otteita tämän päivän iltasanomista.:
-meilahden sairaalan 12.leikkaussalista osa joudutaan edelleen pitämään tyhjillään.Uusien leikkaussalien nauhat katkaistiin ja avajaiskahvit jo vuonna 2003, mutta kaikkia saleja ei olla vieläkään saatu käyttöön. Syynä on HOITAJAPULA:Salit seisovat valmiina ja kirurgeja on riittävästi, MUTTA LEIKKAUKSIIN EI RIITÄ HOITAJIA:Pahimmillaan käytössä on vain 5-6 salia kertoo kirurgian ylilääkäri Jorma sipponen.
--tieto hämmästytti myös hyksin kardiologiseen klinikkaan eilen tutustumassa olleita kansanedustajia."Tämä oli yllättävä tieto, että vain osa kirurgian kapasiteetista on käytössä. Ei riitä, että investoidaan laitteisiin, jos ei saada avainhenkilöitä käyttämään niitä..
-hyksin sydänleikkausjonossa nyt 160 ihmistä
-HYKSISSÄ vierailleille kansanedustajille valotettiin myös TEHYN työtaistelun vaikutuksia sydänpotilaiden hoitoon. Edustajille kerrottiin, että käytössä oleva henkilöstö sijoitetaan kiireelliseen hoitoon niin, että akuutit tapaukset voidaan hoitaa. MUTTA SILTI YLI PUOLET LEIKKAUKSISTA JÄÄ TEKEMÄTTÄ. sisätautien toimialajohtaja carola Grönhagen-Riska huomautti
-Tehyläisten joukkoirtisanoutumisien toteutuessa JORVIN SYDÄNOSASTO SULJETAAN, mutta Meilahti ja Peijas pidetään auki
Omana kommenttina:kyse ei siis ole ainoastaan palkoistamme-vaan vuosikausia jatkuneesta epäkohdasta ja hoitajaoulasta, johon toivonmukaan nyt viimeinkin maan hallitus ja eduskunta havahtuu!
-meilahden sairaalan 12.leikkaussalista osa joudutaan edelleen pitämään tyhjillään.Uusien leikkaussalien nauhat katkaistiin ja avajaiskahvit jo vuonna 2003, mutta kaikkia saleja ei olla vieläkään saatu käyttöön. Syynä on HOITAJAPULA:Salit seisovat valmiina ja kirurgeja on riittävästi, MUTTA LEIKKAUKSIIN EI RIITÄ HOITAJIA:Pahimmillaan käytössä on vain 5-6 salia kertoo kirurgian ylilääkäri Jorma sipponen.
--tieto hämmästytti myös hyksin kardiologiseen klinikkaan eilen tutustumassa olleita kansanedustajia."Tämä oli yllättävä tieto, että vain osa kirurgian kapasiteetista on käytössä. Ei riitä, että investoidaan laitteisiin, jos ei saada avainhenkilöitä käyttämään niitä..
-hyksin sydänleikkausjonossa nyt 160 ihmistä
-HYKSISSÄ vierailleille kansanedustajille valotettiin myös TEHYN työtaistelun vaikutuksia sydänpotilaiden hoitoon. Edustajille kerrottiin, että käytössä oleva henkilöstö sijoitetaan kiireelliseen hoitoon niin, että akuutit tapaukset voidaan hoitaa. MUTTA SILTI YLI PUOLET LEIKKAUKSISTA JÄÄ TEKEMÄTTÄ. sisätautien toimialajohtaja carola Grönhagen-Riska huomautti
-Tehyläisten joukkoirtisanoutumisien toteutuessa JORVIN SYDÄNOSASTO SULJETAAN, mutta Meilahti ja Peijas pidetään auki
Omana kommenttina:kyse ei siis ole ainoastaan palkoistamme-vaan vuosikausia jatkuneesta epäkohdasta ja hoitajaoulasta, johon toivonmukaan nyt viimeinkin maan hallitus ja eduskunta havahtuu!
Vastaukset 8
Vanhimmat
Syynä hoitajapulaan on palkka!!! Täällä taas on puhetta siitä, että mihin palkkaa pitää verrata:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=121&conference=4500000000000136&posting=22000000030103700
Tämä taas osoittaa tämäkin lehden uutinen, että hoitajien palkat ovat kaukana lääkärien palkasta (esim. vertaa kirurgi joita on ihan tarpeeksi vastaan kirurginen sh joista on puutetta)!
Jos palkka tasa-arvo toteutettaisiin sairaalassa, niin varmasti tulisi uusia hoitajiakin!
tässäkö uusi ammatti
Kirjoittanut: sääntöineen 23.10.2007 klo 19.33
Laki järjestyksenvalvojista (533/1999)
1 §. Soveltamisala.
Tässä laissa säädetään niistä velvollisuuksista ja
valtuuksista, jotka kokoontumislain (530/1999),
ulkoilulain (606/1973), merimieslain (423/1978)
tai majoitus- ja ravitsemisliikkeistä annetun asetuksen
(727/1991) nojalla järjestystä ja turvallisuutta
valvomaan asetetulla henkilöllä (järjestyksenvalvoja)
tehtävässään on, sekä tällaisen henkil
ön tehtävään hyväksymisestä.
Tätä lakia sovelletaan myös henkilöön, joka
vartioimisliikelain (237/1983) 3 §:ssä tarkoitetun
toimeksiannon johdosta on asetettu suorittamaan 1
momentissa mainittuun säädökseen perustuvaa
järjestyksenvalvontatehtävää. Vartijaan ei tällöin
sovelleta vartioimisliikelain 4-6 §:ää. Merimieslain
1 §:ssä tarkoitettuun työntekijään, joka merimieslain
nojalla on asetettu järjestyksenvalvojaksi,
sovelletaan tämän lain lisäksi merimieslakia ja
muita merityöstä annettuja säännöksiä.
Oikeudesta keskeyttää yleinen kokous tai yleis
ötilaisuus tai määrätä se päättymään säädetään
kokoontumislaissa.
2 §. Järjestyksenvalvojan tehtävä ja toimialue.
Järjestyksenvalvojaksi saadaan asettaa tehtä-
vään suostuva henkilö, jonka poliisi on hyväksynyt
järjestyksenvalvojaksi siten kuin 10 §:ssä sää-
detään.
Järjestyksenvalvojan tehtävänä on ylläpitää
järjestystä ja turvallisuutta sekä estää rikoksia ja
onnettomuuksia siinä tilaisuudessa tai sillä alueella,
jonne hänet on 1 §:n 1 momentissa mainitun
säädöksen nojalla asetettu järjestyksenvalvojaksi
(toimialue) .
Järjestyksenvalvojan on toimittava laissa ja
asetuksessa annettujen säännösten mukaisesti ja
noudatettava poliisin sekä pelastus- ja muiden
viranomaisten etukäteen tai tilaisuuden aikana
antamia käskyjä ja määräyksiä.
3 §. Toiminnassa noudatettavat periaatteet.
Järjestyksenvalvojan on toiminnassaan asetettava
etusijalle sellaiset toimenpiteet, jotka edistä-
vät yleisön turvallisuutta.
Järjestyksenvalvojan on toimittava asiallisesti ja
tasapuolisesti sekä sovinnollisuutta edistäen. Järjestyksenvalvojan
tulee ensisijaisesti neuvoin,
kehotuksin ja käskyin ylläpitää järjestystä ja turvallisuutta
toimialueellaan.
Järjestyksenvalvojan toimenpiteet on suoritettava
aiheuttamatta suurempaa vahinkoa tai haittaa
kuin on välttämätöntä tehtävän suorittamiseksi.
4 §. Turvallisuuden varmistaminen toimialueella.
Järjestyksenvalvojan on erityisesti valvottava,
ettei hänen toimialueellaan vaaranneta kenenkään
turvallisuutta. Järjestyksenvalvojan on viipymättä
ilmoitettava tietoonsa tulleista turvallisuutta ilmeisesti
vaarantavista seikoista tilaisuuden järjestäjälle
tai alueen haltijalle ja ryhdyttävä heti turvallisuuden
säilyttämiseksi tarvittaviin kiireellisiin
toimenpiteisiin kuten yleisön varoittaminen ja
ohjaaminen pois vaara-alueelta sekä vaaran aiheuttajan
poistaminen.
Jos tilaisuuden järjestäjän tai alueen haltijan ja
järjestyksenvalvojan toimenpiteet vaaran estämiseksi
eivät ole olleet riittäviä, järjestyksenvalvojan
on ilmoitettava turvallisuutta vaarantavista seikoista
poliisille ja tarpeen vaatiessa pelastusviranomaiselle.
5 §. Sivullisten ja ympäristön turvaaminen.
Järjestyksenvalvojan on valvottava, ettei tilaisuudesta
aiheudu vaaraa eikä kohtuutonta häiriötä
sivullisille, liikenteelle taikka kotirauhalle.
Järjestyksenvalvojan tulee toimialueellaan
myös valvoa, ettei toisten omaisuutta vahingoiteta
eikä aiheuteta ympäristölle muuta vahinkoa kuin
mitä voidaan pitää hyväksyttävänä tilaisuuden
tarkoitus ja muut olosuhteet huomioon ottaen.
Järjestyksenvalvojan on viipymättä ilmoitettava
tietoonsa tulleista 1 ja 2 momentissa tarkoitetuista
seikoista tilaisuuden järjestäjälle tai alueen haltijalle
sekä ryhdyttävä heti toimenpiteisiin vaaran,
vahingon tai häiriön estämiseksi.
Jos tilaisuuden järjestäjän tai alueen haltijan ja
järjestyksenvalvojan toimenpiteet 1 ja 2 momentissa
tarkoitetun vaaran, häiriön tai vahingon est
ämiseksi eivät ole olleet riittäviä, järjestyksenvalvojan
on ilmoitettava vaarasta, häiriöstä tai vahingosta
poliisille ja tarpeen vaatiessa pelastusviranomaiselle.
6 §. Pääsyn estäminen.
Järjestyksenvalvojan on estettävä pääsy toimialueelleen
henkilöltä, jonka päihtymyksensä, käytt
äytymisensä tai varustautumisensa vuoksi on
perusteltua syytä epäillä vaarantavan siellä järjestyst
ä tai turvallisuutta taikka joka ei ole täyttänyt
sinne pääsyn edellytykseksi asetettua ikää.
Järjestyksenvalvojalla on lisäksi oikeus estää
pääsy toimialueelleen henkilöltä:
1) jonka aikaisemman käyttäytymisensä perusteella
on syytä epäillä vaarantavan siellä järjestystä tai
turvallisuutta;
2) joka ei täytä ehtoja, jotka tilaisuuden järjestäjä
tai alueen haltija on asettanut sinne pääsemiselle,
ottaen kuitenkin huomioon, mitä rikoslaissa
(39/1889) säädetään syrjinnästä; tai
3) jonka on syytä epäillä pitävän hallussaan esineit
ä tai aineita, joiden hallussapito siellä on lain
taikka tilaisuuden järjestäjän tai poliisin asettamien
ehtojen mukaan kielletty.
7 §. Henkilön poistaminen, kiinniottaminen ja
säilössäpito.
Järjestyksenvalvojalla on oikeus poistaa toimialueeltaan
henkilö, joka:
1) päihtyneenä häiritsee siellä järjestystä tai muita
henkilöitä;
2) uhkaavasti esiintyen, meluamalla tai väkivaltaisuudella
häiritsee järjestystä tai vaarantaa turvallisuutta
siellä; tai
3) huomautuksesta huolimatta jättää noudattamatta
järjestyksen tai turvallisuuden ylläpitämiseksi
annetun tarpeellisen käskyn.
Jos paikalta poistaminen on ilmeisesti riittämä-
tön toimenpide eikä häiriötä tai vaaraa voida muutoin
poistaa, järjestyksenvalvojalla on oikeus ottaa
henkilö kiinni, jos kiinniottaminen on välttämä-
töntä muille henkilöille tai omaisuudelle aiheutuvan
vakavan vaaran torjumiseksi. Kiinni otettu on
viipymättä luovutettava poliisin haltuun. Oikeutta
henkilön kiinniottamiseen järjestyksenvalvojalla
ei kuitenkaan ole yleisessä kokouksessa.
Jos kiinni otettua ei voida viipymättä luovuttaa
poliisille, järjestyksenvalvojalla on poliisin suostumuksella
ja sisäisestä turvallisuudesta vastaavan
ministeriön antamia ohjeita noudattaen oikeus
pitää hänet säilössä enintään neljä tuntia kiinniottamisesta,
kuitenkin enintään siihen asti kun tilaisuus
on päättynyt ja yleisö poistunut tai kun kiinniottamisen
peruste on muutoin lakannut.
Tämän lain nojalla aluksella kiinni otettu saadaan
kuitenkin aluksen päällikön määräyksestä pitää
säilössä, kunnes alus seuraavan kerran saapuu
satamaan, jollei kiinniottamisen peruste ole sitä
ennen lakannut.
8 §. Kielletyt esineet ja aineet.
Järjestyksenvalvojalla on oikeus metallinilmaisinta
tai muuta sellaista teknistä laitetta käytt
äen tarkastaa toimialueelleen pyrkivä tai siellä
oleva henkilö sen varmistamiseksi, ettei hänellä
ole yllään tai mukanaan sellaisia esineitä tai aineita,
joilla voitaisiin aiheuttaa vaaraa järjestykselle
tai turvallisuudelle taikka joiden hallussapito toimialueella
on kielletty lain tai sen nojalla annetun
määräyksen mukaan. Tilaisuuden järjestäjän tai
poliisin kokoontumislain 23 §:n 4 momentin mukaan
antaman määräyksen nojalla tai jos muusta
syystä on perusteltua aihetta epäillä, että henkilöll
ä on hallussaan tällaisia esineitä tai aineita, saadaan
henkilö ja hänen mukanaan olevat tavarat
tarkastaa myös muulla sopivalla tavalla.
Järjestyksenvalvojalla on 7 §:n 2 momentissa
tarkoitetun kiinnioton yhteydessä oikeus tarkastaa
kiinni otettu sen varmistamiseksi, ettei tällä ole
hallussaan esineitä tai aineita, joilla tämä voi vaarantaa
säilössäpidon taikka aiheuttaa vaaraa itselleen
tai muille.
Järjestyksenvalvojalla on oikeus ottaa pois tarkastuksessa
tavatut 1 ja 2 momentissa tarkoitetut
esineet ja aineet. Järjestyksenvalvojalla on myös
oikeus ottaa pois hänen toimialueellaan olevalta
henkilöltä tarkastuksessa tai muuten löydetty esine
tai aine, jota voidaan käyttää henkeen tai terveyteen
kohdistuvan rikoksen tekemiseen tai sellaisella
rikoksella uhkaamiseen taikka jonka tuominen
alueelle on muuten lain tai sen nojalla annetun
määräyksen mukaan kielletty.
Pois otetut esineet ja aineet on viipymättä luovutettava
poliisille taikka, jollei siihen ole lain mukaan
estettä, palautettava omistajalleen tai haltijalleen
hänen poistuessaan paikalta.
9 §. Voimakeinojen käyttö.
Järjestyksenvalvojalla on tehtäväänsä suorittaessaan
oikeus henkilön pääsyn estämiseksi, paikalta
poistamiseksi, kiinniottamisen toimittamiseksi,
kiinni otetun tarkastamiseksi tai pakenemisen
estämiseksi, esineen tai aineen poisottamiseksi
taikka esteen poistamiseksi käyttää sellaisia tarpeellisia
voimakeinoja, joita voidaan pitää puolustettavina.
Voimakeinojen puolustettavuutta arvioitaessa on
otettava huomioon tehtävän tärkeys ja kiireellisyys,
vastarinnan vaarallisuus, käytettävissä olevat
voimavarat sekä muut tilanteen kokonaisarvosteluun
vaikuttavat seikat.
Järjestyksenvalvojan avustaessa poliisia on lisäksi
voimassa, mitä poliisilain (493/1995) 27 §:ssä
säädetään poliisimiestä tilapäisesti avustavan henkil
ön oikeudesta voimakeinojen käyttöön.
10 §. Järjestyksenvalvojaksi hyväksyminen.
Järjestyksenvalvojaksi saadaan hyväksyä tehtä-
vään sopiva täysivaltainen henkilö, joka on saanut
sisäisestä turvallisuudesta vastaavan ministeriön
hyväksymän koulutuksen. Järjestyksenvalvojan
hyväksyy hänen kotikuntansa paikallispoliisi enint
ään viideksi vuodeksi kerrallaan. Poliisi voi peruuttaa
hyväksymisen henkilöltä, joka ei enää
täytä järjestyksenvalvojaksi hyväksymisen edellytyksi
ä.
Tilaisuuden laajuus ja luonne huomioon ottaen
sekä muusta erityisestä syystä tilaisuuden toimeenpanopaikan
paikallispoliisi voi hyväksyä
järjestyksenvalvojaksi yksittäiseen tilaisuuteen
myös henkilön, jolla ei ole 1 momentissa
tarkoitettua koulutusta.
11 §. Järjestyksenvalvojan tunnus ja kortti.
Tämän lain mukaisesti järjestyksenvalvojaksi
asetetulla henkilöllä tulee tehtävää suorittaessaan
olla sisäisestä turvallisuudesta vastaavan ministeri
ön vahvistama näkyvä tunnus. Muulla henkilöllä
ei ole oikeutta tämän tunnuksen käyttämiseen.
Järjestyksenvalvojaksi 10 §:n 1 momentin mukaisesti
hyväksytyllä henkilöllä on tehtävää
suorittaessaan oltava poliisin antama
järjestyksenvalvojakortti, joka on pyydettäessä
esitettävä. Edellä 10 §:n 2 momentissa
tarkoitetulla järjestyksenvalvojalla on vastaavasti
oltava ja hänen on pyydettäessä esitettävä
jäljennös päätöksestä, jolla hänet on hyväksytty
t ehtäväänsä.
12 §. Rangaistussäännös.
Järjestyksenvalvoja, joka tahallaan tai törkeästä
huolimattomuudesta jättää noudattamatta 2 §:n 3
momentissa, 4 tai 5 §:ssä taikka 6 §:n 1 momentissa
säädetyn velvollisuutensa, on tuomittava,
jollei muualla laissa ole säädetty ankarampaa rangaistusta,
järjestyksenvalvontarikkomuksesta
sakkoon.
Järjestyksenvalvontarikkomuksesta on tuomittava
myös se, joka käyttää 11 §:n 1 momentissa tarkoitettua
järjestyksenvalvojan tunnusta olematta sen
käyttöön oikeutettu.
Järjestyksenvalvojan vastustamisesta säädetään
rangaistus rikoslaissa.
13 §. Tarkemmat säännökset ja määräykset.
Tarkemmat säännökset tämän lain soveltamisesta
annetaan tarvittaessa asetuksella.
Sen lisäksi, mitä edellä säädetään, sisäisestä turvallisuudesta
vastaava ministeriö voi antaa tarkempia
määräyksiä 7 §:ssä säädetystä säilössäpidosta
ja siihen käytettävistä tiloista, 8 §:ssä säädetyn
tarkastuksen suorittamisesta, haltuun otettujen
esineiden ja aineiden säilyttämisestä,
voimakeinojen käyttämisestä, voimankäyttövälineist
ä sekä järjestyksenvalvojan koulutuksesta ja
järjestyksenvalvojaksi hyväksymisessä noudatettavasta
menettelystä.
14 §. Voimaantulo.
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta
1999.
Julkisista huvitilaisuuksista annetun asetuksen
(687/1968) 11 §:n nojalla annettu hyväksyminen
järjestysmieheksi pysyy voimassa tämän lain 10
§:n 1 momentissa tarkoitettuna järjestyksenvalvojaksi
hyväksymisenä päätöksessä määrätyin ehdoin
ja rajoituksin, kuitenkin enintään kolme
vuotta tämän lain voimaantulopäivästä
musta tuntuu ,että mää vaihdan
Tälläkin palstalla on jatkuvasti sanottu, että mitään hoitajapulaa ei ole. KANNATTAISIKO joskus kuunnella ihmisiä, jotka siellä työkentällä ovat ja itse näkevät tilanteen? Tästä on puhuttu, tästä on varoitettu-mutta kansa uskoo mieluummin ministereitä, joilla kosketus arkeen tuntuu olevan mennen jo aikaa sitten!
ja tehtävänkuvat uusiksi. Meillä on jo aivan riittävästi, jopa liikaa hoitajia asukasta kohden.
Koska kunnilla ei ole varaa palkata lisää hoitajia, niin eiköhän Suomessa pitäisi noudattaa Peijaksen esimerkkiä ja hoitaa julkinen palvelu yksityisten tuottamana. Peijaksen osalta säästö on arvioitu 20% eli n. 900M euroa!
Kun toimintaa järkeistetään ja turha läski saadaan pois rattaista niin johan rupeaa homma toimimaan. Tämän jälkeen hoitajatkin voivat hinnoitella itsensä oman osaamisensa mukaan.
ykstiyistä on kuulemma käytetty, mutta asia on kohentunut vain hieman, ja sillä ei kuulemma tulla ratkaisemaan tilannetta-näin ainakin, jos kirurgien mielipiteitä on uskominen!
Yrittäkää käsittää:kyse ei ole nyt pelkästä palkkataistelusta. On aika kamalaa tehdä työtä, joka kuitenkin melkoisen vaativaa, kun jengiä ei kertakaikkiaan ole! Eikä alan huono palkkaus ainakaan helpota asiaa!
ole, niin tuskin sitä korkeilla palkoillakaan löytyy. Kaiken lisäksi hoitotyö on niiiiiiiiin raskasta, vaativaa ja ennen kaikkea vastuullista.
Eikä sitä kukaan arvosta.
Hyvin olette markkinoineet ammattianne.
Raskastahan se on silloin, kun ei ole tarpeeksi ammattitaitoisia tekijöitä. Miksiköhän juuri vaatimmat hoitoalan työpaikat (tehot, leikkurit, päivystys) ovat niitä joista suurinosa hoitajia on irtisanoutumassa? Miettikäähän sitä...