Minä kirjoitan teille ja kysyn teiltä apua kun tunteet ovat sekasin.Olen pyörinyt nyt vuosi.8kk naimissa olevan miehen kanssa.Ja sillä on kulissi liito ei ole tunteita vaimonssa kohtaa se on kuin muuri heidän välillä....on vasta vuosi sitten tehneet suuren remonit taloonssa ja 10ja 13v lapset.Mut kuitenkaa en halua sotkea heidän väliään ja ottaa lapsilta isää pois....siinä on mutta välissä kun on tullut rakkaus meidän väliimme.Särki sanoo toista ja tuntee sanoo toista.Kun se haluaa jatkaa samantahtiin ,niin olen sekasin siitä mitä teen???Auttakaa
Mitä teen:))
olen sekaisin
6762
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Se on se suuri remontti :). Jos haluaa rikkoa liittonsa niin kannattaa rakentaa talo tai lähteä suureen remonttiin. Se on niin iso stressitekijä...ajankäyttö, väsymys, rahahuolet...että monet parisuhteet eivät kestä. Valitettavasti. En osaa sanoa tilanteeseesi mitään. Itse en lähtisi varatun miehen matkaan alunperinkään, koska en toivoisi että niin tehtäisiin minulle. (Tee lähimmäisellesi se, mitä toivoisit itsellesi tehtävän...eikö se ole kuitenkin lopulta se tärkein periaate...vaikka kristillisyyttä niin inhotaankin nyky-yhteiskunnassa). Pikkuiseni syntymän jälkeen mieheni löysi toisen ja jätti viimein minut...mutta yleensä noilla suhteilla ei ole tulevaisuutta...ei tainnut olla minunkaan mieheni ja hänen uuden naisensa suhteella, koska eivät taida enää olla yhdessä. Luulen, että aika nopeasti erosivat sen jälkeen, kun mieheni jätti minut. Taisi Dr Philkin sanoa, että kaikkein huonoin tulevaisuus on suhteella, joka on syntynyt pettämisestä...
Olet ihan oikeassa,niin ei olisi pitänyt ruveta hänen kanssa olenkaan olemaan,myt nyt on myöhäisä kun tähän meni.En olisi uskonut että rakastun koskaan ja viellä varattuu mieheen.Kun itse olen saanut pettymyksia paljon miehistä,,,,,niin toivon sydämestäni että loppuis jollain tavoin ,niin en halua jatkaa näinkään;))
Samoja kokemuksia. Ihastuin varattuun mieheen joka eli kulissiavioliitossa (pieniä lapsia). Asiat vaan ajautuivat pikkuhiljaa siihen että rakastuimme ja nyt asumme vajaa vuoden tapaamisen jälkeen yhdessä:) En ole potenut huonoa omaatuntoa "rikkoessani" liiton, koska heillä ei ollut minkäännäköistä suhdetta/kanssakäymistä. Jos lapset eivät koskaan näe esim. hellyyttä kotona vanhempien välillä niin ei sekään hyvä.
Samaan jamaan joutumassa, pari viikkoa on nähty ja kumpikin ollaan varattuja sekä huonosti menee kotona kummallakin, huh huh mitähän tästä tulee. Ensin yritin kieltää koko homman itseltäni että ei toi toinen ole yhtään niin hyvä, etsin vikoja jotta voisin työntää hänet pois. Nyt kuitenkin tuntuu siltä et haluaa ja haluaa nähdä, koko ajan tuntuu se toinen paremmalta... Aika näyttää miten käy, jotenkin sitä vain toivoisi jäävänsä kiinni ja saisi siten oman suhteen ainakin päätökseen...
odotat että jäisit kiinni saadaksesi oman suhteesi päätökseen? Olisi reilumpaa/aikuisempaa lopettaa suhde itse kuin pitää toista pellenä.
Se olisi selkeästi fiksuinta, mutta sitä eroa on tehty jo niin kauan et jospa se nopeuttaisi...munatonta toimintaahan tuo on selkeästi...ei voi kehua itseään.