http://www.hs.fi/autot/artikkeli/Normikulutukset kaunisteltuja/1135231174825
=(
=(
uusien autojen normi-kulutukset ovat ...
"kaunisteltuja"!!.
212656
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 3 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 21
Vanhimmat
Itse olen ajellut nyt muutaman kuukauden uudella autollani, jonka rekisteriotteeseen merkitty kulutus on 6,3 litraa. Käytännössä auton keskikulutus on ollut tähän asti 6,8 litraa. Automaatti-ilmastointi lisää kulutusta jonkun verran. Mutta mielestäni auto ei kuluta paljonkaan ilmoitettua enemmän.
-- Alla oleva oli kerran poistettu, en tiedä miksi, yritetään vielä kerran:
=========
Jos yrität kovasti, sille Lexus hybridille (GS450h) voidaan saada testin aika keskikuulutus jopa > 13 :-)
--
Mulla on ollut kaksi hybridiautoa ja keksikuulutus riippuu aika paljon ajotavasta. Olen ajanut n. 40tkm hybridi Lexsuksella (RX400h) ja keskikuulutus on tähän asti 7.9 (viime 1tkm:n jälkeen 7.7).
--
Saksalaislehdissä aina yritetään aliarvioida hybridiautot (mutta kun otetaan huomioon, että ei ole vielä Eurooppalaisia hybridejä).
Ilmoitetut kulutukset tosiaan perustuvat johonkin muuhun kuin arkielämän kulutuksiin, mutta mikään muu ei oikeastaan ole edes mahdollista. On meinaan ihan eri asia ajella esim. talvella kuin kesällä, moottoritietä tai pikkutietä, tuulella tai tyynellä, ruuhkassa tai ilman ruuhkaa, jne. Eli tosielämän vertailuu niistä ei ole, mutta eipä toisaalta tosielämän kulutuksestakaan ole eri autojen vertailuun.
Taisivat nahkahousut polkea autobahnilla isoa kovaa mutta kyllähän Suomessakin talvikulutukset tahtovat monilla autoilla olla ihan muuta kuin tuo normikulutus. Ja talvea kestää tässä mielessä ainakin puoli vuotta.
Hiukan ihmetystä herättivät kyllä ne Fiatin ja etenkin Rellun turbodieselit. Samoja koneita löytyy useammankin auton (GM, Alfa, Nissan) konepellin alta joten luulisi että kulutuksenkin pitäisi nousta samassa suhteessa.
Onkohan niillä kulutuslukemien kaunistelulla niin paljon väliä, kunhan ne ovat kaikki samalla tavalla kaunisteltuja? Ainakin minä käytän niitä vain verratakseni autoja ostovaiheessa, arvioidessani kulutusta kerron aina luvun 1,3:lla ja lisään kilometreihinkin pikkasen (ei tule ikäviä yllätyksiä).
Itse pääsen muuten esim. matka-ajossa normaalisti samaan kulutukseen kuin ilmoitettu yhdistetty, mutta pystyn kyllä alittamaan ilmoitetun matkakulutuksenkin ajamalla taloudellisesti (eri asia on, jaksanko junnata kuuttakymppiä vitosvaihteella)...
Tärkeintä kuitenkin siis että ilmoitetut kulutukset ovat linjassa autojen kesken, todellisuus on sivuseikka. :)
Eivät ole vertailukelpoisia. Siinä on koko systeemin pahin epäkohta ja epäoikeudenmukaisuus jos/kun päästöjä aletaan verottaa Eu-kulutusten perusteella.
Jotkut autotehtaat ovat selvästikin alkaneet optimoida ajoneuvojensa moottoriohjauksen Eu-mittauksia varten vaikka käyttöominaisuuksien kustannuksella ja näin saaneet mittausarvot mahdollisimman pieniksi. Tuotannossa ei ole pakko käyttää samoja moottoriohjauksen parametrejä kuin luokituksessa.
Räikeitä esimerkkejä on ollut viime aikoina julkaistuissa TM:n koeajoissa.
Muutama esimerkki, joissa elävässä elämässä ei olla päästy lähellekään normikulutuksia:
Honda Civic 1,8i Sport (TM5/2006)
moottoritie (112km/h) 8,2
suorahko kestotie (84km/h) 7,1
kaupunkiajo (37km/h 9,3
koeajon keskikulutus 8,2
Eu-kulutus yhdistetty 6,6
Kia Cee´d 1,6,LX (TM6/2007)
moottoritie (113km/h) 8,3
suorahko kestotie (84km/h) 6,5
kaupunkiajo (37km/h 8,2
koeajon keskikulutus 7,9
Eu-kulutus yhdistetty 6,4
Toyota Auris 1,6 Line Sol Plus (TM5/2007)
moottoritie (keskinop. 113km/h) 8,7l/100km
suorahko kestotie (keskinop. 83km/h) 6,6l/100km
kaupunkiajo (keskinop. 37km/h)8,7l/100km
koeajon keskikulutus 8,2l/100km
EU-kulutus yhdistetty 7,1l/100km
Esimerkki, jossa on päästy jopa alle normikulutusten:
Volkswagen Golf Variant 1,4TSI (TM16/2007)
moottoritie (114km/h) 7,0
suorahko kestotie (84km/h) 4,7
kaupunkiajo (37km/h 6,9
koeajon keskikulutus 6,7
Eu-kulutus yhdistetty 7,1
Verratkaapa vaikka Aurisin ja Golfin kulutuksia. Molemmille ilmoitetaan Eu-kulutus yhdistetyksi 7,1l/100km. Erot ovat suorastaan järkyttäviä kun ottaa huomioon, että Golf on 140kg painavampi ja muutenkin suurempi auto.
> Räikeitä esimerkkejä on ollut viime aikoina julkaistuissa TM:n koeajoissa.
Aivan, siis räikeitä esimerkkejä ns. menetelmävirheistä eli puutteellisesti suoritetuista mittauksista. Keskikulutukset nyt vielä ovat aika vertailuikelpoisia, vaikka niissäkin vaikuttaa eri keliolosuhteet yms.
Kaikkein "hauskimmat" ovat sitten tasaisen nopeuden kulutukset, joissa on isoja heittoja molempiin suuntiin. Klonkswageneille on saatu jopa pari litraa valmistajan lupaamaa alhaisempi kulutus maantienopeuksissa... että on tainnut TM:n pojat kiittää hyvästä kestityksestä ja varmistaa, että mittaus on suoritettu myötätuuleen. Tuulestahan ei näissä jutuissa mainita puolta sanaa...
Normaali tuulennopeus on vain muutama prosentti auton maantienopeudesta suuntaan tai toiseen, ei sillä ole kulutuksen kannalta mitään merkitystä.
Kylläpä oli aikamoinen salaliittoteoria sulla :)
Paskanjauhajalle opiskeltavaa menetelmistä:
http://www.tekniikanmaailma.fi/mittaukset/?c=autot&s=4
"Kaikkein "hauskimmat" ovat sitten tasaisen nopeuden kulutukset, joissa on isoja heittoja molempiin suuntiin. Klonkswageneille on saatu jopa pari litraa valmistajan lupaamaa alhaisempi kulutus maantienopeuksissa... että on tainnut TM:n pojat kiittää hyvästä kestityksestä ja varmistaa, että mittaus on suoritettu myötätuuleen.
Tuulestahan ei näissä jutuissa mainita puolta sanaa..."
Oletko ihan oikeasti noin yksinkertainen vai oletko vain tarkoitushakuisia kommentteja syytävä t**o-tomppeli? Vainoharhainen sinä ainakin olet!
Luuletko, että TM:n sedät tyytyy vain yhteen mittaukseen myötätuulessa ja alamäessä tasaisen nopeuden kulutuksia mitatessaan tai ajelevat räntäsateessa vastatuuleen maantie- ja moottoritiekulutuksia?
Jospa tutustuisit Tekniikan Maailman nettisivuilla asiaa valaiseviin artikkeleihin ennen kuin alat laukoa soopaa tällä palstalla, vaikka viihdelukemistoa onkin.
> Normaali tuulennopeus on vain muutama prosentti auton maantienopeudesta suuntaan tai toiseen, ei sillä ole kulutuksen kannalta mitään merkitystä.
Hehheh, keskimääräinen tuulennopeus on muistaakseni 4 m/s luokkaa = 14 km/h. Koska ilmanvastus on nopeuden toiseen potenssiin verrannollinen, jo keskimääräisellä tuulennopeudella on -32...+38 % vaikutus ilmanvastukseen 80 km/h ajonopeudella.
Laitetaan navakka 7 m/s vastatuuli, niin vastatuuleen puskeminen kasvattaa ilmanvastusta, joka on ajovastuksista suurin maantienopeuksilla, peräti 72 %.
Kyllähän tuulen vaikutuksen, +/- 0,5 l/100 km "normaalikelillä" ja +/- 1 l/100 km kovalla tuulella näkisit ajotietokoneestakin, jos ruppanassasi sellainen olisi.
> Luuletko, että TM:n sedät tyytyy vain yhteen mittaukseen myötätuulessa ja alamäessä tasaisen nopeuden kulutuksia mitatessaan tai ajelevat räntäsateessa vastatuuleen maantie- ja moottoritiekulutuksia?
Kyllä luulen. Keskimääräiset kulutukset, esim. 84 ja 113 km/h *keskinopeuksilla* on selvästi mitattu ihan oikeassa ajossa - siksi niitä kutsutaankin keskinopeuksiksi.
Tasaisen nopeuden kulutus pitää puolestaan mitata tasaisella nopeudella, mitä ei käytännön syistä pysty kovin pitkää pätkää ajamaan.
Kuvitteleeko palstamme pelle, että TM ajaa Suomen päästä päähän, kertaakaan hidastamatta,
- 50 km/h nopeudella
- 60 km/h nopeudella
- 70 km/h nopeudella
- 80 km/h nopeudella
- 90 km/h nopeudella
- 100 km/h nopeudella
- 110 km/h nopeudella
- 120 km/h nopeudella
saadakseen aikaiseksi tasaisen nopeuden kulutuskäppyrät?
Vai lyödääkö vain laitteisto kiinni autoon, ajetaan vaikka pari minuuttia viittäkymppiä, nostetaan sitten nopeus kuuteenkymppiin jne. jolloin koko operaatio saadaan läpi puolessa tunnissa.
Kun olet noin avuton ettet kykene lukemaan kulutusmittausten perusteita TM:n sivuilta suoraan, on teksti lainattu tähän ihan sinua varten. Lue ja yritä ymmärtää lukemasi:
"Polttoaineenkulutuksen mittaamiseen ei pelkän tankatun bensiinimäärän mittaaminen ole riittävän tarkka menetelmä, ellei yhtäjaksoisesti ajeta vähintään tuhatta kilometriä. TM-testeissä kulutus mitataan Pierburgin valmistamalla mittarilla, joka on asennettu auton polttoainejärjestelmään. Menetelmä perustuu mittarin läpivirtauskanavan sivussa olevaan mäntään, jonka molemmilla puolilla polttoaineen paine pidetään erillisen sähköpumpun avulla samana. Kulutustieto saadaan pumpun pyörintänopeudesta. Mittarin tarkkuudeksi valmistaja ilmoittaa /- 1 prosenttia.
Tasaisen nopeuden kulutukset mitataan kilometrin mittaisella tasaisella tieosuudella tasakaasulla ajaen. Ja luonnollisesti jälleen molempiin suuntiin. Kulutusmittarin antama tieto tulee Peiseler-laitteistolle, jossa siihen yhdistetään tarkka matka- ja nopeussignaali ja näin saadaan arvot suoraan litroina sadalle kilometrille.
Mittaus aloitetaan nopeudesta 50 tai 60 km/h ja siitä kymmenen kilometrin välein aina nopeuteen 120 km/h saakka. Jokaisen ajon jälkeen mittamies siirtää tuloksen koordinaatistoon, johon piirtyy kulutusta kuvaava käyrä. Näin voidaan heti mittauksen aikana nähdä, ovatko tulokset luotettavia ja onko ajoja uusittava.
Tasaisen nopeuden kulutusmittaukset ovat erityisen kriittisiä tuulelle.
Maantiekulutus mitataan vaihtelevalla noin 55 kilometrin pituisella maantielenkillä keskinopeuden ollessa noin 84 km/h. Vertailutesteissä lenkkejä ajetaan kuljettajia vaihtaen niin, että jokainen kuljettaja ajaa jokaisella autolla. Autoletkassa kuljettajan paikka pysyy aina samana, mutta auton paikka vaihtuu tasapuolisuuden takaamiseksi.
Vastaavasti kaupunkikulutus mitataan noin 15 kilometrin mittaisella lenkillä, jossa on runsaasti jarrutuksia, pysähdyksiä, kiihdytyksiä ja vaihtamisia. Taas lenkkejä tehdään yhtä monta kuin autojakin on.
Rutinoituneilla testikuljettajilla ajotapojen vaihtelu vaikuttaa kulutukseen useimmiten vain /- 2 prosenttia, joten yleensä ensimmäisellä lenkillä syntynyt autojen keskinäinen järjestys ei enää muutu.
Täydellisessä koeajossa mitataan lisäksi moottoritiekulutus reilun 50 kilometrin mittaisella lenkillä.
testeissä tojotalla ajetaan aina vastatuuleen, muilla myötätuuleen! Sitähän yrität sanoa, eller hur?
Nykyajan immeiset eivät viis veisaa polttoainekuluista. Maamme teillä ajetaan kovia ylinopeuksia ja kiihdytellään kilpaa. Joka akalla ja ukolla pitää olla iso maasturi tai ainakin isokoneinen farkku, ja ajetaan surutta ja paljon. Omakotitalot rakennetaan pellolle 50 km päähän lähikaupasta ja duunista.
Ei tuota kulutusta kukaan itke, ja maksoi polttoaine mitä tahansa.
Ajotyylistähän se on kiinni. Minä pääsen kaupunkiajossa aina alle normikaupunkikulutuksen. Tien päällä täytyy ajaa aika rauhallisesta ja tasaisesti jotta siihen pääsisi mutta sekin onnistuu.
Pääsen kaupunkiajossa alle ilmoitetun, mutta vain ruuhka-aikojen ulkopuolella ja laskemalla esim. ykköskehää kaupunkialueeksi... :)
Jos menen Helsingin keskustaan pyörimään, on kulutus luvatun 4,8:n sijaan pikemminkin 7,8. Sille ei kovin paljoa voi tehdä, ellei sammuta moottoria jokaisiin liikennevaloihin (siis tarkoituksella). En ole vielä kokeillut.
Minullakin kulutus on paljon suurempi kun ajan lyhintä reittiä. Nopeampi reitti sisältää vähemmän valoristeyksiä ja on pidempi. Kulutus litroissa on silti jokseenkin sama.
Hurrithan tekivät joku aika sitten vastaavan tutkimuksen ja silloin "voittaja" oli toinen hybridi Prius, jonka kulutuslukemat oli eniten kaunisteltu.
Vastaavia tuloksia oli Auto Bild Suomi 5/2007. Mittaukset oli tehty Saksassa. 1/3 kaupunki-, maantie- ja moottoritieajoa.
Hybridit rohmusivat järjestään jopa 40% enemmän kuin normikulutus. Toyotat olivat lähes kaikilla malleillaan samoilla linjoilla.
Kymmenen listalla on kaksi japanilaista merkkiä. Molemmat japanilaiset ovat hybridejä. Kahdeksan kymmenestä oli saksalaisia tai muita eurooppalaisia merkkejä. Ei mikään mairitteleva saavutus niiltä. Hybridithän eivät moottoritieajossa kuluta sen vähempää kuin vastaavat bensa-autot eli niiden tulos on tuollaisessa ajossa odotettu.