuitenkaan synny. Oliko hänellä mitään liikanimeä, tai mikä hänen etunimensä oli? Minkä näköinen henkilö hän oli?

Aika hiljaiselta alkaa näyttää täällä legendaosastolla. Toivo Pisara, Sumovaari ja kumppanit loistavat poissaolollaan. Mutta näin hiljaista oli Jeppiksen todellisuus muutenkin. Tällä saitilla on ainakin minulle vähän samanlainen merkitys kuin kapakoilla aikanaan. Nimittäin vuorotöissä ollessani minulla oli päivittäisenä pakkomielteenä käydä vilkaisemassa baareissa tai kapakoissa ainakin ovelta tyyliin, "näkyykö ketään." Kipparit, Ebbat, Terazzot ja Kafikset tuli kierrettyä. Lopputulos oli aina sama: ei paljon mitään. Mutta siihen se elämä paljolti perustuukin - ei oikeastaan mihinkään. Tällaisella ei-mitään voi olla suurikin merkityksensä

Lue lisää

Legendat palsta on minulle kun huumetta, olen jokapäivä täällä ja jopa nais seikkailussakin saatan rakastelujen välissä jollain verukkeella päästä koneelle jos sellainen sattuu olemaan.
Minuutin hiljaisuus Matilaiselle, ........ Noin, eikö häntä sanottu myös "skipiksi" se sanoo chestelle jotain ehkä ja cheste tämä palsta ja etenkin sinun muistelot ovat palauttaneet minut välillä lapsuuteen niin vahvasti että olen jopa voinut aistia määrätyt hajut ja nyt en puhu erikoisvalmisteisista molotovincocktailista vaan esim ristikarin metsässä aikoinaan oleva KUSISUO, niin aivan oikein, älkää säikähtäkö mutta se oli aika vaarallista leikkiä siihenaikaan, kusisuolla oli pelottava maine ja paljon paljon muuta, ja uskon että on niin paljon vielä muistoja jäljellä ja stooreja. Tässä yksi niistä Matilaisesta nimittäin, oli kevätmarkkinat torilla, olimme ryyppyreissulla jenkinrämällä kun kaverini takapenkiltä huomasi Matilaisen ja käski kuskin pysähtyyn, hän huusi että mitä Matilainen, tuu ottaan ryyppy, Matilainen tuli autolle, katsoi oikealle ja vasemalle ja vielä kerran oikealle ja otti Aperiitasta kunnon ryypyn ja poistui ihmisvilinään.

Cheste kirjoitti:

Sanot häntä legendaksi? Kuka tämä Matilainen oli? Keiden kanssa hän "pyöri"? Millaisia mainetekoja hän teki? Mitä ikäluokkaa hän oli? Nimittäin nimi tuntuu jotenkin tutulta, mutta mitään muistikuvaa ei kuitenkaan synny. Oliko hänellä mitään liikanimeä, tai mikä hänen etunimensä oli? Minkä näköinen henkilö hän oli?

Aika hiljaiselta alkaa näyttää täällä legendaosastolla. Toivo Pisara, Sumovaari ja kumppanit loistavat poissaolollaan. Mutta näin hiljaista oli Jeppiksen todellisuus muutenkin. Tällä saitilla on ainakin minulle vähän samanlainen merkitys kuin kapakoilla aikanaan. Nimittäin vuorotöissä ollessani minulla oli päivittäisenä pakkomielteenä käydä vilkaisemassa baareissa tai kapakoissa ainakin ovelta tyyliin, "näkyykö ketään." Kipparit, Ebbat, Terazzot ja Kafikset tuli kierrettyä. Lopputulos oli aina sama: ei paljon mitään. Mutta siihen se elämä paljolti perustuukin - ei oikeastaan mihinkään. Tällaisella ei-mitään voi olla suurikin merkityksensä.

Lue lisää

Legendat palsta on minulle kun huumetta, olen jokapäivä täällä ja jopa nais seikkailussakin saatan rakastelujen välissä jollain verukkeella päästä koneelle jos sellainen sattuu olemaan.
Minuutin hiljaisuus Matilaiselle, ........ Noin, eikö häntä sanottu myös "skipiksi" se sanoo chestelle jotain ehkä ja cheste tämä palsta ja etenkin sinun muistelot ovat palauttaneet minut välillä lapsuuteen niin vahvasti että olen jopa voinut aistia määrätyt hajut ja nyt en puhu erikoisvalmisteisista molotovincocktailista vaan esim ristikarin metsässä aikoinaan oleva KUSISUO, niin aivan oikein, älkää säikähtäkö mutta se oli aika vaarallista leikkiä siihenaikaan, kusisuolla oli pelottava maine ja paljon paljon muuta, ja uskon että on niin paljon vielä muistoja jäljellä ja stooreja. Tässä yksi niistä Matilaisesta nimittäin, oli kevätmarkkinat torilla, olimme ryyppyreissulla jenkinrämällä kun kaverini takapenkiltä huomasi Matilaisen ja käski kuskin pysähtyyn, hän huusi että mitä Matilainen, tuu ottaan ryyppy, Matilainen tuli autolle, katsoi oikealle ja vasemalle ja vielä kerran oikealle ja otti Aperiitasta kunnon ryypyn ja poistui ihmisvilinään.

Cheste kirjoitti:

No tunsinhan minäkin miehen! Olen useampaankin kertaan jutellut hänen kanssaan. Olipa surullinen uutinen. Sitä paitsi hänellä tosiaan oli joku tietty rooli, vaiheikas tehtävä ja elmänvaiheet - nimittäin matematiikan opettajuus yhdistyneenä persoonalliseen habitukseen - joiden ansiosta hän ansaitsee ainakin Jeppiksen mittakaavassa oikeuden tulla nimetyksi legendaksi.

Sitä vastoin monien muiden tällä palstalla legendoiksi mainittujen elämäntarina voitaisiin varmaankin tiivistää yhteen virkkeeseen: "Hän syntyi, ryhtyi ryyppäämään, rähisemään, mulkoilemaan ja uimaan liiveihin, ja sen jälkeen hän kuoli pois."

Lue lisää

Niinpä,ikävä uutinen,mutta elämä on tällaista,ei tänne kukaan jää..Muistan hänet hyvin kouluajoilta,mukava ja persoonallinen opettaja.Sai lempinimen "Skippy" silloisen tv-sarja kengurun mukaan.

T.Pisara kirjoitti:

Niinpä,ikävä uutinen,mutta elämä on tällaista,ei tänne kukaan jää..Muistan hänet hyvin kouluajoilta,mukava ja persoonallinen opettaja.Sai lempinimen "Skippy" silloisen tv-sarja kengurun mukaan.

Lue lisää

Kuudes aistini sanoo, että hänkin ehti vierailla tällä palstalla. Eräässä kommentissa, jossa hänen olinpaikaansa ja olemassaoloaan arvuuteltiin, todettiin, että "kyllä ja hyvin palvelleena."

Kuinkahan paljon joskus tuntemiani henkilöitä täällä onkaan? Vielä en ole keksinyt ainuttakaan. Edellä maintsemani esimerkki oli ehkä todellisuusviittauksista ainut, enkä ole siitäkään varma. Se oli vain aavistus.

Sumovaari kirjoitti:

Legendat palsta on minulle kun huumetta, olen jokapäivä täällä ja jopa nais seikkailussakin saatan rakastelujen välissä jollain verukkeella päästä koneelle jos sellainen sattuu olemaan.
Minuutin hiljaisuus Matilaiselle, ........ Noin, eikö häntä sanottu myös "skipiksi" se sanoo chestelle jotain ehkä ja cheste tämä palsta ja etenkin sinun muistelot ovat palauttaneet minut välillä lapsuuteen niin vahvasti että olen jopa voinut aistia määrätyt hajut ja nyt en puhu erikoisvalmisteisista molotovincocktailista vaan esim ristikarin metsässä aikoinaan oleva KUSISUO, niin aivan oikein, älkää säikähtäkö mutta se oli aika vaarallista leikkiä siihenaikaan, kusisuolla oli pelottava maine ja paljon paljon muuta, ja uskon että on niin paljon vielä muistoja jäljellä ja stooreja. Tässä yksi niistä Matilaisesta nimittäin, oli kevätmarkkinat torilla, olimme ryyppyreissulla jenkinrämällä kun kaverini takapenkiltä huomasi Matilaisen ja käski kuskin pysähtyyn, hän huusi että mitä Matilainen, tuu ottaan ryyppy, Matilainen tuli autolle, katsoi oikealle ja vasemalle ja vielä kerran oikealle ja otti Aperiitasta kunnon ryypyn ja poistui ihmisvilinään.

Lue lisää

Osa viesteistä jää saapumatta perille tai seilmaan bittiavaruuteen. Siksi samat viestit voivat tulla toiseen kertaan tai niistä voi esiintyä erilaisia versioita.

Kusisuo. Tuo oli minulle joko uusi asia tai olin sen unohtanut. Mielenkiintoisia paikkoja palaa keskustelun tuoksinassa mieleen ja niiden nimistä voi jo päätellä, ettei tämä "paska" Peltonen aivan turhaan ole tekemässä ohjelmaa Jeppiksestä. Paskakanaali, Kusisuo, Sontameijeri jne. Ja sitä paitsi meille huudettiin Terazzossa, että "siiit sakki yyyt"!

Cheste kirjoitti:

Kuudes aistini sanoo, että hänkin ehti vierailla tällä palstalla. Eräässä kommentissa, jossa hänen olinpaikaansa ja olemassaoloaan arvuuteltiin, todettiin, että "kyllä ja hyvin palvelleena."

Kuinkahan paljon joskus tuntemiani henkilöitä täällä onkaan? Vielä en ole keksinyt ainuttakaan. Edellä maintsemani esimerkki oli ehkä todellisuusviittauksista ainut, enkä ole siitäkään varma. Se oli vain aavistus.

Lue lisää

Tuota samaa olen itsekin miettinyt,en tunnista ketään täällä krjoittanutta.
Sehän on tietysti nimimerkkien tarkoituskin,ei siinä mitään.
Ja vain muutama henkilöhän tänne kirjoittelee ja pitää keskustelua hengissä,luulisin kuitenkin että jossain vaiheessa olen tavannut Chesten ja Sumovaarin,lienevät samaa ikäluokkaa.
Sumovaarin tarinoista mieleeni on usein noussut hämärä mielikuva eräästä henkilöstä,joka kerran pelasti käytännöllisesti katsoen henkeni,kiitokset tässä hänelle näin 30 vuoden viiveellä!
Täytyy myöntää että olen itsekin jäänyt koukkuun tähän keskusteluun,vaikka en osaakaan kuvailla erilaisia tuntemiani legendoja niin värikkäästi kuin Cheste ja Sumovaari,mutta yritän silti välillä kirjoitella jotain omalla vajavaisella tyylilläni.
Aihe kiinnostaa muitakin päätellen 20000 kävijästä.

T.Pisara kirjoitti:

Tuota samaa olen itsekin miettinyt,en tunnista ketään täällä krjoittanutta.
Sehän on tietysti nimimerkkien tarkoituskin,ei siinä mitään.
Ja vain muutama henkilöhän tänne kirjoittelee ja pitää keskustelua hengissä,luulisin kuitenkin että jossain vaiheessa olen tavannut Chesten ja Sumovaarin,lienevät samaa ikäluokkaa.
Sumovaarin tarinoista mieleeni on usein noussut hämärä mielikuva eräästä henkilöstä,joka kerran pelasti käytännöllisesti katsoen henkeni,kiitokset tässä hänelle näin 30 vuoden viiveellä!
Täytyy myöntää että olen itsekin jäänyt koukkuun tähän keskusteluun,vaikka en osaakaan kuvailla erilaisia tuntemiani legendoja niin värikkäästi kuin Cheste ja Sumovaari,mutta yritän silti välillä kirjoitella jotain omalla vajavaisella tyylilläni.
Aihe kiinnostaa muitakin päätellen 20000 kävijästä.

Lue lisää

Ilmeisesti kuitenkin Sumovaari on ainakin muutamista repliikeistä päätellen hyvinkin tunnnettu henkilö paikkakunalla, mutta minulla ei ole hänestä syntynyt minkäänlaista mielikuvaa.

Keskustelua on todellakin seurattu tiiviisti. Kävijämäärä on ylittänyt paikkakunnan asukasluvun. Mitä tulee sensuroituihin viesteihin, niin ne olivat ihan minun omasta aloitteestani tehtyjä poistoja, koska voi olla, että niissä muutamissa (joista kaikkein kovimmat eivät olleet omiani) mentiin turhien henkilökohtaisten paljastusten tielle ihan nimeltä mainiten. On tietenkin ikävää, että ne on poistettu, koska niihin sisältyi oikeastaan kaikki räväkimmät ja konkreettisimmat tapaukset, jotka luonnehtivat Jeppiksen historiaa.

Sain kuitekin niin vahvoja skitsoja yhdestä viestistä, jossa puhuttiin "palikoitten keräämisestä poliisiasemalle", että sen jälkeen katsoin viisaammaksi harrastaa tiukkaa itsesensuuria. Olin välillä vaatimassa jopa keskustelun sulkemista. Sitä paitsi nämä "te puhua baskaa jeppiksestä ja ihmisistä" - tyypit (joiden olemassaolon olin jo välillä ehtinyt onnellisesti unohtaa) alkoivat käydä sen verran aggressiivisesti palstan kimppuun, että aloin pelätä, että paikalliset älyvapaat voimat alkavat kerätä voimiaan. Niinpä katsoin viisaammaksi madaltaa profiilia.

Totuus on kuitenkin se, että ihmisillä pitää olla oikeus muistella. T. Pisaran havainnollinen kuva koulupuistossa istuvasta lajinsa viimeisestä oli kuitenkin se, joka pani koko tämän Pietarsaarelaisten muistelon liikkeelle. Kaikki alkoi koulupuiston pastoraalista, joka eteni burleskiksi karnevaaliksi, jossa eritteet ovat roiskuneet ja monet pyhinä pidetyt asiat on käännetty nurinniskoin.

Cheste kirjoitti:

Ilmeisesti kuitenkin Sumovaari on ainakin muutamista repliikeistä päätellen hyvinkin tunnnettu henkilö paikkakunalla, mutta minulla ei ole hänestä syntynyt minkäänlaista mielikuvaa.

Keskustelua on todellakin seurattu tiiviisti. Kävijämäärä on ylittänyt paikkakunnan asukasluvun. Mitä tulee sensuroituihin viesteihin, niin ne olivat ihan minun omasta aloitteestani tehtyjä poistoja, koska voi olla, että niissä muutamissa (joista kaikkein kovimmat eivät olleet omiani) mentiin turhien henkilökohtaisten paljastusten tielle ihan nimeltä mainiten. On tietenkin ikävää, että ne on poistettu, koska niihin sisältyi oikeastaan kaikki räväkimmät ja konkreettisimmat tapaukset, jotka luonnehtivat Jeppiksen historiaa.

Sain kuitekin niin vahvoja skitsoja yhdestä viestistä, jossa puhuttiin "palikoitten keräämisestä poliisiasemalle", että sen jälkeen katsoin viisaammaksi harrastaa tiukkaa itsesensuuria. Olin välillä vaatimassa jopa keskustelun sulkemista. Sitä paitsi nämä "te puhua baskaa jeppiksestä ja ihmisistä" - tyypit (joiden olemassaolon olin jo välillä ehtinyt onnellisesti unohtaa) alkoivat käydä sen verran aggressiivisesti palstan kimppuun, että aloin pelätä, että paikalliset älyvapaat voimat alkavat kerätä voimiaan. Niinpä katsoin viisaammaksi madaltaa profiilia.

Totuus on kuitenkin se, että ihmisillä pitää olla oikeus muistella. T. Pisaran havainnollinen kuva koulupuistossa istuvasta lajinsa viimeisestä oli kuitenkin se, joka pani koko tämän Pietarsaarelaisten muistelon liikkeelle. Kaikki alkoi koulupuiston pastoraalista, joka eteni burleskiksi karnevaaliksi, jossa eritteet ovat roiskuneet ja monet pyhinä pidetyt asiat on käännetty nurinniskoin.

Lue lisää

Niin, tämä sunnuntai on itsellekkin ollut oikein juhlava ( ilman alkoholia ), eli sopii myös tähän Legendapalstan juhlasunnuntaihin ja muistanettahan cheste ja T Pisara että suomalainen on hidas syttymään, eli sillä tarkoitan sitä että sillointällöin sieltä putkahtaa uusia ihmisiä tänne juttuja korjaamaan ja omia juttujaan laatimaan.
Se tässä onkin ollut mielenkiintoista että on kaikenlaista ihmistä täällä liikkeellä, väliin hienoilla sivistys sanoilla keikailtuja stooreja Verbaallisia kermakakkuja ja sitten väliin ihan tällasia, "mä muistan kun kerran oli siellä kaupungisa yks mies, en muista sen nimeä enkä sen ulkonäköjänkää, mut se oli ainakin yks legenda", ja eikö siinä mitään, kivaa kun kaikenlaista löytyy, se miten kirjoittaa tai esittää asiansa ei ole suurtakaan merkitystä, niistä sa aina uusia vinkkejä, ja sitten vielä kerran se että asia ei ole näin LEGENDA = JUOPPO, vaan Legenda on henkilö joka on jollainlailla jäänyt erikoisella elämäntavallaan tai persoonallisuudellaan Pietarsaaren historiaan.
NIIN olisihan se jännää jos vaikka yhtä äkkiä näkisimmekin toistemme, siis ketkä täällä ovat kirjoittaneet, Chesten ja T Pisaran varmasti tiedän tai "tuntisinkin teidät jos näkisimme, olen kuitenkin nuorempi teitä ja olen monesti hymyillyt täällä kun ollaan puhuttu jopa nimellä ERITTÄIN läheisistä "tutuista" ihmisistä, jopa niin läheisistä että olen joutunut saman katon alla asumaan "heidän" kanssa.
Tosin jos tunnistamme toistemme niin minä en ainakaan nimiä mainitse sillä miksi tekisin sen ?, tämä on hauskaa ja mielenkiintoista ajanvietettä, monestakin eri perspektiivistä katsottuna, on huumoria, surullista tarinaa, Historiaa jne..., monestikkin viestejä pitää osata tulkita, se mikä kuulostaa jopa pilkalta, onkin ehkä hieman mustaa huumoria käyttäen tunnistettavissa surulliseksi tarinaksi johonka kirjoittaja on yrittänyt viljellä hieman huumoria.

Cheste kirjoitti:

Osa viesteistä jää saapumatta perille tai seilmaan bittiavaruuteen. Siksi samat viestit voivat tulla toiseen kertaan tai niistä voi esiintyä erilaisia versioita.

Kusisuo. Tuo oli minulle joko uusi asia tai olin sen unohtanut. Mielenkiintoisia paikkoja palaa keskustelun tuoksinassa mieleen ja niiden nimistä voi jo päätellä, ettei tämä "paska" Peltonen aivan turhaan ole tekemässä ohjelmaa Jeppiksestä. Paskakanaali, Kusisuo, Sontameijeri jne. Ja sitä paitsi meille huudettiin Terazzossa, että "siiit sakki yyyt"!

Lue lisää

yle.fi elävä arkisto- jakobstad haulla jotakin

kattonut kirjoitti:

yle.fi elävä arkisto- jakobstad haulla jotakin

Voi hurja, täällähän on nauhoitteita 80 luvulta ja heti tuttuja autoilla pillurallilla, nyt oon töissä ja kiire kotiin katsoon lisää kun en aamulla ehtinyt, Kliffaa hei.
Viljami Hautaviita, VANHA legenda, tuli Ristikarille ja sai oppilaat nousta lavalle nyrkkeileen ja lyödä Viljamii täysillä naama nimiseen turpavärkkiin, hehehehehe, kiitti vielä

Sumovaari kirjoitti:

Legendat palsta on minulle kun huumetta, olen jokapäivä täällä ja jopa nais seikkailussakin saatan rakastelujen välissä jollain verukkeella päästä koneelle jos sellainen sattuu olemaan.
Minuutin hiljaisuus Matilaiselle, ........ Noin, eikö häntä sanottu myös "skipiksi" se sanoo chestelle jotain ehkä ja cheste tämä palsta ja etenkin sinun muistelot ovat palauttaneet minut välillä lapsuuteen niin vahvasti että olen jopa voinut aistia määrätyt hajut ja nyt en puhu erikoisvalmisteisista molotovincocktailista vaan esim ristikarin metsässä aikoinaan oleva KUSISUO, niin aivan oikein, älkää säikähtäkö mutta se oli aika vaarallista leikkiä siihenaikaan, kusisuolla oli pelottava maine ja paljon paljon muuta, ja uskon että on niin paljon vielä muistoja jäljellä ja stooreja. Tässä yksi niistä Matilaisesta nimittäin, oli kevätmarkkinat torilla, olimme ryyppyreissulla jenkinrämällä kun kaverini takapenkiltä huomasi Matilaisen ja käski kuskin pysähtyyn, hän huusi että mitä Matilainen, tuu ottaan ryyppy, Matilainen tuli autolle, katsoi oikealle ja vasemalle ja vielä kerran oikealle ja otti Aperiitasta kunnon ryypyn ja poistui ihmisvilinään.

Lue lisää

juttua kehiin, myös uudet alokkaat juttua nyt. Kuinhan pitkälle voi taakspäin mennä Legendoissa, kukahan on tähän astisissa legendoissa ollut vanhin hahmo ?, Muistan kun Ebba Brahe tuli kännissä.....
Eli kirjoittakaa nyt edes yhdellä kädellä, kyllä se grogilasi yhdessäkin kädessä pysyy :)))
Cheste, ei kai sinullekkin ole iskenyt tämä "nykterhets" innostus, no itse kumoan sen luultavasti huomenna.

Cheste kirjoitti:

No tunsinhan minäkin miehen! Olen useampaankin kertaan jutellut hänen kanssaan. Olipa surullinen uutinen. Sitä paitsi hänellä tosiaan oli joku tietty rooli, vaiheikas tehtävä ja elmänvaiheet - nimittäin matematiikan opettajuus yhdistyneenä persoonalliseen habitukseen - joiden ansiosta hän ansaitsee ainakin Jeppiksen mittakaavassa oikeuden tulla nimetyksi legendaksi.

Sitä vastoin monien muiden tällä palstalla legendoiksi mainittujen elämäntarina voitaisiin varmaankin tiivistää yhteen virkkeeseen: "Hän syntyi, ryhtyi ryyppäämään, rähisemään, mulkoilemaan ja uimaan liiveihin, ja sen jälkeen hän kuoli pois."

Lue lisää

Oli sateinen huhtikuun päivä,kun nousin viimeistä kertaa yhteiskoulun pääovelle johtavat portaat.
Kuinka usein olinkaan haaveilut tästä hetkestä,silti en tuntenut itseäni erityisen onnelliseksi tänä päivvänä.
Nyt kun koulu vihdoinkin olisi osaltani lusittu, tunsinkin yllättäen eräänlaista haikeutta,niin melkeinpä surua..
Hymähdin ajatuksilleni,mutta samalla muistelin ikimuistoista kesäpäivää viisi vuotta sitten,jolloin olin löytänyt oman nimeni tähän samaan oveen teipatusta listasta,siinä olivat ne onnelliset jotka olivat läpäisseet yhteiskoulun pääsykokeen
Niin ,silloin olin ollut oikeasti onnellinen,taisi ollakin viimeinen kerta tässä koulussa
Palasin äkkiä nykyisyyteen kun koulun isokokoinen vaksi ilmestyi eteeni
-Noh mitäs se P täältä enää hakee,eikös teirät jo potkittu pois täältä?
-Tulin vaan hakeen sen viimesen todistuksen,hra vahtimestari vastasin synkästi
Noh hra P hakoo sitten sen vaa. Hän kääntyi ja palasi takaisin koppiinsa tärkeänä kuten aina
Jatkoin matkaanin tyhjän aulan halki,olin ajoittanut tuloni oppituntien ajaksi,jotten vain tapaisi ketään ,en vain enää kehdannut..
Nousin hitaasti portaita ja väkisinkin monet muistot palasivat mieleeni,enimmäkseen kuitenkin ikäviä sellaisia
Kolmannessa kerroksessa törmäsin kuitenkin Lise-Lotteen.Hän oli tapansa mukaan myöhässä,ja tuli juosten vaatenaulakoilta päin
-Oh sori vaan,on vähän kiire hän huudahti ,mutta pysähtyi kumminkin hetkeksi ja kysyi-eikö sun pitänyt lopettaa?
Kuten aina hänen lähellään,tunsin itseni kömpelöksi ja sanat takertuivat kurkkuuni katsellessani hänen tummansinisisiä silmiäään.Rakastin häntä.
-Niin,tota,tulin vaa hakee se tokarin,lopputokarin, M . lupas olla paikalla tähän aikaan sain sitten änkytettyä.
Ai niin joo totta kai,sanoi Lise-Lotte ja jatkoi sitte -pärjäile,eiköhän me vielä joskus nähdä,heido sitte!Joo hei vaan sanoin hänen selälleen ja katselin kun tuo kaunis vaalea tyttö katosi 5 b luokan ovesta.
-Se siitä sitten mutisin itsekseni ja jatkoin kuudenteen kerrokseen jossa opetajainhuone sijaitsi,
Koputin ovelle ja hetken kuluttua M:n partaiset kasvot kurkistivat oven raosta
-Tulin hakeen sitä todistusta ,sanoin vain.
ok,odotas hetki ja M hävisi ovelta.Hetken kuluttua hän tuli takaisin ja ojensi minulle ison valkean kirjekuoren.
-Siinähän se,ole hyvä.Hän katseli minua paksujen silmälasiensa läpi ilkikurisesti ja jatkoi -Sä olet vielä nuori mies joten ei tästä kannata masentua,pidät vähän taukoo opiskelusta ja meet sitte vaikka iltakouluun.Onko sulla jo työpaikka tiedossa,kysyi hän vielä.
Joo,on mulla sellanen varastohomma
No kaikkee hyvää sitten sanoi hän ja puristi lujaa kättäni.
Hän heilautti vielä kättän ja iski silmää ja sulki oven.
Siinä minä seisoin ja nieleskelin kyyneleitä,muka kovakin jätkä.

Cheste kirjoitti:

Sanot häntä legendaksi? Kuka tämä Matilainen oli? Keiden kanssa hän "pyöri"? Millaisia mainetekoja hän teki? Mitä ikäluokkaa hän oli? Nimittäin nimi tuntuu jotenkin tutulta, mutta mitään muistikuvaa ei kuitenkaan synny. Oliko hänellä mitään liikanimeä, tai mikä hänen etunimensä oli? Minkä näköinen henkilö hän oli?

Aika hiljaiselta alkaa näyttää täällä legendaosastolla. Toivo Pisara, Sumovaari ja kumppanit loistavat poissaolollaan. Mutta näin hiljaista oli Jeppiksen todellisuus muutenkin. Tällä saitilla on ainakin minulle vähän samanlainen merkitys kuin kapakoilla aikanaan. Nimittäin vuorotöissä ollessani minulla oli päivittäisenä pakkomielteenä käydä vilkaisemassa baareissa tai kapakoissa ainakin ovelta tyyliin, "näkyykö ketään." Kipparit, Ebbat, Terazzot ja Kafikset tuli kierrettyä. Lopputulos oli aina sama: ei paljon mitään. Mutta siihen se elämä paljolti perustuukin - ei oikeastaan mihinkään. Tällaisella ei-mitään voi olla suurikin merkityksensä

Lue lisää

Niinpä niin,muistan vieläkin elävästi kun istuin Kellarissa iltaa ja kyseinen herra sattui istumaan siinä viereisessä pöydässa
Taisi olla arki-ilta sillä baarin viereinen , muistissani punainen sali oli lähes tyhjä.
Katseltiin siinä ensin hiljakseen tosiamme mutta äkkiä
tokaisi M sitten, hymyillen hyväntahtoiseen tapaansa , että -sinähän taisit olla mun luokalla silloin ja silloin,olit se viiksekäs rauhallinen tyyppi joka aina vain hymyili itsekseen, silloin harvoin kun olit tunnilla .
Myonsin että hän oli oikeassa ja siitä alkoi juttu lentää ja ilta meni mukavasti, niin luulisin sillä loppuosa siitä on kadonnut muististani---
Harvinaisen hyvä opettaja jonka tunnilla ei ollut tylsää vaikka aine sinänsä oli vaikeaa matemaatisesti lahjattomalle kuten meikäläinen-
rip

T.Pisara kirjoitti:

Niinpä,ikävä uutinen,mutta elämä on tällaista,ei tänne kukaan jää..Muistan hänet hyvin kouluajoilta,mukava ja persoonallinen opettaja.Sai lempinimen "Skippy" silloisen tv-sarja kengurun mukaan.

Lue lisää

Matilainen oli minun matikan ope. Upea tyyppi, aivan loistava. Heitteli poikia liiduilla päähän, kun eivät olleet hiljaa ja makoili silloin tällöin mahallaan open pöydälla jalat pystyssä ja liitu sormien välissä selittäen matematiikkaa. Ihan vain hänen takiaan otin lukion kolmannella vapaaehtoisesti lyhyen matikan, koska hänen tunnit olivat niitä parhaimpia.

Ulkoilutti myös aina kissaansa, kantoi sitä aina. Kissalla oli komea nimikin, mutten muista sitä enää.

Hänen poismenonsa oli todellinen menestys. Hän se oli legenda.

fgffgfgfg kirjoitti:

etelänummen koulun legendaarisin opettaja, heti Matturin jälkeen, tai ehkäpä jopa jakavat ensimmäisen sijan... Hän oli se vitsikäs partasuu.

Matturin legendaariset ulkoskommenukset välitunnilla. Kuka muistaa? ;D
Keskusradion kautta. ;)

ex jeppisläinen kirjoitti:

Matilainen oli minun matikan ope. Upea tyyppi, aivan loistava. Heitteli poikia liiduilla päähän, kun eivät olleet hiljaa ja makoili silloin tällöin mahallaan open pöydälla jalat pystyssä ja liitu sormien välissä selittäen matematiikkaa. Ihan vain hänen takiaan otin lukion kolmannella vapaaehtoisesti lyhyen matikan, koska hänen tunnit olivat niitä parhaimpia.

Ulkoilutti myös aina kissaansa, kantoi sitä aina. Kissalla oli komea nimikin, mutten muista sitä enää.

Hänen poismenonsa oli todellinen menestys. Hän se oli legenda.

Lue lisää

Yritti opettaa minullekin fysiikkaa,mutta eihän se mennyt näin kovaan päähän.
Mukava opettaja ja huumorintajuinen,hyppeli luokan edessä kuin kenguru josta syystä häntä kutsuttiinkin skipiksi(sen aikainen tv sarja jonka pääosasa oli kenguru Skip)..
Siitä on varmaan kolmisenkymmentä vuotta kun sattumalata näin hänet kellarissa ja musitihan hän minutkin,oli oikein rattoisa ilta jonka loppuosa tosin on jäänyt hämärän peittoon

ex jeppisläinen kirjoitti:

Matturin legendaariset ulkoskommenukset välitunnilla. Kuka muistaa? ;D
Keskusradion kautta. ;)

Muistan hyvin samoin kuin ne varhaisaamun käynnit radiotiellä, näyttämässä että kädet olivat puhtaat ja kynnet leikattu..ja tukastakin oli välillä sanomista ei saanut olla piitkät hiukset no no

autsiideri kirjoitti:

Muistan hyvin samoin kuin ne varhaisaamun käynnit radiotiellä, näyttämässä että kädet olivat puhtaat ja kynnet leikattu..ja tukastakin oli välillä sanomista ei saanut olla piitkät hiukset no no

Lue lisää

Ja jos tuli myöhässä, niin ovet menivät lukkoon aamunavauksen ajaksi (perjantaisin) ja sai sit odotella ulkopuolella. Ei mitään pakkasrajoituksia. ;) Ja kun viimein pääsi sisään, piti laittaa nimi vihkoon. Kaipa se oli enempi symbolinen juttu, koska kaikkihan sinne sellaisia nimmereita veti, ettei jälkikäteen mitään selvää nimestä saanut. :D

Nykypäivänä saisi heti vanhemmat niskaansa, jos moista yrittäisi... :P

Cheste kirjoitti:

Sanot häntä legendaksi? Kuka tämä Matilainen oli? Keiden kanssa hän "pyöri"? Millaisia mainetekoja hän teki? Mitä ikäluokkaa hän oli? Nimittäin nimi tuntuu jotenkin tutulta, mutta mitään muistikuvaa ei kuitenkaan synny. Oliko hänellä mitään liikanimeä, tai mikä hänen etunimensä oli? Minkä näköinen henkilö hän oli?

Aika hiljaiselta alkaa näyttää täällä legendaosastolla. Toivo Pisara, Sumovaari ja kumppanit loistavat poissaolollaan. Mutta näin hiljaista oli Jeppiksen todellisuus muutenkin. Tällä saitilla on ainakin minulle vähän samanlainen merkitys kuin kapakoilla aikanaan. Nimittäin vuorotöissä ollessani minulla oli päivittäisenä pakkomielteenä käydä vilkaisemassa baareissa tai kapakoissa ainakin ovelta tyyliin, "näkyykö ketään." Kipparit, Ebbat, Terazzot ja Kafikset tuli kierrettyä. Lopputulos oli aina sama: ei paljon mitään. Mutta siihen se elämä paljolti perustuukin - ei oikeastaan mihinkään. Tällaisella ei-mitään voi olla suurikin merkityksensä.

Lue lisää

Skipi oli fyssan ja matikan opettaja lyseossa 70-luvulla ehkä myöhemminkin.Huumorimies ,jonka tunnit eivät olleet ikäviä.
Muistan nähneeni hänet joskus Kellarissa ja viahtaneeni muutaman sanan.
Yhteiskoulun opettajista hän oli aninoa joka hiukan ymmärsi ujoa poikaa.
Muutenhan koulu oli pitkä painajaisuni josta vieläkin näen unia..
Toisaalta välillä jonkinlainen nostalgia valtaa milen kun muistan tuota aikaa jolloin kaikki olisi voinut olla vielä mahdollista ja olihan minullakin oma fantasia tyttäni jonka näkeminenkin aamulla auttoi kestämään koulupäivän tylsyyden ja yksinäisyyden.

Mutta joo, siis Matilainen oli hyvä opettaja ja reilu mies!

sumovaari kirjoitti:

juttua kehiin, myös uudet alokkaat juttua nyt. Kuinhan pitkälle voi taakspäin mennä Legendoissa, kukahan on tähän astisissa legendoissa ollut vanhin hahmo ?, Muistan kun Ebba Brahe tuli kännissä.....
Eli kirjoittakaa nyt edes yhdellä kädellä, kyllä se grogilasi yhdessäkin kädessä pysyy :)))
Cheste, ei kai sinullekkin ole iskenyt tämä "nykterhets" innostus, no itse kumoan sen luultavasti huomenna.

Lue lisää

Alias T.pisara ilmeisesti mutta Askon nimisen henkilö muistan joka matkusteli ja savustetun ilmeiseti kalasta erityisesti muistan taiteilijana eräänlaisena joo kyllä. Ite eksyin asumaan tai muutin Jeppikseen asumaan perheväkivalta pakoon ja vanhemmat olivat jo eroamassa niin what the hell , ja juu kyllä kaljaa juotiin kiljua tehtiin elettiin niin kun muut aikuiset (vielä alaikäinen koulut kesken ilman vanhempia tai tuttuja ruotsinkielisenä Suomenkielisessa Jeppiksessä✌🏻 90luvun alussa siis tähän asti Legendoja lukenut, muistakin Kippari kellari Bronxi sosiaalitoimisto oli silloin torilla tai siinä missä on apteekki nyt oli sininen? puusta rakennus vanha talo eiku höpösis ei ollut kun siitä eteenpäin samalla oikealla puolella. Pieni paikka paljon muistaisin punaisen värimaailma vallitsi en tykännyt punainen väri oli niin kun meillä kotona punainen puutalo ja postraumaattinen stressi yhdistettyinä nuori ikä ja känni jep jep. Niin kuka muita tämän paikan nimen? oliko tämä trixi? No joka tapauksessa sulki lopullisesti ja hetki myöhemmi Kippari.
Kamalasti äijiä täällä Legendoja naisia ollenkaan ,vielä ehtii. Tuttuja ovat meillekin kaikki toiset vähemmän ja osasta tiedä ovatko Legendoja tai mokomat juodaan Leijonaa ja muututaan Leijoniksi hiihiijaa mono poistunut ikuisuuteen ehtikö Legendaksi ennen sitä en edes vielä vakuuttunut tästä huolimatta tunnen kiitollisuutta ja jätän tämän tähän tekeytymään <3

Cheste kirjoitti:

Sanot häntä legendaksi? Kuka tämä Matilainen oli? Keiden kanssa hän "pyöri"? Millaisia mainetekoja hän teki? Mitä ikäluokkaa hän oli? Nimittäin nimi tuntuu jotenkin tutulta, mutta mitään muistikuvaa ei kuitenkaan synny. Oliko hänellä mitään liikanimeä, tai mikä hänen etunimensä oli? Minkä näköinen henkilö hän oli?

Aika hiljaiselta alkaa näyttää täällä legendaosastolla. Toivo Pisara, Sumovaari ja kumppanit loistavat poissaolollaan. Mutta näin hiljaista oli Jeppiksen todellisuus muutenkin. Tällä saitilla on ainakin minulle vähän samanlainen merkitys kuin kapakoilla aikanaan. Nimittäin vuorotöissä ollessani minulla oli päivittäisenä pakkomielteenä käydä vilkaisemassa baareissa tai kapakoissa ainakin ovelta tyyliin, "näkyykö ketään." Kipparit, Ebbat, Terazzot ja Kafikset tuli kierrettyä. Lopputulos oli aina sama: ei paljon mitään. Mutta siihen se elämä paljolti perustuukin - ei oikeastaan mihinkään. Tällaisella ei-mitään voi olla suurikin merkityksensä.

Lue lisää

Chesten kirjoitustyyli tuo mieleeni erään henkilön joka oli samaan aikaan yhteiskoulussa 70-luvulla.Silloin hän käyttäytyi aina hyvin itsevarmasti ja kopeasti ja oli varmaan hyvinkin tietoinen lukion tyttöjen ihailevista katseista joten suorastaan inhosin tyyppiä . Olin itse pienikokoinen ja ujo rassukka ,aina syrjästäkatsojana joten olin myös kateellinen.

Sitten vuosien jälkeen tapasin tuon henkilön laivalla matkalla Uumajaan ,Olin silloin ryypännyt viikon ja ilmeisesti hänelläkin oli menossa pidempi putki.

Joka tapauksessa aloimme siinä laivan baarissa krapulaa parannellessamme jutella ja kuten tuossa tilassa on tavallista juttumme käsittelivät kaikkea mahdollista maan ja taivaan välillä ja siinä pikku hiljaa aloimme tavallaan tuntea sympatiaa toisiamme kohtaan, niin erilaisia kuin olimmekin.

Jossain vaiheessa olimme hänen hytissään jatkamassa juopottelua ja silloin hän esitteli minulle puolivalmista käsikirjoitustaan. En nyt muista siitä paljonkaan mutta tuo kirjoitustyyli oli samanlainen kuin Chestellä ,terävä ja hienokseltaan ivallinen .Olin liian humalassa pystyäksein syventymään siihen tarkemmin .Muistan vain kohdan jossa hän oli matkustanut Finnairilla Floridaan ja kuvaus koneen laskeutumisesta oli mielestäni loistava ,tosin olin kuten jo sanoin, erittäin juovuksissa-

Uumajassa tiemme erosivat ja sen jälkeen en ole häntä nähnyt

fgffgfgfg kirjoitti:

etelänummen koulun legendaarisin opettaja, heti Matturin jälkeen, tai ehkäpä jopa jakavat ensimmäisen sijan... Hän oli se vitsikäs partasuu.

Matilainen piirteli aina kissoja joka paikkaan. Hänen ansiostaan pääsin lukion matikasta läpi hyvin arvosanoin. Hyvin erikoinen opettaja, mutta ensimmäinen ja viimeinen kuka on osannut opettaa minulle matematiikkaa.

Anonyymi kirjoitti:

Chesten kirjoitustyyli tuo mieleeni erään henkilön joka oli samaan aikaan yhteiskoulussa 70-luvulla.Silloin hän käyttäytyi aina hyvin itsevarmasti ja kopeasti ja oli varmaan hyvinkin tietoinen lukion tyttöjen ihailevista katseista joten suorastaan inhosin tyyppiä . Olin itse pienikokoinen ja ujo rassukka ,aina syrjästäkatsojana joten olin myös kateellinen.

Sitten vuosien jälkeen tapasin tuon henkilön laivalla matkalla Uumajaan ,Olin silloin ryypännyt viikon ja ilmeisesti hänelläkin oli menossa pidempi putki.

Joka tapauksessa aloimme siinä laivan baarissa krapulaa parannellessamme jutella ja kuten tuossa tilassa on tavallista juttumme käsittelivät kaikkea mahdollista maan ja taivaan välillä ja siinä pikku hiljaa aloimme tavallaan tuntea sympatiaa toisiamme kohtaan, niin erilaisia kuin olimmekin.

Jossain vaiheessa olimme hänen hytissään jatkamassa juopottelua ja silloin hän esitteli minulle puolivalmista käsikirjoitustaan. En nyt muista siitä paljonkaan mutta tuo kirjoitustyyli oli samanlainen kuin Chestellä ,terävä ja hienokseltaan ivallinen .Olin liian humalassa pystyäksein syventymään siihen tarkemmin .Muistan vain kohdan jossa hän oli matkustanut Finnairilla Floridaan ja kuvaus koneen laskeutumisesta oli mielestäni loistava ,tosin olin kuten jo sanoin, erittäin juovuksissa-

Uumajassa tiemme erosivat ja sen jälkeen en ole häntä nähnyt

Lue lisää

Ikövä kuulin vähän aikaa sitten että hän on tosiaan poistunut keskuudestamme.
R.I.P
Liian äkkiä tämä elämä menee ,jäi moni juttu kesken

fgffgfgfg kirjoitti:

etelänummen koulun legendaarisin opettaja, heti Matturin jälkeen, tai ehkäpä jopa jakavat ensimmäisen sijan... Hän oli se vitsikäs partasuu.

Tuo koulu tuo mielern löhinnä ikäviä muistoja.

Mutta silti,äskettäin löytämääni vanhaa luokkakuvaa katsellessani tunnen jopa haikeutta tuota mennyttä aikaa kohtaan.

Kuva on otettu lyseon pihamaalla syksyllä 1971.
Se on säilynyt vanhan kotitalon ullakolla kaikki nämä vuodet.
53 vuotta !


Mitä nåen kuvassa?
Tytöt olivat kauniita ja pojilla oli lähes kaikilla pitkät tukat .

Hän oli kaunis...

No, ehkä paras ottaa lisää kaljaa ja unohtaa tuon kuvan esiin nostamat tunteet .


Mennyt mies

Hiljaistahan täällä tuntuu olevan ,kuten Cheste tuossa aiemmin totesikin, tunnelma on kuten ennen pietarsaarelaisissa rafloissa viikolla ja nykyisin taitaa olla samanlaista viikonloppuisinkin.
Kävin viime kesänä tosiaan Jeppiksessa ensimmäisen kerran sitten vuoden 1998.
Paljon oli muuttunut eikä suinkaan parempaan päin..kai se pitäis käydä siellä jaakonpäivien aikaan,silloin kuulemma on jonkinlaista elämää illallakin..
Älä Sumovaari lannistu,kyllä se elämä voittaa,onhan meitä muutama vanhan liiton jeppisläisiäkin hengissä ja still kicking..
Taitaa tosin olla niin että meidän ikäluokan legendoista vain harvat osaa edes käyttää tietokonettaa saat sitten kirjoittaa johonkin chattiin
Noissa yle.fi klipeissä oli joitain tuttuja naamoja,,muistan nuo kaksi pitkää veljestä toisen kanssa joskus oltiin samassa duunissakin..
no hyvää sunnuntaita enivei

t.pisara kirjoitti:

Hiljaistahan täällä tuntuu olevan ,kuten Cheste tuossa aiemmin totesikin, tunnelma on kuten ennen pietarsaarelaisissa rafloissa viikolla ja nykyisin taitaa olla samanlaista viikonloppuisinkin.
Kävin viime kesänä tosiaan Jeppiksessa ensimmäisen kerran sitten vuoden 1998.
Paljon oli muuttunut eikä suinkaan parempaan päin..kai se pitäis käydä siellä jaakonpäivien aikaan,silloin kuulemma on jonkinlaista elämää illallakin..
Älä Sumovaari lannistu,kyllä se elämä voittaa,onhan meitä muutama vanhan liiton jeppisläisiäkin hengissä ja still kicking..
Taitaa tosin olla niin että meidän ikäluokan legendoista vain harvat osaa edes käyttää tietokonettaa saat sitten kirjoittaa johonkin chattiin
Noissa yle.fi klipeissä oli joitain tuttuja naamoja,,muistan nuo kaksi pitkää veljestä toisen kanssa joskus oltiin samassa duunissakin..
no hyvää sunnuntaita enivei

Lue lisää

Paljon muistoja nämä filminpätkät todellakin palauttivat mieleen. Eikös yhdessä filminpätkässä haastateltukin itse Lavilampea Terazzon parvekkeella. Hän taisi esittää siinä oman analyysinsä siitä, miten luokkajako näkyy katukuvassa muka siten, että työläisnuoret kävelevät kadun toista puolta ja koululaiset toista.

Pietarsaari ilman Terazzon parveketta ei ole oikeastaan enää yhtään mitään, mutta ilman näitä filmillä esitettyjä tyhjänpäiväisiä mielipiteitä tultaisiin toimeen varmaankin ihan mukavasti. Miljöön muuttuminen huonompaan suuntaan vetää vähän haikeaksi. Tulee ikävä vanhaa kanavapuistikkoa, Grandia, Centralia ja noita vanhan liiton ajan kunnon kahviloita, Kafista ja Terazzoa. Tätä kadonnutta aikaa täytyy varmaankin vielä yrittää verbalisoida, jos vain aikaa ja tarmoa riittää. Nimittäin eihän asia saa olla niin, että vain ruotsinkielisellä Jeppiksellä on ääni ja kasvot.

Yhdessä otoksessa näkyi se hoopon näköinen meikattu punkkari tukka pystyssä, jonka muistan oikein hyvin. Filmi oli kuvattu ilmeisesti 80-luvun puolivälin aikohin, vähän ennen kuin muutin pois. Muistan kun erään jo edesmenneen kaverini kanssa ajelimme eräänä talvisena iltana oikein tukevissa holkeissa hymyillen ympäri kaupunkia ja kuinka tämä kuvatus laahusti silmiemme eteen. Olimme kuolla nauruun kun katsoimme tätä kaveria, jolla oli ainakin viidenkymmenen numeron sklobot jalassa ja niittinahkarotsi, jonka selässä luki valtavan kokoisella präntillä sana "Kaaos." Funtsimme, että mitähän tälle häiskälle tapahtuisi, jos se talutettaisiin peilin eteen ja sille vedätettäisiin jotain sellaista droppia, että se todellakin joutuisi katsomaan itseään ulkopuolelta. Tämä peilaaminen, tai sen mahdollisuus, on itse asiassa aika iso filosofinen kysymys.

t.pisara kirjoitti:

Hiljaistahan täällä tuntuu olevan ,kuten Cheste tuossa aiemmin totesikin, tunnelma on kuten ennen pietarsaarelaisissa rafloissa viikolla ja nykyisin taitaa olla samanlaista viikonloppuisinkin.
Kävin viime kesänä tosiaan Jeppiksessa ensimmäisen kerran sitten vuoden 1998.
Paljon oli muuttunut eikä suinkaan parempaan päin..kai se pitäis käydä siellä jaakonpäivien aikaan,silloin kuulemma on jonkinlaista elämää illallakin..
Älä Sumovaari lannistu,kyllä se elämä voittaa,onhan meitä muutama vanhan liiton jeppisläisiäkin hengissä ja still kicking..
Taitaa tosin olla niin että meidän ikäluokan legendoista vain harvat osaa edes käyttää tietokonettaa saat sitten kirjoittaa johonkin chattiin
Noissa yle.fi klipeissä oli joitain tuttuja naamoja,,muistan nuo kaksi pitkää veljestä toisen kanssa joskus oltiin samassa duunissakin..
no hyvää sunnuntaita enivei

Lue lisää

Paljon muistoja nämä filminpätkät todellakin palauttivat mieleen. Eikös yhdessä filminpätkässä haastateltukin itse Lavilampea Terazzon parvekkeella. Hän taisi esittää siinä oman analyysinsä siitä, miten luokkajako näkyy katukuvassa muka siten, että työläisnuoret kävelevät kadun toista puolta ja koululaiset toista.

Pietarsaari ilman Terazzon parveketta ei ole oikeastaan enää yhtään mitään, mutta ilman näitä filmillä esitettyjä tyhjänpäiväisiä mielipiteitä tultaisiin toimeen varmaankin ihan mukavasti. Miljöön muuttuminen huonompaan suuntaan vetää vähän haikeaksi. Tulee ikävä vanhaa kanavapuistikkoa, Grandia, Centralia ja noita vanhan liiton ajan kunnon kahviloita, Kafista ja Terazzoa. Tätä kadonnutta aikaa täytyy varmaankin vielä yrittää verbalisoida, jos vain aikaa ja tarmoa riittää. Nimittäin eihän asia saa olla niin, että vain ruotsinkielisellä Jeppiksellä on ääni ja kasvot.

Yhdessä otoksessa näkyi se hoopon näköinen meikattu punkkari tukka pystyssä, jonka muistan oikein hyvin. Filmi oli kuvattu ilmeisesti 80-luvun puolivälin aikohin, vähän ennen kuin muutin pois. Muistan kun erään jo edesmenneen kaverini kanssa ajelimme eräänä talvisena iltana oikein tukevissa holkeissa hymyillen ympäri kaupunkia ja kuinka tämä kuvatus laahusti silmiemme eteen. Olimme kuolla nauruun kun katsoimme tätä kaveria, jolla oli ainakin viidenkymmenen numeron sklobot jalassa ja niittinahkarotsi, jonka selässä luki valtavan kokoisella präntillä sana "Kaaos." Funtsimme, että mitähän tälle häiskälle tapahtuisi, jos se talutettaisiin peilin eteen ja sille vedätettäisiin jotain sellaista droppia, että se todellakin joutuisi katsomaan itseään ulkopuolelta. Tämä peilaaminen, tai sen mahdollisuus, on itse asiassa aika iso filosofinen kysymys.

Cheste kirjoitti:

Paljon muistoja nämä filminpätkät todellakin palauttivat mieleen. Eikös yhdessä filminpätkässä haastateltukin itse Lavilampea Terazzon parvekkeella. Hän taisi esittää siinä oman analyysinsä siitä, miten luokkajako näkyy katukuvassa muka siten, että työläisnuoret kävelevät kadun toista puolta ja koululaiset toista.

Pietarsaari ilman Terazzon parveketta ei ole oikeastaan enää yhtään mitään, mutta ilman näitä filmillä esitettyjä tyhjänpäiväisiä mielipiteitä tultaisiin toimeen varmaankin ihan mukavasti. Miljöön muuttuminen huonompaan suuntaan vetää vähän haikeaksi. Tulee ikävä vanhaa kanavapuistikkoa, Grandia, Centralia ja noita vanhan liiton ajan kunnon kahviloita, Kafista ja Terazzoa. Tätä kadonnutta aikaa täytyy varmaankin vielä yrittää verbalisoida, jos vain aikaa ja tarmoa riittää. Nimittäin eihän asia saa olla niin, että vain ruotsinkielisellä Jeppiksellä on ääni ja kasvot.

Yhdessä otoksessa näkyi se hoopon näköinen meikattu punkkari tukka pystyssä, jonka muistan oikein hyvin. Filmi oli kuvattu ilmeisesti 80-luvun puolivälin aikohin, vähän ennen kuin muutin pois. Muistan kun erään jo edesmenneen kaverini kanssa ajelimme eräänä talvisena iltana oikein tukevissa holkeissa hymyillen ympäri kaupunkia ja kuinka tämä kuvatus laahusti silmiemme eteen. Olimme kuolla nauruun kun katsoimme tätä kaveria, jolla oli ainakin viidenkymmenen numeron sklobot jalassa ja niittinahkarotsi, jonka selässä luki valtavan kokoisella präntillä sana "Kaaos." Funtsimme, että mitähän tälle häiskälle tapahtuisi, jos se talutettaisiin peilin eteen ja sille vedätettäisiin jotain sellaista droppia, että se todellakin joutuisi katsomaan itseään ulkopuolelta. Tämä peilaaminen, tai sen mahdollisuus, on itse asiassa aika iso filosofinen kysymys.

Lue lisää

Terazzon ulkoterassi kuumana kesäpäivänä oli todella mukava paikka,sääli että sekin on kadonnut historian hämärään
Vielä nykyäänkin muistan terazzon sellaisista kappaleista kuin "Rivers of Babylon "tai "Kelpaisiko seksi" Nämä kaksi kappaletta soivat mielestäni siellä aina tuona kuumana kesänä armon vuonna 1978
Ja olihan siellä silloin myös niin syntisen seksikäs nuori tarjoilijaneiti joka ikävä kyllä ei koskaan suostunut tuohon kelpaisiko seksi ehdotukseeni..

t.pisara kirjoitti:

Terazzon ulkoterassi kuumana kesäpäivänä oli todella mukava paikka,sääli että sekin on kadonnut historian hämärään
Vielä nykyäänkin muistan terazzon sellaisista kappaleista kuin "Rivers of Babylon "tai "Kelpaisiko seksi" Nämä kaksi kappaletta soivat mielestäni siellä aina tuona kuumana kesänä armon vuonna 1978
Ja olihan siellä silloin myös niin syntisen seksikäs nuori tarjoilijaneiti joka ikävä kyllä ei koskaan suostunut tuohon kelpaisiko seksi ehdotukseeni..

Lue lisää

Vieläkin karmaisee ja etoo Pietarsaaren työvälitystoimiston "raakuus", elettiin 80 lukua Pietarsaareessa, sattuneesta syystä olin työttömänä, eli ammattina silloin sekatyöläinen (voiko häpeällisempää titteliä saada), no silloin työttömänä ollessani piti ottaan vastaaan työ kun työ, kuten myös otinkin vastaan aina suunilleen kuukauden tai pari kestävät työt (muuten karenssi), sitä en kumminkaan ikinä unohda kun väkisin uhkaamalla pakotettiin minkkitarhalle töihin Nykarlebyyhyn, AJATELKAA, minut joka piti eläimistä ylikaiken, vain 16 vuotiaana aamuyöstä pakkaseen murhaamaaan ja kiduttamaan, sekä näkemään sitä teurastusta, sitä en ole vieläkään unohtanut, kiitos työkkärin naisille, varmaan olette ehkä saaneet edes kokeilla minkkiturkkia joskus, etten aivan turhaa työtä tehnyt.

Sumovaari kirjoitti:

Vieläkin karmaisee ja etoo Pietarsaaren työvälitystoimiston "raakuus", elettiin 80 lukua Pietarsaareessa, sattuneesta syystä olin työttömänä, eli ammattina silloin sekatyöläinen (voiko häpeällisempää titteliä saada), no silloin työttömänä ollessani piti ottaan vastaaan työ kun työ, kuten myös otinkin vastaan aina suunilleen kuukauden tai pari kestävät työt (muuten karenssi), sitä en kumminkaan ikinä unohda kun väkisin uhkaamalla pakotettiin minkkitarhalle töihin Nykarlebyyhyn, AJATELKAA, minut joka piti eläimistä ylikaiken, vain 16 vuotiaana aamuyöstä pakkaseen murhaamaaan ja kiduttamaan, sekä näkemään sitä teurastusta, sitä en ole vieläkään unohtanut, kiitos työkkärin naisille, varmaan olette ehkä saaneet edes kokeilla minkkiturkkia joskus, etten aivan turhaa työtä tehnyt.

Lue lisää

Työttömyyttä enkä viranomaisten pompotusta en itse ehtinyt Jeppiksessä eläessäni kokea; elettiin nimittäin huikean täystyöllisyyden aikaa. Sellaisista ajoista ei voi nykyisin edes unissaan haaveilla. Mutta turkistarhausta kerkesin minäkin ainakin jonkin verran vierestä seurata. Yhdessä vaiheessa kävin Nykarlebyssä asennushommissa Fram Frysin laajennustyömaalla, jossa rakensimme maailman suurinta rehusekoittamoa.

Minusta tämä koko turkiseläinrehunvalmistus kaikkine näkyineen ja hajuineen oli äärimmäisen vastenmielistä. Nälkäkään ei tullut koko päivänä, eikä tosin Nykarlebyssä mitään kunnnon ruokaa olisi saanutkaan. Mitä nyt joskus käytiin ruokkiksella väkisin huonoa grilliruokaa nielemässä. Ja joskus kun tupakkatauolla käveleskelin joen rantaa, tuntui jotenkin etovalta nähdä läjittäin kuolleita lokkeja rannalla mätänemässä. Olivat kaiketi heittäneet henkensä syötyään ahneuksissaan liikaa rehumönjää, jota tuntui tursuavan joka puolelta. Voi vain kuvitella, mitä tuhoa luonnossa tämän talousalueen turkistarhat ja sekoittamot vesistöihin valuvine paskoineen saivat aikaiseksi. Sitä paitsi jo tarhojen hajukin oli jotain sanoin kuvaamatonta. Näitä tarhoja oli jopa Jeppiksen rajojen sisäpuolella, jopa minun elämäni kalliiden muistojen tien, Fäbodan tien varrella. Muistan miten Fäbodaan pyöräillessäni tuo haju teki minut hyvin surulliseksi kauniinakin päivänä.

En ole mikään eläinaktivisti enkä viherpipertäjä, mutta pidin koko tätä rehutuotantoa epäeettisenä. Olin pannut merkille, miten minkin rehua varten sekoittamoon kuskattiin rekkakuormittain ihan ihmisravinnoksi kelpaavaa pakastekalaa. Tiedämme, miten paljon nälkäisiä ihmisiä elää maapallolla.

Puolestaan ketunrehun valmistus perustui kannibalismiin. Sekoittamoon kuskattiin kuorma-autolasteittain nyljettyjä kettunraatoja myllyyn jauhettavaksi ja lajitovereilleen syötettäväksi. Täyskuormallinen ketunraatoja auton lavalla on kyllä näky, jonka muistaa vieläkin.
Pakostakin tulee natsi-Saksa mieleen. Tehdäänköhän meillekin näin, kun ruoka loppuu maapallolta?

Fram Frys ei ollut ainoa työmaani tällä toimialalla. Sahasin noihin aikoihin tiiviisti Jeppiksen ja Vaasan väliä asennushommissa myös kettutarhojen nahoittamoissa, joita tuohon aikaan toinen toistaan mahtavammat turkiskeisarit pyörittivät. Nämä pienet kuningaskunnat, joiden asukkaiden olemukseen oli verenvähyys ja sukurasitus painanut näkyvät jälkensä, eivät olleet minusta mitenkään mieluisia kommennustyömaita. Voitte kuvitella, miltä tuntuu kykkiä iltaisin pimeässä, haisevan työmaan vieressä ja miettiä, että mitähän näiden työmaan liepeillä kyttäävien vajaamielisten näköisten tyyppien päässä liikkuu. Joskus kävi mielessä, että mitäpä jos nämä tyypit yhtäkkiä keksivät hiipiä haulikon tai puukkojen kanssa asuntovaunuun sisään. Olin näet päiväsaikkaan työmaaruokalassa piipahtaessani havainnut, miten nämä paskaisissa haalareissaan ja pesemättömillä käsillään ruokailevat kummajaiset mulkoilivat meitä vihamielisesti.

Nämä suomenruotsalaiset kuningaskunnat edustivat minulle tuohon aikaan itse pimeyden ydintä. Kyse ei ollut niinkään ruotsinkielestä sinänsä, vaan ihan jostakin muusta. Nimittäin kuljin samoihin aikoihin töissä Ruotsin puolella. Ajelimme tuohon aikaan Uumajan ja Öviikin välistä tieosuutta oikeastaan koko ajan, mutta siellä puolella en tuntenut koskaan oloani mitenkään epämukavaksi.

Jeppiksen katukuvassa tämä turkisrahojen mukanaan tuoma öykkäröinti ja pimeys aina viikonloppuisin kyllä näkyi, kun nämä kuningaskuntien mahtavat hospodarot lähtivät letukoillaan liikkeelle rähisemään ja naisia hurmaamaan. Monikohan tyttö näihin autoihin ja viiksiin haksahti?

Sumovaari kirjoitti:

Vieläkin karmaisee ja etoo Pietarsaaren työvälitystoimiston "raakuus", elettiin 80 lukua Pietarsaareessa, sattuneesta syystä olin työttömänä, eli ammattina silloin sekatyöläinen (voiko häpeällisempää titteliä saada), no silloin työttömänä ollessani piti ottaan vastaaan työ kun työ, kuten myös otinkin vastaan aina suunilleen kuukauden tai pari kestävät työt (muuten karenssi), sitä en kumminkaan ikinä unohda kun väkisin uhkaamalla pakotettiin minkkitarhalle töihin Nykarlebyyhyn, AJATELKAA, minut joka piti eläimistä ylikaiken, vain 16 vuotiaana aamuyöstä pakkaseen murhaamaaan ja kiduttamaan, sekä näkemään sitä teurastusta, sitä en ole vieläkään unohtanut, kiitos työkkärin naisille, varmaan olette ehkä saaneet edes kokeilla minkkiturkkia joskus, etten aivan turhaa työtä tehnyt.

Lue lisää

ja mä olin lakasemassa katuja, harjan ja luudan voimin. Pentuna oltiin jalkapallo peleissä hoitamassa kelloa urheilukentällä, sai pari markkaa.

kellolli kirjoitti:

ja mä olin lakasemassa katuja, harjan ja luudan voimin. Pentuna oltiin jalkapallo peleissä hoitamassa kelloa urheilukentällä, sai pari markkaa.

Ei voi sanoa muuta kuin jaaha. Tämä keskustelu näyttää olevan muutaman henkilön parodiointi jeppiksen elämästä. Oletteko todella asuneet siellä ollenkaan? Täysin vääränlainen ihannointi ihmisiä ja heidän kohtaloitaan kohtaan. Ensinnäkin täältä ovat jäänet kaikki todelliset ns. legendat pois. Mukaan on otettu vain koheltavia ja köyhän ja kurjan lapsuuden saaneita ihmisiä jotka olisivat toivoneet itsellensä toisenlaisen elämän jossa jokapäiväinen leipä olisi turvattu ja jossa olisi saanut kasvaa turvallisessa ympäristössä. Useat näistä henkilöistä ovat tänä päivänä ns. kunnon kansalaisia :). Se joka ei itse ole elänyt heidän elämäänsä ei pidä olettaa että he ovat luonnostaan ns koviksia, heistä on vain olosuhteiden pakosta muotoutunut sellaisia. Terveisin eräs joka tuntee kaikki nämä tässä keskustelussa mainitut ihmiset.

Naisen näkökulmaa kirjoitti:

Ei voi sanoa muuta kuin jaaha. Tämä keskustelu näyttää olevan muutaman henkilön parodiointi jeppiksen elämästä. Oletteko todella asuneet siellä ollenkaan? Täysin vääränlainen ihannointi ihmisiä ja heidän kohtaloitaan kohtaan. Ensinnäkin täältä ovat jäänet kaikki todelliset ns. legendat pois. Mukaan on otettu vain koheltavia ja köyhän ja kurjan lapsuuden saaneita ihmisiä jotka olisivat toivoneet itsellensä toisenlaisen elämän jossa jokapäiväinen leipä olisi turvattu ja jossa olisi saanut kasvaa turvallisessa ympäristössä. Useat näistä henkilöistä ovat tänä päivänä ns. kunnon kansalaisia :). Se joka ei itse ole elänyt heidän elämäänsä ei pidä olettaa että he ovat luonnostaan ns koviksia, heistä on vain olosuhteiden pakosta muotoutunut sellaisia. Terveisin eräs joka tuntee kaikki nämä tässä keskustelussa mainitut ihmiset.

Lue lisää

on laulun arvoinen,vai miten se Lavi lauloikaan..itse olen yrittänyt muistella jeppistä sinä aikan a kun siellä asuin kohtalaisen rehellisesti tuntemieni ihmsten oikeita nimiä mainitsematta tämähän on eräänalaista terapiaa ihmiselle joka ei koskaan ole osannut avautua kenellekään
Kukaan ei estä sinua kirjoittamasta ns oikeista legendoista, sanahan on aika vapaa täällä

outsiideri kirjoitti:

on laulun arvoinen,vai miten se Lavi lauloikaan..itse olen yrittänyt muistella jeppistä sinä aikan a kun siellä asuin kohtalaisen rehellisesti tuntemieni ihmsten oikeita nimiä mainitsematta tämähän on eräänalaista terapiaa ihmiselle joka ei koskaan ole osannut avautua kenellekään
Kukaan ei estä sinua kirjoittamasta ns oikeista legendoista, sanahan on aika vapaa täällä

Lue lisää

Tässä viellä todellinen paikallinen legenda on Eikka J. yksi TODELLINEN 80-luvun elgenda oli edesmennyt Tolsa. Tuo Rambo joka vilahti tuolla keskusteluissa onko hän se rambo joka kolkutteli mustalaisten ovea swedenissä nimimerkit R M

Cheste kirjoitti:

Työttömyyttä enkä viranomaisten pompotusta en itse ehtinyt Jeppiksessä eläessäni kokea; elettiin nimittäin huikean täystyöllisyyden aikaa. Sellaisista ajoista ei voi nykyisin edes unissaan haaveilla. Mutta turkistarhausta kerkesin minäkin ainakin jonkin verran vierestä seurata. Yhdessä vaiheessa kävin Nykarlebyssä asennushommissa Fram Frysin laajennustyömaalla, jossa rakensimme maailman suurinta rehusekoittamoa.

Minusta tämä koko turkiseläinrehunvalmistus kaikkine näkyineen ja hajuineen oli äärimmäisen vastenmielistä. Nälkäkään ei tullut koko päivänä, eikä tosin Nykarlebyssä mitään kunnnon ruokaa olisi saanutkaan. Mitä nyt joskus käytiin ruokkiksella väkisin huonoa grilliruokaa nielemässä. Ja joskus kun tupakkatauolla käveleskelin joen rantaa, tuntui jotenkin etovalta nähdä läjittäin kuolleita lokkeja rannalla mätänemässä. Olivat kaiketi heittäneet henkensä syötyään ahneuksissaan liikaa rehumönjää, jota tuntui tursuavan joka puolelta. Voi vain kuvitella, mitä tuhoa luonnossa tämän talousalueen turkistarhat ja sekoittamot vesistöihin valuvine paskoineen saivat aikaiseksi. Sitä paitsi jo tarhojen hajukin oli jotain sanoin kuvaamatonta. Näitä tarhoja oli jopa Jeppiksen rajojen sisäpuolella, jopa minun elämäni kalliiden muistojen tien, Fäbodan tien varrella. Muistan miten Fäbodaan pyöräillessäni tuo haju teki minut hyvin surulliseksi kauniinakin päivänä.

En ole mikään eläinaktivisti enkä viherpipertäjä, mutta pidin koko tätä rehutuotantoa epäeettisenä. Olin pannut merkille, miten minkin rehua varten sekoittamoon kuskattiin rekkakuormittain ihan ihmisravinnoksi kelpaavaa pakastekalaa. Tiedämme, miten paljon nälkäisiä ihmisiä elää maapallolla.

Puolestaan ketunrehun valmistus perustui kannibalismiin. Sekoittamoon kuskattiin kuorma-autolasteittain nyljettyjä kettunraatoja myllyyn jauhettavaksi ja lajitovereilleen syötettäväksi. Täyskuormallinen ketunraatoja auton lavalla on kyllä näky, jonka muistaa vieläkin.
Pakostakin tulee natsi-Saksa mieleen. Tehdäänköhän meillekin näin, kun ruoka loppuu maapallolta?

Fram Frys ei ollut ainoa työmaani tällä toimialalla. Sahasin noihin aikoihin tiiviisti Jeppiksen ja Vaasan väliä asennushommissa myös kettutarhojen nahoittamoissa, joita tuohon aikaan toinen toistaan mahtavammat turkiskeisarit pyörittivät. Nämä pienet kuningaskunnat, joiden asukkaiden olemukseen oli verenvähyys ja sukurasitus painanut näkyvät jälkensä, eivät olleet minusta mitenkään mieluisia kommennustyömaita. Voitte kuvitella, miltä tuntuu kykkiä iltaisin pimeässä, haisevan työmaan vieressä ja miettiä, että mitähän näiden työmaan liepeillä kyttäävien vajaamielisten näköisten tyyppien päässä liikkuu. Joskus kävi mielessä, että mitäpä jos nämä tyypit yhtäkkiä keksivät hiipiä haulikon tai puukkojen kanssa asuntovaunuun sisään. Olin näet päiväsaikkaan työmaaruokalassa piipahtaessani havainnut, miten nämä paskaisissa haalareissaan ja pesemättömillä käsillään ruokailevat kummajaiset mulkoilivat meitä vihamielisesti.

Nämä suomenruotsalaiset kuningaskunnat edustivat minulle tuohon aikaan itse pimeyden ydintä. Kyse ei ollut niinkään ruotsinkielestä sinänsä, vaan ihan jostakin muusta. Nimittäin kuljin samoihin aikoihin töissä Ruotsin puolella. Ajelimme tuohon aikaan Uumajan ja Öviikin välistä tieosuutta oikeastaan koko ajan, mutta siellä puolella en tuntenut koskaan oloani mitenkään epämukavaksi.

Jeppiksen katukuvassa tämä turkisrahojen mukanaan tuoma öykkäröinti ja pimeys aina viikonloppuisin kyllä näkyi, kun nämä kuningaskuntien mahtavat hospodarot lähtivät letukoillaan liikkeelle rähisemään ja naisia hurmaamaan. Monikohan tyttö näihin autoihin ja viiksiin haksahti?

Lue lisää

Ah noita nuoruuden kultaisia päiviä jolloin itsekin vietin pari päivää tuossa ympäristn tu lyhyeksi jääneen työsuhteeni kyseisessä paikassa..
se haju...se oli jotain se

-75 kirjoitti:

Tässä viellä todellinen paikallinen legenda on Eikka J. yksi TODELLINEN 80-luvun elgenda oli edesmennyt Tolsa. Tuo Rambo joka vilahti tuolla keskusteluissa onko hän se rambo joka kolkutteli mustalaisten ovea swedenissä nimimerkit R M

Lue lisää

Mitä ite luulet? Rambo se sama Rambo onko Jeppiksessä asunut useita saman nimisiä Rambo hahmoja joka seikkailee ympäriinsä mainitsemani on hieno ihminen ja ystävä! Niistä ovista minä en tiedä mutta voi olla veikkaan tarina.

aivan, manniskan sääret mustissa sukkahousuissa, mmmmmmmmm, huomasin juuri että Legendojen Legenda mitä näihin taivaallisiin juttuihin tuleman, eli ALF KARSTEN on poistunut kuvioista, hänhän vasta persoona oli, Legendaarinen Pappi, kuuluisa siitä että vihreä nortti (ilman filtteriä), oli lähes aina huulissa, oikea boheemien boheemi, eli krapulainen useinkin, jollei sitten pienissä vielä useimmin.

sumovaari kirjoitti:

aivan, manniskan sääret mustissa sukkahousuissa, mmmmmmmmm, huomasin juuri että Legendojen Legenda mitä näihin taivaallisiin juttuihin tuleman, eli ALF KARSTEN on poistunut kuvioista, hänhän vasta persoona oli, Legendaarinen Pappi, kuuluisa siitä että vihreä nortti (ilman filtteriä), oli lähes aina huulissa, oikea boheemien boheemi, eli krapulainen useinkin, jollei sitten pienissä vielä useimmin.

Lue lisää

Tuulalla joka asui siellä teboilin takana oli isot rinnat.Nännitkin olivat ,kuin radion nappulat.Ja pysty tissit.Niitä imeskeltiin 1980 luvulla.Missähän Tuula nykyään on ja kuka imee.=???

Veikko TY kirjoitti:

Tuulalla joka asui siellä teboilin takana oli isot rinnat.Nännitkin olivat ,kuin radion nappulat.Ja pysty tissit.Niitä imeskeltiin 1980 luvulla.Missähän Tuula nykyään on ja kuka imee.=???

Lue lisää

Muista muistan,Taisi muuttaa Jyväskyylään.Oli ne valtaisat.Rush meyer olisi ilahtunut niistä.Nännit olivat kuin viinipullon korkit!

Imua kokeillut kirjoitti:

Muista muistan,Taisi muuttaa Jyväskyylään.Oli ne valtaisat.Rush meyer olisi ilahtunut niistä.Nännit olivat kuin viinipullon korkit!

Häirikkö Legenda M L on poistunut kuvioista huhujen mukaan, hänhän oli jo 70 luvusta asti häiriköinyt pietarsaaren kaduilla, toisille sitten tulee traaginen ja merkityksetön elämä ja komeakin oli mies, tumma ja oikein naisten makuun.

Sumovaari kirjoitti:

Häirikkö Legenda M L on poistunut kuvioista huhujen mukaan, hänhän oli jo 70 luvusta asti häiriköinyt pietarsaaren kaduilla, toisille sitten tulee traaginen ja merkityksetön elämä ja komeakin oli mies, tumma ja oikein naisten makuun.

Lue lisää

Olivatko nämä legenda-häiriköt ruotsinkielisten maanviljelijöiden poikia lähimaakunnista??

Sumovaari kirjoitti:

Häirikkö Legenda M L on poistunut kuvioista huhujen mukaan, hänhän oli jo 70 luvusta asti häiriköinyt pietarsaaren kaduilla, toisille sitten tulee traaginen ja merkityksetön elämä ja komeakin oli mies, tumma ja oikein naisten makuun.

Lue lisää

Oliko tuo ML lyhennelmän takana se Irwin Goodmanin tai hiukan myös Jimi Hendrixin täi Röllin näköinen kaveri. Onko hän tosiaankin vasta nyt poistunut? Sitkeä sissi.

Kiiski kirjoitti:

Oliko tuo ML lyhennelmän takana se Irwin Goodmanin tai hiukan myös Jimi Hendrixin täi Röllin näköinen kaveri. Onko hän tosiaankin vasta nyt poistunut? Sitkeä sissi.

Juuri sama henkilö, eli vasta nyt poistunut, jotkut kestää vain kuukausia ja toiset taas kymmeniä vuosia, itse tätä juuri viimeks eilen ajattelin kun yhden päivän olin tossa ottanut reippaasti, siis lauantaina otin ja nyt vieläkin on hirvee olo, väsyttää ja tiedän että painajaisia tulee yöllä, eli miten hitsi joku voi juoda jokapäivä:)))

sumovaari kirjoitti:

Juuri sama henkilö, eli vasta nyt poistunut, jotkut kestää vain kuukausia ja toiset taas kymmeniä vuosia, itse tätä juuri viimeks eilen ajattelin kun yhden päivän olin tossa ottanut reippaasti, siis lauantaina otin ja nyt vieläkin on hirvee olo, väsyttää ja tiedän että painajaisia tulee yöllä, eli miten hitsi joku voi juoda jokapäivä:)))

Lue lisää

no myönnän tässä nyt sympatiasta että satuinpa itsekkin muutamia vuosia hairahtumaan ja seurakseni sattuikin M L, siinä hän jutelesssa muitten kanssa katsahti minuun ja totesi että AI hitto meillä on uusi tulokas näihin kuvioihin ojentaen mehukannussa olevaa kiljua minulle, no siitä vaan ajattelin ja annoin palaa. Toi uusi tulokas sai tosin minut raiteilleen hyvin äkkiä, sen jälkeen ei enään ole hairahduksia sattunutkaan.

sumovaari kirjoitti:

no myönnän tässä nyt sympatiasta että satuinpa itsekkin muutamia vuosia hairahtumaan ja seurakseni sattuikin M L, siinä hän jutelesssa muitten kanssa katsahti minuun ja totesi että AI hitto meillä on uusi tulokas näihin kuvioihin ojentaen mehukannussa olevaa kiljua minulle, no siitä vaan ajattelin ja annoin palaa. Toi uusi tulokas sai tosin minut raiteilleen hyvin äkkiä, sen jälkeen ei enään ole hairahduksia sattunutkaan.

Lue lisää

Niin täältä vain lähdetään kaikki vuoronperään ja nyt oli hänen vuoronsa.
Samaa ikäluokkaa ja muistan miehen jo ristikarin pihalta
rip

t.pisara kirjoitti:

Niin täältä vain lähdetään kaikki vuoronperään ja nyt oli hänen vuoronsa.
Samaa ikäluokkaa ja muistan miehen jo ristikarin pihalta
rip

Montakohan tämän Irwin ikäluokan heeboa on Jeppiksessä vielä jäljellä? Montakohan legendaa siellä vielä pelaa taskubiljardia Terazzon kulmilla? Kuka näistä legondoista voi olla vielä jäljellä? Vai onko lähetysluettelo jo kokonaan täynnä? Paikkakunalta poismuuttaneet ovat tietenkin oma lukunsa. Mutta heitähän ei tällä palstalla legendoina näämmä edes pidetä eikä heitä muistella.

Pietarissa miesten keski-ikä on vähän päälle 50. Oisikohan se Pietarsaaressa vähän samaa luokkaa? Pulaakiurheilijat ja hyvin pärjäävät perusruotsalaiset ovat tientenkin asia erikseen.

Kiiski kirjoitti:

Montakohan tämän Irwin ikäluokan heeboa on Jeppiksessä vielä jäljellä? Montakohan legendaa siellä vielä pelaa taskubiljardia Terazzon kulmilla? Kuka näistä legondoista voi olla vielä jäljellä? Vai onko lähetysluettelo jo kokonaan täynnä? Paikkakunalta poismuuttaneet ovat tietenkin oma lukunsa. Mutta heitähän ei tällä palstalla legendoina näämmä edes pidetä eikä heitä muistella.

Pietarissa miesten keski-ikä on vähän päälle 50. Oisikohan se Pietarsaaressa vähän samaa luokkaa? Pulaakiurheilijat ja hyvin pärjäävät perusruotsalaiset ovat tientenkin asia erikseen.

Lue lisää

Niin nyt voinkin hyvin Pisaran Topia siteerata kun syksyä ja pimeetä tässä eli Legenda palstojen legendaarinen sanonta," vain kylmä tuuli käy viheltäin Jeppiksen usvaisilla kaduilla..kaikki vanhat legendat ovat muuttaneet autuaimmille metsästysmaille" eli kokoajan tippuu legendoja ja ei legendoja.

sumovaari kirjoitti:

Niin nyt voinkin hyvin Pisaran Topia siteerata kun syksyä ja pimeetä tässä eli Legenda palstojen legendaarinen sanonta," vain kylmä tuuli käy viheltäin Jeppiksen usvaisilla kaduilla..kaikki vanhat legendat ovat muuttaneet autuaimmille metsästysmaille" eli kokoajan tippuu legendoja ja ei legendoja.

Lue lisää

Pietarsaaren lehdessä juttua suuresta Legendasta nimeltään Håkan, eli tämä puvut päällä oleva mies joka omistaa musiikkikeskuksen, tulipa hilpeä olo kun hän lehdessä kertoo että kesäsin siirtää palvelunsa kävelykadulle, suihkulähteen äärelle, siinäpä vasta Relax meininkiä, puhelin numerot muu info lukee ovessa johonka hän suihkulähteen lomasta pääsee tiirailemaan jos vaikka sattuis asiakas tuleen, joillakin on sitten hyvin asiat, bongaan tässä muutamat naiset vielä niin tuun sinne kohta kyllä, odotelkaas nyt vähän aikaa.
ei kyllä voi muuta kun hattua nostaa hänelle ja kumartaa syvään tälle herralle, muistan hänet jo ihan lapsesta ja sitten kun alettiin hengailla kaupungissa niin hieman maisteissa taidettiin olla sekä me että .... hehehe

sumovaari kirjoitti:

Niin nyt voinkin hyvin Pisaran Topia siteerata kun syksyä ja pimeetä tässä eli Legenda palstojen legendaarinen sanonta," vain kylmä tuuli käy viheltäin Jeppiksen usvaisilla kaduilla..kaikki vanhat legendat ovat muuttaneet autuaimmille metsästysmaille" eli kokoajan tippuu legendoja ja ei legendoja.

Lue lisää

Suurkuluttajia, joille alkoholi muodostaa terveysriskin, on Suomessa 300000-500000.

Terveydenhuollon naispotilaista joka kymmenes ja miehistä joka viides on alkoholin suurkuluttaja.

Raitis Kari III kirjoitti:

Suurkuluttajia, joille alkoholi muodostaa terveysriskin, on Suomessa 300000-500000.

Terveydenhuollon naispotilaista joka kymmenes ja miehistä joka viides on alkoholin suurkuluttaja.

Lue lisää

Chestelle tiedoksi, kivileijonat kuuluvat Romu-Saarisen taloon. Saarinen oli rikastunut romukaupoilla.

Kiiski kirjoitti:

Montakohan tämän Irwin ikäluokan heeboa on Jeppiksessä vielä jäljellä? Montakohan legendaa siellä vielä pelaa taskubiljardia Terazzon kulmilla? Kuka näistä legondoista voi olla vielä jäljellä? Vai onko lähetysluettelo jo kokonaan täynnä? Paikkakunalta poismuuttaneet ovat tietenkin oma lukunsa. Mutta heitähän ei tällä palstalla legendoina näämmä edes pidetä eikä heitä muistella.

Pietarissa miesten keski-ikä on vähän päälle 50. Oisikohan se Pietarsaaressa vähän samaa luokkaa? Pulaakiurheilijat ja hyvin pärjäävät perusruotsalaiset ovat tientenkin asia erikseen.

Lue lisää

Mutta Jeppiksessä ei varmaan enää monta..ne jotka muuttivat pois ovat useinkin muuttaneet radikaalisti myös elintapojaan,tiedä sitten mistä johtuu
ne jotka jatkoivat samalla linjalla stokiksessa,stadissa,köpiksessä ,hampurissa damissa ym
ovat luultavasti myös jo rajan toisella puolella-

Raitis Kari III kirjoitti:

Suurkuluttajia, joille alkoholi muodostaa terveysriskin, on Suomessa 300000-500000.

Terveydenhuollon naispotilaista joka kymmenes ja miehistä joka viides on alkoholin suurkuluttaja.

Lue lisää

Olin joskus,,nyt kilpailen veteraanien kehonrakennuksessa ja menestykeskkäästi ,vaikka itse snaonkin..
niin,enkä käytä muitakaan kiellettyjä aineita---
jaksaa painaakin taas tuntitolkulla toisin kuin silloin nuorempana

Olikos kyseessä Pave?

ehkä honkonen mustat vaatteet aina päällä ja sikari huulessa--

björkvist hannu ehkä jos puhutte läski kepan kavereita.

Hullu hannuksi sanottiin liikku Argilanderin kanssa.

Robert vain elää enää.

Kerro toki lisää legendoista! Tullut monet vuodet pyörittyä aivan muilla paikkakunnilla. Pettersonin tunsin, tai oikeastaan tiesin aikoinaan myös. Tuttavani poika pyörii nykyään Pettersonin pojan kanssa.

Oliko Tonni-Kepa sama henkilö, joka ennen ajeli Saarisen kans Volvolla ja istu rikki useamman pelkääjän penkin Saarisen Volvosta. Yleensä aina käsi kattoluukusta ulkona..

Jeba6t36363 kirjoitti:

Oliko Tonni-Kepa sama henkilö, joka ennen ajeli Saarisen kans Volvolla ja istu rikki useamman pelkääjän penkin Saarisen Volvosta. Yleensä aina käsi kattoluukusta ulkona..

Muistan myös pernun veljekset 80luvun lopulla olivat hulluja huusivat täysillä datsunista kaikkea paskaa niin et nuoret pelästyivät isollakadulla.

Ketjun aloittajalla ja useilla muillakin kirjoittajilla alkaa ikä painaa pikku hiljaa,on kaikenlaista vanhojen ukkojen vaivaa,prostata vinkuu ja keuhkot pihisee,,ei oikein enää jaksa kirjootella vaikka juttuja olis vieläkin varastossa,,

Kävelen pitkin permontietä,ohitan entisen kaupan jota vastapäätä on näköjään rakennettu päiväkoti....kenenkehän entistä kauppaa tuossa muistelet? Muistan myös kyseiset kalliot kuin myöskin tuon muuntajan eikös se muuntaja ollut sähkölaitoksen ei wärtsilän,myös invalidikioskista ostettiin aikoinaan mainitsemasi lehtien lisäksi pikkubostonit ym:tupakit...rälläkän ohitse menty monta monituista kertaa, kun kotio menin...käyn kiertämässä permon ja katselen paikkoja kuinka paljon ovat muuttuuneet,seuraavalla "jeppiksen" reissullani..

Tuo Blomqvistin kauppa oli lähellä nykyistä muonamiehentietä.Lopetti varmaan jos 80-luvulla,.
Muistan myös Kortmannin kaupan nykyyisen prisman kohdalla vanhassa puutalossa,joita oli enemmänkin silloin sen tien varrela molemmin puolin, mutta nyt ovat hävinneet maailman tuuliin nekin .
Permolammen jäät olivat tosiaan petolliset; eräänä kevät talvena sinne hukkui pieni poika..
Tuon lammen vesi on aina ollut liian likaista uimiseen,en tiedä onko siinä koskaan uitu, ei varmaan sataan vuoteen..
Uimassa käytiin pirilössä ja karhusaaressa ja ne kesät olivat aina kuumia ja aurinkoisia-
Juodessani tätä pernodia,muistuu myös mieleeni kaunis riikinuotsalainen tyttö,joka monena kesänä vieraili suuressa maatalossa permolla sukuloimassa.
Hänellä oli puolipitkät kullanvaaleat hiukset,vihreät silmät ja häikäisevä hymy,
Noina kesinä radiossa soi usein "jag tror på sommaren" ja aina kun kuulen tuon kappaleen muistan Anettea ja palaan tuohon kultaiseen nuoruuteeni;)

Hän oli päivänsäde ja minä menninkäinen eikä meille tullut happy endiä-
Neljäntenä kesänä odotin häntä turhaan,samoin sitä seuraavana; hän ei enää koskaan palannut---Anette.

Muistaakseni nimi oli Blomqvist ja kauppa sijaitsi siellä lähempänä Muonamiehentietä -

Kuinka autio Pirilän ranta olikaan kun siellä viime kesänä käväisin ,Hiekkaranta täysin nurmettunut,pukukoppi hävinnyt , ei ristinsielua näkynyt.
Onko vesi nykyän niin likaista ettei siellä voi uida?
Östanpoon ranta oli aikoinaan myös suosittu,vaikka sen vesi näytti paljon likaisemmalta.
Hiekkakuopille pyäräiltiin silloin tällöin uimaan,muistan että vesi oli kylmää ja käärmeitä usein..

Juuri näin,itse en ole koskaan jaksanut katsella pallon perässä juoksemista mutta muistan nuo kovaääniset palloilijat kellarissa ja terazzossa,,ehkä naisia viehättää macjho miehet vaikka usein varmaankin saivat pettyä sänkykamarissa kuten eräskin neito minulle kertoi--,mutta se on jo toinen juttu ..

Muistan hyvin kun maukka maalivahtina ja pelasi 45min sen jälkeen veti lonkeroita loppu pelin katsomossa.Kävin katsomassa hyvin usein.

Muistatko kun tein maalin maalivahtina pelatessani siellä kråkholman metsässä olevalla kentällä jallasin jokaisen vastaantulijan yhtä lukuunottamatta se ohitettiin seinäsyötöllä ja viimeisenä molke meni sekin samaan vipuun vasemmalta ohi ja häkki heilahti Valte ja Artsin isä kannustivat kentän reunalla mukavia aikoja

Tämän Legenda-palstan jutut heilahtelee hauskasti ympäri rakkaan Suomen:)
Minulla on henkilökohtainen vuosien kokemus varsinaisesta legendasta Hyvinkäältä, vuodesta 1971 alkaen.

Minulla oli onni tulla tuntemaan nöyryyteen, itsehillintään ja viimeisen päälle toisen kunnioittamiseen opettanut, vaativa opettaja ja valmentaja karateka Ilkka Muraja.
14-vuotiaana aloitin Hyvinkään Bushidonissa Shotokan-karaten harjoittelun ja täytyy sanoa, että osui ja uppos.

Muistan kuin eilisen päivän kun Ilkka palasi Japanista 2.dan mustan vyön suorittaneena. Meistä jokainen ymmärsi mitä se tarkoitti. Kunnioitin Ilkkaa niin paljon, että en koskaan uskaltanut kysyä hänen perhesuhteistaan, mahdollisista lapsistaan, asuinpaikastaan jne.
Tiesin vain että hän oli mm. ollut helmenkalastajana. Tuo vanttera taitaja!

Mieletön laji. Upeita ihmisiä - erityisesti lajin grand old man ja legenda Ilkka - niin ja tietenkin Asko ja muut mainiot jepet.

Laji antoi terveen itsetunnon, hurjan kunnon, elämäntyössä sittemmin tarvitsemani itsehillinnän ja laadukkaan itsepuolustustaidon.

Nytkin vielä kuuttakymmentä ikävuotta lähestyvänä joskus kun kertailen kotipihallani katojen liikeratoja, tulee lämpimästi mieleen ne ulkona pakkasessa pelkkä karatepuku päällä tehdyt juoksulenkit, toinen toisemme pallean päällä suoritetut hypyt, rystyset puulattiaa vasten punnerrukset ym. Paljain jaloin juoksulenkit pakkasessa ja lumessa. Karaistuminen oli rautainen, kuten kuntokin.

Olen tarvinnut taitojani nuoruusvuosina kerran ja työssäni vuosikymmenten aikana useasti monia, tuhansin toistoin harjoiteltuja pyyhkäisy- ja sitomisotteita, sekä torjuntoja.
Minulla oli vakavissakin tilanteissa aina varmuus siitä, että tästä selvitään ilman "turhaa väkivaltaa".

Toivottavasti nykyään karate-koulutuksen ideologia on edelleen yhtä kurinalaista itsehillintää ja säännöllistä kovaa harjoittelua vaativaa. Toisen kunnioittaminen oli lähtökohta. Aina. Myös voitetun ottelun jälkeen.

Siksi en ymmärrä lainkaan joidenkin itsepuolustusjoukkioiden ja jopa karate-seurojen palstoilla käytyjä keskusteluja.
Siellä mietitään ihan vakavissaan mikä on kovin laji, jutun yhteydessä kuva verisestä ja tikatusta naamasta. Hampaat irvessä. Nyrkki pystyssä. Pää kaljuksi ajeltuna.

Se karate-oppi, jonka Ilkka Muraja opetti - oli jotain aivan muuta. Oikeasti ja kestävällä tavalla.

Ei liity mitenkään Karateen sellaiset toisten murjomiset ja vahingoittamiset. Ei. Itsensä puolustamisesta kyse - vieläpä niin, että ei käytetä tarpeetonta voimaa vastarinnan torjumiseksi. Siinäkin tilanteessä piti Murajan opetuksen mukaan säilyttää kunnioitus laajassa mielessä. Viha ei saanut nousta päällimmäiseksi tunteeksi.

Olen varma, että ikätoverini ja lajia vuosikymmenet seuranneet ja harrastaneet jakavat kanssani tämän näkemyksen.

Kiitos Ilkka, toivottavasti siellä jossain voit hyvin ja kenties vielä luet tämänkin viestin - vaikka sen aivan liian myöhään myöhään kirjoitin.
Buena suerte, Ilkka!
Arvi

oisuki - jakusuki kirjoitti:

Tämän Legenda-palstan jutut heilahtelee hauskasti ympäri rakkaan Suomen:)
Minulla on henkilökohtainen vuosien kokemus varsinaisesta legendasta Hyvinkäältä, vuodesta 1971 alkaen.

Minulla oli onni tulla tuntemaan nöyryyteen, itsehillintään ja viimeisen päälle toisen kunnioittamiseen opettanut, vaativa opettaja ja valmentaja karateka Ilkka Muraja.
14-vuotiaana aloitin Hyvinkään Bushidonissa Shotokan-karaten harjoittelun ja täytyy sanoa, että osui ja uppos.

Muistan kuin eilisen päivän kun Ilkka palasi Japanista 2.dan mustan vyön suorittaneena. Meistä jokainen ymmärsi mitä se tarkoitti. Kunnioitin Ilkkaa niin paljon, että en koskaan uskaltanut kysyä hänen perhesuhteistaan, mahdollisista lapsistaan, asuinpaikastaan jne.
Tiesin vain että hän oli mm. ollut helmenkalastajana. Tuo vanttera taitaja!

Mieletön laji. Upeita ihmisiä - erityisesti lajin grand old man ja legenda Ilkka - niin ja tietenkin Asko ja muut mainiot jepet.

Laji antoi terveen itsetunnon, hurjan kunnon, elämäntyössä sittemmin tarvitsemani itsehillinnän ja laadukkaan itsepuolustustaidon.

Nytkin vielä kuuttakymmentä ikävuotta lähestyvänä joskus kun kertailen kotipihallani katojen liikeratoja, tulee lämpimästi mieleen ne ulkona pakkasessa pelkkä karatepuku päällä tehdyt juoksulenkit, toinen toisemme pallean päällä suoritetut hypyt, rystyset puulattiaa vasten punnerrukset ym. Paljain jaloin juoksulenkit pakkasessa ja lumessa. Karaistuminen oli rautainen, kuten kuntokin.

Olen tarvinnut taitojani nuoruusvuosina kerran ja työssäni vuosikymmenten aikana useasti monia, tuhansin toistoin harjoiteltuja pyyhkäisy- ja sitomisotteita, sekä torjuntoja.
Minulla oli vakavissakin tilanteissa aina varmuus siitä, että tästä selvitään ilman "turhaa väkivaltaa".

Toivottavasti nykyään karate-koulutuksen ideologia on edelleen yhtä kurinalaista itsehillintää ja säännöllistä kovaa harjoittelua vaativaa. Toisen kunnioittaminen oli lähtökohta. Aina. Myös voitetun ottelun jälkeen.

Siksi en ymmärrä lainkaan joidenkin itsepuolustusjoukkioiden ja jopa karate-seurojen palstoilla käytyjä keskusteluja.
Siellä mietitään ihan vakavissaan mikä on kovin laji, jutun yhteydessä kuva verisestä ja tikatusta naamasta. Hampaat irvessä. Nyrkki pystyssä. Pää kaljuksi ajeltuna.

Se karate-oppi, jonka Ilkka Muraja opetti - oli jotain aivan muuta. Oikeasti ja kestävällä tavalla.

Ei liity mitenkään Karateen sellaiset toisten murjomiset ja vahingoittamiset. Ei. Itsensä puolustamisesta kyse - vieläpä niin, että ei käytetä tarpeetonta voimaa vastarinnan torjumiseksi. Siinäkin tilanteessä piti Murajan opetuksen mukaan säilyttää kunnioitus laajassa mielessä. Viha ei saanut nousta päällimmäiseksi tunteeksi.

Olen varma, että ikätoverini ja lajia vuosikymmenet seuranneet ja harrastaneet jakavat kanssani tämän näkemyksen.

Kiitos Ilkka, toivottavasti siellä jossain voit hyvin ja kenties vielä luet tämänkin viestin - vaikka sen aivan liian myöhään myöhään kirjoitin.
Buena suerte, Ilkka!
Arvi

Lue lisää

Muistan lukeneeni jutun Ilkka Murajasta joskus 70-luvun alkupuolen Nyrkkipostista ja sen otsikko oli suunnilleen näin:" Siinä missä hevonen hikoilee niin Ilkka muraja vain hymyilee tai jotain,.
Joka tapauksessa tuo juttu herätti kiinostukseni tuohon salaperäiseen itämaan lajiin samoin kuin halun matkustaa.
Oma karaten harrastukseni alkoi armeijassa ja jatkui sitten Kööpenhaminassa Jossa suoritin vihreän vyön 70-luvun lopussa kyokushinkai tyylissä.
Kyokushinissa pääsin ruskean vyön tasolle mutta en koskaan suorittanut mustaa vyötä joten tiedän kuinka kovaa harjoittelua ja spiritiä sen suorittaminen vaatii,
Kova kundi tosiaan ,
oikea legenda ..

Kesällä yläterassi oli hyvällä kelillä aina täynnä,kalja virtasi ja välillä sekoiteltiin lasiin koskistakin,anita puuttui välillä siihen mutta yleisesti ottaen siellä sai vapaasti lantrata,kunhan ei muuten häiriköinyt.
Siihen aikaan laiva kulki ja ruotsalaiset tytöt toivat silmäniloa ja väriä samoin kuin ne matkailualan opiskelijatypykät t jotka jäivät kesäksi kaupunkiin.
Nuo tytöt olivat jeppisläisiin verrattuina kuin toisesta maailmasta; iloisia, välittömiä ja muutenkin estottomia .
Muistikuvat kellarista ovat melko hämäriä,sillä minulla oli aina hyvät pohjat sinne mennnessäni,onneksi poket tunsivat siihen aikaan ,varsinkin kun aina annoin kunnon tipit..,

Täysin outo nimi , i,taitaa olla näitä uudempia legendoja..
ennen oli miehet rautaa jne...kuten esim korsto ja vidoq:)

kaikuisti kirjoitti:

Täysin outo nimi , i,taitaa olla näitä uudempia legendoja..
ennen oli miehet rautaa jne...kuten esim korsto ja vidoq:)

Nimi taitaa olla tutumpi kavereille ketkä pyöri kaupungilla -90 luvulla.

14+2 kirjoitti:

Nimi taitaa olla tutumpi kavereille ketkä pyöri kaupungilla -90 luvulla.

Tai 80-luvulla...

Harmittaa, kun tilasin ulko-oven Pihlalta.
Pihlan asennus meni pieleen ja kärsin nyt ovesta eikä tehdas tai muu
ole auttanut.
Lukonkieltä joudun viilaamaan, laudat on hakattu kiinni jättinauloilla, laudan reunuksiinkin on vasara osunut ja siten mennyt laita rikki.
Harmittaa tuo Pihla-oven hankinta!

Aikansa kutakin, sano pässi ku päätä leikattiin..
Olisi kyllä hienoa jos Cheste vielä kirjoittelis,miehellä on oikeasti kyky kertoa vanhoista ajoista mukaansa tempaavasti

Huolimatta kusikallein yms naurettavista ja lapsekkaista provoista,on legendat ylivoimaisesti luetuin ketju joten ilmeisesti siinä on ollut sitä jotain
Itse olen palannut vanhan kotikaupungin kaduille näiden juttujen myötä mutta käydesäsäsni jeppiksessä pari vuotta sitten, huomasin ikävä kyllä saman tosiseikan, minkä Juha vainio niin hienosti tuo esiin laulussaan.." Ei ole Kööpenhamina kuin ennen - eikä ole Jeppiskaan,,

Hyvä kirjoitus taas Muistan itsekin aina joskus Jeppiksessä asuessani kiinnittäneeni huomiota eräisiin , jollain tavoillla persoonallisiin tyyppeihin.

Chesten kuvaamaa henkilöä en muista , vaikka pitäisi , ilmeisesti samoissa paikoissa suurin piirtein samoihin aikoihin kun pyörittiin.

Itse tapasin tällaisen hieman persoonalllisemman tyypin Terazzon kahvilassa.Pieni , hoikka , tumma mies , palavat silmät.

Nuorelle miehelle hänestäkin tuli eräänlainen eiskuva, seikk
ailijahahmo, jota sittemmin yritin huonolla menestyksellä matkia.
Merimies, legioonalainen , taiteilija ,kaikkea näitä hän kertomansa mukaan oli .

Jutut olivat kiinostavia mutta ehkä nyt voin paremmin arvioida niiden realistisuutta,kyyniseksihän sitä iän mukana tulee,

Siitä jo aikaa yli kolemkymmentä vuotta.

Mutta mielenkiintoinen persoona ja tulinen tappelija pienestä koostaan huolimatta.

70-luvun puolivälistä? Henkilöistä en tiiä?

Kyllä