Ollaan oltu 4 kk:tta yhdessä ja nyt oli viime viikolla aika kova riita meillä, mies meinasi jättää mut, vaihtaa numerot yms..
Sain ku sainkin sitten asiat "selvitettyä" tai luulin että asiat selvitettiin. Mies antoi anteeksi (koska mukamas itse olin kaikkeen syypää), vaikka riita alkoi asioiden väärinkäsityksistä. Ja niinkin tyhmästä, kun ajan viettämisestä hänen kanssaan.
Mutta asiaan..Nyt miehen käytös ollut aivan jotain muuta, mitä ennen. Toisena päivänä on hyväntuulinen puhelimessa, mutta toisena sitten erittäin törkeä. Ei siis olla nähty sovinnon jälkeen. On keksinyt kaikenlaista, milloin on kipee ja milloin on vaan niin väsynyt..kuitenkin kavereiden kanssa jaksaa viettää aikaa reilustikkin.
Eräs päivä sanoi, että katsoo mua nyt eri tavalla kuin ennen, käsitin että huonommalla tavalla. Vois näin sanoo että sanat sen suusta on aivan jotain muuta kun käytös..On kuitenkin kertonut välittävänsä musta paljon eikä halua jatkaa erillään. Nyt en vain tiedä mitä uskoa, kun tunne on se, että hän välttelee mua ja arvostus mua kohtaan on tipotiessään.
Nyt vain mietityttää että kannattaisiko jo luovuttaa? Onkohan ihan normaalia käytöstä riidan päätteeksi, olla niin "välinpitämätön"?
Teksti on vähän sekavaa, mutta mielessä myllertää niin paljon kaikenlaista..
Sain ku sainkin sitten asiat "selvitettyä" tai luulin että asiat selvitettiin. Mies antoi anteeksi (koska mukamas itse olin kaikkeen syypää), vaikka riita alkoi asioiden väärinkäsityksistä. Ja niinkin tyhmästä, kun ajan viettämisestä hänen kanssaan.
Mutta asiaan..Nyt miehen käytös ollut aivan jotain muuta, mitä ennen. Toisena päivänä on hyväntuulinen puhelimessa, mutta toisena sitten erittäin törkeä. Ei siis olla nähty sovinnon jälkeen. On keksinyt kaikenlaista, milloin on kipee ja milloin on vaan niin väsynyt..kuitenkin kavereiden kanssa jaksaa viettää aikaa reilustikkin.
Eräs päivä sanoi, että katsoo mua nyt eri tavalla kuin ennen, käsitin että huonommalla tavalla. Vois näin sanoo että sanat sen suusta on aivan jotain muuta kun käytös..On kuitenkin kertonut välittävänsä musta paljon eikä halua jatkaa erillään. Nyt en vain tiedä mitä uskoa, kun tunne on se, että hän välttelee mua ja arvostus mua kohtaan on tipotiessään.
Nyt vain mietityttää että kannattaisiko jo luovuttaa? Onkohan ihan normaalia käytöstä riidan päätteeksi, olla niin "välinpitämätön"?
Teksti on vähän sekavaa, mutta mielessä myllertää niin paljon kaikenlaista..
Vastaukset 6
Vanhimmat
Tuttua tuo on toisinaan meilläkin. En oikein osaa muutakaan tässä sanoa enkä välittäisi ruotia asiaa näillä palstoilla mut jos haluat niin laita meiliä [email protected] Olen ollut muutaman kerran vastaavassa tilanteessa kuin sinä
ja kun olette selvittäneet sen anna vähän aikaa tilanteen kehittymiselle ja funtsi sitten jatkatko hemmon kanssa vai et. Tsemppiä.
http://www.youtube.com/watch?v=-px2vLS8Q7s
Jos mies on noin tyly ja töykeä, ei asiat ole oikealla mallilla.
Joko sillä on kiikarissa joku muu, tai sitten sitä ahdistaa muut asiat.
Sinuna antaisin olla. On niitä miehiä muuallakin.
Jos sun mies vaan on mustasukkainen mutta ei kerro sitä. Miehillä tai ainakin mulla on välillä sellainen tapa jos joku arka puheen aihe ja on vaikea ottaa sitä esille niin keksin pienimmistäkin asioista riidan aiheen... elikkä riitelen asiasta mistä toinen ei tiedä. Aika sairasta... niin tietysti tämä oli alkuaikoina kuukausien seurustelun aikana. Nyttemmin kerron kyllä mikä jurppii ja sitten riidellään ihan oikeesta asiasta. Eipä tohon taida auttaa muutakuin se keskustelu. Mulla kyllä riitelyn jälkeen tulee aina hellyyden osoitus puuska paitsi jos joku asia vielä painaa, eikä siihen saa vastausta.
ottaisin etäisyyttä asiaan ja odottaisin ottaako vastapuoli yhteyttä. Parisuhteessa ajaudutaan ajoittain riitaan...kuvittele, että tilanne toistuu joka kerta. Jos toinen ei näe osuuttaan asiaa eikä kykene asioita selvittelemään vaan olet aina se syyllinen jaksatko sitä ? Ja kannattaako se ?
Kyllä, hyviä pointteja tullut ilmi..
Otin etäisyyttä häneen, en siis soittanut kun ajattelin että hän ottaa yhteyttä jos vielä kiinnostaa. Ja kyllä sieltä sitten alkoi kuulumaankin, vaikka vielä oli jotain hampaankolossa.. Saatiin kuitenkin asioista keskusteltua, joten nyt on sota tällä kertaa ohi, mutta..
Ymmärrys on tipotiessään, kun ei osata keskustella asioista vaan niitä pitkitetään. Edellisestä suhteesta opin sen, kuinka tärkeää on puhua, jos jokin painaa mieltä jottei suhde räjähdä jossain vaiheessa, kun kaikki purkaantuu kerralla. Mies vaan sanoi kuinka hän osaa sivuuttaa kylmästi tälläiset asiat, koska hän on saanut takkiinsa niin monta kertaa kun on luottanut johonkin. Eli periaatteessa tässä on luottamuksesta kysymys, luottaako hän minuun vai ei. Luottaa kuulemma, mutta ei ns. aroissa asioissa kuitenkaan, pelkääkö hän sitten että käytän jossain muodossa hyväksi hänen avoimuuttaan? En tiedä..
Olemme tosin vasta vähän aikaa seurustellu ja onhan tässä vielä aikaa osoittaa miehelle, että turhaa on pelätä, kun ne riidatkin kuuluvat terveeseen suhteeseen eikä silloin voi vain lähteä lätkimään vaikka siltä tuntuu.
Miten sen sitten teen, on vähän vaikeampi juttu..