Olen naimisissa ulkomaalaisen kanssa ja asumme kolmannessa maassa. Viime aikoina olen ollut todella yksinäinen. Kavereita ei ole kuin yksi mieheni lisäksi ja tuntuu, että täällä on vaikea tutustua muihin ihmisiin! Mieheni kyllä viettää aikaa mun kanssa ihana kivasti mutta ei se ole sama kuin, että viettäisi aikaa kaverin kanssa! Nyt on alkanut tuntumaan, että elämäni pyörii liikaa mieheni ja kodin ympärillä. Välillä mieheni ymmärtää, mutta välillä ei...en aina jaksa "avautua" hänelle. Välillä tuntuu todella pahalta.
Onko jollain samanlaisia tuntemuksia? Olisi kiva saada juttuseuraa (mese,sähkäposti). Tässä s-postini [email protected] (annan toisen osoitteen myöhemmin).
Onko jollain samanlaisia tuntemuksia? Olisi kiva saada juttuseuraa (mese,sähkäposti). Tässä s-postini [email protected] (annan toisen osoitteen myöhemmin).
Vastaukset 3
Vanhimmat
Hei yksinäinen!
Laitoin sinulle sähköpostia...
Kyllä sitä yksinäisyyttä suomessakin on, jos niin
tahtoo. Olen ns. hyväksytyssä liitossa mikä käy sukuun, niin olen todella yksin. Mutta olen ottamassa todella elämän onneniavaimet käteeni, ne jotka meille jokaiselle on suotu. Elikkä viisi ja vaille teen sen mitä sydän sanoo, poikkean totutusta kaavasta. Tee sinäkin se mitä sydän sanoo ja älä kyki palstoilla, ei se auta. Ihminen on vierellä parempi kuin kolkko kone. Yhdessä se elämä pitää elää, eikä erikseen. Ei se mies ole sua halunnut kuin kodinhoitajaksi ja sulostuttajaksi, nainen sulla on omanarvontuntosi sinä tiedät, minäkin olin samassa jamassa muista se. Minun piti mennä "piiaksi" suomalaiselle vaikka sydän sykki omalle rodulleni itse olen ns. puolisko siitä rodusta. Ei kun elä elämää joka on tarkoitettu sinullekkin.
Hei,
laitoin sulle äsken postia.