"Rehellinen ja järkevä nainen jää naimattomaksi, niin kuin raita rannalle, usko pois, olen minä siksi jo elämässä nähnyt."
Niin totta, valitettavasti...
Älkää te miehet lässyttäkö ettette löydä kunnon naista. Kyllä löydätte, niitäkin on. Sen sijaan meillä naisilla on ongelmia löytää kunnon miehiä, kun heillä ei ole älyä erottaa kunnon naista ei-kunnollisesta.
Niin totta, valitettavasti...
Älkää te miehet lässyttäkö ettette löydä kunnon naista. Kyllä löydätte, niitäkin on. Sen sijaan meillä naisilla on ongelmia löytää kunnon miehiä, kun heillä ei ole älyä erottaa kunnon naista ei-kunnollisesta.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Kerro ihmeessä sitten meille mistä kunnollinen mies löytää kunnollisen naisen? En näet jaksa uskoa, että tällä palstalla lämpimikseen päivästä toiseen ihmetellään kunnollisten ihmisten katoamista jonnekin.
minä olen kunnollinen nainen. Tai no en tiedä miten kukakin mies sen määrittelee, mutta mielestäni olen kunnollinen, ja aika harva mies lienee eri mieltä asiasta, ainoastaan ehkä muslimimiehet.
En tiedä mistä löytää kunnon mies, mutta nyt olen EHKÄ tutustumassa sellaiseen, ensimmäistä kertaa elämässäni. Saa nähdä. Vain muutama tuttavuus ollut, ja nekin täysiä kusipäitä. Siksi usko miessukupuoleen on laskenut. Mutta toivo elää...
Voisit etsiä sitä netistä. Täällä voi katsos suoraan laatia listan vaatimuksista mitä naiselle asettaa. Tosielämässä kunnon naisen voi löytää mistä vain, mutta se on vain tehtävä aloite naisen suhteen. Muutaman peruskysymyksen esittämällä saat selville naisen kunnollisuuden. Mitkä ne kysymykset ovat, sen päätät itse, koska sinulla on varmasti omat vaatimuksesti/toivomuksesi naisen suhteen. Mutta muista, että naisillakin on omansa.
selviää yhdellä kysymyksellä, joka kuuluu: Kuinka monelle miehelle nainen on alentunut pilluaan jakamaan ja miten helposti?
Nainen ei suinkaan ole kunnollinen jos on antanut pilluaan miehelle, joka on vähän aikaa lässyttänyt naiselle ikuisesta rakkaudesta.
Aloittaja väittää olevansa kunnollinen nainen, vastatkoon siis kysymkyseen.
kunnollinen nainen ja tiedän sen.
En ole koskaan jakanut pilluani, olen hyvin kokematon näissä asioissa. Pelkään jopa, että se kokemattomuus koituu haitaksi kun ei ole seksitaitoja. Monet miehet hylkäisivät kokemattoman naisen, olisi kiva tavata sellainen joka ei niin tee vaan tajuisi arvostaa sitä.
Ja jos kokematon nainen tapaa miéhen joka osaa käyttää naista hyväksi, ei se tarkoita että nainen olisi ei-kunnollinen.
Tasa-arvon nimissä todettakoon, ettei riitä ei miehille eikä naisille se, että on "kunnollinen". Pitää olla myös pantavan näköinen, ja myönnän että oman lyhytjänteisyyteni johdosta valitsen aina sen pantavan näköisen, vaikka neito täysi paskiainen oliskin.
Minulla on tosin outo fetissi paskiais-tyttöhin jotka kohtelevat kaltoin, sitä tuntee vain jotenkin elävänsä.
Ennenkaikkea sitä JUSTIINA-skenaariota. Pelkään sitä kuin ruttoa.
En tiedä mikä tuo Justiina-skenaario on...
Justiina eli siis Siiri Angervuo Pekka Puupää elokuvissa. Se matami kaulimen kanssa joka odotti poikia kotona...
Nainen joka käyttää kunnollisuuttaan siihen että sanelee lopulta kaiken mahdollisen, joko lempeästi tai vähemmän lempeästi. Ja auta armias jos olet eri mieltä tai toimit oman pääsi mukaan ... noh. Miehekkäästi (joka tarkoittaa tiettyä määrää idiotismia ja joskus lievää kusipäisyyttäkin)... sitten päätä käännetään kiukuttelulla, vinoilulla ja ties millä.
Tuota mahdollisuutta mä ns. kunnon naisissa pelkään. Vähän sellainen... hattarapäisemmän... miellän rennommaksi kumppaniksi jonka perimmäinen motiivi ei olekaan ruuvata mieheltä noita ajan kanssa niin rakkaaksi käyneitä kiveksiä irti.
nainen onkin sellainen ujompi nainen? Siis se kunnollinen nainen? Yleensä dominoivan tyrannin erottaa kyllä. Tai no voi kai se olla mahdollista, että nainen myöhemmin muuttuu tyranniksi, mutta silloin pitää olla tossun alle alentuva mies jos sellaista kestää.
Kyllä minä sen Justiinan tiesin, mutta en heti ymmärtänyt mitä ajoit takaa.
"nainen onkin sellainen ujompi nainen? Siis se kunnollinen nainen?"
Silloin se on riskiveto. Tälläinen nainen ei välttämättä pysty välittämään ajatuksiaan esim. parisuhteen laadusta ja tavoitteesta - ujous ei ole merkki mistään muusta kuin sosiaalisen kontaktin korkeasta kynnyksestä. "kunnollisuus" puolestaan voi tarkoittaa sitä että vaikkapa parisuhteen on oltava tällä naiselle juuri tietynlainen - suorastaan fundamentalistinen ajatusmaailma - tai sitten mies saa kärsiä koska hän ajattelee väärin ollessaan jollain tavalla toisenlainen.
"Ujous" tai "kunnollisuus" eivät ole minkäänlainen tae siitä etteikö naisella voisi olla noita tyranniotteita. Saataahan olla että ujokin kun pääsee vihdoin kuorestaan ottaakin sitten "korkojen kanssa takas" ja tekee miehestään jonkinlaisen maskotin löydetylle sosiaalisuudelle ja avoimuudelle...
Ja kun katson mennyttä parisuhdetta niin naiset on (voi olla) helvetin taidokkaita manipuloimaan. Ei miehen tarvi olla edes "kiltti" ja "alistuva", se prosessi voi olla yllättävän huomaamaton. Etenkin jos nainen on kuitenkin sellainen todellakin kunnollinen, sitä on aika hemmetin paha mennä toteuttamaan vaan omaa päätään kun toinen on semmonen pyhimys. Argh. Riitelyäkin on ihan turha yrittää kun vika löytyy lopulta aina jossain muodossa itsestä ainakin kun nainen pääsee selittämään asiat. Turhauttavaa.
Mutta mutta. Taisin jotenkin eksyä aiheesta henkilökohtaisten kokemusten puolelle.
Jotenkin sellainen nainen joka ei ole ihan "kunnollinen" vaikuttaa enemmän elämänläheiseltä kuin kunnollinen. Saattaa olla että se on vaan mun takaraivossani mutta tietty assosisaatio mun päässäni on sanoilla "tiukkapipo" ja "kunnollinen". Ehkä joku todistaa toisin. Ihan hyväkin olisi niin, mielummin sitä kuitenkin olisi ongelmattoman kanssa onnellisen rakastunut kuin jonkun kanssa jota pitää murehtia ja huolehtia... mutta jos elämä menee siihen kuuden tuuman vanne kiristää päätä-systeemiin niin sekin on väärin.
Olla vaan itsensä ja antaa toistenkin olla ja sitten kattoo natsaako. Ei muuta.
Ujo minä olen silti hyvin sosiaalinen. Kiinnostavaa lukea, miten nainen mielletään komentooraksi, mistä se lähtee miehen päässä liikkeelle.
Voin olla jonkin sortin komenroora, mutta mieheni on mestari manipuloimaan ja se on saanut aistini valppaaksi. Edellytykset täydelliseen luottamukseen, onko niitä olemassa, tuskin.
Vaikkeinta parisuhteessa on mielestäni se oman minän säilyttäminen vuosien suhteen jälkeenkään, niin että säilyisi rakkaus, luottamus ja kunnioitus toista kohtaan ja säilyisi itsekin vielä suht ehjänä ja tasapainoisena ihmisenä, työpaineiden puristaessa ja kaiken maailman ongelmien ja muutosten pyörittäessä meitä.
Ujous on lievänä sivupiirteenä ihan kiva juttu, kunhan se ei täytä ihmistä.
Tosi outoa että kunnollisuudesta tulee mieleen Justiina. Vähän sama kuin että tulisi (erittäin) kunnollisesta miehestä mieleen Hitler.. :)