Sukupuoliset vai yksilölliset erot?

Ja ihmisten sopivuus toisilleen,ei ole läheskään sama asia.
On olemassa seksiä. On olemassa tunnetta ja on olemassa rakkautta. Niitä pitää soveltaa jokaisen tarpeen mukaan. Kuka mitäkin haluaa?

Kenenkään ei pidä haluta sitä, mistä ei pidä. Siitä jää vain paha olo.

Säkin olet mulle ensisijaiseti XXXXX ja sitten vasta mies.

Helpompi olisi varmaan toisinpäin, mutta minkäs teet. Olen ihan oikeasti joutunut ongelmiin tämän takia, varsinkin silloin kun näkemykset eivät kohtaa.

on varmasti meilläkin, jotka muka nämme vai yksilöt. Ehkä se on kuitenkin niin, että ne, jotka oikein korostavat sukupuoltaan, onnistuvat siinä parhaiten ja siten myös vaikuttavat..?

Mä itse sanoisin, että sukupuoli vaikuttaa niissä tapauksissa, jotka jostain kumman syystä saavat sykkeen nousemaan, ts. se toimiston insinöörisandaalinen Mauri on IHMINEN, kun taas se hyvännäköinen markkinointipäällikkö, joka huokuu testosteronia ja flirttaa avoimesti, on ensisijasesti MIES.

la.ra kirjoitti:

on varmasti meilläkin, jotka muka nämme vai yksilöt. Ehkä se on kuitenkin niin, että ne, jotka oikein korostavat sukupuoltaan, onnistuvat siinä parhaiten ja siten myös vaikuttavat..?

Mä itse sanoisin, että sukupuoli vaikuttaa niissä tapauksissa, jotka jostain kumman syystä saavat sykkeen nousemaan, ts. se toimiston insinöörisandaalinen Mauri on IHMINEN, kun taas se hyvännäköinen markkinointipäällikkö, joka huokuu testosteronia ja flirttaa avoimesti, on ensisijasesti MIES.

se on, mä en vaan halunnu pahoittaa kenenkään naisen mieltä sanomalla et jotkut ihmiset näkee naisina ja jotkut pelkkinä ihmisinä, tai siis toisin sanoen et jotkut naiset näkee haluttavina ja jotkut ei.

Sehän siinä ongelmana just onkin että vastakkaisen sukupuolen kanssa kommunikointi on aina jollain tavalla miettimistä että mitähän se minusta ajattelee ja ei kai se ajattele mitään sellaista ja jos ajattelee niin pitäiskö olla vähän tyly jottei se ajattele... Arvostellaan toisiamme mahdollisina kumppaneina. Vaikkei se olisi kumppanuuteen tähtäävää tietoisesti niin alitajuisesti se tapahtuu.

........ kirjoitti:

Sehän siinä ongelmana just onkin että vastakkaisen sukupuolen kanssa kommunikointi on aina jollain tavalla miettimistä että mitähän se minusta ajattelee ja ei kai se ajattele mitään sellaista ja jos ajattelee niin pitäiskö olla vähän tyly jottei se ajattele... Arvostellaan toisiamme mahdollisina kumppaneina. Vaikkei se olisi kumppanuuteen tähtäävää tietoisesti niin alitajuisesti se tapahtuu.

saa muutoksen alkamalla seurusteleen :-) Tai ainakin noita tilanteita tulee huomattavan paljon vähemmän jos on jo yks pillu tallissa. Paljon se vaatii mut toisaalta paljon se myös antaa, hyvin monella elämän osa-alueella.

Mitä sinä oletat sukupuolen perusteella?

Kun asian itse tiedostaa, voi toimia myös oletuksien ja keskimääräisten erojen yksilöihin soveltamisen sijaan täysin päinvastoin. Olen huomannut, että se aukoo leukoja. Tietysti voi toimia tarkoituksella myös niitä vahvistaen.

la.ra kirjoitti:

on varmasti meilläkin, jotka muka nämme vai yksilöt. Ehkä se on kuitenkin niin, että ne, jotka oikein korostavat sukupuoltaan, onnistuvat siinä parhaiten ja siten myös vaikuttavat..?

Mä itse sanoisin, että sukupuoli vaikuttaa niissä tapauksissa, jotka jostain kumman syystä saavat sykkeen nousemaan, ts. se toimiston insinöörisandaalinen Mauri on IHMINEN, kun taas se hyvännäköinen markkinointipäällikkö, joka huokuu testosteronia ja flirttaa avoimesti, on ensisijasesti MIES.

Myös monelaiset muut seikat vaikuttavat meidän mielleyhtymiimme; kuten ikä, kansalaisuus, koulutus ja varakkuustaso. Olennaista onkin, että ne itse tiedostaa jolloin niihin voi itse vaikuttaa. Pelkkä sana vanhus aikaansaa kaikenlaisia konnonaatioita mielisämme.

Voisi ajatella, että mikrotasolla näemme ihmisen, josta muodostamme tietyn mielikuvan, jota vahvistaa tai kumoaa makrotasolla nähdyt tarkennetut mielikuvat. Miltä kuulostaa?

UPDATE_7018511 kirjoitti:

saa muutoksen alkamalla seurusteleen :-) Tai ainakin noita tilanteita tulee huomattavan paljon vähemmän jos on jo yks pillu tallissa. Paljon se vaatii mut toisaalta paljon se myös antaa, hyvin monella elämän osa-alueella.

jo aika pajon jos vastaantulevat naiset näkee pilluina. Vastaavaa olisi, että nainen näkisi miehet pelkkinä mulkkuina. Näin kapeasti tosin äärimmäisen harva ajattelee? Tietysti voi miettiä mikä tällaiseen ajattelutapaan on johtanut. Aina kannattaa kysyä miksi ja miten, se on hyvä kehityksen edellytys myös omalle itselleen.

vain sukupuoli kirjoitti:

Myös monelaiset muut seikat vaikuttavat meidän mielleyhtymiimme; kuten ikä, kansalaisuus, koulutus ja varakkuustaso. Olennaista onkin, että ne itse tiedostaa jolloin niihin voi itse vaikuttaa. Pelkkä sana vanhus aikaansaa kaikenlaisia konnonaatioita mielisämme.

Voisi ajatella, että mikrotasolla näemme ihmisen, josta muodostamme tietyn mielikuvan, jota vahvistaa tai kumoaa makrotasolla nähdyt tarkennetut mielikuvat. Miltä kuulostaa?

ja juuri noin, hyvin sanottu.

Niin kauan kuin ihmisellä on yksikin aisti ja sosiaalinen kasvuympäristö, on mahdotonta nähdä ihmiset tabula rasana. Ja hyvä niin, olisihan se aika kuluttavaa, jos ei mitään kokemaansa ja näkemäänsä pystyisi hyödyntämään.

puhutkin pelkästään mpw:stä?

vauva suhtautuisi siihen, että hänelle lepertelmään tulevalla henkilölllä olisi mekko ja parta verrattuna omaan suhtautumiseesi jos tällainen henkilö tulsi sinulle keskustelemaan?

Miksi näin?

Mielenkiintoista on myös tämä "hyvä näin" - hokema. Miksi se on hyvä? Juontaako tämäkin juurensa samaan kaksinaiseen katsantokantaan, jossa naiset kuuluvat omaan lokeroonsa ja miehet omaansa? Ja jos lokerot menevät päällekkäin ei oikein voi samaistua kumpaankaan lokeroon?

miten pieni kirjoitti:

vauva suhtautuisi siihen, että hänelle lepertelmään tulevalla henkilölllä olisi mekko ja parta verrattuna omaan suhtautumiseesi jos tällainen henkilö tulsi sinulle keskustelemaan?

Miksi näin?

Mielenkiintoista on myös tämä "hyvä näin" - hokema. Miksi se on hyvä? Juontaako tämäkin juurensa samaan kaksinaiseen katsantokantaan, jossa naiset kuuluvat omaan lokeroonsa ja miehet omaansa? Ja jos lokerot menevät päällekkäin ei oikein voi samaistua kumpaankaan lokeroon?

Niin kuin kirjoitin...
"Ihmissuhteissa hmmm... kyllä naiset eroaa miehistä usein, ainakin mun kokemuksen mukaan aika paljon... sillä kyllä mua kiinnostaa naisessa enemmän erilaisuus kuin samanlaisuus miehiin... "

Eli pelkkä ystävyys on eriasia kuin miehen ja naisen välinen seurustlusuhde näin mihen kannalta...





Kyllä siis naisessa kiinnostaa erillaisuus enemmän kuin samanlaisuus silloinkuin kyse on ihmisuhteista... seurustelusta... Siis miehen ja naisen välisestä... muista seurustelusuhteista mulla ei kokemusta näin perus tylsänä heterona...

Työelämässä asia on hieman toisin sillä silloin asiat, osaaminen ammattitaito ja asenne, sosiaaliset kyvyt ratkaisevat.... siihen milikuvaan miten ymmärrän toisen ihmisen...

Jos mulla olisi lapsi ja joku parrrakas tulisi mekko päällä lepertelemään ja ei ois esim. joulupukki ...niin niin mun elämänkokemuksen mukaan suhtautuisin häneen kyllä epäilevästi ensivaikuteman perusteella... vaikka olisi kuin mukava loppupeleissä...

"Juontaako tämäkin juurensa samaan kaksinaiseen katsantokantaan, jossa naiset kuuluvat omaan lokeroonsa ja miehet omaansa? Ja jos lokerot menevät päällekkäin ei oikein voi samaistua kumpaankaan lokeroon? "

En tiedä mihin juontaa muiden osalta mutta kyllä mun käsityksen mukaan miehet ja naiset ovat erilaisia ja en silti tarjokita että naiset ei voisi halutessaan valita vapaasti mihin lokeroon kuuluuvat tai kuuluvatko mihinkään, se on heidän asiansa. Kukin tyylillään... sen mukaan mikä oikealta tuntuu...