Omasta parisuhteesta:
parisuhdetta takana jo toistakymmentä vuotta, lapsia ja asuntolainaa. Viimeiset pari kolme vuotta on erotiikka ollut kateissa ja keskinäistä kanssakäymistä seksin merkeissä max kerran parin kuukauden välein. Meillä ei kuitenkaan ole mitään riitoja ja parisuhde muuten kunnossa. Asiasta on puhuttu ja mitään muuta yksittäistä syytä haluttomuuteen vaimolla ei ole kuin että ei tee mieli. Ymmärrän että lapsien saaminen jne saattaa vaikuttaa asiaan mutta kun:
Itse haluaisin paljon useammin edes joskus. Ei tipu hellyyttä missään muodossa ja kun itse on yrittänyt olla aktiivinen ilman tulosta niin olen alkanut jo luovuttamaan. En ole enää edes vongannut pariin kuukauteen. Olenkin päättänyt etsiä seksini muualta. Tiedän, ettei pettämistä ole ollut kummallakaan puolella aiemmin. Nyt ei vaan enää jaksa kun mikään muu ei auta.
Ts. ymmärrän avoimeen suhteen ainakin miehiseltä kannalta ja pystyn ymmärtämään miksi mies pettää. Ymmärrän että se loukkaa kun toinen pettää. Mutta kuka ymmärtää sen, että sekin loukkaa kun toinen ei halua eikä osoita mitään fyysistä kiinnostusta? Kyllä on joutunut monta kertaa nielemään pettymyksensä ja itsetuntonsa. Seksi on minulle kuten monelle muullekin todella tärkeä asia ja omakohtainen miehinen käsitykseni on ettei siihen meillä miehillä tarvitse aina liittyä rakkautta. Himo ja nautinto riittää! Tässä sitä toistakin puolta asioista.
parisuhdetta takana jo toistakymmentä vuotta, lapsia ja asuntolainaa. Viimeiset pari kolme vuotta on erotiikka ollut kateissa ja keskinäistä kanssakäymistä seksin merkeissä max kerran parin kuukauden välein. Meillä ei kuitenkaan ole mitään riitoja ja parisuhde muuten kunnossa. Asiasta on puhuttu ja mitään muuta yksittäistä syytä haluttomuuteen vaimolla ei ole kuin että ei tee mieli. Ymmärrän että lapsien saaminen jne saattaa vaikuttaa asiaan mutta kun:
Itse haluaisin paljon useammin edes joskus. Ei tipu hellyyttä missään muodossa ja kun itse on yrittänyt olla aktiivinen ilman tulosta niin olen alkanut jo luovuttamaan. En ole enää edes vongannut pariin kuukauteen. Olenkin päättänyt etsiä seksini muualta. Tiedän, ettei pettämistä ole ollut kummallakaan puolella aiemmin. Nyt ei vaan enää jaksa kun mikään muu ei auta.
Ts. ymmärrän avoimeen suhteen ainakin miehiseltä kannalta ja pystyn ymmärtämään miksi mies pettää. Ymmärrän että se loukkaa kun toinen pettää. Mutta kuka ymmärtää sen, että sekin loukkaa kun toinen ei halua eikä osoita mitään fyysistä kiinnostusta? Kyllä on joutunut monta kertaa nielemään pettymyksensä ja itsetuntonsa. Seksi on minulle kuten monelle muullekin todella tärkeä asia ja omakohtainen miehinen käsitykseni on ettei siihen meillä miehillä tarvitse aina liittyä rakkautta. Himo ja nautinto riittää! Tässä sitä toistakin puolta asioista.
Vastaukset 75
Vanhimmat
yhtä lailla? Sama tilanne voi olla toisinkin päin ihan yhtä hyvin. Parisuhteessa on mun mielestä sitten se punainen lanka poikki, jos seksi ja etenkin hellyys on kateissa. En silti kuvittelisi, että ratkaisu löytyy ulkoistamalla tämä puoli. Mun mielestä kaikki on siinä vaiheessa jo menetetty!
Mulla on jo 3, kohta 4 lasta eikä lasten saanti ole halukkuuteen millään lailla vaikuttanut, vaikka ehkä yhteisen ajan löytäminen ja hereillä pysyminen lastenhoidon uuvuttamana on paljon hankalampaa. Ikälisänä on päinvastoin tullut innokkuutta. Olen aina ajatellut, että niin kauan suhteessa on toivoa kun tämä yhteys ei katkea. Ja siksi suostuminen on parempi vaihtoehto, vaikkei itse ihan aina olekaan juuri sillä tuulella. Joskus vähän sama homma, kuin kuntosaliin lähteminen: lopputulos palkitsee ja hyvä mieli tulee jo siitä, että on ollut toiselle hyvä, vaikkei tietenkään pelkästään siitä. Joskus seksi voi olla aika lailla mainitsemaasi melko itsekeskeistä himo-nautinto -pohjaistakin, mutta hyvässä suhteessa skaala onkin laaja. Tietenkin edellytyksenä on ollut se, ettei seksiin ole saanut liittyä toisen nöyryyttämistä tms vuoteessa eikä sen ulkopuolella. Itseänikin nöyryyttää, jos toinen ei jaksa. Ihan aina ei jaksakaan, kumpikaan, mutta pitkään sitä ei voi jatkua ilman, että ongelma olisi suuri. Vieraissa käyminen olisi syvästi nöyryyttävää ja ainakin minulle kaiken loppu - olin sitten itse se kävijä tai kävijän puoliso.
Lisää hellyyttä syntyy hellyydestä. Jostain syystä se on teillä kadonnut. Onko sitä ihan mahdotonta ratkaista, minne se on kadonnut ja missä vaiheessa? Minne voi tehdä katoamisilmoituksen?
Hyväksyisitkö vaimollesikin seksin muualta etsimisen, jos sinulla ei riittäisi potenssia?
Mitä haluttomuuteen tulee, suhteessa on siitä pitkään ennakoivia oireita, jos siinä vaiheessa ei ole osaamista tarttua asioihin, stoppi yllättää varmasti jossain vaiheessa. Ihmiset eivät osaa käsitellä asioita heti ensioireilujen ilmaannuttua ja niimpä se johtaa umpikujaan.
Vieraisiin meneminen ei tee parisuhteestanne avointa suhdetta millään muotoa, eikä se ole myöskään ratkaisu ongelmaanne. Ratkaisu on etsittävä yhdessä,
tai heitettävä kaikki vuodet Kankkulan kaivoon.
Ilmanmuuta, olisi jopa suositeltavaa. Saisi käydä, vaikkei olisi potenssissakaan ongelmaa. Kunhan ei aivan huoraamaan rupeaisi. Mutta saisi käydä välillä maistamassa vierasta patukkaa.
Uskoisin, että se vain piristäisi omaa parisuhdettamme.
No muutama asia vielä.
Ihan hyviä asioita käsitelty mutta vain siltä toiselta puolelta...
Jos pettää niin siinä vaiheessa kaikki menetetty
- olen eri mieltä, nyt tuntuu että kaikki parisuhteessa on vaakalaudalla, ei jos pettää. jos purkaisin seksin (ei läheisyyden tms) tarpeen muualla tämä ei välttämättä vaivaisi ollenkaan, tarve olisi tyydytetty
Suostuminen joskus hyvä vaihtoehto vaikka itse ei tee mieli
- samaa mieltä mutta kun ei, en minäkään hiero hartioita mielikseni vaan toisen hyvinvoinnin vuoksi
-olemme tästä puhuneet mutta kun toinen ei suostu
Astuppa asemaani: kuinka nöyryyttävää on kun yrität olla hellä etkä saa mitään vastakaikua. ymmärrän ettei aina jaksa mutta kun tässä ei ole kyse siitä. Vaimo ei halua seksiä minun eikä kenenkään muunkaan kanssa. Se ei kuulemma ole vast. mielistä mutta kun ei kiinnosta. Jospa sinun puolisosi ei vastaa suudelmaan, silitykseen, halaukseen pariin kolmeen kuukauteen. Vastaukseksi saat vaan diipadaapaa. Miltä tuntuu?
Jos ei potenssia niin vaikea sanoa miten suhtautuisin vaimon tarpeisiin. Siinä taustalla olisi kuitenkin sairaus ja vaimo tietäisi syyn miksen suostu/kykene. Minä en tiedä. Vikaa minussa ei kuitenkaan kuulemma ole.
Vieraissa käynti ei tarkoita avointa suhdetta.
- tiedän sen mutta tarkoitinkin, että ymmärrän jos joku sellaisessa haluaa elää. Jos esim. on vakavia sairauksia eikä voida harrastaa seksiä yhdessa mutta ollaan kuitenkin toisiin kiinnytty ja on yhteinen pitkä historia ja halutaan olla yhdessä.
Jos ongelmaa ei ratkaista keskustelemalla niin yhteiselämän voi heittää kankkulan kaivoon
- onneksi asiat eivät ole noin yksinkertaisia. Yhteistä elämää takana puolet elämästä, yhteiset lapset, tunteet toisiamme kohtaan muuten ok. Ei kai kankkulan kaivoon sentään. Pakkoko asialla on toisen tunteita pahoittaa.
Kiva kun vastailitte ja olette lukeneet mutta kun asia ei vain ole niin helppo. Älkää edelliset pahastuko mutta mies näkökulmaakin kaipaan asiaan. Kohtalotoverit / toverittaret missä olette?
Täällä on pelkkiä avokyltymättömiä ja moralisteja. Muista keskusteluista löytyy varmasti paremmin kohtalotovereita teille molemmille. Kutsu vaimosi keskusteluihin mukaan, pohtikaa sitä kautta yhdessä ongelmaanne, tehkää sillä tvalla ongelmasta yhteinen.
että parisuhde-palsta voisi olla oieka paikka, avoimesta suhteesta ei kohdallanne ole parhaalla tahdollakaan kyse. Siellä on kohtalotovereita ap:lle pyörinyt ennenkin...
***
Olen ikäisesi nainen. Kärsin miehen haluttomuudesta. Olemme siitä puhuneet niin yhdessä kuin asiantuntijankin kanssa, mutta ei niin ei. Välillä on pitkään ettei mies "anna". Sitten voi olla kaksi kertaa peräkkäin viikon sisällä ja taas viikkojen hiljaisuus.
Tämä on latistanut elämäniloa todella voimakkaasti. Seksuaalinen elämä vaikuttaa yllättävän paljon kaikkeen. Hyvään oloon, työn iloon ym.
Minäkin päätin suurimman tuskan keskellä että etsin rakastajan. En sitä kuitenkaan ole tehnyt. Toisaalta tämä seksuaalisuuden näivettyminen johtanee ennemmin tai myöhemmin parisuhteemme päättymiseen. En enää usko yhtä paljon siihen , että selviämme, kuin uskoin esim. 1,5 vuotta sitten.
Voimia.
itsellesi toisen seksikaverin. Asiahan on salassa vähän vaikeata pitää, koska tuo toinen nainen tuppaa paljastumaan joskus, mutta ei aina.
jos näin sitten sattuisi käymään, niin luulen että vaimosikin seksihalut heräävät, jos hän sinusta muuten pitää. Jopa pelkkä epäilykin saattaa tehdä saman vaikutuksen.
Tee sellainen jippo, että alat käymään ulkona sellaisiin aikoihin jotka poikkeavat muutoin tototusta elämästä. Ala vihjailemaan ulkomaan matkasta, kun kaverisi soittaa niin mene puhumaan vähän kauemmaksi ettei hän kuule. Lähde siis heti kun olet puhelimeen vastannut esim ulos, tai toiseen huoneeseen.
Jos tulee sitten jupinaa, niin sanot vain kuka soitti etkä enempää. Älä hukkaa puhelimestasi sitä tietoa, että voit sitten myöhemmin todistaa asian näin olleen. Kyllä pitäis hänelläkin alkaa kellojen soimaan.
Käytähän vähän järkeäs tässä jutussa.
Minä olen ollut samassa tilanteessa jo kauan, mutta avioliitto on kasassa. Kärykin on käynyt, mutta niin vain on menty eteenpäin yhdessä. Ei minulla kyllä ole ollut tarkoitustakaan vaihtaa, mutta halut ne on hiirelläkin.
Kerran taas kun olin pari yötä kaverini mökillä, niin vaimo ei suostunut heti, mutta tokas sitten etten halua mitään tauteja saada. Sanoin että älä ole muiden kanssa , minulta et niitä kyllä saa.
Jotkut naiset vain ovat sellaisia, oikeastaan ainakin puolet. On tästä kaveriporukoissa puhuttu.
Ihme kyllä yleensä sitten kylillä toisten akat antaa ihan helpolla.
Mistäs tiedät vaikka pesällä käy jo toinen lintu.
Ei muuta astu kaikki kaksjalakaset, niin ne tekee muutkin.
Suunnilleen samoissa pulmissa pyörin!
15vuotta sitten teininä lupasin itelle, minä en petä, mutta enpähän silloin tiennyt mitä se parisuhde sitten voi olla!?
Nyt reilu 10V. yhdessä, on asuntolainat jne.. ja pari muksuu, muutama vuosi naimisissa, on ollut ylä ja alamäkee, aina sen alamäen jälkeen luulen, että nytte rupee homma toimimaan, kun ollaan keskusteltu asiat läpi. Mut ei se on sen kerra pari, ja sitten taas pikku hiljaa rupee hiipumaan, ja aina väli kasvaa pitemmäksi ja pitemmäksi, kunnes taas saa edes sen kerran!
Kyllä minä saisin (kuten itsekkin mainitsit) hieroa jalkoja, ja hartioita vaikka kuinka paljon, kun vaimoni kattoo kaikki vitun tv sarjat, mitä sattuu tulee, kun on lapset nukkumassa, mut siihehän se sitten jää, ja siinä on mein yhteinen aika, tosin nytte olen jättänyt sen hieromisen pois ja vietän aikani jotenkin toisin, ku kattelen jotain perkeleen bigrotherii tai muuta paskaa!
Oon yrittäny olla ns. kultainen, oon siivonnu, laittanu vaatteet narulta kaappiin, tehny ruokaa, hieronu parhaani mukaan jalat ja hartiat, MUT EI ite saa mitään??? Tai joskus jos sitte kinuumisen jälkeen saa seksiä, nii se on ollut vain suoritus, emäntä oo mukana yhtään, itellään loppuu mielenkiinto, ja yrittää vaan saada äkkiä homman hoidetuks, ja sen jälkeen vituttaa yhtä paljon kuin ei olisi saanutkaan!
Kaipaan seksin lisäksi hellyyttä, vaikka olenkin mies, olla naisen kainalossa ja vaikka sitte torkahtaa pään silittelyihin, vaikka sen bigbrotherin pyöriessä taustalla!??
Ja haluaisin RAKASTELLA, olla sängyssä yhtä vaimoni kanssa, mut ei, haluaisin välillä saada extemporee, vaikka vessassa ja nopeesti (mukulat kotona)(jos ei) kesken siivouksen, puristaa kannikasta ja kuulla sen voihkaisun joka tarkoittaa et nyt nussitaan tiskipöytää vasten! olkootkin sitten siellä vessa se pelkkä suoritus, mut siinä huomais naisen ottavan huomioon miehensä tarpeen, kun kuitenkin teitää ettei illalla meinaa antaa, kun ei jaksa? Mut vastaus on yleensä luokkaa, mee siitä käpälöimästä, tms.
Keskusteltu asiasta asiallisesti, mutta kun ollaan sitte asiasta riidelty, aina se kääntyy siihen, että minä olen se joka haluaa seksiä koko ajan, ja vain se on koko ajan mielessä ja miussa se vika on ja eikö mein suhteessa oo muutaku seksi?, en ole verbaalisesti lahjakas, tai kinasteluissa hyvä, ja sitte suu pyöreenä et joo? Ööö Mitenhän se on koko ajan mielessä, ku ei saa sitä tyydytystä koskaan, ja kait sitä joka ilta vonkaa, ku ei edellisenäkään saanut! Muut asiat on kohtalaisessa kunnossa, tai ainankin paremmassa, kuin mitätön seksisuhde!??
Nyt olen sen pimpin kinuumisen jättänyt pois, jos ei nii EI SITTE!!! Oikeestaan pelottaa nytte, jos ja kun varmaan vaimoni on taas huomannut vitutukseni määrän, antaa vaikka sitte säälistä. Mie veikkaan et ois helpompaa olla se toiset 2kk. ilman, kuin nyt saada paskaa seksiä (kyllä se hommansa osaa, jos vaan viittis) ja sitte olla sen 2kk. ilman! Eli voimia tarvitsen sanomaan, EI!
Aikoinaan itse, jonkunnäköisenä moralistina, vaikka en muita moralisoinutkaan, ja nuoruusvuosieni lupaus rupee jäämään unholaan, En halua erota vaimostani (ookoo voi olla osa syynä / isonakin syynä lapseni) mutta kun muuten menee suht hyvin, kunhan taas saatais puhuttuu asiasta asiallisesti, et tietää missä mennään,olla onnelinen kotona ja käydä hakee sitä läheisyyttä ja seksiä muualta, KUN KERRAN KOTONA EI SAA!!
Tietenkään en asialla rupee leuhkiim, ja yritän olla "jäämättä kiinni" = satuttaa vaimoani!
Tilanne jos ois toinen, Hankala kuvitella, mutta jos minä en jostain syystä antais kikkeliä, koskaan tai teksi todella harvoin mieli, ja naiseni olisi seksuaalisesti aktiivinen, kyllä minä antaisin sen muualla käydä, kuin että menettäisin ihan ihmisen kokonaan!?
Tuommoista vuodatusta abaut 30 mieheltä, voi olla hieman sekavaa, mut niin on ajatuksenikin tällä hetkellä!
Hei,
Sympatiaa saat täältä. Itse erosin jokin aikaa sitten. Suurin syy eroon oli seksin puute. Kun näkeen ja tietää kumppanistaan että hän kyllä kykenee, muttei vaan halua - ainakaan minua - ja näin kuluu vuosia! Mulle kävi niin että naiseuteni katosi niin tyystin ettei sitä enää ois havainnu edes mikroskoopilla. Se oli tappavan kauheaa ja nöyryyttävää.
Kyllä se vaan on niin että jos seksi kuolee suhteesta niin pikkuhiljaa kuolee kaikki muukin. Minä en jaksanut olla elämäni rakkauden kämppäkaveri. Missään ei voi olla niin yksin kun silloin kun on yksin parisuhteessa.
Nyt olen yksin. Sen verran nujerettuna ettei uudesta suhteesta tietoakaan. En tiedä miksi. Varmaan olen niin pieni naiselliselta itsetunnoltani ettei mua vaan kukaan huomaa.
Mutta pointti on se että olen rehellinen. En enää pidä kulissia kasassa. Olen yksin ja olen yksinäinen ja haluaisin kumppanin. Mutta silti näin on helpompaa kun liitossa jossa olin naisena totaalisen dissattu. Ja ainakin saan helliä itseäni aina kun haluan... surullista mutta kuitenkin todellista elämää.
Voimaa sulle
suomen nuoriso on hukassa, kun tuommoset kusipäät kasvattaa täällä lapsia!!!
Vaikka nainen kykenisi haluttomana seksiin (senkus makaa ja teeskentelee ääniä. Samalla mies pökkii kuivaan tai liukastettuun) ei se tarkoita, että nainen siitä mitenkäänlailla nauttisi. Tätä voisi verrata siihen, että miestä ei haluta eikä sen takia potenssia (oli syy sitten stressin tai minkätahansa). Nöyrtyisitkö sinä silloin ottamaan viagraa, jotta saisit potenssisi kuntoon, vaikka haluja ei ole tippaakaan? Nainen sitten ratsastais, mutta sua lähinnä etoo koko tilanne, kun olet vaan tyydytys kapulana vaimollesi.
Itse olen sitä mieltä, että nainen alkaisi taas haluamaan, jos käyttäytyisit kuin joskus aikaisemmin. Ottaisit erotiikan mukaan. Lue jotain naisten romaaneja ja katso miten miehet siellä käyttäytyvät ja toimi sen mukaan.
ei ole mitään tekemistä avoimen suhteen kanssa. Avoimessa suhteessa puntit on tasan. Sama lupa, sama tupa, ja yleensä molemman nauttivat seksistä.
Sulla tossa lienee vain kyse siitä ettet ole mikään kummoinen rakastaja vaimosi kannalta, etkä saa häntä tyydytettyä. Se nimittäin on yleisin syy miksi nainen ei anna. Tarjolla oleva seksi on surkeaa.
Jos seksi ON hyvää, antaa/ottaa vaimokin ilolla sen tietty. Senhän sanoo järkikin.
Avoin suhde ei toimi tollaisessa epätasapainossa vaan tollasesta seuraa vääjäämättä ero, ennemmin tai myöhemmin.
mutta ei hellyys mihinkään ole kadonnut. Suukotellaan ja halitaa kuitenkin
tai sitte naiset on vaan niin vitun kieroja! ;)
Tuttua tekstiä, kirjoittelin äsken!
Oon yrittän kysellä mitä ja miten, kun välillä itsestänikin on tuntunut siltä, että minussa on vika!?
Mut ei ihan hyvää ei se sinusta johdu, ja on ollut niitä että on kiljunu onnesta ja hehkunu punasena, ja kehunu kuinka hyvää se oli, mutta ei sitä silti saa, kuin vasta sitten joskus! Ja kun tilanne menee tuohon, ei siinä ole mielenkiintoa edes yrittää enää!
Ei tuollaisen naisen kanssa kannata elää.
Heitä on kaksi ja heillä on yhteinen ongelma. Mies vie ongelman seuraavaan suhteeseen, jos eivät käsittele sitä parhain päin. Miksi ihmisten pitäisi paeta ongelmia, niitä pitää jankata selvyyteen asti. Harvalla on taitoa siihen, siksi useimmat pakenevat seuraaviin suhteisiin.
Itsekin jättäisin tuollaisen naisen.
Vaan pitäisi selvittää syy siihen, että miksi ei kiinnosta. Vaikuttaisi, että tuo on oire jostakin muusta. Onko jotain murheita/masennusta? Ei jaksa kotitöiden jälkeen kiinnostaa? Hoidatko osasi kotitöistä? Onko yhteistä aikaa illanviettoa tai jotain muuta kahdestaan? Pystyttekö keskustelemaan ja puhumaan ongelmista toisillenne avoimesti?
Aika kaivaa luurangot kaapista. Tuolla nykyisellä linjalla päädyt vain pahentamaan tilannetta.
Kirjoitit, että tunteet teillä molemmilla on ok. Mitä oikeasti tarkoittaa ok? Meillä naisilla on vahvasti aina tunteet mukana, myös seksissä. Itse en pystyisi/suostuisi miehen kanssa, johon en tunne mitään fyysistä /henkistä vetovoimaa.
Enkä tosiaankaan tarkoita mitään palavaa intohimoa, vaan yleensä normaalia tunnetta, että välittää ja tykkää toisesta ja haluaa olla toisen lähellä. Jos teillä ei ole mitään fyysistä, herää epäilys, että verhoaako vaimosi tämän kaiken oman haluttomuuden piikkiin. Miksi hän on haluton? Siitähän tässä on kyse. Ei se ole normaalia, ettei ole mitään haluja, edes halailuun tms. Turha sellaista selittää ja uskoa.
Tuohon ei auta mikään selittely, vaan kunnon keskustelu. Äläkä usko pinnallista selitystä. Sen takana on se todellinen syy. Kiinnostus toiseen?
Tsemppiä sulle, älä hairahda - koska paluuta ei sitten enää ole. Eikä mikään tule ennalleen, ei koskaan, siinä suhteessa.
vaimoltasi hänen mielipidettään siitä,että ottaisit seksikumppanin,jonka kanssa voisit toisinaan rakastella.
Ei "se" rakastelu ainakaan häneltä pois olisi.
Silloin ehkä sopuisa perhe-elämänne saisi jatkua sopuisana ja olisitte molemmat tyytyväisiä.
täksi vain seksikumppaniksi, ihan vain ilman tunteita? ai, niin, maksulliset...joo...
Naisilla käy flaksi, miehillä harvemmin. Tosi juttu!
koska elän samassa tilanteessa ja miestä ei seksi kiinnosta. Se ei ole hänelle tärkeää. Ei sellaista sisäistä halua ja tarvetta seksiin. Mieheni on kumppanina muuten rakastettava, mutta tämä puoli meillä on kovin vajavainen. Joten kyllä, voisin hyvin olla juuri "se nainen" (hui kauheaa!!!).
ystävystyä ja kiintyä ja tulla vaikka perhetuttavaksikin.
Seksikumppanikin on ehkä voinut elää ilman sukupuolista kanssakäymistä oman rakkaansa kanssa.
Tällaisessa suhteessa ei ole häviäjiä,koska kummankaan puolisot eivät tarvitse rakastelua ja siksi antavat rakkaittensa nauttia siitä mihin he itse eivät pysty.
Kodin onni säilyy ja kaikki ovat onnellisia.
Ei sitä niin vain seksikumppaneita "oteta". Paitsi maksullisia ehkä.
Mutta kysy vaan vaimolta lupaa, tuskin sitä heruu. Toisaalta kysyminen voi avata molempien silmät sille tosiasialle, että liittonne on kuivumassa kokoon.
Ei meinaa muuta ehtiä tekemäänkään kun panemaan noita naisia.
Tämä on aivan villiä.
Ei mulla parikymppisenä käynyt tämmöinen flaksi kun pillua sai vain omanikäisiltä.
Tän ikäiseltä piliä vonkaa parikymppiset (!) tytöt, nelikymppiset eronneet ja varatut ja viiskymppiset naiset vaihdevuodessa on pahimpia. Ne nussis yötä päivää.
Ei jaksa, pakko hakee viagraa.
Riippuu siitä mitä aiot OIKEASTI tehdä.
Jos olet jo päättänyt hakea pimppaa muualta, niin älä kysy. Siitä on vain haittaa päätöksesi toteuttamisessa. Naisesi nousee takajaloilleen ja tulee turhia riitoja. Saat vielä vähemmän seksiä kotona ja kierre pahenee. Älä jää kiinni vieraissa käymisestä on paras neuvo. Kiellä kaikki.
Jos taas et oikeasti aio käydä vieraissa ja haluat vain herätellä, niin sitten voi toki kysellä mukamas noista muista. Ehkä se toimii, ehkä ei.
On olemassa myös äärettömän pieni todennäköisyys, että vaimosi sanoo kyllä ja haluaa ehkä mukaan kolmanneksi pyöräksi. Tai teistä tulee parinvaihtaja-elämäntapaa noudattavia. Umpimoralistisessa Suomessa tosin riski tuohon on likipitäen nolla. Suomessa ei ole edes Swingers clubeja. Lähimmät kunnolliset on Norjassa.
mutta jos ne sua tyydyttää, ja toi paskan puhuminen niin sittenhän sä olet onnellinen.
Ota asia esille "lempeästi". Sano että rakastat
häntä ja haluaisit VAIN häntä, mutta jos hän ei suostu, hän ajaa sinut toisen syliin, koska seksi
on sinulle niin tärkeä asia. Jos vaimosi rakastaa
sinua ja haluaa pitää isellään, niin asian pitäisi muuttua, jos ei muutu; Niin onnea etsinnällesi!
vaimokullilta kysellä,että löytyisikö heidän ystäviensä joukossa semmoinen neitokulta joka olisi jäänyt osattomaksi MIEHEN hyväilyistä ja kunnon rakastelusta.
Tämmöisestä neitosesta voisi löytyä apu perheen ongelmaan (miehen erotiikan nälkään ja vaimon kykenemättömyyteen) ja seksinälkäisen NAIS-ystävän (ehkä perhetutun) rakastelu-ilon löytymiseen.
Tämmöinen teko voi pelastaa perheen ja perheonnen!
neuvo. Saattaa saada vaimon silmät avautumaan, jos on haluja vielä parisuhteena jatkaa...On se vaan jännää miten ihminen voi olla "monismutkainen". Toisaalla on miehiä, jotka vaikka saavat kotoa joka lähtöön, etsivät SILTI uutta syliä. Vihreä ruoho kun... ja käteen jää vain SUURI KUPLA.Siinä menee perhe ja paljon muuta. Sitten ITKETÄÄN omaa tyhmyyttä. Eli jotkut ei ole tyytyväisiä, vaikka kotona oisi kaikki "tarjottimella".
jos haluat vielä mahdollista kumppania niin laita viestiä ranereipas ät yahoo dot com
Sun pitää ensin keskustella tuosta "seksistä muiden naisten kanssa" sun naisesi kanssa! Olen itse nainen ja periaate on että jos mies pettää kaikki on ohi... Mutta jos olet joutut olemaan ilman jo niinkauan, niin ymmärrän puutteesi...
Minä olen avosushteessa se joka tahtoo enemmän ja ymmärrän jos miesystäväni ei halua...
ja kertoo.
Ja sitä paitsi!
Ei se ole rikiniltä vaimolta pois.
Se on silkkaa kateutta kieltää sellainen "nami" toiselta mistä itse ei osaa nauttia.
Ei diabeettinenkään kiellä terveeltä pientä karkkia!
EI SAA OLLA OMAHYVÄINEN ITSEKÄS!!!!!!
Siunausta teille.
Jos ajattelet noin että on kateutta kieltää toiselta vieraissa käyminen niin kuules sul ei oo varmaan mitään periaatteit tai aitoja tunteita... tekstisi oli suoraan miesten perus tekstiä ja nimenomaa tuollaiset miehet kuin sinä olet, ovat sikoja!
seksiä vai hellyyttä, läheisyyttä, naisen kosketusta eli koko paletin. Jos vajeesi on pelkän tyhjentämisen puolella, mene maksullisiin naisiin eli huoriin. Mutta, jos kaipaat enemmän, sinulla saattaa olla käsissäsi kohta iso ongelma. Löydät naisen, jolta saat kaiken sen mitä vaimoltasi juuri nyt kaipaat. Tuntuu hyvältä ja homma alkaa pelittää. Samaan aikaan kotona sänkykamarissa jatkuu kylmiön tunnelma. Mitä luulet, että jatkossa tapahtuu...sulle, suhteellesi vaimoosi, toiselle naiselle? Usko minua, nämä ei lopultakaan ole ihan yksinkertaisia asioita.
Heippa. Ootko aatellu et jos oiskin niinpäin et sun ei tee mieli ja vaimon tekis, ja sit se alkais käydä vieraissa. Oisko se susta ok? Koska siitä jää kiinni melkeenpä aina. Tai sit tulee omantunnon tuskia, niinku mulle. Ja tuskinpa vaimosi tykkää et käyt vieraissa, jos teillä on rakkautta jäljellä. Mä itte oon naimisis ja kerran haksahdin yhteen tyyppiin laival, todella typerää. En pystynyt elämään sen asian kanssa vaan oli pakko sanoo miehel, ja olin valmis lähtemään koska olin tehnyt väärin. Hän antoi anteeksi ja elämämme jatkuu edelleen. Musta sun pitäis viel puhuu vaimos kans ja miettii mitä teette asialle. Jos rakkaus on loppunut niin kannattaako jatkaa ja loukata toista. Tai ehkä te miehet ajattelette asioita eri tavalla kuin me naiset. Hyvää jatkoa sinulle.
Oletkos ite miettinyt mitä tekisit jos äijäs ei koskis suhun eikä selittäis mitään. Ja kauan.
Ei taida olla ihan sama asia kun se että olet ollut lompsa leväällään b-luokan hytissä....
Onneton amatööri. Jos miehes olis tehnyt saman (on takuulla muttei tunnusta) niin koko suku tietäis ja työkaverit, lapset jne. Tyypillinen femakko.
Voi saatana mitä tekstii... ite oot neuvoo kysyny niin älä ala solvaan niiit jotka sulle keskustelee!Olet oksettava.... niin perus helppo jakari... Kukaan ei arvosta sua jos et arvosta ketään...
Aihe tuntu kiinnostavan monia ja yllätyksekseni juuri ne jotka ovat pettämistä, avointasuhdetta sun muuta vastaan ovat tällä palstalla. Miksi? Miksi tämä teitä kiinnostaa? Mitä sinun puolisosi sanoisi siitä, että pyörit tällä palstalla ja ehkäpä muillakin (retorinen kysymys, älkää vastatko) neuvomassa muita.
Olen saanut lukuisia neuvoja ja vinkkejä joihin en nyt tarkemmin puutu. En nimittäin ole pyytänyt yhtään neuvoa tai ohjetta. Alkuperäisen kirjoitukseni tavoite kun oli kertoa, että joissakin tapauksissa ymmärrän "pettämisen", avoimen suhteen tms. Ennemminkin siis halusin tuoda esiin sen toisenkin puolen ja sen ettei kaikki ole niin simppeliä.
En toivo että kukaan tähän Puutteen laakson varjoisaan kanjoniin laskeutuu kanssani, mutta avoimempi mieli näissä asioissa ei olisi monelle pahitteeksi.
No puutunpa kuitenkin pariin neuvoon mitä olen saanut.
Keskustele, Mieti, Suhde on tuhoon tuomittu, Asetu toisen asemaan
- viikkoja vuodessa on 52, jokaisena viikkona noin parin vuodenajan(yht siis n 100 viikkoa) olen yrittänyt helliä, halailla, jutella ja ihan niitä kaikkia asioita mitä täällä vielä joku "koti-ainstain" kehottaa tekemään.Joku joka itse saa seksiä. Tai joku joka ei ole tullut torjutuksi joka v..n viikko. Se polku on siis nyt käyty. En ole onnistunut! (huom. en nytkään pyydä neuvoa, vinkkejä tms) Tällä asialla ei mielestäni ole mitään tekemistä sen kanssa jos joku on käynyt itseään panettamassa laivalla ja kärsii sen vuoksi pahasta omasta tunnosta.
- asetu toisen asemaan... joo'o. Kyllä minulla nyt on vuoro asettua omaan asemaani. En kirmaa muiden poikien kanssa mökkireisuilla, laivalla tai tuijottele formulaa kotona kännissä. Teen töitä, hoidan kotia ja lapsia, käyn kylässä kutsun muita kylään, osaan tehdä ruokaa jne. Kaikki tämä on siis meillä hyvin. Ja ei meillä ole edes mitään riitaa vaan molemmat viihdymme toistemme seurassa jne.
Meillä on vain yksi ongelma (lue: minulla) kaipaan FYYSISTÄkin huomiota. Kaipaan seksiä mitä puoliso taas ei kaipaa yhtään.
Joku kirjoitteli, että laittaa suhteen heti poikki jos toinen pettää. Toisinpäin ajatellen minä en ole laittanut poikki vaikka en saa toiselta seksiä. Olen pari vuotta puhunut, ymmärtänyt ja yrittänyt. Enkä nytkään aio avioliittoamme laittaa karille. Kumpi meistä rakastaa puolisoaan enemmän, sinä joka laitat heti poikki vai minä joka olen jaksanut näin kauan? Saa vastata! Mutta mieti vähän ennenkuin vastaat. Asetu sinä nyt minun ja samanlaisessa tilanteessa elävien asemaan.
En hautaa ki(r)vestäni mutta en ole vielä asiassa edennytkään. Silti sekin tuntui jo hyvälle kun ketjussa luki "saattaisin suostua..." Aion jatkossakin olla hyvä isä, tunnollinen työntekijä, hyvä seuramies, kuunteleva puoliso kaikkine tarvittavine mausteineen jne jne. Puutteessa en aio enää elää!
Nyt minulla olisi pariosainen kysymys!
Miten sinä nainen reagoit kun mies kieltäytyy seksistä?
(Tuleeko tunne että miksen kelpaa, mikä minussa on vikana, mitä mies tekee vapaillaan jne.)
Entäs kun tilanne jatkuu kuukauden, puolivuotta ja kauemman? (jaksatko vain ymmärtää ja keskustella etenkin kun sillä ei ole mitään vaikutusta etkä saa vastausta)
Silmä käteen!
Jos haluat säännöllistä, hyvää seksiä ja naisen, joka arvostaa sinua ja johon voi ennen kaikkea luottaa, hanki salarakas, siis varattu nainen. Mutta ei ketä tahansa vaan sellainen, joka on vastaavanlaisessa elämäntilanteessa. Miehellä ei kenties ole haluja. Useimmiten kuitenkin seksittömyyden syy on huonosti toimivassa suhteessa. Mies ryyppää, juoksee vieraissa, pahoinpitelee tai on muuten ilkeä tai itsekäs paskapää. Naiselta menee sellaisen takia halut niin, että minkäänlainen hellittelykään ei maistu, seksistä puhumattakaan. Syitä on siis monia, mutta seurauksena naisen liitto miehensä kanssa on käytännöllisesti katsoen kuollut tai hajoamassa. Tämä on hyvin tärkeä asia ettet siis yritä lähteä vikittelemään hyvässä liitossa elävää vaimoa, koska se ei tule kestämään. Kärsivä nainen on sen sijaan hyvin onnellinen saadessaan edes jotakin inhimillistä kohtelua kodin ulkopuolella.
Seksi voi olla ykkösasia, mutta kyllä sellaisessa suhteessa voi olla ihan oikeasti lämpöä ja rakkautta.
Kuvatun kaltaisia naisia on hyvin paljon. Iso osa heistä ei uskaltaisi lähteä salasuhteeseen, mutta löydät varmaan sellaisen, joka uskaltaa.
Olen juuri tuollaisessa liitossa oleva nainen,yksin ,mies juo,ei mitään hellyyttä tai huomionosoituksia vaan pullo tärkein ja lisänä sairaudet.Tulee päivittäin mietittyä miksi ei vaan jätä koko roskaa taakseen kait se viimeinen askel otettava,mulle riittäisi edes kerran viikossa mutta kun ei mitään tapahdu alkaa pinna palaa ja itelle tehtävä mutta ei korvaa toisen läheisyyttä ollenkaan.Joskus oikein pakottaa vartaloa kun mitään ei saa ja kaipaa toisen ihmisen läheisyyttä itkuun asti.Miehet on ääliöitä kun pitävät naisensa puutteesssa.
Ratkaisu tulee olemaan kuitenkin tilapäinen. Jos ei halua loukata ketään, on parempi valita vain seksi, mikä tarkoittaa maksullista palvelua. On helpompi vaihtaakin.Normaalit naiset eivät rationalisoi ja esineellistä miestä, tunteet tulevat mukaan.
tilanne vain että minä naisena olen se halukkaampi osapuoli. Olen avoimesti ilmoittanut miehelleni että jos ei kerran kotoa seksiä irtoa, ni haen sen muualta. Mulla vaan ei siihen omatunto riittäny yhdessä olon aikana, joten olimme noin vuoden asumuserossa, jonka aikana kokeilin sitten sitä toista miestä/naista, enkä ole katunut pätkääkään, sillä koin paljon ihania aisoita joiden olemassa olosta en ollut tiennytkään. Uskon että myös mieheni teki niin. emme niistä asioista juuri keskenämme keskustele. Tiedetty mutta vaijettu asia =) nyt se on koettu ja hyväksi todettu: Nyt sitten aloitimme mieheni kanssa uudella tyylillä vanhan avioliittomme, ja hyvin menee.
Ähhh..painin kutakuinkin samanlaisen ongelman kanssa. Meillä menee muuten mukavasti miehen kanssa, mutta se on menettänyt taitonsa puhua suhteesta ja sen asioista/ongelmista...puhumme siis yleensä formuloista, säästä ja sen tyyppisistä asioista jotka ei kosketa meidän suhdetta millään tavalla. Meillä on vanhoja selvittämättömiä asioita jotka on ukon puolesta kuitattu selityksillä en muista tai en tiedä. Siis ukko ei muista tai tiedä miksi sen puhelimessa on jonkun vieraan naisen nro?!Siis mitä vittua? Minusta tuo on toisen ihmisen aliarvioimista ettei viitsi puhua asioista jotka on sellaisia että terveessä suhteessa sellaisia ei ole. Lapset ei ole koskaan ollut este seksille ja olen hyvin halukas, mutta juuri tuon miehen puhumattomuuden ja välinpitämättömyyden takia en halua siihen edes koskea vaikka olen kovasti puutteessa ja seksin jälkeen jo parin vuoden ajan oli paska olo eikä hyvä olo. En ole pettänyt, mutta haluisin miestä. Olen yrittänyt ottaa asioita puheeksi MONESTI ja olla välinpitämätön kuukausia ja odottanut, että toinen puuttuu tilanteeseen, mutta ilmeisesti hän ei näe tilanteessa mitään ongelmaa. Olemme harrastaneet seksiä joskus heinäkuun puolessa välissä. Muistan ajan kun oltiin toista vuotta "kämppiksinä" kun miestä ei kiinnostanut meidän asiat ja seksiä ei ollut ollenkaan. Silloin sanoin, kun asiat saatiin juteltua päällisin puolin kuntoon, että en enää ala kahdeksi vuodeksi uudelleen kärsimään samaa paskaa vaan kamat laitetaan jakoon. Olin niin munan puutteessakin, että meinasin mennä välillä pitkin seiniä.
Minä en kyllä osa asiaasi millään tasolla vastata, kuin että sille ei voi mitään jos ei toista kiinnosta. Olisin ikionnellinen jos mies joskus kysyisi jotain muutakin kuin mitä tänään syödään jne. Suhteen alussa osasi puhua asioista, niin minusta tuo on tekosyy häneltä, että ei muka osaa puhua ja olen sanonutkin, että nyt on aika opetella jos ei vielä osaa.
Onko teillä suhteessa jotain vanhoja käsittelemättömiä asioita? Kaikki se mitä mies teki mulle väärin suhteen alussa olisi ok jos selitys olisi parempi kuin en tiedä, en muista, vielä vaikeampi se näin 10 vuoden takaa on muistaa, mutta eipä tuo muistanut silloinkaan kun asia oli ajankohtainen.
En jotenkin pysty kuvittelemaan, että voisin olla tässä henkisesti tyhjässä ja seksittömässä liitossa loppu elämäni. Kuolen kyllä hellyyden ja seksin kaipuuseen ennen eläkeikää ja sinne sentään on vielä kolme vuosikymmentä aikaa. Ja vain yksi elämä.
No niin tutut tunteet. Välillä kun meinaa pakahtua pahaan mieleen ja seksin/läheisyyden puutteeseen.
Minulla asiat toisaalta paremmin, me kun voidaan jutella kaikesta muusta ihan normaalisti ja rakastammekin toisiamme. Ei ole isompia riitoja, tehdään kivoja lomamatkoja mutta vähän niinkuin veli ja sisar.
Olen jo päättänyt että haen seksiä suhteen ulkopuolelta ja niin, etten sillä vahingoita muuten hyvää parisuhdettamme tai parhe-elämää.
Niin se on rakkaus kumma asia. Pitäisiköhän vihkikaavaankin lisätä antaminen niin myötä kuin vasta mäessä....
"Pitäisiköhän vihkikaavaankin lisätä antaminen niin myötä kuin vasta mäessä...."
AAMEN!!
kyllä mä voisin lykkiä sua halolla persee**n mäessä, vaikka ilman papin aamenta. Nauttisitko?
Todella kypsää!
Näihin keskusteluihin pitäis saada joku todella nerokas k-15 raja, ettei 13V pääse kirjoittelee, loisto kommentteja!
Oletko miettinyt mitä jos jäät kiinni?? se mikä paska siitä sataa niskaan ja erokin voi tulla, niin onko sen arvoista??? Usein ajattelenkin, että kumpa ukko vaikka töistä löytäisi sen elämänsä naisen, niin homma olisi sillä selvä eikä minun tarvitsisi ITSEKKÄÄSTI hajoittaa perhettä. Sen vuoksi että mies ei osaa/halua puhua asioista kanssani, niin olen vetänyt sen johtopäätöksen että me ei olla niin "sopivia" keskenään. Jotenkin vaan ei ole sitä vetovoimaa tai henkistä yhteyttä puhumattakaan seksuaaliseta vetovoimasta. Ymmärrän, että kiimaa ja kemiaa ei aina ole, mutta jos se uupuu 99% ajasta se on liikaa.
Voi elämä, että kaipaan seksiä ja erotiikka! En vaan halua miestäni ja kosketuskin saa minut kiirehtimään muualle. Säälittävää rypeä tälläisessä suhteessa ja rypeä siinä paskassa ja kiimassa. Runkata yksinään monta kertaa viikossa. Yksi elämä, niin ei ole aikaa hukkaan heitettäväksi, mutta minusta vaan ei ole mihinkään äkkinäisiin päätöskiin ja hätiköintiin, eikä minusta ole kyllä pettämäänkään vaikka miestä haluaisin saada, mutta en ole tässä perheessä/suhteessa yksin ja kaikkia on ajateltava. Miksen vaan voisi olla itsekäs?
Ei enää oteta puolisoa huomioon, oli se sitten nainen tai mies, ollaan tultu siihen pisteeseen, että on pikkuhiljaa ajateltava itseään, vihdoin ja viimein!!! Ei se pari suhde fantasimoilla parane, vaan toimimalla itse! Se mitä tulvaisuus, tuo tullessaan, tai voisi tuoda, ???? Onko se niin hankala kuvitella asiaa omalta kannalta, joka on se "helpoin" ja se mitä oot salaa toivonut!??
täällä sinä voit esittää mitä vaan, vaikkapa tuollaista. Minulle sinä olet ns. virtuaalileijona. Juuri sellainen kuin tutkimuksissa ovat keskustelupalstojen uhoajista saaneet selville. Onneton, syrjäytynyt, hiljainen ja hyljeksitty. Oravan nahka.
Tiedän, että sinä voisit tulla kahden halon kanssa milloin vain ja ne löytyisivät sinun pienestä p****si. Toki voisit asiasta kertoa äidille samalla kun saat iltakaakaon.
No pyyhi nyt nenäsi ja äkkiä kirkkoon äipän kanssa. Onhan nyt sentään pyhä!
No mikähän witsi siinä on, että et hae panoseuraa muualta ? Ihanhan se on ukkos syy, että joudut niin tekemään. Potut maksetaan pottuina. Onneksi toi sulle vastannut on jo tajunnut asian, hyvä tyttö, niin minäkin. - Vihkikaavaan pitäisi lisätä ihan h-n paljon asioita, mm. siitä puhumisesta / puhumattomuudesta, toisen arvostamisesta ja kunnioittamisesta silti, vaikka toinen osapuoli haluaa olla oma itsenäinen itsensä eikä muuttua yhdeksi, kun pappi sanoo 'amen'. Ja muutenkin koko vihkikaavan loru on sieltä ja syvältä, ei kuulu nykypäivään ja vääristää ymmärtämättömien ihmisten ajatuksia ja asenteita.
Sen jälkeen kun vaimo tai mies saa selville vieraassa käynnin, mitä teet?
Ja itketään lisää kun vaimo ei ymmärrä ja miks se otti ja lähti ja lapsetkin vihaa sitä pettäjää.
Just näin. Käsittämättä että maailma ei kaadu eikä lopu yhteen eikä useampaankaan uskottomuuteen eikä mihinkään muuhunkaan hyvänolonetsintään. Päinvastoin, jos ihmisissä olisi yhtään inhimillisyyttä, siitä voisi alkaa uusi, paljon pareee elämä. Siitä voisi oppia jotain, se olisi ajatuksen alku, uuden asenteen etsimisen paikka. Mutta homo sapiens on eläinsukukunnan tyhmin eläin, niin se vaan on, ei ymmärrä etsiä kiimaansa helpotusta pesän ulkopuolelta, jos pesässä ei ole mitään sellaista, joka haluttaisi. - Uskonto ja yhteiskunta lienevät suurimmat syylliset.
ja sen huomaa..Olen ollut vapaana aika kauan ja huomannut olen,miten paljon puutteessa olevia miehiä onkaan.Eli sänkyyn pääsisi joka ilta jos haluaisin.Ukkomiehet vaan luulevat,että vapaana oleva nainen on helppo nakki.Sehän ei aivan niin ole!!
Avioliittoni kariutui kymmenisen vuotta sitten. Olin onneni kukkuloilla, kun sain lähteä uudelleen "metsälle". Kuvittelin, että nyt se onni ja autuus urkenee, kun olin elänyt lähestulkoon koko avioliittoni naisen kanssa, jolle seksi ei maistunut. Ajattelin, että vika on hänessä, mutta sukkuloituani muutaman vuoden "kalu kompassina" Helsingin yöelämässä enkä enää löytänyt iloa petihommista, alkoi uudenlainen ymmärrys hiipiä tajuntaan.
Vaikkakaan en menisi takaisin avioliittooni vaikka se millaisilla kuorrutuksilla tarjottaisiin, niin siitä huolimatta tajuan, että ellei naisen tee mieli, niin syy voi myös olla miehessä. Olenko herkistellyt riittävästi. Riittävästi ei tarkoita paria minuuttia, tuntia tai edes välttämättä paria päivää. Kyse on naisen "pitämistä kukkana kämmenellä".
Lähtökohtana on tietenkin toimiva suhde/avoliitto/avioliitto eli sellainen, jossa kumpikin saa ja antaa toiselle rakkautensa 100 %:sesti eli mm. aitoa hyväksyntää ja kunnoitusta, huomiota ja läsnäoloa sekä lämpöä ja hellyyttä. Molemminpuolinen lämmin ja toisen huomioon ottava vuorovaikutus on kaiken a ja o. Jos se sujuu, niin seksikin sujuu.
Olipa ilo lukea sinun kirjoituksesi !! Osaat miehenä mennä myös itseesi.Sinulla on itsetunto kohdallaan.Toimivassa parisuhteessa molemmilla on hyvä olla.Kaiken tämän vapauteni ihanuudessa,toivon kuitenkin löytäväni rinnalleni ihanan miehen ja olisin myös valmis panostamaan siihen...Ei muuta kun ONNEA jatkossakin !
Kiitos mukavasta palautteesta. (Aiheen henkilökohtaisesta sisällöstä johtuen en vieläkään käytä rekisteröimääni nikkiä). Kyllä se elämä miestäkin opettaa, jos riittävästi puskee päätään betoniseinään. Jäi tuossa edellisessä viestissäni paljonkin sanomatta, mutta tärkeintä eroprosessissani ja hieman jälkijättöisessä oivalluksessani oli se, että en ollut minä eikä exäni ollut "syypää" karille menneessä liitossamme. Suhteet (avioliitotkin) muuttuvat ja kummankin on parisuhteessa haluttava muuttua/sopeutua sen mukana. Ilman panostusta suhde ei kasva, vaan osapuolten välinen ero kasvaa. Meidä suhteessamme muutos (väliimme kasvanut erilaisuus) toteutuessaan oli kaiketi tavallista suurempi ja lisäksi melkoisen äkillinen, mikä ehkä teki sopeutumisen toiselle osapuolelle ylivoimaiseksi.
Menemättä sen tarkemmin yksityiskohtiin näin julisella foorumilla, totean vain lyhyesti, että nykyisellä päälläni tuskin edes kiinnostuisin exäni kaltaisesta naisesta. Tai ainakaan sellaisesta minkälaiseksi hän kehittyi (eikä tämä ole kritiikkiä). Hän on ihmisenä kaikin puolin ok. Ei enkeli eikä piru. Ja luulenpa, ettei hänkään kiinnittäisi minunlaiseeni mieheen, sen asteista huomiota, että se johtaisi hänellä haluun tutustua lähemmin. Näin jäisi tämä karikko kummaltakin kokematta, mutta samalla jäisivät lapsemme (joita kumpikin rakastaa) syntymättä. Menisi lapsi pesuveden mukana niin sanotusti.
"Omassa kotona" asumiseni tänään on oikein maistuvaa, vaikka vakisuhteessa olenkin. Kun me asumme seurustelustamme huolimatta erillämme, niin suhteemme on ikäänkuin kasvussa ja kehittymässä koko ajan. Suuntakin on toistaiseksi vielä ollut hyvä ja oikea. Kumppanillenikin tämä tuntuu maistuvan. Näin hän ainakin on antanut ymmärtää. Olemme oppineet keskustelemaan kaikista asioista. Siinä on ollut kummallakin opettelemista. Luottamus ja rehellisyys ovat olleet välttämättömiä. Ehkä korostetusti sen vuoksi, että emme asu samassa osoitteessa. Lisäksi pysyy suhteemme tuoreena. Toinen ei ole itsestään selvyys. En ole koskaan, enkä voi vieläkään käsittää mitä järkeä on suhteessa missä "joutuu turvautumaan valheeseen". Elämä on siihen liian kallis. Jokainen "väkisin eletty" päivä on hukkaan heitetty, eikä sitä saa takaisin.
No totta kai kaikesta voi oppia ja tämän päivän ymmärrys on tullut eilisen virheistä, mutta mahdollisesti tähän ymmärrykseen olisi ollut suorempikin tie. Kenties ei. Tsemppiä kuitenkin sinulle ja kaikille, jotka tätä lukevat. Ja onnea jokaiselle parille ja suhteeseen kaipaavalle. ;o)
Moi..Asiat eivät ole aina niin yksinkertaisia,varsinkaan ihmissuhteet.Nuorena solmitut suhteet eivät välttämättä kestä pitkään.Iän myötä me vanhenemme ja ehkä viisastumme.Olemme asioista toista mieltä kuin nuorena.Olen kuullut monen sanovan,ettei meidän/heidän olisi pitänyt koskaan edes tavata,kun ovat niin erilaisia.Sanoisin niin,että maailma muokkaa ihmisiä joko hyvään tai huonoon suuntaan.Kaikki ei ole ikuista ja se meidän on vaan hyväksyttävä.En todellakaan ymmärrä miksi pitäisi tuhlata elämänsä huonossa suhteessa,jos parempaankin on mahdollisuus.Minä ainakin nautin täysillä tästä vapaana olemisesta! Olen mielummin yksin kuin huonon kaverin kanssa.
Just, niin ihanaa kuulla että joku kasvaa ja kehittyy huomaamaan asioiden oikean laidan. Toivottavasti sinun "kompassisi" löytää sen oikean ja saat kokea tuota, mistä kirjoitat nätisti.
elämässäni tavannut säälittäviä perheellisiä kulissielämässä eläviä miehiä. Hyi olkoon, jos käydään vieraissa. Paskamaista ja petollisinta mitä voi olla! Jos olet vaimosi kanssa keskustellut ja tilanne ei miksikään muutu sinun täytyy lähteä suhteesta jos tuo seksimäärä ei sinulle riitä. On hyvin yksilöllistä kuinka paljon ihminen haluaa seksiä ja tarve vaihtelee elämäntilanteen mukaan.
Suoraselkäinen, rehellinen yhden naisen mies seisoo sanojensa takana ja turvallinen yhteiskunnan tukipilari, eikä vieraissa juokseva paskapää!
Ota ero äläkä tääl kitise puutteessas idiootti....
Mulla vaimo lähti kotoo n.2v.sitten ku join liikaa silloin! Nyt olen hoitanut itseni raittiiksi ja ollut juomatta n.vuoden! On tosi yksinäistä asua isoo taloo ja maksaa yksin kulut! Yksinäisyys vaivaa ja haluais lämpöä ja läheisyyttä joka auttais pysymään raittiina!
asiaa!!
ymmärr'n täysin mitä tarkoitat.mitä en saa kotoa sen haen muualta,tein asian selväksi n,3v sitten eikä homma o paljoo muuttunu...mut meijä täytyy jaksaalastemme tähden vaikka käymällä vieraissa jos oma ei anna.t.esa
Itselläni on 14 v:n kokemus tuosta. Huomasin, että nyt meni pieleen n. 2 kk häiden jälkeen. Varoituksen sana: nainen on looginen, kylmä, harkitseva, kodin perustaja. Ainoa "rakkaus" minkä olen löytänyt on "tärähdys": kumpikin jää suu auki tuijottamaan toistaan ja tietävät sillä hetkellä olevansa aina yhteydessä. Valitettavasti havaintojeni mukaan tämä on äärimmäisen harvinaista: arvioisin n. 2 % pareista.
Ex:n kanssa oli sama tilanne kuin Sinulla. Asia ratkesi kun menimme avioliittoneuvojalle: ohje oli - erotkaa!!! Todellisuudessa emme puhuneet kuin vain sen arkipäiväisen ja sänky oli"aviollisen velvollisuuden" suorituspaikka n. kerran kk:ssa.
Täytyy myöntää että ero oli täydellinen ratkaisu: olemme todella hyviä ystäviä ex:n kanssa, välit lapsiin ovat hyvät, velat ovat poissa, saa itse keskittyä omaan elämänsä etc. Homman nimi on kuitenkin tämä: eronneella suomalaisella naisella on keskimäärin 4 seksisuhdetta ekana vuonna (olen kuullut todellisuudessa jopa 30:stä!!) mutta miehelle tulee suruaika, joka kestää 1,5 - 6 vuotta. Kun sen olet kestänyt kuin Mies, huomaat että olit orja ja huomaat olevasi jotain parempaa.
Avoin suhde? Ei sellaista olekaan! On omistamisen halua, ihmiset yrittävät "omistaa" koneet, asunnot, autot, lapset, puolisot. Jos joku toinen koskee, amerikkalaisten elokuvien ja TV:n mukaisesti joku toinen käytti hammasharjaasi ja se hylätään.
Eron jälkeen vasta sain minäkin kuulla mitä ympäristö todella tiesi uskollisuudesta. Älä usko, että nainen tulee toimeen kerran kk:ssa seksillä. Keskimäärin naisilla on halu 3,5 krt/vko - missä olet silloin? Olet kodin ylläpitäjä, et seuralainen. Sinä takaat vakauden kodinperustajalle, seksi tulee muualta. Mutta kysymys: eikö se riitä? Haluatko todellakin muuttaa elämääsi? Oletko halunnut omistaa toisen ihmisen vai pelkäätkö joutuvasi naurun alaiseksi piireissä jotka todellisuudessa tyydyttävät naisesi halun? Mies on se joka Itse, muista riippumatta, päättää oman elämänsä suunnan. Kaikki kuitenkin maksaa, oletko valmis kärsimään elämäsi muutoksesta???
olen viisikymppinen mies ja olen ollut reipas kymmenen vuotta ilman voin sanoa että ensimmäiset 6kk olivat vaikeampia aina olin mankumas ja kiukkuinen sitten päätin että ei kerjätä ja yhdessä ollaan edelleenkin ja nukutaan samassa sängyssä kyllä minulla mieli tekee jatkuvasti mutta minkäs teet kun vaimoa ei enää huvita kyllä tietenkin mun tekisi vierastakin mieli mutta ei oo sattunut kohille elikkä ei siihen kuole vaikkei saakkaan.
Moi....tuohon asiaan ei ole olemassa todellista apua kun ei oikeastaan ole sitä todellista syytä.se että elämän eri vaiheet tuovat tullessaan vastaan kaikkea mahdollista on aivan normaalia.. teillä on takana ...niin hyvät kuin huonot ajat ...ja nyt on vuorossa tuo vaihe ...mutta lapset hoitoon säännölisesti ja aikaa teille kahdelle..kyllä se siitä...aikaa itselle aikaa toiselle
Hyväksytkö myös vaimon käyvän vieraissa jos takana on pelkkä himo ja nautinto?
Jos hyväksyt on teidän tilanne ratkaistu.
Ongelma on ettei vaimosi joko tunne himoa sinua kohtaan tai saa seksistä riittävää nautintoa tai pahimassa tapauksessa kyse on molemmista.
Kun seksi on nautinnollista naisesta niin se haluaa, kun se on vähän no niiin sarjassa ei sitä jaksa vain harrastaa.
Keskustelu siitä mikä toisesesta tuntuu aidosti hyvältä on paikalla. Joka kerta kun harrastaa seksiä missä laukeamista ei tapahdu niin sen jälkeen on todella suuri vastemielisyys yrittää seuraavaa kertaa.
Nainen joka ei joka kerta saa orkkua turhautuu ja jättää sen seksin väliin. Rakkauden kanssa ei sillä himolla ole mitään tekemistä.
Usein kun miehet eivät kyken kuuntelemaan ja ovat perkelee hätäisiä. Kun päivällä on vitutus ei se vitutus mene pois siellä vällyjenkään välissä, vaikka siitä ei naputusta ja riitaa olisi ollutkaan.
Olin aikaisemmassa liitossa lähes seksittömässä tilassa kun usein se ukko kyllä laukesi mutta homma jäi puolitiehen ( siis minä ilman) ja miksi harrastaa jotain sellaista mikä EI TUO NAUTINOA.
Uuden ukon kanssa peli on selvää joko molemmat saa tai sitten sitä on turha harrastaa. Vaikka yhdessä ollaan ei sitä pillua/tissejä aleta hieroa tuosta vain vaan siihen pitää lämmitellä muiltakin osin. Jos päivällä on oltu kuin piru ja tuituiltu niin tuskin sitä illalla mitään romantiikkaakaan on ilmassa.
mistään. Eli toistakymmentä vuotta on touhuttu ja tasan tarkkaan olen huolehtinut siitä että vaimo saa orgasminsa ns joka kerta. Ja about 100% kerroista vaimon orgasmi hoidetaan ensin ja sitten vasta oma.
Eli se että puolisoa ei haluta - ei ainakaan tässä tapauksessa ole kiinni tyydyttämisen puutteesta
Mutta kun hänetärtä ei vaan haluta. Ei minun eikä muidenkaan kanssa. Kun ei haluta niin ei haluta ja piste.
Joo, hellyydet, huomioimiset, kotityöt, virikkeet, keskustelut,,,,,,kaik on tehty.
Totuus näyttää olevan että ei se miksikään muutu kuin eroamalla ja etsimällä joku toinen. Ja sellaisiakin on näin pitkän matkan aikana ehtinyt kokeilla joten tiedän että seksi toimii kun on sopiva kumppani ja markkina-arvoakin on siis olemassa.
Joten jos voit, niin eroa ja rakenna uusi suhde. Tosin myönnän että se on juuri se joka itsenikin pitäisi tehdä, mutta en silti tee. Eli toisia on helppo neuvoa, mutta kun se on omalla kohdalla niin asia vaikeutuu huomattavasti yli suorituskyvyn....
...siis täytyyhän vaimosi jotenkin tajuta, että seksi kuuluu parisuhteeseen! Olisiko syytä keskustella asiasta ja kertoa miltä sinusta tuntuu ja mitä haluat. Ihmettelen kovasti, että puolisosi ei mitenkään reagoi, vaikka olet asian eteen tehnyt töitä.
Ajatteleeko vaimosi, että ajattelee, että pysyt siinä rinnalla, vaikka seksi loppuikin? Tai oletko liian täydellinen aviomies? Pitäisikö sinun alkaa "renttuilla".
Kannattaisi todella keskustella asiasta. Anna hänen vaikka lukea alkuperäinen viestisi tällä palstalle niin ehkä hänen silmänsä avautuisivat.
Minäkin olen uskollisuuden kanssa ehdoton, mutta ymmärrän kyllä, että asiat eivät ole kovin yksinkertaisia. Varmaan ulkopuolisen seksisuhteenkin voi hoitaa hienovaraisesti kun asiat on sovittu. Mieheni kyllä sanoi, että uskottomuus ei kannata, mutta jos seksi loppuu, niin mitäs sitten?