Täällä palstalla ollaan kovasti oltu sitä mieltä, että sairaanhoitajat ovat kaikkeen syypäitä ahneudessaan. Mm. potilaiden mahdollisiin kuolemiin työtaistelun vuoksi.
Onhan totta, että hoitajat ovat vapaita vaihtamaan työpaikkaa jos niin haluavat tai ammattiaan. Missään ei taida lukea niin, että kun olet kerran sairaanhoitaja niin olet ikuisesti sairaanhoitaja. Vai onko toista työtä, jossa ihmiset repostelee ja haukkuu ammattialaa murhaajaksi vain sen tähden, että haluaa jotain parempaa elämältään. Ehkä jos poliisi haluaa parempaa heitäkin haukutaan.
Sairaanhoitajat ovat jo pitkään "äänestäneet jaloillaan", eli menneet ulkomaille, hakeutuneet muihin töihin jne. Yksittäistapauksina. Nyt kun lakkokin on kielletty sairaahoitajilta, on ollut pakko näyttää päättäjille, että me ollaan tosissaan. Työnantajat ect. sitten päättää, mitä tekevät.Onhan ihmiselämä arvokas, eikä kenenkään soisi kärsivän.
Itse rakastan työtäni ja sitä on mukava tehdä. PIdän jokaista kohtaamaani potilasta arvokkaana kohtaamisena. Ruokatauoltani hyppään potilasvessaan pyyhkimään ja sieltä taas syömistä jatkamaan. Sillä eihän kukaan tykkää punaisesta renkaasta takamuksessa. Ruoka kylmenee, eikä sitten oikein maistukaan. Koko työaika menee kiireiden merkeissä. Aamupesut ja suihkut potilaille, kaikenlaisten pikkuasioiden hoitamisessa. potilaan hoitoon perehtymisessä,lääkärinkierrolle osallistuminen, lääkärin määräysten toteuttamisessä mm. labrat, tutkimukset, uudet lääkemääräykset.Potilaiden kotiuttamisessa, papereiden valmistelussa. Uuden potilaan vastaanottamisessa. Potilaan hoidon suunnittelussa, syöttämisessä, vessaan autamisessa, vaippojen vaihtamisessa, kuntouttamisessa... töitä on niin paljon kuin ehtii tehdä, eikä kaikkea aina ehdi. Tämän työpäivän jälkeen menen kotiin ja istun sohvalla ja tuijotan eteeni mitään jaksamattomana, väsyneenä. Lapset hyörii ympärillä, heille yritän vielä antaa hoivaa, ja ruokkia. Kahdeksalta olen valmis petii, että jaksan taas huomenna työssä. Kertokaas, kuinka pitkää tätä jaksaa?
Töissä on käytävä. Neljän vuoden opintovelat maksettava. Mutta ainahan voi irtisanoutua,jos työ ei enään kiinnosta kun palkkakin on mitä on. Vai mitä?
Onhan totta, että hoitajat ovat vapaita vaihtamaan työpaikkaa jos niin haluavat tai ammattiaan. Missään ei taida lukea niin, että kun olet kerran sairaanhoitaja niin olet ikuisesti sairaanhoitaja. Vai onko toista työtä, jossa ihmiset repostelee ja haukkuu ammattialaa murhaajaksi vain sen tähden, että haluaa jotain parempaa elämältään. Ehkä jos poliisi haluaa parempaa heitäkin haukutaan.
Sairaanhoitajat ovat jo pitkään "äänestäneet jaloillaan", eli menneet ulkomaille, hakeutuneet muihin töihin jne. Yksittäistapauksina. Nyt kun lakkokin on kielletty sairaahoitajilta, on ollut pakko näyttää päättäjille, että me ollaan tosissaan. Työnantajat ect. sitten päättää, mitä tekevät.Onhan ihmiselämä arvokas, eikä kenenkään soisi kärsivän.
Itse rakastan työtäni ja sitä on mukava tehdä. PIdän jokaista kohtaamaani potilasta arvokkaana kohtaamisena. Ruokatauoltani hyppään potilasvessaan pyyhkimään ja sieltä taas syömistä jatkamaan. Sillä eihän kukaan tykkää punaisesta renkaasta takamuksessa. Ruoka kylmenee, eikä sitten oikein maistukaan. Koko työaika menee kiireiden merkeissä. Aamupesut ja suihkut potilaille, kaikenlaisten pikkuasioiden hoitamisessa. potilaan hoitoon perehtymisessä,lääkärinkierrolle osallistuminen, lääkärin määräysten toteuttamisessä mm. labrat, tutkimukset, uudet lääkemääräykset.Potilaiden kotiuttamisessa, papereiden valmistelussa. Uuden potilaan vastaanottamisessa. Potilaan hoidon suunnittelussa, syöttämisessä, vessaan autamisessa, vaippojen vaihtamisessa, kuntouttamisessa... töitä on niin paljon kuin ehtii tehdä, eikä kaikkea aina ehdi. Tämän työpäivän jälkeen menen kotiin ja istun sohvalla ja tuijotan eteeni mitään jaksamattomana, väsyneenä. Lapset hyörii ympärillä, heille yritän vielä antaa hoivaa, ja ruokkia. Kahdeksalta olen valmis petii, että jaksan taas huomenna työssä. Kertokaas, kuinka pitkää tätä jaksaa?
Töissä on käytävä. Neljän vuoden opintovelat maksettava. Mutta ainahan voi irtisanoutua,jos työ ei enään kiinnosta kun palkkakin on mitä on. Vai mitä?
Vastaukset 4
Vanhimmat
irtisanoutua sairaanhoitajan työstä, jos ei enää rahkeet kestä! Mutta ei tällä tavalla. No, kaikki irtisanoutuneet ovat varmaan jo aikaa sitten harkinneet irtisanoutuvansa, kun eivät enää pärjää alalla. Nyt onkin käynyt niin, että sairaanhoitaja joutuukin tekemään töitä kahvin juomisen ja juoruamisen sijasta. Eiväthän he jaksa sellaista, kun eivät ole tottuneet ikänänsä tekemään töitä. Monella muulla alalla on tämä huomattu jo aikaa sitten. Itse olin töissä kirjanpitäjänä ja tahti oli niin kova, että sanoin itseni irti heti kun pääsin eläkeputkeen. Työnantaja joutui palkkaamaan tilalleni 3 ihmistä. Tai oikeammin 2 ihmistä ja tilitoimiston. Mutta en minä vaatinut kenenkään muun irtisanoutumista. Se oli OMA HENKILÖKOHTAINEN päätökseni! En ole muuten yhtään katunut!
ne tehyn irtisanoutumisetkin on.
sairaanhoitajilta ole lakkoilu kielletty, nyt te ette ole lakossa vaan Tehyn ilmoittamassa työtaistelussa jonka muotona on joukkoirtisanoutuminen.
laalaa