Haluaisin mielipiteitä naisilta/miehiltä jäytävään ongelmaan joka on pysyny vuodesta toiseen samana eikä tahdo millään hävitä. Oon päälle parikymppinen, aika kokematon naisasioissa ja tää johtuu vain siitä etten pidä itseäni haluttavannäköisenä. Siis sellaisena josta joku nainen vois ajatella "vau seksikkään näkönen mies!" Kierointa täs on etten ole ulkonäöltäni mitenkään pahemmannäköinen, en kropasta tai kasvoista. Urheilua en harrasta tai salilla käy mut ihan normaalivartaloinen mies silti. Eli mulla ei ole ulkonäkökompleksia mitenkään siis ei ole mitään yksityiskohtia joita ulkonäössäni vihaisin mutta ongelma ei ole myöskään tunnepuolella. En pelkää ihastumista tai rakastumista, tai sitoutumista. Olen ollu ihastuneena useemmankin kerran, en ole tunnekylmä millään tavoin. Perhe on ollu rakastava ja "normaali" (mitä se sitten onkin), ei mitään probleemaa siltäkään puolelta. Tää fyysinen puoli vaan tökkii pahasti vaikka siis en pidä itseäni rumana vaan ihan miellyttävännäköisenä miehenä... tätä juttua on hemmetin vaikee selittää enkä tiedä mahtoko kukaan nyt tajuta mitä ajan takaa, mut jos joku ymmärsi ees hiukan niin haluaisin kuulla ajatuksianne.. ehkä joku nainen tai mies kärsii samasta ongelmasta?
En pidä itseäni haluttavana
falling down
9759
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Miten sinä pukeudut ja muuten pidät huolta ulkonäöstäsi ? Niillä pystyy tekemään todella paljon. Tosin ei niitä naisia tarvitsekaan ensi silmäyksellä kaataa.
Ongelmani ei ole flaksin puute, muutama nainen on siellä ja täällä ollu kiinnostunu ja niitä olen sit tapaillut.
Että muuttamalla tyyliä ja panostamalla ulkonäköösi normaalia enemmän voit saada myös itsevarmuutta ja alat tuntea itsesi haluttavammaksi.
kiitos neuvosta. Pukeudun aika normaalisti, en erotu ikäisistäni miehistä. Eli normaalit farkut ja kauluspaita tai nyt syksyllä/talvella kollege-paita.
epävarmuudeksi.
ainakin joka kerta kun nainen kysyy samaa asiaa toisinpäin, että miksi mies ei sitoudu, niin MIEHET ovat sitä mieltä, ettei ole se oikea tullut vielä vastaan. Ja samaa on sanoneet monet monet miehet, että sitä on valmis sitoutumaan, kun kolahtaa se oikea, ei ehkä heti tietysti, mut kyllä se varmuus tulee jos on tullakseen. Ehkä sinä odotat sitä varmuutta samantien. Ei sitä tarvitse edes heti olla, siksihän sitä tutustuaan, että tietää. Jos ei tiedä, ei ole oikea tai ei tunne niin hyvin, et voisi tietää.
ongelmani ei ole se että pelkäisin sitoutua tai pelkäisin seurustelua sinänsä, vaikka koko ajatus että joskus seurustelisin naisen kanssa puhumattakaan siitä että asuisin naisen kanssa saman katon alla tuntuu täysin utopistiselta. Ajatus on minulle yhtä etäinen kuin se, että olisin Suomen presidentti.
Joskus tuntuu että olen syntynyt vääräks sukupuoleksi.
Se että et pidä itseäsi haluttavana tarkoittaa sitä että et usko olevasi sen arvoinen. Et arvosta itseäsi. Monesti ihminen saattaa ajatella itselleen että ehkä arvostaa itseään, mutta se ei välttämättä kuitenkaan ole sama asia mitä sinä oikeasti koet itsestäsi sisimmässäsi. Tarkkaile tunteitasi. Mieti miksi koet että et arvosta itseäsi, minkälaisia ajatuksia sinulle tulee mieleen. Havaitse nämä ajatukset ja kirjoita ne ylös.
Minäkin olen kokenut tätä samaa ajatusta että en ole sellainen mies jota joku voisi haluta seksuaalisesti. Se johtuu kai siitä koet että et ole tarpeeksi täydellinen.
Järkesi sanoo sinulle: minä olen ihan ok näköinen, mutta silti tunnet olevasi arvoton siinä suhteessa.
Minkälainen perhetaustasi on? Vaikka sinulla on ollut "normaali" lapsuus ei se tarkoita ettei kasvatuksessasi silti ole tullut jotain vääristymiä.
"Eli mulla ei ole ulkonäkökompleksia mitenkään siis ei ole mitään yksityiskohtia joita ulkonäössäni vihaisin mutta ongelma ei ole myöskään tunnepuolella."
Miten voit väittää ettei ongelma ole tunnepuolella jos juuri äsken sanoit ettet pidä itseäsi haluttavan näköisenä ja tämä aiheuttaa sinulle negatiivisia tuntemuksia ja rajoittaa rakkauselämääsi. Se tarkoittaa että sinulla on jotain tunneperäisiä ongelmia tai älyperäisiä ongelmia jotka havainnoillistuvat negatiivisina rajoittavina tunteina. Miten muuten tämä voisi olla sinulle edes ongelma?
Mitä sitten pelkäät?
Minkälaisiin ongelmiin/tilanteisiin se että et pidä itseäsi haluttavan näköisenä oikein sitten johtaa? Siihenkö että et usko riittäväsi naiselle seksuaalisessa mielessä. Häpeätkö seksuaalisuuttasi?
Eli mielestäsi olet ihan miellyttävän näköinen mutta et haluttavan näköinen?
paljon tuosta varmaan on totta. Mutta siitä seuraa kysymys mitä seuraavaksi? Olen jumissa tässä tyhjässä tilassa; en tunne itseäni mieheksi sanan varsinaisessa merkityksessä. Tunnen olevani täysin väritön, tyhjä ja neutraali ihminen. Sosiaalisissa tilanteissakin jään yleensä tarkkailevan ulkopuolisen rooliin ja sama pätee oikeastaan mihin tahansa tilanteeseen missä on ihmisiä; tarkkailen asioita ja tapahtumia ikäänkuin olisin vain pelkkä valvontakamera jossain seinällä. Vaikka seuraan tilanteita usein hieman syrjästä, niin ujo en silti ole, mutta siinä porukan keskiössä oleminen on helvetin raskasta.