Aloitin syömään masennuslääkkeitä.
Hyvä olla sinkku kun ei enää ole minkäänlaisia seksihaluja. Yhtäkkiä hävisi kaikenlainen "pakko" etsiä kumppania. Ehkä parempi näin. Siitä vaan muutkin pillereitä napsimaan, elämä helpottuu monella tavalla..
Hyvä olla sinkku kun ei enää ole minkäänlaisia seksihaluja. Yhtäkkiä hävisi kaikenlainen "pakko" etsiä kumppania. Ehkä parempi näin. Siitä vaan muutkin pillereitä napsimaan, elämä helpottuu monella tavalla..
Vastaukset 6
Vanhimmat
ahdistaa, niin mielellään kyllä käyn terapiassa kuin alkaisin popsimaan masennuslääkkeitä. Pitkällä tähtäimellä ne kun eivät tee hyvää.
ei niistä seksihalut eivätkä kyvyt mihinkään katoa, vähenevät ehkä vähän. Siinä olet oikeassa että elämä helpottuu sikana, mitään negatiivisia puolia en ole vielä huomannut.
Riippuu mitä merkkiä syö.. en ole löytänyt sopivaa niistä merkeistä jotka ei veisi haluja, valitettavasti.
lääkkeillä.Ero on kuin yöllä ja päivällä.Kesällä kun en syönyt lääkkeitä niin ei hätää mutta nyt kiinnosta pätkääkään esim.käydä "riennoissa"josta ehkä vois löytää jotain.Ja kun ei haluta niin ei myöskään tapahdu mitään.Eka lääke sepram ja nyt hexal 50mg eikä haluta oikeastaan ollenkaan.Mitäs nyt neuvoksi?
Hihi. Joo, mutta kun suureksi osaksi kaipaisin partneria live-kommunikoimiseen... niin tätä ei lääkkeet kyllä turruta, eli eivät aivan koko sinkkuusongelmaa ratkaise.
Kun noita söin kerran parin kuukauden jakson, niin ne näköhäiriöt vaan ei olleet kivoja. Yritti lukea karttaa, ja ei saanut fokusoitua kadunnimeen niin millään. Muistaakseni myös kädet hikosi ikävästi fluoksetiinilääkityksen aikana. Mutta koin kyllä saaneeni apua siitä depisjaksoon, meinaan päänsisäinen olo koheni, ja sitten pystyin taas lopettamaan lääkityksen. Parasta olis tietysti, jos on resursseja saada myös keskusteluterapiaa.
Mulla oli halut aivan samat kuin aikaisemmin mutta en vaan millään tullut joten koko yön pysty rakastelemaan - ja naiset tykkäsivät :-)