Olen puhunut erosta ja mies sanoo että hän on maksanut talon joten "pitää sen". Huomioidaanko siis tasingossa hänen maksamansa talolainan lyhennykset ?
Miehen maksamat velat
Elvistelijän vmo
161977
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 16
Vanhimmat
Ei huomioida kuin poikkeustapauksissa.
Oletan ettei teillä ole avioehtoa.
Avioeron osituksessa sillä ei ole merkitystä kuka perheessänne on maksanut velat, kantanut ruoat pöytään, tehnyt remonttia, tienannut enemmän, maksanut sähkölaskut, jne.
Osituksessa lasketaan kummankin puolison nettovarallisuus, eli;
oma omaisuus
puolet yhteisestä omaisuudesta
- omat velat
- puolet yhteisistä veloista
------------------------------
xxx.xxx EUR
Se kummalla on enemmän, joutuu maksamaan vaadittaessa tasinkoa "köyemmälle" jotta nettovarallisuudet saadaan yhtä suuriksi. Tasingon maksaja saa päättää millä omaisuudellaan sen suorittaa.
Tasingosta ei ole kyse, jos sinä omistat talosta puolet (selviää mm. kiinteistöverolapusta, ellet muuten ole varma) ... silloin myydessä saat hinnan osudeestasi. Ja jos toinen tahtoo "koko talon", hänen lunastettava sinun osuutesi rahalla.
Meillä näin.
Minä olen maksanut kaikki asunnon kulut 5v. Yhteisen lainan (myös sen vaimon osuuden), sähköt, veden, jätelaskut, vakuutukset... ja osallistunut myös lasten kuluihin ja perheemme ruoka menoihin.
Vaimon verotettavat tulot oli viimeks n. 1,5-kertaiset omiin tuloihini. Mutta ei hän silti ollut mielestään kykenevä hoitamaan lainaosuuttaan.
Eli nyt kun erottiin onko mulla mitään mahdollisuutta saada tosta lainasta takaisin esim. tasinkona ??? (lainaosuus tolta ajalta on kuitenkin n. 20.000 €)
Ei sulla ole mahiksia tuollaiseen hyvitykseen.
Kyllä se menee just niin kuin M36 tuossa edellä selittää. Ei voi mitään. Mutta voihan olla, että vaimosi on jemmannut rahaa tileille, osakkeisiin tms, kun ei niitä elatukseenne ole laittanut. Nämä mahdolliset varat kasvattavat hänen nettovarallisuuttaan, joten sitä kautta ehkä... Mutta jos vaimon rahat ovat menneet kulutukseen - tavalla tai toisella - niin ei voi mitään... ....
Miksi olet tuohon suostunut, miksi et ole ottanut asioista selvää...
Ei, sinulla ei ole käytännössä mitään mahdolllisuuksia saada edes oikeusteitse takaksisin avioliitossasi enemmän maksamia menoja... se on ollut silloin sinun valintasi, olisit ollut maksamatta.
Voit saada tasinkoa jos vaimosi on tuon ylimääräisen varallisuutensa sijoittanut tai ostanut sillä jotakin millä arvoa kun ositusperuste syntyy. Tasinko siis on raha, jolla teidän nettovarallisuudet tasataan osituksessa... se ei ole "vahingonkorvaus" siitä että olet vuosia vapaaehtoisesti maksanut perheenne kulut.
Eikä tilanteessasi olisi avioehtokaan (tai avoliitto) muuttanut tilannetta, siitä huolimatta voisit valita maksaa "kaiken" mutta talo omistetaan puoliksi. Tosin, avioehdollisessa erossa "rikkaamman" ei tarvitsisi maksaa tasinkoa.
Sitä kun on ollut niin sokea tollaselle "hyväksikäytölle".
Oma moka, pakko myöntää... tosin olen luullut että jotain voisi saada. Rahaa en häneltä halua, mutta jos joudun paljon uutta lainaa ottamaan, ei talouteni sitä kestä.
Eli ajatukseni on että jään tähän asumaan, toive oli että hänen osuutta voisi edes osalla tosta maksamastani lainasta pienentää.
Nyt onkin sitten aamulla mentävä pankkiin ja sanotta ettei multa oteta enään yhtään hänen lainaansa. Tämän kk:n lyhennys meni jo. Sekin on kai vaan kärsittävä, vaikka erohakemukset olikin toimitettu ennen lainan kk-eräpäivää?
Nyt varmaan on pyydettävä kiinteistövälittäjältä talosta arvio ja exältä selvitys hänen omaisuudestaan (tilit, osakkeet, yms...)ja katsottava sitten miten tässä käy.
Kun ensimmäisen vaiheen erohakemus on jätetty, niin silloin vaimosi ja sinun "rahatiet eroavat". Teillä molemmilla on sen jälkeen omat menot ja tulot. Jos olet vaimosi lainaa ko. aikana maksanut, sinulla on mahdollisuus saada tasinkona se osuus (siis 1. vaiheen hakemuksen jälkeinen osuus).
Avioliittolaki tuntee osituksen sovittelun, myös pakkosovittelun ... jonka voi tehdä oikeuden määräämä pesänjakaja, hänen suurehkot palkkiot maksatte puoliksi lopputuloksesta riippumatta.
En usko, että tapauksessanne oikeuteen jutun vieminen asiaa muuttaisi. Koska talo ja velka kuitenkin jo ollut puoliksi teidän molempien, nei eivät vaikututtaisi tasinkoon "tänään", vaikka olisitkin maksanut velkaanne enemmän ja myös muita perheen kuluja.
Mutta kannattaa asia varmistaa naamatusten lakimiehen knassa, hän osaa arvioda kannattaako lähteä oikeuteen.
Parasta olisi tietenkin, että te onnistutte sovittelemaan ositustanne sovussa... täysin laillista, eikä lahjaverstakaan pelkoa jos voitte todistaa ettei kyse ole vastikkeettomasta hyödystä sinulle osituksessa (vaan olet todistettavasti maksanut yhteisen lainanne yksin).
Pankkiin menemisestä ei välttämättä paljoa apua... jos te molemmat olette velallisia lainassanne, ei pankkia kiinnosta kumpi velkaa kuukausittain maksaa vai maksatteko puoliksi ... kunhan joku maksaa, ja ellei maksa te molemmat olette "liemessä". Pankinjohtaja varmasti asian selventää sinulle perusteellisemmin.
Mutta se on totta, että voit saada nyt erohakemuksen jälkeen maksamistasi lyhennyksistä ja koroista osuutesi takaisin tavalla tai toisella.
Jos ei ole avioehtoa ja avioliitto on kestänyt muutamaa kuukautta pidempään, niin kaikki ovat yhteisiä: lainat ja omaisuus. Ei vaikuta kenen nimissä mikin on, kaikki jaetaan. Aina ei mene tasan, toinen maksaa tasinkoa, ja se tietenkin harmittaa, mutta niin se vain menee. Se mitä on aikoinaan toinen maksanut, esim. asuntolainat, ei vaikuta yhtään mitään, onhan toinen tehnyt mm. kotitöitä.
Jos haluaa pitävänsä talon, niin se on mahdollista mutta siitä pitää maksaa niin, että omaisuus on jaettu kahtia. Sellaista se on kun oikeus puhuu.
>
Lähes poikkeuksetta alle 2 vuotta kestäneen avioliiton ositusta soviteltaisiin, eikä tasinkoja tarvitse maksaa... perustuu AL 103b §
>
Ei omaisuus avioliitossa muutu yhteiseksi, vaikkei avioehtoa olekaan. Mutta ellei avioehtoa ole, puolisoilla on avio-oikeus ... joka tarkoittaa että nettovarallisuudeltaan (omaisuus miinus velat) varakkaampi maksaa köyhemmälle vaadittaessa tasinkoa niin paljon että varallisuudet saadaan yhtäsuuriksi.
>
Tämä on totta.
>
No oikeastaan toinen ottaa asuntovelan yksin vastattavakseen (jos sopii pankille), ja sitten lunastaa puolisonsa maksetun osuuden käypään hintaan.
Kaikki on yhteistä. Selvää on että avioliitossa nimelläsi olevaa autoa voit myydä milloin vaan, sanokoon toinen mitä tahansa. Jos omistatte molemmat, niin myyntiin pitää myös toisen suostua.
Lyhyt avioliitto on aina oikeuden päätös, ellei ennakkopäätöksiä ole. Se on tehty siksi, esim. virolainen nuori mies tapaa suomalisen vanhan mummon, joka omistaa 4 kartanoa ja pari liikekiinteistöä Nizzassa, mutta muuten asustelee vanhainkodissa, ja he avioituvat. Mummo voi menehtyä muutaman vuoden päästä tai aikaisemminkin, niin periaatteessa puoliso kuittaa, ellei ole lapsia. Ja rakkaat lähiomaiset jäävät nuoleskelemaan tassujaan. Tässä on oikeudellinen ongelmakohta, jota oikeus punnitsee, jos joku omaisista valittaa. Ja valittavathan yleensä.
Lopulta kyse on rahasta. Jos ette olisi niin rahan ahneita, olisitte paljon onnellisempia.
Tuossa tuollainen lyhyt info oikaistuna.
>
No ei ole, vaan kaikkeen omaisuuteen on avio-oikeus kun ruvetaan osittamaan. Omaisuudet ositetaan avioliitossa kun:
a) avioerotaan
b) aviopuoliso kuolee
JOS on avioehto, osituksessa ei tarvitse maksaa tasinkoa jolla nettovarallisuudet tasattaisiin. Avioehdottomassa avioliitossa tasinkoa voi vähemmän omistava vaatia "varakkaammalta" (tai varakkaamman puolison kuolinpesältä).
Tämä on varmasti selvää... selvää pitäisi olla senkin, että tuo auto korottaa joko vain toisen puolison nettovarallisuutta tai molempien yhtä paljon.... riippuu mitä rekisteriotteessa lukee kohdassa "omistaja".
>
Tästä on lukuisia ennakkopäätöksiä. Ja jos tarkkoja ollaan, niin asian päättää oikeuden määräämä pesänjakaja ... eli, soveltaako hän riitaisessa osituksessa sovittelupykälää koska avioliitto on ollut lyhytkestoinen. Käytännössä alle 2 vuotta kestäneiden avioliittojen ositukset sovitellaan kuin heillä olisi ollut avioehto.
Rekisteriotteessa lukee "Auton omistaja" ei pelkkä "omistaja".
Ihan pieni tarkennus vain.
Pesänjakajan nimeää oikeus, mutta tämä pesänjakajan näkökulmam ei päde kaikissa oikeusistuimissa, esim. hovi- ja korkeimmassa oikeudessa.
Ihan vain pienenä tarkennuksena vain.
Lisätietoja
[email protected]
(etä ja lähivanhemman elatusosuudet)
tuo varmasti totta.
...edelleen pesänjakaja päättää... mutta siihen päätökseen voi hakea muutosta korkeammista oikeusasteista. Eli se ensimmäinen päätös silti tulee pesänjakajalta kun riitaisen osituksen sovittelusta on kyse.
Aivan aiheellinen lisäyksesi kuitenkin oli.