Eli ihmiset jos te voisitte sanoa mulle oman mielipiteenne siitä, että miten miehen oikeasti kuuluisi kohdella naistaan. Enkä nyt ainoastaan enää puhu noista möläyttelyistä, vaan luulen että ne jutut loukkaa mua pintaa syvemmältä. Kaikki tulee aina viittaamaan alkuvaiheisiin ja menneisiin. Vaikka asiat olisivatkin paremmin.
Eli kerronpa teille meidän koko jutun, koska en enää tiedä mitä mun kuuluisi tehdä. En enää tiedän kumman vika tää on ja eihän sillä ole mitään merkitystä kumpi on syypää. Tuntuu vain siltä että meidän juttu oli alusta alkaen jo tuhoontuomittu tiettyjen virheiden takia.
Mieheni tiesi, että olin ujo ja kokematon seksuaalisesti. Puhuttiin tosi paljon jo alussa ja tein hänelle selväksi, että en ole seksuaalisesti niin vapautunut, eikä musta taida koskaa sellaista tulla. Ja hän antoi alussa ymmärtää että arvostaa sitä ja että hänellä ei ole kiire mihinkään. Mutta totuus oli lopulta toinen koska hän jatkuvasti toitotti mulle kuinka pelkää suhteemme muuttuvan liian pitkän odottelun takia. Että kiihko tulee meidän välillä kuolemaan. Nyt jälkeenpäin kun olen viisastunut olisin noista sanoista potkinut jätkän suoraan pihalle mun elämästäni. No mentiin sitten parin kuukauden päästä sänkyyn, vaikka en tainnut kuitenkaan olla henkisesti valmis siihen. Tottakai en voi sitä täysin painostuksena pitää koska halusin itsekin sitä silloin. Jälkeenpäin ajattelen jos hän olisi pitänyt suunsa kiinni ja antanut mun ajatella omilla aivoilla, kaikki olisi tapahtunut ehkä jopa aikasemmin ja luottamukseni olisi vain kasvanut häntä kohtaan.
No meni sitten siitä muutama kuukausi, olin just ja just pääsemässä seksin tuomista kivuista eroon nautinnoista vielä puhumattakaan. Mulle seksin alkuvaiheet oli tuskaa, joka kerta sattui aivan kamalasti. Hän alkoi silloin kertomaan mulla kuinka hän ei enää nauttinut kanssani tavallisesta lähetyssaarnaja-asennosta, vaikka musta se tuntui kivuttomalta kaikkiin muihin asentoihin nähden. Mulle kaikki oli vielä niin uutta ja se tuntui aivan kamalalta, kuin en olisi riittänyt enää hänelle. Hän sai mut kokeilemaan kaikkia mahdollisia asentoja, ja niitäkin jotka taas kerrat tuntuivat musta kivuiliailta. Mutta hän sanoi, että hän nauttii niista kuitenkin eniten.
No sitten se sai parikuukautta sitten aikaan sen pahimman mahdollisen virheen. Hän sai mut taivuteltua kokeilemaan peppuseksiä mun heikommalla hetkelläni. Hän tiesi mun vastustavan jo pelkkää ajatusta asiasta. Sen jälkeen tunsin itseni likaiseksi ja että olin myynyt periaatteni. Ihan kuin en olisi enää tuntenut itseäni. Vihasin sitä hetkeä niin paljon, että seuravan kerran kun hän möläytti mulle pistin välit poikki. Uskottelin aluksi itsellekin, että se johtui möläyttelyistä, mutta totuus oli toinen, koin silloin että hän oli tällä kertaa mennyt liian pitkälle.
Luulen että kaikki möläyttelyt ja rivot vitsin saavat mut raivoihin, koska alitajunnassa viittaan ne seksiin. Siihen että en todennäköisesti tule ikinä riittämään hänelle ja hän tulee tulevaisuudessakin vaatimaan multa asioita joihin en halua suostua. Mutta hän saa mut kuitenkin mukaan kun olen niin helppo ja hän on niin vahva henkisesti ja kova suostuttelemaan.
Kai se viiminen möläytys eli että olen tikapuut, joiden kautta miehet pääsee n****malla ylennykseen ja että olen hänen lutkansa sai mut käsittämää ja avamaan silmäni mitä kaikkea olen kokenut. Ja ehkä mä alitajunnassa jopa pidän itseäni hänen lutkanaan.
Tiedän, että nyt meillä ekan eron jälkeen oli ihanaa ja rakastelukin tuntui upealta ja huomaavaiselta. Tiedän että hänkin katuu kaikkea aikaisempaa, mutta en vain usko että voin noin vain unohtaa menneitä. Ja jokainen hänen härski vitsi ja läppä tuo noi ajat elävästi mieleeni. Ja kai mä samalla pelkään, että hän tulee jatkossakin kävelemään ylitseni.
Onko näin oikein kohdella naista, jota väittää rakastavan???? Olenko ollut väärässä vai olisko pitänyt jo kauan sitten juosta kauas tästä miehestä??? Voiko mua syyttää että en enää luota häneen vilpittömään rakkauteen???
Eli kerronpa teille meidän koko jutun, koska en enää tiedä mitä mun kuuluisi tehdä. En enää tiedän kumman vika tää on ja eihän sillä ole mitään merkitystä kumpi on syypää. Tuntuu vain siltä että meidän juttu oli alusta alkaen jo tuhoontuomittu tiettyjen virheiden takia.
Mieheni tiesi, että olin ujo ja kokematon seksuaalisesti. Puhuttiin tosi paljon jo alussa ja tein hänelle selväksi, että en ole seksuaalisesti niin vapautunut, eikä musta taida koskaa sellaista tulla. Ja hän antoi alussa ymmärtää että arvostaa sitä ja että hänellä ei ole kiire mihinkään. Mutta totuus oli lopulta toinen koska hän jatkuvasti toitotti mulle kuinka pelkää suhteemme muuttuvan liian pitkän odottelun takia. Että kiihko tulee meidän välillä kuolemaan. Nyt jälkeenpäin kun olen viisastunut olisin noista sanoista potkinut jätkän suoraan pihalle mun elämästäni. No mentiin sitten parin kuukauden päästä sänkyyn, vaikka en tainnut kuitenkaan olla henkisesti valmis siihen. Tottakai en voi sitä täysin painostuksena pitää koska halusin itsekin sitä silloin. Jälkeenpäin ajattelen jos hän olisi pitänyt suunsa kiinni ja antanut mun ajatella omilla aivoilla, kaikki olisi tapahtunut ehkä jopa aikasemmin ja luottamukseni olisi vain kasvanut häntä kohtaan.
No meni sitten siitä muutama kuukausi, olin just ja just pääsemässä seksin tuomista kivuista eroon nautinnoista vielä puhumattakaan. Mulle seksin alkuvaiheet oli tuskaa, joka kerta sattui aivan kamalasti. Hän alkoi silloin kertomaan mulla kuinka hän ei enää nauttinut kanssani tavallisesta lähetyssaarnaja-asennosta, vaikka musta se tuntui kivuttomalta kaikkiin muihin asentoihin nähden. Mulle kaikki oli vielä niin uutta ja se tuntui aivan kamalalta, kuin en olisi riittänyt enää hänelle. Hän sai mut kokeilemaan kaikkia mahdollisia asentoja, ja niitäkin jotka taas kerrat tuntuivat musta kivuiliailta. Mutta hän sanoi, että hän nauttii niista kuitenkin eniten.
No sitten se sai parikuukautta sitten aikaan sen pahimman mahdollisen virheen. Hän sai mut taivuteltua kokeilemaan peppuseksiä mun heikommalla hetkelläni. Hän tiesi mun vastustavan jo pelkkää ajatusta asiasta. Sen jälkeen tunsin itseni likaiseksi ja että olin myynyt periaatteni. Ihan kuin en olisi enää tuntenut itseäni. Vihasin sitä hetkeä niin paljon, että seuravan kerran kun hän möläytti mulle pistin välit poikki. Uskottelin aluksi itsellekin, että se johtui möläyttelyistä, mutta totuus oli toinen, koin silloin että hän oli tällä kertaa mennyt liian pitkälle.
Luulen että kaikki möläyttelyt ja rivot vitsin saavat mut raivoihin, koska alitajunnassa viittaan ne seksiin. Siihen että en todennäköisesti tule ikinä riittämään hänelle ja hän tulee tulevaisuudessakin vaatimaan multa asioita joihin en halua suostua. Mutta hän saa mut kuitenkin mukaan kun olen niin helppo ja hän on niin vahva henkisesti ja kova suostuttelemaan.
Kai se viiminen möläytys eli että olen tikapuut, joiden kautta miehet pääsee n****malla ylennykseen ja että olen hänen lutkansa sai mut käsittämää ja avamaan silmäni mitä kaikkea olen kokenut. Ja ehkä mä alitajunnassa jopa pidän itseäni hänen lutkanaan.
Tiedän, että nyt meillä ekan eron jälkeen oli ihanaa ja rakastelukin tuntui upealta ja huomaavaiselta. Tiedän että hänkin katuu kaikkea aikaisempaa, mutta en vain usko että voin noin vain unohtaa menneitä. Ja jokainen hänen härski vitsi ja läppä tuo noi ajat elävästi mieleeni. Ja kai mä samalla pelkään, että hän tulee jatkossakin kävelemään ylitseni.
Onko näin oikein kohdella naista, jota väittää rakastavan???? Olenko ollut väärässä vai olisko pitänyt jo kauan sitten juosta kauas tästä miehestä??? Voiko mua syyttää että en enää luota häneen vilpittömään rakkauteen???
Vastaukset 6
Vanhimmat
Oi voi. Olet varmasti tavattoman nuori. Kun tunsit itsesi likaiseksi peppuseksinkin jälkeen. Minusta on ihanaa, jos kaikki, mitä minussa on, kelpaa miehelleni. On ihanaa, jos hän ei arkaile koskea minua kaikkialle.
Mietin tuota kipuiluasi. Olisiko psyykkistä, jos noin kaikki asennot sattuvat? Lähetyssaarnaaja-asento kun oikeasti on vähän tylsä eikä naiselle helpoin ja innostavin. Kyllähän sitä toisinaan voi vähäsen sattua, mutta sekin voi tuntua hyvältä...minun mielestäni...
avaudutte tälle palstalle... Eikös olisi hyödyllisempää PUHUA KESKENÄNNE?
Meillä oli vähän samatilanne joskus muinoin ex-tyttöystävän kanssa. Hän oli hieman kokemattomampi kuin mä, alkuun aina sattui ja seksi ei ollut niin nautinnollista hänelle. Itse halusin mennä koko ajan pidemmälle ja kokeilla uusia juttuja, kuitenkin opin elämään exäni "ehtojen" mukaan ja opin kunnioittamaan häntä enemmän ja enemmän.
Valitettavasti monissa miehissä on sisimmässään pieni sovinisti vaikka se ei siltä vaikuttaisikaan. Useat pitävät naista vain esineenä ja unohtavat kunnioituksen.
Kai herrassa oli sitten jotain ihanaa, kerran sen vielä takaisin otit. Veikkaan että jos olisit vielä pihdannut, etkä antanut herran käyttää sua ns. hyväkseen, niin olisit tullut itse petetyksi ja jätetyksi.
tyyppiä sulle, ei voi mitään. Yksi elämän tosiasioista on se, että vaikka rakastuisikin toiseen niin se ei takaa onnellista suhdetta. Kumppanin valintaan kannattaa panostaa.
Tekstistäsi käy selville se, että olette ihan erilaiset seksuaalisuudeltanne. Veikkaisin vielä miesystäväsi nauttivan dominoivan roolista tai sitten hän ei vain ymmärrä naisista yhtään mitään. Sinä olet varsin epävarma ja estoinenkin, veikkaisin että olet hyvin nuori ja miesystäväsi on vanhempi? Joka tapauksessa sinulla on täysi oikeus olla epävarma ja estoinen, naiseksi kasvaminen ja seksuaalisuudesta nauttiminen on ihan erilainen prosessi kuin poikien kasvaminen miehiksi (jota harvoin tapahtuu henkisesti?!?=D )Olet oikeilla jäljillä siinä, että haluat kuunnella kehoasi ja edetä tahtiisi, jokainen kunnon mies kunnioittaa sinua tässä asiassa. Toisaalta voin sanoa, että peppuseksissä, takaapäin jne ei ole mitään hävettävää. Seksissä on sallittua kaikki, kunhan se tapahtuu kahden aikuisen välillä ja tuo molemmille mielihyvää. Se ei ole pornoa, ei lutkailua eikä naista alistavaa jos nautit siitä. Jos mies vaatii ja sinä et halua jopa lähetyssaarnaaja on silloin väärin ja tuomittavaa.
Ensiksi sun pitäisi käydä gynekologilla. Yhdyntäkipujen syyt tulee aina selvittää. Sinun tapauksessa ne luultavasti johtuvat jännityksestä ja kenties siitäkin, että et ole kiihoittunut ja miehesi ei ole piitannut vaan käyttänyt sinua siitä huolimatta. Liukkari auttaa asiaa jos todellakin haluat jatkaa suhdetta tai kun tapaat uuden miehen. Pyydä miestäsi keskittymään ns sun lämmittelyyn. Hyväilemään ja koskettelemaan sua puolisen tuntia ennen kuin koitatte yhdyntää.
Fyysinen tosiasia on, että mies voi laueta 3 minuutissa ja naisista harva pystyy laukeamaan alle 20min, mutta ensimmäisen orgasmin jälkeen onkin helppo saada useita lisää, mihin mies ei pysty samassa tahdissa. Mitä enemmän nainen jännittää yhdyntää, mitä kömpelömpiä ja kokemattomampia kumppanukset ovat sitä kauemmaksi naisen orgasmi siirtyy. Valitettavasti tänä aikana jopa naiset luulevat seksin olevan sitä mitä televisiossa näkee, täydellisesti meikattuna, punastumatta, hikoilematta saadaan orgasmi viidessä minuutissa. Jos luet seksologian oppaita, niin naisen lähestyessä orgasmia hänen rintojen ja kaulan välinen ihoalue (dekolte) punertuu, kasvotkin. Se on yksi varmimpia merkkejä miehelle siitä, että nainen on saavuttamassa orgasmin. Eli sun mies luultavasti ei ymmärrä tarkkailla sua, ei ymmärrä mistä nautit jne. Se on vaikeaa siksi, kun et taida itsekään tietää? Teidän pitäis avata tätä keskustelua jos haluat rakentaa toimivan suhteen. Lisäksi sun pitäs omalta osaltasi heittää estot romukoppaan ja alkaa tutkailla mistä oma vartalosi nauttii. Jokaisen vartalo nauttii erilaisista jutuista. Ja kun tunnet nautintoa sun pitää kertoa miehellesi että hyvältä tuntuu.
Jos sinusta tuntuu, että luottamus on hävinnyt eikä sitä pysty enää rakentamaan eroa rohkeasti. Älä kuluta nuoruuttasi hukkaan väärässä suhteessa vaan tavoittele rohkeasti parempaa. Älä katkeroidu, luulen että noita kokemuksia on naisista useimmilla, harva niistä vain uskaltaa avautua. Maailmassa on paljon ihania miehiä, sellaisia jotka myös hakevat herkkää ja nautinnonhaluista kumppania eikä mitään panokonetta. Opettele nauttimaan kehostasi ja sen suomasta nautinnosta kaikin tavoin.
Miehesi on kyllä varmaan täysi paskiainen noiden möläyttelyiden vuoksi, mutta sinuna pohtisin myös omaa suhtautumistasi seksiin. Onko se jonkinlainen ongelma ja tabu sinulle? Miksi keskityt epämiellyttävään kokemukseen etkä etsi positiivisia tapoja saada siitä nautintoa? Jokainen etenee omalla tavallaan, mutta kirjoituksestasi tuli kuva, että suhtautumisesi seksiin on melko vihamielinen...