Miten paljon ulkonäkö merkitsee

Kyllä minulle ulkonäkö sen verran merkitsee, etten kovin ruman kanssa pystyisi olemaan. Tosin, kun ihminen rakastuu, näyttää rumempikin henkilö jo paljon paremmalta :-)
Kyllä minun miestä on komeaksi kehuttu, vaikkei pitkä lihaskimppu olekaan, ja hyvä niin, itseäni eivät lihakset (eivät kyllä läskitkään) erityisemmin sytytä.
Ainakin miehelläni on maailman ihanimmat silmät, suklaanruskeat napsukat :-) Vartalo hänellä on myös oikein ihana, iho täydellinen. Lisäksi hänessä on jollakin tavalla ihan pikkiriikkisen aasialaista näköä, mikä miellyttää kovasti.

jos on komea mies niin se on komea, mutta ei välttämättä sytytä minua. Eli kyllä se on makuasia.
Tietysti pitää olla se jokin, mihin huomion kiinnittää. Eli kyllä sen miehen pitää minun silmääni miellyttää! Olen sen verran itsenäinen, etten hae miehestä turvallisuutta.
En ole raahannut miestä tänne, tuli ihan itse kauan sitten.
Hän on komea (ihan tavis) ja hitto kun ne tyrkyt jaksaa piirittää, aina. Ja hän kyllä jaksaa katsella, enimmäkseen, mur.

Minusta pariskunnat melkein aina ns. vastaavat toistensa tasoa. Harvemmin erittäin kaunis nainen liikkuu susiruman miehen kanssa tai toisinpäin. Vakka kantensa löytää vai miten se vanha sananlasku menikään? ;o)
Eli minulle, kuten kai muillekin, ulkonäkö merkkaa samantasoisesti kuin mitä tasoa itse olen. Mieheni on monen mielestä ihan komea ja välillä söpökin, riippuen vähän tilanteesta ja naaman virneestä. :o) Hän on normaalivartaloinen, 180cm pitkä, tavallinen mies. Ei nostele punttia, mutta kantaa vartensa kunnialla, eikä anna itsensä lihota muodottomaksi. Ja itse olen sitä samaa tyyppiä: nätiksi kehuttu ja hoikka, mutta ei silti missään nimessä mitään mallityyppiä. Ihan tavallinen nainen, joka pitää huolta ulkonäöstään.

No, minäkään en ole raahannut ketään minnekään, eikä hän minua, vaan tavattu ihan muualla ja sinne jääty ja siitä taas jatkettu matkaa...

Minun mieheni on älyttömän komea, hyvin pukeutunut ja hänellä on aurinkoinen hymy. Hän on tyypillinen egyptiläinen, siis ei minkään arabin näköinen vaan ihan tarunomaisen egyptiläisen näköinen, suorat kiiltävät hiukset ja karvaton kroppa :-) Saan hätistellä naispuolisia pepulle taputtelijoita pois aina silloin harvoin kun erehdymme lähtemään viihteelle.

Itse olen muotialalla, missä ulkonäkö on raivostuttavan tärkeää, vaikka ei olisi itse edes mikään malli. Läskirasismi on siellä vielä pahempaa kuin tällä palstalla, uskokaa pois! Olen siis päivittäin tekemisissä kalenteripoikien kanssa jotka lentävät muotikuvauksiin ympäri maailmaa. Jotkut ovat tosi kivoja, toiset ammottavan tyhjiä. Mutta ainakaan heistä ei jaksa innostua. Exäni oli kaiken sen täydellisyyden vastapainoksi lähinnä "erikoisen" näköinen urheilija, mutta todella mahtava tyyppi. Kun tapasin nykyisen mieheni, minut hurmasi se lämpö ja sydämellisyys mikä hänestä huokui. Olisin rakastunut häneen vaikka hän olisi myös ollut exäni tapaan sellainen "erikoisen" näköinen.

Toki ulkonäöllä on merkitystä. Mutta jokaisella meillä on oma makumme, joten toinen tykkää äidistä ja toinen tyttärestä ;)

Oma unelmamieheni olisi miehekkään kokoinen, tatuoitu ja kalju. Toki sellainenkin kainalossa on ollut, mutta oma aviomies (jota rakastan ylikaiken!) on hoikka, ei tatuointeja ja muutoinkin aika lailla erilainen kuin ns. "unelmamieheni". Siippani pitää huolta itsestään, on aina siisti ja pukeutuu kivasti, miellyttää silmää (myös muiden naisten kuin minun, arhg!!). Itse pidän myös itsestäni huolta, treenaan, meikkaan ja pukeudun kivasti. En todellakaan ole missityyppiä, mutta oma kulta tykkää ja kovasti =) Eikös se ole tärkeintä!

Mielestäni oma tyyli, iloisuus, itsevarmuus ja hymy tuovat kauneutta ja komeutta kaikkiin meihin. Komea/kaunis, mutta tyly ja tympeä ihminen ei miellytä silmää...

Mukavaa syksypäivää kaikille!! =)

No silloin kun vielä etsiskelin sitä unelmien miestä, oli mulla tarkat kriiterit siihen minkälaisen miehen haluan. Tietysti tyrmäsin kaikki miesehdokkaat parissa minuutissa, jos ei ollut vertailtavissa listaani.

No, sitten eräänä kesänä kesätöissä tapasin tämän ulkomaalaisen miehen (eurooppalainen) ja heti synkkasi. Koska olimme työkavereita, en ajattelut meitä mitenkään pidemmälle, vaan juttelimme niin kuin työkaverit tekevät. Kuitenkin huomasimme kuinka paljon meillä on samanlaisia ajatuksia, arvoja... Viihdyin hänen seurassaan. En siis voi sanoa ihastuneeni hänen ulkonäköön. Mitä enemmän vietimme aikaa toistemme kanssa, sitä enemmän ihastuin häneen. Ja nimenomaan se sisäinen kauneus sai ihastumaan myös ulkoisesti. Hän ei ole mikään lihaskimppu, pitkä tms... Tosin yllättävää on se, että monet ovat sanoneet hänen muistuttavan näyttelijä O. Bloomia... Esim. joissakin valokuvissa, se pitää hyvin paikkaansa...

No anyway, pidän hänen ulkonäöstään, vaikka ihastuinkin hänen sisimpään ensin.
Minulle hän on maailman ihanin ja söpöin mies.