Hei!
Olisikohan täällä muita samankaltaisessa tilanteessa.. tai jotakuta jolla olisi viisauden sanoja.
Olemme seurustelleet kohta viisi vuotta. Alku oli hankalaa, ja minulta meni pari kolme vuotta ennen kuin rauhoituin ja lakkasin murehtimasta menneitä. Taisi vain käydä niin, että avokkini allergisoitui tuona aikana täysin heikkohermoisiin hetkiini.
Nyt tilanne on se, että minä haluaisin tehdä jonkinmoisia tulevaisuuden suunnitelmia ja sitoutuakin. Mutta mies ei ole tällaisiin puheisiin valmis. Haluaisi elää päivä kerrallaan. Ongelmana on vain se, että minun on hyvin vaikea olla onnellinen tässä hetkessä, jos en voi olla varma siitä, että toinen haluaa meille yhteisen tulevaisuuden. Ja aina kun tuon tämän asian esille tilanne jumiutuu. Hän kokee puheeni ahdistavana, mikä vähentää hänen sitoutumishalujaan entisestään.
Yritän olla kärsivällinen ja antaa aikaa, mutta se on niin pirun vaikeaa. Kun alkaa ajatella, että ei voi olla varma toisen halusta olla kanssani.. ja alkaa pohtia, mikä minussa on vialla, rakastaako hän minua tarpeeksi jne. Ahdistavaa!
Mitä olette tehneet vastaavassa tilanteessa tai miten toimisitte jos olisitte?
Olisikohan täällä muita samankaltaisessa tilanteessa.. tai jotakuta jolla olisi viisauden sanoja.
Olemme seurustelleet kohta viisi vuotta. Alku oli hankalaa, ja minulta meni pari kolme vuotta ennen kuin rauhoituin ja lakkasin murehtimasta menneitä. Taisi vain käydä niin, että avokkini allergisoitui tuona aikana täysin heikkohermoisiin hetkiini.
Nyt tilanne on se, että minä haluaisin tehdä jonkinmoisia tulevaisuuden suunnitelmia ja sitoutuakin. Mutta mies ei ole tällaisiin puheisiin valmis. Haluaisi elää päivä kerrallaan. Ongelmana on vain se, että minun on hyvin vaikea olla onnellinen tässä hetkessä, jos en voi olla varma siitä, että toinen haluaa meille yhteisen tulevaisuuden. Ja aina kun tuon tämän asian esille tilanne jumiutuu. Hän kokee puheeni ahdistavana, mikä vähentää hänen sitoutumishalujaan entisestään.
Yritän olla kärsivällinen ja antaa aikaa, mutta se on niin pirun vaikeaa. Kun alkaa ajatella, että ei voi olla varma toisen halusta olla kanssani.. ja alkaa pohtia, mikä minussa on vialla, rakastaako hän minua tarpeeksi jne. Ahdistavaa!
Mitä olette tehneet vastaavassa tilanteessa tai miten toimisitte jos olisitte?
Vastaukset 5
Vanhimmat
kihloihin mennä aika maitopoika on. Kerro se hänelle.
No kertokaa samalla minulle mielipiteitänne. Minun suhde on alle 2 kk vanha. Olemme tavanneet 4 viikonloppua. Mies roikkuu vanhassa. Oli joskus muinaishistoriassa, nuoruudessaan rakastunut naiseen niin, että jätetyksi tultuaan romahti pariksi vuodeksi huumeisiin ja yliannostuksiin. Nyt on elämä raiteillaan, mutta mies ei halua mitään vakavaa, kun pelkää. Mun mielestä se on ollut riippuvuussuhde, ei rakkaussuhde, koska rakkaus osaa päästää irti toisesta romahtamatta. Sanoo, ettei enää voi rakastaa ketään...noh, se tietty on naisesta erittäin ylentävää kuulla :). Enhän minä tuoksi naiseksi voi muuttua, eikä minusta ole kilpailemaan tuollaisen nuoruudenrakastetun kanssa. Niin, häntä ei saa kutsua miesystäväksi tai tapaamisiamme seurusteluksi. Kysyin, josko en vain ole se oikea...vastasi, että ei tiedä, että olen hieno nainen, mutta ei tiedä muuta. Mutta tykkään hänestä. Minusta on ihana katsella häntä. Olisinko kärsivällinen ja antaisinko aikaa vai pitäisikö heittää hanskat tiskiin? 1,5 kk ei tietty ole vielä aika eikä mikään...
sloganin, että nostalgia on vaarallista. Jos se ei enää styylaa vanhan kanssa ja sillä vanhalla on joku toinen, niin kertoa sille että se vanha suhde on suurella todennäköisyydellä ollutta ja mennyttä.
Sinänsä hyvä kannaltasi ettei se oikeasti styylaa enää vanhan kanssa, joten tsemppiä otuksesi kanssa toivotan.
Todennäköisyyslaskenta on näissäkin asioissa hauskaa:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Luokka:Todennäköisyyslaskenta
No "otus" tosiaan ;). Tietäis vaan, miten tuollaiseen otukseen suhtautua. Siitä sen jutusta on muuten yli 10 vuotta...
5 vuotta on _pitkä_aika.En tiedä minkäikäisiä olette, mutta aikuisia varmaankin.Fakta on ,että jos ei noin pitkään aikaan vielä tiedä haluaako sitoutua toiseen, niin silloin _tavallaan tietää_, jos ymmärrät mitä tarkoitetaan?
Asiaan ei ole muuta ratkaisua kuin pistää kova kovaa vastaan. Jos mies ei uhan ja deadlinen allakaan halua tehdä suunnitelmaa tulevasta, on tosiaan aika pakata laukut ja etsiä uusi kumppani.