Muistan ne ajat kun paino oli liikaa, kun alkoi viaton mahan kutistus, luisevuuden hakeminen. Alkoi pieni viaton suunnittelu ruokien vähennyksestä, muuttamisesta terveellisemmäksi.. Meni aikaa...Alkoi vähetä ruoka, kalorimäärien tarkkailu, sairaalloinen liikunta, laihuuden ihannointi ja jatkuva ruoan ajattelu. Mitä enemmän söi, sitä hirveämmäksi tunsi itsensä, sitä enemmän teki mieli liikkua ja hakata itteeään. Vaa´alla juokseminen, älyttömien tavoitteiden tiukentuminen, kaloreiden karsiminen ja ruoan vähentäminen.. Oli jokseenkin parempi olo, kunnes alkoi palella, luut törröttää ja pelottaa. Paino laski kilon, hitaasti toisenkin.. Ihmiset huomas laihtumisen, vaa´an lukemat, ruoan vähyyden ja palelun, koska aamulla löytyi 4 peittoa sängystä. Alkoi pakkoruokinta, paino 45kg, olin silti liian lihava, en voinut antaa periksi, oli kuoltava tähän enne ikää 20.. Tahdoin kuolla, ruoka samalla himotti ja oksetti. Ulkomaille tullessani elin päivästä toiseen vesimelonilla ja sillä mitä toiset pakottivat syömään. Rannalla makasin luut törröttäen, ollen itselleni niin vihainen joutuessani alistumaan ja syömään vaikken halunnut. Purin vihaa uimalla äärettömästi ja pitämällä anoreksiaista päiväkirjaani, jossa oli liimattuina kauniita luurankoja, jollainen tahdoin olla, minua ei pelottanut sairaala, ei kuolema, tahdoin kuolla. Pakkoruokinta ja yksin liikkumisen kielto eivät parantaneet ainakaan. Jatkuvat haukut ja syömisteni vatvomiset eivät loppuneet..
Pakkosyöttämisellä he saivat minut repsahtamaan syömiseen yhä enemmän ja useammin.. Sitä ei vain voinut vastustaa.. Siitä hiljalleen aloin parantumaan, koska ei paleltanut, ei ollut koko ajan pelottavaa, vaikka edelleen normaalikokoinen ihminen oli ääretön läski silmissäni..
Olen myös löytänyt ihmisen, joka rakastaa ja on vienyt minut pois anoreksiasta rakkaudellaan ja aidolla huolenpidolla, koko ajan eläen omilla ehdoillani syömisten suhteen.
Nyt kuitenkin on taas ollut aikoja, jolloin on tahtonut vain olla laihempi ja jättänyt syömättä.. Pari kiloa vain pois, eikö? Mitä paha siinä voisi olla? Tänään olen syönyt vain salaattia, poppareita, muroja ja juonut limua ja omaan tästä huonon omantunnon, koska olen tehnyt väärin.. En olisi saanut syödä niin paljoa. Peilistä näkyy laiheliini, jolla kuitenkin silti löytyy läskiä ihan liikaa.. Mielialani on kovin surullinen.. Thadon vain vähän laihtua, mahaa pois ja kaikki ok... ?
En kai olisi taas menossa samaan helvettiin? En kai??
Pakkosyöttämisellä he saivat minut repsahtamaan syömiseen yhä enemmän ja useammin.. Sitä ei vain voinut vastustaa.. Siitä hiljalleen aloin parantumaan, koska ei paleltanut, ei ollut koko ajan pelottavaa, vaikka edelleen normaalikokoinen ihminen oli ääretön läski silmissäni..
Olen myös löytänyt ihmisen, joka rakastaa ja on vienyt minut pois anoreksiasta rakkaudellaan ja aidolla huolenpidolla, koko ajan eläen omilla ehdoillani syömisten suhteen.
Nyt kuitenkin on taas ollut aikoja, jolloin on tahtonut vain olla laihempi ja jättänyt syömättä.. Pari kiloa vain pois, eikö? Mitä paha siinä voisi olla? Tänään olen syönyt vain salaattia, poppareita, muroja ja juonut limua ja omaan tästä huonon omantunnon, koska olen tehnyt väärin.. En olisi saanut syödä niin paljoa. Peilistä näkyy laiheliini, jolla kuitenkin silti löytyy läskiä ihan liikaa.. Mielialani on kovin surullinen.. Thadon vain vähän laihtua, mahaa pois ja kaikki ok... ?
En kai olisi taas menossa samaan helvettiin? En kai??
Vastaukset 1
Vanhimmat
heti!!!!!