Asuessani ulkomailla seurustelin erään pojan kanssa jota todella rakastin, ja rakastan yhä...
Viimesenä viikonloppuna, ennen Suomeen paluuta olimme juhlimassa poikaystäväni kavereiden kanssa. Join sillä tuloksella että filmi katkesi totaallisesti. Jossain vaiheessa "heräsin" ja löysin itseni yksinäni baarista. Olin saanut puhelimeni pin koodin lukkoon, eikä mulla ollut rahaa, enkä oikeestaan edes tienny että missä olin. Herkullinen tilanne.
Harhailtuani tovin ristiin rastiin hyvinkin suuri kokoista baaria, löysin poikakaverini. Kohtaaminen ei ollut kovin iloinen. Hän oli hyvin vihainen, en vaan tiennyt että miksi. Lopulta minulle selvisi että olin pussaillut poikakaverini kaverin kanssa. Sain kuitenkin poikakaverini uskomaan etten muista mitään ja etten löytäisi yksin kotiin. Yö vietettiin yhdessä.
Aamulla heräsin armottomaan krapulaan,silmät turvonneina itkemisestä, mielessä hämärä muistikuva siitä että jotakin oli tapahtunut. Poikakaverini heräsi nousi ja lähti. Kun yritin kysyä mitä olin tehnyt sain vastaukseksi vain "enough".
Olo oli hirveä. Ihminen jota rakastin ei halunnut nähdä minua koskaan enää ja syy oli minun.
Koko päivän lähettelin viestejä tuolle pojalle joissa koitin saaha selville mitä todella oli tapahtunut. Kaikki oli vaan olleet niin humalassa ettei kukaan oikein tiennyt mitä todella oli tapahtunut. Silminäkijöiden mukaan (jotka eivät edes tunne minua) olin pussaillut kahden poikakaverini kaverin kanssa kiihkeästi tanssilattialla. En voinut uskoa sitä. en koskaan ollut tehny mitään vastaavaa.
Kaikkein kamalinta oli etten oikeasti muistanut yhtään mitään. Kuka vain olisi voinut sanoa vain mitä vain, en voinut puolustaa itseäni. Minun täytyi vain niellä kaikki ja koittaa vakuuttaa poikakaverini siitä etten todellakaan muistanut mitään.
Palasin suomeen. Puhuimme asioita läpi ja poikakaverini halusi minut takaisin. Palasimme yhteen ja aloin suunnitella matkaa hänen luokseen.
Vähän ajan päästä joku tiesi kertoa poikakaverilleni että tuona "kohtalokkaana" iltana oli tapahtunut muutakin. Olin kuulema poistunut baarista yhden kaverin kanssa ja kun olimme tulleet takasin oli tämä jätkä sanonu toiselle kaverille että "i did fuck with her".
Tämä tarina meni yli minun hilseen, enkä todellakaan uskonut sitä. Mutta ei uskonut poikaverinikaan.
Palasin ulkomaille jossa vietimme yhdessä muutaman viikon hyvin onnelisina.
Palasin suomeen. Tuosta juhlinta illasta oli kulunut jo pari kuukautta kun poikakaverini paras kaveri päättää tunnustaa tehneensä myös jotakin minun kanssa tuona iltana. Poikakaverini jätti minut. Hajosin täysin.
Erosta on nyt jo kolme kuukautta, eron syytä huolimatta pysyttiin kavereina. Eilen sain kuulla että tuo paraskaveri oli valehdellut!! En ollut tehny sen kanssa mitään!!
Tällä hetkellä en tiedä enää ketä ja mitä uskoa. Tunteita entiseen on vielä jälellä, mutta aloin juuri päästä takasin jaloillen. Tämä tieto kampasi minut taas. Hajoan.
Viimesenä viikonloppuna, ennen Suomeen paluuta olimme juhlimassa poikaystäväni kavereiden kanssa. Join sillä tuloksella että filmi katkesi totaallisesti. Jossain vaiheessa "heräsin" ja löysin itseni yksinäni baarista. Olin saanut puhelimeni pin koodin lukkoon, eikä mulla ollut rahaa, enkä oikeestaan edes tienny että missä olin. Herkullinen tilanne.
Harhailtuani tovin ristiin rastiin hyvinkin suuri kokoista baaria, löysin poikakaverini. Kohtaaminen ei ollut kovin iloinen. Hän oli hyvin vihainen, en vaan tiennyt että miksi. Lopulta minulle selvisi että olin pussaillut poikakaverini kaverin kanssa. Sain kuitenkin poikakaverini uskomaan etten muista mitään ja etten löytäisi yksin kotiin. Yö vietettiin yhdessä.
Aamulla heräsin armottomaan krapulaan,silmät turvonneina itkemisestä, mielessä hämärä muistikuva siitä että jotakin oli tapahtunut. Poikakaverini heräsi nousi ja lähti. Kun yritin kysyä mitä olin tehnyt sain vastaukseksi vain "enough".
Olo oli hirveä. Ihminen jota rakastin ei halunnut nähdä minua koskaan enää ja syy oli minun.
Koko päivän lähettelin viestejä tuolle pojalle joissa koitin saaha selville mitä todella oli tapahtunut. Kaikki oli vaan olleet niin humalassa ettei kukaan oikein tiennyt mitä todella oli tapahtunut. Silminäkijöiden mukaan (jotka eivät edes tunne minua) olin pussaillut kahden poikakaverini kaverin kanssa kiihkeästi tanssilattialla. En voinut uskoa sitä. en koskaan ollut tehny mitään vastaavaa.
Kaikkein kamalinta oli etten oikeasti muistanut yhtään mitään. Kuka vain olisi voinut sanoa vain mitä vain, en voinut puolustaa itseäni. Minun täytyi vain niellä kaikki ja koittaa vakuuttaa poikakaverini siitä etten todellakaan muistanut mitään.
Palasin suomeen. Puhuimme asioita läpi ja poikakaverini halusi minut takaisin. Palasimme yhteen ja aloin suunnitella matkaa hänen luokseen.
Vähän ajan päästä joku tiesi kertoa poikakaverilleni että tuona "kohtalokkaana" iltana oli tapahtunut muutakin. Olin kuulema poistunut baarista yhden kaverin kanssa ja kun olimme tulleet takasin oli tämä jätkä sanonu toiselle kaverille että "i did fuck with her".
Tämä tarina meni yli minun hilseen, enkä todellakaan uskonut sitä. Mutta ei uskonut poikaverinikaan.
Palasin ulkomaille jossa vietimme yhdessä muutaman viikon hyvin onnelisina.
Palasin suomeen. Tuosta juhlinta illasta oli kulunut jo pari kuukautta kun poikakaverini paras kaveri päättää tunnustaa tehneensä myös jotakin minun kanssa tuona iltana. Poikakaverini jätti minut. Hajosin täysin.
Erosta on nyt jo kolme kuukautta, eron syytä huolimatta pysyttiin kavereina. Eilen sain kuulla että tuo paraskaveri oli valehdellut!! En ollut tehny sen kanssa mitään!!
Tällä hetkellä en tiedä enää ketä ja mitä uskoa. Tunteita entiseen on vielä jälellä, mutta aloin juuri päästä takasin jaloillen. Tämä tieto kampasi minut taas. Hajoan.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Joku ei vain halunnut teidän olevan yhdessä, tai olit testissä.
"Vähän ajan päästä joku tiesi kertoa poikakaverilleni että tuona "kohtalokkaana" iltana oli tapahtunut muutakin. Olin kuulema poistunut baarista yhden kaverin kanssa ja kun olimme tulleet takasin oli tämä jätkä sanonu toiselle kaverille että "i did fuck with her".
Tämä tarina meni yli minun hilseen, enkä todellakaan uskonut sitä. Mutta ei uskonut poikaverinikaan."
Kyllä nainen nyt omassa pimpsassaan tuntee, onko pantu vai ei. Siis kyllä sen nyt vaan huomaa. Miten muka voi olla niin, ettei nainen itsekään olis tietoinen, onko pantu vai ei?
Sitä minäkin sanoin että tietäsin kyllä jos olisin pannu. Ja tämäkin totuuden tiesi kertoa henkilöt joita en ollu ikinä nähny! Eikä ne minua, joten aika hassua että tunnistivat minut.
Kannattaisko tuota viinan juontia rajoottaa, jos ei edes tierä, jotta onko nainu vai eikö... Ja lääppii kaikkia kakslahkeesia... Ei nuon tolokuttomaan kuntoon kannata ittiään juora tai sitten on turha valittaa... Elämä on...
pitipä päästä sanomaan.
Hemmetti soikoon. Erittäin ärsyttävää, kuinka noita jälkiseuraamuksia ja muka-tosia tarinoita putkahteli pitkän aikavälin jälkeen aina lisää. Ja ei voi itse mitään sille, jos selän takaa puhutaan pahaa ja sinua ei uskota. Surullista.
Itse olen joutunut miesten kusettamaksi. Tein tosin itsekin virheitä, mutta minulle kostettiin kohtuuttoman kovalla kädellä. Juoruja selän takana, tahallista mustamaalaamista, jotta alkanut suhteeni loppuisi ja kaikki entiset ystäväni ja miesystäväni uskoisivat vain pahaa minusta jne. Minulle ei annettu tilaisuutta puolustaa itseäni, eikä kanssani keskusteltu rehellisesti asian selvittämiseksi. Ystäväni ja miesystäväni lopettivat yhteydenpidon.
Se on vaan kestettävä ja uskottava uuden suhteen löytymiseen.