Pikkukuormurin vetokoukku

ÖÖ... Anteeksi tyhmyyeni mutta mitä käytännössä tarkoittaa erilliskytketty?

mutta mitä kirjoitti:

ÖÖ... Anteeksi tyhmyyeni mutta mitä käytännössä tarkoittaa erilliskytketty?

erilliskytkentä poistui kuorma-autoista joskus eu tulon aikoihin ehkä aikaisemminkin, eli mitään erilliskytkentää ei enää tarvita

(ennenvanhaan joka perävaunu ja auto piti käyttää konttorilla erikseen/yhdessä ja perävaunukorttiin? merkittiin kaikki tiedot, mutta nykyään samat tiedot näkee molempien otteista)


50 mm (normaali ha/pa)kuulan max vetokyky on 3500 kg, on myös 70 mm kuulia ja pikkukitaa mutta älä sotkeennu niihin jos toi 3500 kg riittää....

pitäis nykyään olla ce hyväksytty koukku.

no joopa joo kirjoitti:

erilliskytkentä poistui kuorma-autoista joskus eu tulon aikoihin ehkä aikaisemminkin, eli mitään erilliskytkentää ei enää tarvita

(ennenvanhaan joka perävaunu ja auto piti käyttää konttorilla erikseen/yhdessä ja perävaunukorttiin? merkittiin kaikki tiedot, mutta nykyään samat tiedot näkee molempien otteista)


50 mm (normaali ha/pa)kuulan max vetokyky on 3500 kg, on myös 70 mm kuulia ja pikkukitaa mutta älä sotkeennu niihin jos toi 3500 kg riittää....

pitäis nykyään olla ce hyväksytty koukku.

Lue lisää

kävin tossa pihassa kattelemassa

ei nykyään mitään enää otteisiin merkitä 50 mm kuulasta, vetokyvyn rajoittaa vetokoukun valmistajan tyyppikilpi(koukussa pitäis olla) ja ajoneuvon valmistajan ilmoittama max yhdistelmä massa ainaski 18t fl7 ei oo mitää merkintää kuulasta ja se on ollu siinä 5 vuotta.

veturi on 24 volttinen, joten yhessä autossa on jännitteen alennin 24/12 ja omat pistokkeet perässä 12 ja 24

yhessä kärryssä on vaihettuna 24 v polttimot mitä vedetään vaan sillä

isokitasessa oli vaan merkinnät max vetopituudesta ja kääntyvyydestä.täykkärille ja modulille omat.

no joopa joo kirjoitti:

kävin tossa pihassa kattelemassa

ei nykyään mitään enää otteisiin merkitä 50 mm kuulasta, vetokyvyn rajoittaa vetokoukun valmistajan tyyppikilpi(koukussa pitäis olla) ja ajoneuvon valmistajan ilmoittama max yhdistelmä massa ainaski 18t fl7 ei oo mitää merkintää kuulasta ja se on ollu siinä 5 vuotta.

veturi on 24 volttinen, joten yhessä autossa on jännitteen alennin 24/12 ja omat pistokkeet perässä 12 ja 24

yhessä kärryssä on vaihettuna 24 v polttimot mitä vedetään vaan sillä

isokitasessa oli vaan merkinnät max vetopituudesta ja kääntyvyydestä.täykkärille ja modulille omat.

Lue lisää

Joo isokitaisissa ei tarvitakkaan erilliskytkentää muuta kuin erikoiskuljetusperävaunuille, mutta jos kuorma-autoon laitetaan 50 mm kuula ja siihen esimerkiksi yli 750 kg perävaunu niin sille pitää tehdä erilliskytkentä. Harvoin nykyään raskaankaluston vetolaitteissa on suurinta sallittua yhdistelmämassaa, mutta lähes aina D-arvo joka ei tavalliselle tallaajalle kerro mitään.

Diesel-fani kirjoitti:

Joo isokitaisissa ei tarvitakkaan erilliskytkentää muuta kuin erikoiskuljetusperävaunuille, mutta jos kuorma-autoon laitetaan 50 mm kuula ja siihen esimerkiksi yli 750 kg perävaunu niin sille pitää tehdä erilliskytkentä. Harvoin nykyään raskaankaluston vetolaitteissa on suurinta sallittua yhdistelmämassaa, mutta lähes aina D-arvo joka ei tavalliselle tallaajalle kerro mitään.

Lue lisää

moi

mihin perustat väitteen erilliskytkennästä.

kävin viimeviikolla katsastuksessa ategolla 815 (7490 kg) ja siinä 2000kg asuntovaunu perässä 50mm kuulalla

yhdistelmä ollut uudesta asti viisi vuotta ja kukaan ei oo missään koskaan mitään erilliskytkentöjä vaatinut ei edes tien päällä ratsiassa, vain lisävaloista huomautus.

olenko siis suurikin rikollinen vai onko sinulla vanhentunutta tietoa erilliskytkennästä

jooopapjooo kirjoitti:

moi

mihin perustat väitteen erilliskytkennästä.

kävin viimeviikolla katsastuksessa ategolla 815 (7490 kg) ja siinä 2000kg asuntovaunu perässä 50mm kuulalla

yhdistelmä ollut uudesta asti viisi vuotta ja kukaan ei oo missään koskaan mitään erilliskytkentöjä vaatinut ei edes tien päällä ratsiassa, vain lisävaloista huomautus.

olenko siis suurikin rikollinen vai onko sinulla vanhentunutta tietoa erilliskytkennästä

Lue lisää

Ensinnä poliiseilla on se tapa, että he puuttuvat asioihin joista uskovat tietävänsä ja ikäänkuin eivät huomaisi asioita joista eivät ole varmoja. Katsastuskonttorilla jossain vaiheessa taisivat väittää tälläistä joten omakin tietolähteeni on hieman epävarma, kun en sitä erityisesti ole ohjeistuksista tarkistanut. Ja oishan tuo loogistakin. Itsekkin tiedän tapauksen jossa 50 mm kuula on mennyt poikki 12000 kg kokonaismassaisen auton perässä. Samainen kuula pääse paljon helpommalla jos on 3500 kg auton perässä vaikka vaunun paino olisikin sama.

Tuohon kuula kytkimeen sopii max. 3500kg jarrulliset kärryt joissa vastaava aisan pää ja "työntö jarrut".
Sitä ei tarvi kytkentä katsastaa eli tehdä ns. erilliskytkentää.
Kuulasta pitää löytyä hyväksyntä leima.
Sinänsä 11 000 kg autoon saa kytkeä jopa 16500- 27500 kg kokonaispainoisia perävaunuja pituudesta riippuen, mutta tietenkin silloin myös kytkimet, jarrut, oikasut, tehot jne. pitää olla asian mukaiset.

mikä D-arvo kirjoitti:

Tuohon kuula kytkimeen sopii max. 3500kg jarrulliset kärryt joissa vastaava aisan pää ja "työntö jarrut".
Sitä ei tarvi kytkentä katsastaa eli tehdä ns. erilliskytkentää.
Kuulasta pitää löytyä hyväksyntä leima.
Sinänsä 11 000 kg autoon saa kytkeä jopa 16500- 27500 kg kokonaispainoisia perävaunuja pituudesta riippuen, mutta tietenkin silloin myös kytkimet, jarrut, oikasut, tehot jne. pitää olla asian mukaiset.

Lue lisää

Dc (kN) = g * (T * C) / (T C)

T: vetoauton kokonaispaino tonneissa
C: keskiakselisen perävaunun akselikuormien summa tonneissa
g: vapaa putoamiskiihtyvyys 9,81 m/s2

En ole ihan varma onko kuulakytkimissä se D vai Dc arvona, mutta isommissa vehkeissä on yleensä molemmat ja molempien laskemisessa on sama idea. Kaavasta näkee, että vetolaite vaatimuksiin vaikuttaa myös vetävän ajoneuvon massa, joten on hyvinkin loogista, että kuorma-autoilta vaaditaan erilliskytkentä, kun niihin kytketään kevyenkaluston vetolaitteilla perävaunuja joita ei ole suunniteltu raskaaseen kalustoon.

Diesel-fani kirjoitti:

Dc (kN) = g * (T * C) / (T C)

T: vetoauton kokonaispaino tonneissa
C: keskiakselisen perävaunun akselikuormien summa tonneissa
g: vapaa putoamiskiihtyvyys 9,81 m/s2

En ole ihan varma onko kuulakytkimissä se D vai Dc arvona, mutta isommissa vehkeissä on yleensä molemmat ja molempien laskemisessa on sama idea. Kaavasta näkee, että vetolaite vaatimuksiin vaikuttaa myös vetävän ajoneuvon massa, joten on hyvinkin loogista, että kuorma-autoilta vaaditaan erilliskytkentä, kun niihin kytketään kevyenkaluston vetolaitteilla perävaunuja joita ei ole suunniteltu raskaaseen kalustoon.

Lue lisää

Tuossa kaavassa ei kyllä ole mitään järkeä, Ei ainakaan liity tähän asiaan.
Tuo kaava antaa yksinkertaisesti isompia arvoja mitä raskaammasta yhdistelmästä puhutaan eikä kyllä kuvaa mitään järkevää asiaa.
Ehkä jossakin oppikirjassa vetokytkimen dynaamisen pystykuorma rasituksen tai vastaavan asian kuvaamiseksi käytetty, mutta ei taatusti liity mihinkää lainsäädäntöön tai vastaavaan.
Ei kevytperävaunuilta vaadita erilliskytkentää
vaikka olisi kytketty mihin.

nyt ei ole kirjoitti:

Tuossa kaavassa ei kyllä ole mitään järkeä, Ei ainakaan liity tähän asiaan.
Tuo kaava antaa yksinkertaisesti isompia arvoja mitä raskaammasta yhdistelmästä puhutaan eikä kyllä kuvaa mitään järkevää asiaa.
Ehkä jossakin oppikirjassa vetokytkimen dynaamisen pystykuorma rasituksen tai vastaavan asian kuvaamiseksi käytetty, mutta ei taatusti liity mihinkää lainsäädäntöön tai vastaavaan.
Ei kevytperävaunuilta vaadita erilliskytkentää
vaikka olisi kytketty mihin.

Lue lisää

Eli nuo D ja Dc arvot kyllä on jossain määriteltyjä asioita vetokytkimille.
Liitty kyllä vasta raskaisiin kytkimiin.
Ei tähän tapaukseen.
Kuula kytkimestä ei tarkisteta tai vaadita muuta kun tuo Ce merkintä itse pallossa ja asiallisen näköinen kiinntys.
Sillä saa vetää noita max. 3500kg:n jarrullisia kärryjä.
Kevyt perävunut taas on ensikatsastettu erikseen eikä niissä mitään rajoituksia ettei saisi vetää vaikka kuinka raskaalla autolla, kunhan 60 ton yhdistelmä paino ei ylity, tosin tuollaisia 56,5 ton nuppeja ei ole normaali liikenteessä.
Myöskään mitään merkityksellistä rasitus eroa ei niissä synny suoraan vetoauton painon suhteen.
Äkkiä en löytänyt oikeata määritelmää ja laskentakaavoja noille D-arvoille.
Tuo sinun kaavasi ei anna oikeata yksikköä, joten ei voi olla täysin oikea vaikka antaakin oikean suuruus luokan arvoja, ehkä joku oppikirja tai artikkeli vähän yksinkertaistanut.

vähän takaisin kirjoitti:

Eli nuo D ja Dc arvot kyllä on jossain määriteltyjä asioita vetokytkimille.
Liitty kyllä vasta raskaisiin kytkimiin.
Ei tähän tapaukseen.
Kuula kytkimestä ei tarkisteta tai vaadita muuta kun tuo Ce merkintä itse pallossa ja asiallisen näköinen kiinntys.
Sillä saa vetää noita max. 3500kg:n jarrullisia kärryjä.
Kevyt perävunut taas on ensikatsastettu erikseen eikä niissä mitään rajoituksia ettei saisi vetää vaikka kuinka raskaalla autolla, kunhan 60 ton yhdistelmä paino ei ylity, tosin tuollaisia 56,5 ton nuppeja ei ole normaali liikenteessä.
Myöskään mitään merkityksellistä rasitus eroa ei niissä synny suoraan vetoauton painon suhteen.
Äkkiä en löytänyt oikeata määritelmää ja laskentakaavoja noille D-arvoille.
Tuo sinun kaavasi ei anna oikeata yksikköä, joten ei voi olla täysin oikea vaikka antaakin oikean suuruus luokan arvoja, ehkä joku oppikirja tai artikkeli vähän yksinkertaistanut.

Lue lisää

Tuo mainitsemasi Ce-merkintä ei liity ollenkaan vetolaitteisiin ainakaan tieliikenne vaatimusten osalta, mutta e-hyväksynnät kyllä. Ei autoissa vaadita CE-merkintöjä muuta kuin niihin liittyvissä koneissa ja laitteissa.
Nythän on kyse nimen omaan raskaasta yhdistelmästä, kun vetoauto on kuorma-auto.
Katsoppa seuraava linkki sivu 50: http://www.kraatz.fi/em_files/VBG/VBG_Tuotevalikoima2007.pdf ja kommentoi taas.
Vetoauton massa rasittaa vastaavasti kuin perävaunun massa vetolaitetta, eihän vaetolaite joudu koville jos vetää mopoautolla 42 tonnista perävaunua. Mutta jos samaa perävaunua vetää jollain isolla kuorma-autolla niin vetolaitteet on kovilla. Eipä tuo perävaunu millään mopoautolla liiku, mutta eipä vetolaitteetteetkaan joudu koville.

vähän takaisin kirjoitti:

Eli nuo D ja Dc arvot kyllä on jossain määriteltyjä asioita vetokytkimille.
Liitty kyllä vasta raskaisiin kytkimiin.
Ei tähän tapaukseen.
Kuula kytkimestä ei tarkisteta tai vaadita muuta kun tuo Ce merkintä itse pallossa ja asiallisen näköinen kiinntys.
Sillä saa vetää noita max. 3500kg:n jarrullisia kärryjä.
Kevyt perävunut taas on ensikatsastettu erikseen eikä niissä mitään rajoituksia ettei saisi vetää vaikka kuinka raskaalla autolla, kunhan 60 ton yhdistelmä paino ei ylity, tosin tuollaisia 56,5 ton nuppeja ei ole normaali liikenteessä.
Myöskään mitään merkityksellistä rasitus eroa ei niissä synny suoraan vetoauton painon suhteen.
Äkkiä en löytänyt oikeata määritelmää ja laskentakaavoja noille D-arvoille.
Tuo sinun kaavasi ei anna oikeata yksikköä, joten ei voi olla täysin oikea vaikka antaakin oikean suuruus luokan arvoja, ehkä joku oppikirja tai artikkeli vähän yksinkertaistanut.

Lue lisää

Joo tuo kommenttisi yksiköistä on oikea, mutta D-arvo onkin viranomaisten keksimä vertailuarvo joten kaikki on mahdollista. Minusta tuo D-arvon käyttö on kuitenkin järkevää. Olen henkilökohtaisesti nähnyt 50 m kuulissa D-arvoja ja tiedän ettei suurin osa katsastusmiehistä tiedä niistä mitään, mutta ne kaikki pitäisi kuitenkin huomioida ja sitä varten pitäisi erilliskytkentä tehdä. Tuskinpa käytännössä mitään ongelmia tulee vaikkei erilliskytkentää ole tehty, mutta nyt minusta on kyse siitä miten asiat pitäisi tehdä ja mitkä on ake:n ohjeet.

Diesel-fani kirjoitti:

Tuo mainitsemasi Ce-merkintä ei liity ollenkaan vetolaitteisiin ainakaan tieliikenne vaatimusten osalta, mutta e-hyväksynnät kyllä. Ei autoissa vaadita CE-merkintöjä muuta kuin niihin liittyvissä koneissa ja laitteissa.
Nythän on kyse nimen omaan raskaasta yhdistelmästä, kun vetoauto on kuorma-auto.
Katsoppa seuraava linkki sivu 50: http://www.kraatz.fi/em_files/VBG/VBG_Tuotevalikoima2007.pdf ja kommentoi taas.
Vetoauton massa rasittaa vastaavasti kuin perävaunun massa vetolaitetta, eihän vaetolaite joudu koville jos vetää mopoautolla 42 tonnista perävaunua. Mutta jos samaa perävaunua vetää jollain isolla kuorma-autolla niin vetolaitteet on kovilla. Eipä tuo perävaunu millään mopoautolla liiku, mutta eipä vetolaitteetteetkaan joudu koville.

Lue lisää

Korjaus oikea hyväksyntä on EY-hyväksyntä joka alkaa tosin e-kirjaimella, mutta CE-merkinntöjä käytetään aivan toisiin asioihin
D-arvoista lisää sivuilla http://www.kovil.fi

Diesel-fani kirjoitti:

Joo tuo kommenttisi yksiköistä on oikea, mutta D-arvo onkin viranomaisten keksimä vertailuarvo joten kaikki on mahdollista. Minusta tuo D-arvon käyttö on kuitenkin järkevää. Olen henkilökohtaisesti nähnyt 50 m kuulissa D-arvoja ja tiedän ettei suurin osa katsastusmiehistä tiedä niistä mitään, mutta ne kaikki pitäisi kuitenkin huomioida ja sitä varten pitäisi erilliskytkentä tehdä. Tuskinpa käytännössä mitään ongelmia tulee vaikkei erilliskytkentää ole tehty, mutta nyt minusta on kyse siitä miten asiat pitäisi tehdä ja mitkä on ake:n ohjeet.

Lue lisää

Tämä keskustelu on sinänsä aika jännä, olen viiskymppinen insinööri yrittäjä, paljon erilaisia poikkeuksellisia yhdistelmiä tehnyt.
Lienet opiskelija tai juuri valmistunut täynnä intoa.
Kuitenkin olen oppinut että maailmassa kannattaa mennä siitä mistä aita on kohtuullisen matala, jotta pääsee joskus perille ja seuraavakin homma onnistuu.
Käyttämistäsi linkeistä ja tietolähteistä:
Kraaz tai kovil ei ole mitään lainsäädäntöä, vaan heidän omaa markkinointia, joihin otettu juuri heille sopivat detaljit pykälistä ja fysiikasta, muu jätetään usein tahallaan kertomatta.
Erityisesti Kraaz informaatiossa on tavallista että levittää asiatietona myös selvästi väärää tietoa, esim. omia tulkintoja lainsäädännöstä vailla mitään pohjaa syynä tähän usein pyrkimys vaikeuttaa kilpailijoiden toimintaa, minulle on tullut vastaan tapauksia jossa jopa katsastus insinööri on uskonut, kunnes on nolona tarkastanut asian.
Koitappas seuraavan kerran asioida saman kaverin kanssa!!!!!
AKE taas on organisaatio, joka totaalisen hukassa lähes kaikissa hoitamissaan asiossa, seuraapa lehdistöä pari kuukautta.
Minullakin on sähköpostissani kahdelta eri henkilöltä AKE,sta tulleet täysin keskenään päinvastaiset kannat mikä tietyssä rekisteröinti asiassa pätee.
Yleisesti elämässä pitää oppia että sama sana tarkoittaa eri asiaa eri yhteyksissä: Viikonloppun kurssilla opin että esim. sana Kiinteistö tarkoittaa eri asiaa arvonlisäverossa kun leimaverossa puhumattakaan kiintestöasioihin liittyvästä lainsäädänöstä.
Jo n. kolmekymmentä vuotta sitten opin että yrittäjä on täysin eri asia verolainsäädännössä
kun sosiaali lainsäädännössä ja sielläkin eri asia kun puhutaan eläkemaksuista tai kun puhutaan perhetuista tai tuloperusteisista yhteiskunnan maksuista, eikä niihin liittyvät tulolaskelmat ole sinnepäinkään samat kun verotuksessa.
Joka asiassa täytyy tarkastella vaan siihen liittyviä pykäliä ja eteen sattuvan virkamiehen tulkintoja.

Tuossa kevyt koukussa ei todellakaan tarkasteta muuta kun että itse pallossa on hyväksymismerkintä, kuorma-autoihin ei ole saatavissa hyväksyttyjä kiinnitys osia ja katsastus mies katsoo silmämääräisesti että pallo on asiallisesti jossain kiinni.
Siihen taas saa kytkeä sen max. 3500 kg:n tökkä jarrullisen kärryn.
Jo terve järki sanoo että suuri vetoauton paino ei aiheuta olennaista lisä rasitusta.
Rasitus koukkuun voisi olla pienempi kun käytetään niin pientä vetoautoa että kärry vie autoa miten vaan, mutta eihän niitä osia voi niin mitoittaa eikä yhdistelmän logiikassa sellainen ole edes turvallista tai sallittua.
Kyllä tuo D-arvo koskee vain oikeasti raskaita yhdistelmiä ja sielläkin käytännössä lähes kuollut kirjain käyttäjälle, koska muut asiat tulee vastaan ennen sitä.
Vetokytkinten valmistajat luonnollisesti joutuu ottaan huomioon senkin kuten kaikki todelliset rasitus vaihtoehdot.
Hyvää jatkoa sinulle.

nuo linkkisi kirjoitti:

Tämä keskustelu on sinänsä aika jännä, olen viiskymppinen insinööri yrittäjä, paljon erilaisia poikkeuksellisia yhdistelmiä tehnyt.
Lienet opiskelija tai juuri valmistunut täynnä intoa.
Kuitenkin olen oppinut että maailmassa kannattaa mennä siitä mistä aita on kohtuullisen matala, jotta pääsee joskus perille ja seuraavakin homma onnistuu.
Käyttämistäsi linkeistä ja tietolähteistä:
Kraaz tai kovil ei ole mitään lainsäädäntöä, vaan heidän omaa markkinointia, joihin otettu juuri heille sopivat detaljit pykälistä ja fysiikasta, muu jätetään usein tahallaan kertomatta.
Erityisesti Kraaz informaatiossa on tavallista että levittää asiatietona myös selvästi väärää tietoa, esim. omia tulkintoja lainsäädännöstä vailla mitään pohjaa syynä tähän usein pyrkimys vaikeuttaa kilpailijoiden toimintaa, minulle on tullut vastaan tapauksia jossa jopa katsastus insinööri on uskonut, kunnes on nolona tarkastanut asian.
Koitappas seuraavan kerran asioida saman kaverin kanssa!!!!!
AKE taas on organisaatio, joka totaalisen hukassa lähes kaikissa hoitamissaan asiossa, seuraapa lehdistöä pari kuukautta.
Minullakin on sähköpostissani kahdelta eri henkilöltä AKE,sta tulleet täysin keskenään päinvastaiset kannat mikä tietyssä rekisteröinti asiassa pätee.
Yleisesti elämässä pitää oppia että sama sana tarkoittaa eri asiaa eri yhteyksissä: Viikonloppun kurssilla opin että esim. sana Kiinteistö tarkoittaa eri asiaa arvonlisäverossa kun leimaverossa puhumattakaan kiintestöasioihin liittyvästä lainsäädänöstä.
Jo n. kolmekymmentä vuotta sitten opin että yrittäjä on täysin eri asia verolainsäädännössä
kun sosiaali lainsäädännössä ja sielläkin eri asia kun puhutaan eläkemaksuista tai kun puhutaan perhetuista tai tuloperusteisista yhteiskunnan maksuista, eikä niihin liittyvät tulolaskelmat ole sinnepäinkään samat kun verotuksessa.
Joka asiassa täytyy tarkastella vaan siihen liittyviä pykäliä ja eteen sattuvan virkamiehen tulkintoja.

Tuossa kevyt koukussa ei todellakaan tarkasteta muuta kun että itse pallossa on hyväksymismerkintä, kuorma-autoihin ei ole saatavissa hyväksyttyjä kiinnitys osia ja katsastus mies katsoo silmämääräisesti että pallo on asiallisesti jossain kiinni.
Siihen taas saa kytkeä sen max. 3500 kg:n tökkä jarrullisen kärryn.
Jo terve järki sanoo että suuri vetoauton paino ei aiheuta olennaista lisä rasitusta.
Rasitus koukkuun voisi olla pienempi kun käytetään niin pientä vetoautoa että kärry vie autoa miten vaan, mutta eihän niitä osia voi niin mitoittaa eikä yhdistelmän logiikassa sellainen ole edes turvallista tai sallittua.
Kyllä tuo D-arvo koskee vain oikeasti raskaita yhdistelmiä ja sielläkin käytännössä lähes kuollut kirjain käyttäjälle, koska muut asiat tulee vastaan ennen sitä.
Vetokytkinten valmistajat luonnollisesti joutuu ottaan huomioon senkin kuten kaikki todelliset rasitus vaihtoehdot.
Hyvää jatkoa sinulle.

Lue lisää

Näitä kovil ja kraatz linkkejä käytin jotta uskottaisiin, että en jauha sopaa. Nämä linkit vain löysin helposti vavistamaan kertomani.

Joo käytännössä näihin ei paljoa paneuduta, mutta olisi syytä ja kuuluisikin paneutua. Jos minä olen tarvinnut vetolaitetietoutta niin olen soittanut Kraatzille, joskin siellä taitaa osaavin henkilö olla juuri sairaana. Kyseinen henkilö on työskennellyt vuosikausia vetolaitteiden kanssa ja muutenkin osoittanut erityistä paneutumista vetolaiteasioihin. En usko Suomesta löytyvän viranomaista, joka vetolaitteista tietää enemmän kuin hän. Jos jollain on merkittävästi asioista tietoa ja pyrkimys hoitaa asiat esimerkillisesti niin miksei esimerkillistä asioiden hoitoa voi edellyttää kilpailijoiltakin. Joskin ei ketään ole erehtymätön ja hänkin on saattanut joskus erehtyä virheelliseen tulkintaa.

Minulla on käytännön esimerkkikin siitä miten ei 12000 kg:n kokonaismassaisessa autossa tahdo 50 mm kuulat kestää. En vain uskalla nimeltä mainita, kenen autosta on kyse. Moniin asioihin voi ja pitääkin suhtautua leväperäisesti, mutta vetolaitteet ei minusta ole siihen sopiva alue.

PS. Oon muuten valmistunut yli 20 vuotta sitten inssiksi ja ollut valmistumisen jälkeen lähes kokoajan yrittäjän omaisessa asemassa. Ja oon muuten ollut rakentamassa monia erilaisia yhdistelmiä myös. Ja katsastusmiesten kanssa minulla ei ole minkäänlaisia ongelmia, luottamus pelaa molemmin puoleisesti ja syystäkin. Minulle tulee helposti moraalisia ongelmia jos menen siitä josta aita on matalin, vaikka tiedän sen olevan yleinen tapa.

Diesel-fani kirjoitti:

Näitä kovil ja kraatz linkkejä käytin jotta uskottaisiin, että en jauha sopaa. Nämä linkit vain löysin helposti vavistamaan kertomani.

Joo käytännössä näihin ei paljoa paneuduta, mutta olisi syytä ja kuuluisikin paneutua. Jos minä olen tarvinnut vetolaitetietoutta niin olen soittanut Kraatzille, joskin siellä taitaa osaavin henkilö olla juuri sairaana. Kyseinen henkilö on työskennellyt vuosikausia vetolaitteiden kanssa ja muutenkin osoittanut erityistä paneutumista vetolaiteasioihin. En usko Suomesta löytyvän viranomaista, joka vetolaitteista tietää enemmän kuin hän. Jos jollain on merkittävästi asioista tietoa ja pyrkimys hoitaa asiat esimerkillisesti niin miksei esimerkillistä asioiden hoitoa voi edellyttää kilpailijoiltakin. Joskin ei ketään ole erehtymätön ja hänkin on saattanut joskus erehtyä virheelliseen tulkintaa.

Minulla on käytännön esimerkkikin siitä miten ei 12000 kg:n kokonaismassaisessa autossa tahdo 50 mm kuulat kestää. En vain uskalla nimeltä mainita, kenen autosta on kyse. Moniin asioihin voi ja pitääkin suhtautua leväperäisesti, mutta vetolaitteet ei minusta ole siihen sopiva alue.

PS. Oon muuten valmistunut yli 20 vuotta sitten inssiksi ja ollut valmistumisen jälkeen lähes kokoajan yrittäjän omaisessa asemassa. Ja oon muuten ollut rakentamassa monia erilaisia yhdistelmiä myös. Ja katsastusmiesten kanssa minulla ei ole minkäänlaisia ongelmia, luottamus pelaa molemmin puoleisesti ja syystäkin. Minulle tulee helposti moraalisia ongelmia jos menen siitä josta aita on matalin, vaikka tiedän sen olevan yleinen tapa.

Lue lisää

Yritin sanoa että ei kannata kaivaa turhia.

Itse olen nimen omaan kuljetus yrittäjä.
En mitenkään mukana noissa alan henkilöiden ja sitä kautta yritysten välisissä riidoissa.
Minulle nyt vain on sattunut pari kertaa tilanne jossa tuo Kraaz,in ilmeinen virhe informaatio on jouduttu selvittämään katsastus viranomaisten kanssa lakikirjaa lukien ja molemmissa lopputulos ollut että kraaz artikkelin kautta tullut väite ollut paikkansa pitämätön.
Asiakkaana olen myös joutunut käymään vetokytkin asioissa heidän kilpailijoidensa luona.
Siellä (kaksi paikkaa) olen kuullut kuinka Kraaz kerta kerran jälkeen yrittänyt väittää heidän kytkimiään laittomiksi ja aina hävinnyt.
Nuo riidat juontuvat henkilöiden vanhoista riidoista liittyen aiempiin yhteisiin, yritys, työsuhde, tuotekehitys ja vastaaviin asioihin.
Toisaalta minulle tullut alan asioissa kohdalle muissa yhteyksissä tapauksia (jarrut),joissa AKE'n yhden valmistajan määräyksistä vapauttava ohje ei millään järjellä perusteltavissa.
Saman valmistajan "kurssi" sai vahinkotarkastajat tekemään kaikkensa että autoni vaurioitunut kori olisi lähetetty kustannuksiltaan yli kolmen kymmenen tuhannen (markan) korjaukseen kyseiselle valmistajalle vaikka korin alkupperäisen valmistajan korjaus tarjous oli 5500mk.
Tuo korin alkuperäinen valmistaja oli aktiivinen alan korruption vastustaja, kuten minustakin on tullut.

Mainitsemasi henkilö kirjoitti:

Yritin sanoa että ei kannata kaivaa turhia.

Itse olen nimen omaan kuljetus yrittäjä.
En mitenkään mukana noissa alan henkilöiden ja sitä kautta yritysten välisissä riidoissa.
Minulle nyt vain on sattunut pari kertaa tilanne jossa tuo Kraaz,in ilmeinen virhe informaatio on jouduttu selvittämään katsastus viranomaisten kanssa lakikirjaa lukien ja molemmissa lopputulos ollut että kraaz artikkelin kautta tullut väite ollut paikkansa pitämätön.
Asiakkaana olen myös joutunut käymään vetokytkin asioissa heidän kilpailijoidensa luona.
Siellä (kaksi paikkaa) olen kuullut kuinka Kraaz kerta kerran jälkeen yrittänyt väittää heidän kytkimiään laittomiksi ja aina hävinnyt.
Nuo riidat juontuvat henkilöiden vanhoista riidoista liittyen aiempiin yhteisiin, yritys, työsuhde, tuotekehitys ja vastaaviin asioihin.
Toisaalta minulle tullut alan asioissa kohdalle muissa yhteyksissä tapauksia (jarrut),joissa AKE'n yhden valmistajan määräyksistä vapauttava ohje ei millään järjellä perusteltavissa.
Saman valmistajan "kurssi" sai vahinkotarkastajat tekemään kaikkensa että autoni vaurioitunut kori olisi lähetetty kustannuksiltaan yli kolmen kymmenen tuhannen (markan) korjaukseen kyseiselle valmistajalle vaikka korin alkupperäisen valmistajan korjaus tarjous oli 5500mk.
Tuo korin alkuperäinen valmistaja oli aktiivinen alan korruption vastustaja, kuten minustakin on tullut.

Lue lisää

Joo heillä taitaa olla hieman kissanhännän vetoa tämän kotimaisen vetokytkinvalmistajan kanssa. Takuuongelmia on tullut ihan riittävästi kotimaisen ja ruotsalaisen merkin kanssa. Tämän kotimaisen merkin osalta ihmettelen miten sen dolly-kytkimelle on saatu hyväksyntä 1000 kg:n pystykuormalle, kun käytännössä se ei toimi. Toisaaltaan dollyissä ei normaalitilanteessa ole sellaisia kuormia ja kytkin pelaa. Ise kyselin kotimaiselta valmistajalta miten Dc-arvoa tulkitaan dolly-yhdistelmissä niin kotimaiseslta valmistajalta ei ymmärretty koko kysymystä, mutta Kraatzin edustaja osasi selittää, joten hän ainakin ymmärsi kysymyksen.

Joo noi vakuutusyhtiö jutut tuntuu tosi oudoilta välillä. En itsekkään vakuutustarkastajien kanssa helposti pääse samalle aaltopituudelle, vaikka koulutuksen puolesta sen luulisi olevan hyvinkin helppoa.

Jarruihin liittyvistä asioista saisin yksinänikin pitkän keskustelun aikaiseksi, joten jätän sen tältä erään ja voinpa silloin tällöin aina jotain heitellä. Jos kaikki tietämäni jarruepäkohdat kerralla tiputtaisin niin keskustelu loppuisi oitis paikkaansa.

Kiitokset, kun joku edes jotain asiallista kommentoi juttuihini. Eihän me kaikki samaa mieltä asoista voidakkaan olla, mutta keskustelun luulisi olevan mahdollista ja tätä kautta ne näkökannatkin monasti lähenisivät. Yleensä kommentit täällä on hyvin ala-arvoisia.

Diesel-fani kirjoitti:

Joo heillä taitaa olla hieman kissanhännän vetoa tämän kotimaisen vetokytkinvalmistajan kanssa. Takuuongelmia on tullut ihan riittävästi kotimaisen ja ruotsalaisen merkin kanssa. Tämän kotimaisen merkin osalta ihmettelen miten sen dolly-kytkimelle on saatu hyväksyntä 1000 kg:n pystykuormalle, kun käytännössä se ei toimi. Toisaaltaan dollyissä ei normaalitilanteessa ole sellaisia kuormia ja kytkin pelaa. Ise kyselin kotimaiselta valmistajalta miten Dc-arvoa tulkitaan dolly-yhdistelmissä niin kotimaiseslta valmistajalta ei ymmärretty koko kysymystä, mutta Kraatzin edustaja osasi selittää, joten hän ainakin ymmärsi kysymyksen.

Joo noi vakuutusyhtiö jutut tuntuu tosi oudoilta välillä. En itsekkään vakuutustarkastajien kanssa helposti pääse samalle aaltopituudelle, vaikka koulutuksen puolesta sen luulisi olevan hyvinkin helppoa.

Jarruihin liittyvistä asioista saisin yksinänikin pitkän keskustelun aikaiseksi, joten jätän sen tältä erään ja voinpa silloin tällöin aina jotain heitellä. Jos kaikki tietämäni jarruepäkohdat kerralla tiputtaisin niin keskustelu loppuisi oitis paikkaansa.

Kiitokset, kun joku edes jotain asiallista kommentoi juttuihini. Eihän me kaikki samaa mieltä asoista voidakkaan olla, mutta keskustelun luulisi olevan mahdollista ja tätä kautta ne näkökannatkin monasti lähenisivät. Yleensä kommentit täällä on hyvin ala-arvoisia.

Lue lisää

näinhän ne asiat on.