kerrankin OIKEA palkkatieto kaiken muun viisaan ohella:
"Julkaistu 30.10.2007 1:33:00
Järki voittakoon
Juhani Heimonen kirjoitti kolumnissaan (TS 25.10.) terveydenhuoltoalan työtaistelusta peliteorian pohjalta todeten ajettavan kohtuutonta ryhmäetua, joka toteutuessaan ensin kurjistaisi kaikkien kansalaisten tilanteen ja sitten valuisi hiekkaan kohoavan inflaation muodossa. Lisäksi Heimonen toteaa kestävällä pohjalla oltavan vain, jos vaateet palkankorotuksista perustuvat lisääntyneeseen työn tuottavuuteen.
Kohtuuton ryhmäetu ei liene se että peruspalkka vaativasta työstä nousee alle 1 800 eurosta 2 300 euroon. Kohtuutonta ei liene myöskään se että vuorotyöstä maksetaan korkeampaa palkkaa kuin säännöllisestä päivätyöstä, joka selittää sairaanhoitajien peruspalkkaa korkeamman kokonaisansion.
MTV:n kyselyn perusteella 64 prosenttia vastanneista pitää hoitajien palkkavaatimuksia oikeutettuna ja monet ovat valmiita maksamaan korkeampia veroja hyvän terveydenhuollon takaamiseksi. Työministeriön työvoima 2025 selvityksen mukaan aikavälillä 2005-2030 yli 65-vuotiaiden määrä kasvaa yli 60 prosenttia, joka luonnollisesti asettaa runsaasti haasteita terveydenhoitojärjestelmän kaikille osille. Hoitajien palkkavaatimukset toteutuminen nostaisi alan vetovoimaisuutta ja edesauttaisi järjestelmän kykyä mukautua tulevaisuuden vaatimuksiin. Tällä hetkellä hoitajien työttömyysaste on noin kaksi prosenttia, kun kokonaistyöttömyysaste on seitsemän prosentin luokkaa ja lisäksi on tiedossa että erityisesti pääkaupunkiseudulla hoitajien työpaikkoja ei saada täytettyä.
Stakesin Yhteiskuntapolitiikka-julkaisussa 5/2000 Pirkko-Liisa Rauhala kirjoittaa Ruotsin hallituksen tutkimuskomitean raportista, jonka tarkoituksena oli 2000-luvun haasteiden kartoittaminen 1990-luvun kokemusten perusteella. Raportissa todettiin, että vanhuus ei sinänsä enää ole aineellisen toimeentulon heikkenemistä aiheuttava elämänvaihe. Uutena uhkana on hoivatta jääminen. Sen todennäköisyyttä tällä hetkellä pelottavimmin kasvattava tekijä on hoiva-ammattilaisten kokema työn raskaus.
Sama raportti toteaa hoitojaksojen lyhentyneen ja lääkkeiden hinnan kaksinkertaistuneen. Samalla esitettiin pohdinta että erittäin korkealle teollistuneissa palveluyhteiskunnissa lääkärien määrä ei enää ehkä olekaan adekvaatti mittari kuvaamaan terveydenhuollon tasoa vaan hoivaajien määrä. On vaikeaa uskoa, että toimenpide jolla hoivaajia saataisiin lisää kurjistaisi kansalaisten asemaa. Samoin on vaikeaa uskoa, että 124 000 tehyläisen pyytämä maksimissaan 750 miljoonan euron vuotuinen lisäpotti aiheuttaisi huomattavan inflaation.
Heimonen toteaa palkankorotusvaatimusten olevan kestävällä pohjalla vain, jos työn tuottavuus lisääntyy - eikö työn tuottavuus sitten ole lisääntynyt, mutta hoitojaksojen pituus vähentynyt. Kun otetaan huomioon väestörakenteen muutos, diagnostiikan sekä hoitojen kehittyminen (kallistuminen) sekä se että eurooppalaisittain suomen terveydenhuollon kokonaismenot ovat alle keskiarvon, voitaneen todeta, että varsinaisen hoitotyön tuottavuus on sisääntynyt.
On mielestäni kansallinen häpeä mikäli tilannetta ei saada ratkaistuksi ennen työtaistelutoimien täytäntöönpanoa. Palkkavaatimus on oikeutettu eikä aiheuta toteutuessaan pitkällä aikavälillä kuin positiivisia vaikutuksia - edellytyksenä kuitenkin se että tasokorotuksen jälkeenkin palkkakehitys seuraa yleistä palkkakehitystä eikä jää siitä jälkeen. Korotusten toteutumisessa Tehyn tulee ottaa huomioon kuntatyönantajan realiteetit. Yli yleisen korotustason menevä määrä on tärkeää saada budjetoitua ja jakaa näin ollen vuotta pidemmälle jaksolle."
Jan Kaitaniemi
Lääkäri
"Julkaistu 30.10.2007 1:33:00
Järki voittakoon
Juhani Heimonen kirjoitti kolumnissaan (TS 25.10.) terveydenhuoltoalan työtaistelusta peliteorian pohjalta todeten ajettavan kohtuutonta ryhmäetua, joka toteutuessaan ensin kurjistaisi kaikkien kansalaisten tilanteen ja sitten valuisi hiekkaan kohoavan inflaation muodossa. Lisäksi Heimonen toteaa kestävällä pohjalla oltavan vain, jos vaateet palkankorotuksista perustuvat lisääntyneeseen työn tuottavuuteen.
Kohtuuton ryhmäetu ei liene se että peruspalkka vaativasta työstä nousee alle 1 800 eurosta 2 300 euroon. Kohtuutonta ei liene myöskään se että vuorotyöstä maksetaan korkeampaa palkkaa kuin säännöllisestä päivätyöstä, joka selittää sairaanhoitajien peruspalkkaa korkeamman kokonaisansion.
MTV:n kyselyn perusteella 64 prosenttia vastanneista pitää hoitajien palkkavaatimuksia oikeutettuna ja monet ovat valmiita maksamaan korkeampia veroja hyvän terveydenhuollon takaamiseksi. Työministeriön työvoima 2025 selvityksen mukaan aikavälillä 2005-2030 yli 65-vuotiaiden määrä kasvaa yli 60 prosenttia, joka luonnollisesti asettaa runsaasti haasteita terveydenhoitojärjestelmän kaikille osille. Hoitajien palkkavaatimukset toteutuminen nostaisi alan vetovoimaisuutta ja edesauttaisi järjestelmän kykyä mukautua tulevaisuuden vaatimuksiin. Tällä hetkellä hoitajien työttömyysaste on noin kaksi prosenttia, kun kokonaistyöttömyysaste on seitsemän prosentin luokkaa ja lisäksi on tiedossa että erityisesti pääkaupunkiseudulla hoitajien työpaikkoja ei saada täytettyä.
Stakesin Yhteiskuntapolitiikka-julkaisussa 5/2000 Pirkko-Liisa Rauhala kirjoittaa Ruotsin hallituksen tutkimuskomitean raportista, jonka tarkoituksena oli 2000-luvun haasteiden kartoittaminen 1990-luvun kokemusten perusteella. Raportissa todettiin, että vanhuus ei sinänsä enää ole aineellisen toimeentulon heikkenemistä aiheuttava elämänvaihe. Uutena uhkana on hoivatta jääminen. Sen todennäköisyyttä tällä hetkellä pelottavimmin kasvattava tekijä on hoiva-ammattilaisten kokema työn raskaus.
Sama raportti toteaa hoitojaksojen lyhentyneen ja lääkkeiden hinnan kaksinkertaistuneen. Samalla esitettiin pohdinta että erittäin korkealle teollistuneissa palveluyhteiskunnissa lääkärien määrä ei enää ehkä olekaan adekvaatti mittari kuvaamaan terveydenhuollon tasoa vaan hoivaajien määrä. On vaikeaa uskoa, että toimenpide jolla hoivaajia saataisiin lisää kurjistaisi kansalaisten asemaa. Samoin on vaikeaa uskoa, että 124 000 tehyläisen pyytämä maksimissaan 750 miljoonan euron vuotuinen lisäpotti aiheuttaisi huomattavan inflaation.
Heimonen toteaa palkankorotusvaatimusten olevan kestävällä pohjalla vain, jos työn tuottavuus lisääntyy - eikö työn tuottavuus sitten ole lisääntynyt, mutta hoitojaksojen pituus vähentynyt. Kun otetaan huomioon väestörakenteen muutos, diagnostiikan sekä hoitojen kehittyminen (kallistuminen) sekä se että eurooppalaisittain suomen terveydenhuollon kokonaismenot ovat alle keskiarvon, voitaneen todeta, että varsinaisen hoitotyön tuottavuus on sisääntynyt.
On mielestäni kansallinen häpeä mikäli tilannetta ei saada ratkaistuksi ennen työtaistelutoimien täytäntöönpanoa. Palkkavaatimus on oikeutettu eikä aiheuta toteutuessaan pitkällä aikavälillä kuin positiivisia vaikutuksia - edellytyksenä kuitenkin se että tasokorotuksen jälkeenkin palkkakehitys seuraa yleistä palkkakehitystä eikä jää siitä jälkeen. Korotusten toteutumisessa Tehyn tulee ottaa huomioon kuntatyönantajan realiteetit. Yli yleisen korotustason menevä määrä on tärkeää saada budjetoitua ja jakaa näin ollen vuotta pidemmälle jaksolle."
Jan Kaitaniemi
Lääkäri
Vastaukset 1
Vanhimmat
Jos ei Juliannalla järki sen vertaa leikkaa että jo tuo ennätysmäinen palkankorotus naisvaltaisille kunta-aloille nostaa monien kuntien veroprosenttia 1-2% joten mitä veikkaat paljonko 750 miljoonaa nostaa veroja? Eli jos siis 150 miljoonan korotus nosti sen 1-2% niin 750/150=5, eli voisin kuvitella monille köyhille kunnille tuota 5% kunnallisveron korotusta koska näillä kunnilla ei todellakaan ole varaa enää antaa lisää rahaa jos kerta jo luvattu potti nostaa heidän veroprosenttejaan ja budjetit karkaavat käsistä!
Haluatko oikeasti että nämä rahat otetaan koululaisten ruoasta, teiden ylläpidosta, terveydenhuoltomaksuista yms pois? Sitten ihmetellään kun tiet on samassa kunnossa kun itänaapurilla ja koululaiset nakertavat puutikkua.
Artikkelissa todetaan lääkkeiden hinnan kaksinkertaistuneen ja se tekee sitä vastaavaisuudessakin jos palkat nousevat liikaa.
Artikkelissa todetaan myös että palkankorotuksilla on pohjaa vain jos työn tuottavuus nousee eli voidaan hoitaa potilaita paremmin ja nopeammin, mieluiten vähemmällä porukalla (jonka vastapainoksi siis maksettaisiin enemmän palkkaa, onhan muissakin maissa hoitajien määrä kolmanneksen pienempi mitä Suomessa).
Ei tarvitse sitten vikistä kun hoitoalaa tehostetaan vastaamaan yleistä hoitotasoa verrattuna muihin maihin eli 30% hoitajista pois ja osa takaisin perushoitajiksi.
On totta että vanhustenhoito on raskasta ja näillä uudistuksilla saadaankin perushoitajia lisää tekemään työstä vähemmän raskasta, samalla saadaan pohjaa sairaanhoitajien palkankorotuksille sillä turhia poistetaan joukosta ja erikoistehtäviä vaativissa tehtävissä ansiot nousevat muita enemmän. Nämä palkankorotukset voidaan siis suorittaa ilman että palkkoihin varataan lisää rahaa. Jos et usko niin katso itse tilastoista sairaanhoitajien määrä per tuhat asukasta esim. Ruotsista, jossa hoito on tietääkseni aivan hyvätasoista.
Eli lopuksi todettakoon että:
*Monet kunnat PK-seudun ulkopuolella konkurssin partaalla.
*Sairaanhoitajien määrää voidaan vähentää kolmanneksella, eli muiden maiden tasolle. Samalla palkataan osalla rahoista lisää perushoitajia keventämään työtä ja loput säästyneet rahat vaativampien sairaanhoitotehtävien palkkaukseen.