Olen liian kiltti. Olen niin kiltti, etten meinaa edes uskaltaa aloittaa tapailua/seurustelua kenenkään kanss, koska en kestä jättää toista, jos kävisikin niin että hän ei olisi minulle sopiva... :/
Vaikka minuakin ovat jotkut miehet kohdelleet todella törkeästi, niin silti en voi jättää ketään... :´(
Vaikka minuakin ovat jotkut miehet kohdelleet todella törkeästi, niin silti en voi jättää ketään... :´(
Vastaukset 10
Vanhimmat
Sithän meitä on kaks =)
Ollaan liian kilttejä kumpiki yhdessä :D
Ei se tarkota että jos kohdellaan ku paskaa, niin se paska pitää siirtää etiäpäin. Se kasautuu harteille ja kun pistää pään pystyyn ja selän suoraks nii valta osa siitä putoo kyllä poies. Etenki ku sattuu vielä kävelemään myrskyn läpi.
Kiltteys ei oo suinkaan huono asia, kun sen kanavoi oikein. Kun kattoo peiliin, pitää pystyy hymyilemään sille somistukselle siellä toisella laidalla. Kun tarkkaan kattoo sen hartioita niin ei siellä näy ees sitä sontaa. Eikä jättäminen tee ihmisestä pahaa...
Toisen jättäminen on aina rankkaa. Rankempaa on vaan se jos joutuu jätetyks.
Kyl sie uskallat alkaa seurustelemaan. Ei oo kilttiä antaa unelmien pojalle pakkeja. Tai sit ei oo myöskään kilttiä seurustella toisen kaa jos ei tykkääkkään. Kiltin pitää vaan olla vähän hienovarasempi, rehellisempi ja parempi ku muut. Mut sellaselta se käy luonnostaan ;)
Nyt molemmat mussukat: terästäytykää. Jos olet liian kiltti, niin sinua käytetään tod. näk. hyväksi tavalla tai toisella, ennemmin tai myöhemmin ja nimenomaan kiltteyden takia. Pistetään työvuorolistoihin notta "se yksihän antaa tehdä kivat duunit, laitetaan taas kakkahommia sille, kun se vaan hymyilee".
Ihmissuhteissakin on vähän samoin. Mitäs luulette, että se huonosti kohdellut jättäjä ajattelee teistä, kun yritätte vain hieroa erosta suht kaunista ja ollaanhan-sit-kavereita-ainakin? Pieni säälin häivä voi olla kehissä, ikävällä tavalla. Toki se voi mennä niinkin, et sitä vituttaa "miten se selvis siitä noin hyvin".
Kiltteys on hieno voimavara, mutta siitä ei saa rakentaa taakkaa itselleen. Enkä mä tarkoita, et esim. Fredin pitäis ruveta myrtsiksi - ajattele välillä myös itsekkäästi - älä ala kynnysmatoksi. Tai ehkä sä vaan olet niin aidon reipas jantteri.
Joo, jättäminen on vaikeaa, mutta se kannattaa tehdä silti heti, kun tajuaa ettei suhteella ole tulevaisuutta. Sitä mä en tiedä, mistä sen satavarmasti hokaa. Helpoin tapa on sanoa pamauttaa se suoraan naamasta naamaan, faktat pöytään. Vetäytyminen ja asian venyttäminen on toista kohtaan paljon keljummin tehty.
Jotenkin näin. :)
pitää pystyy kattoo peiliin ja ravistella välillä ne paskat niskasta :D
ja totta seki... intissäki olin se duracell jantteri
count me in, too. Puhun intin alkuajoista, ja oikeestaan menneestä elämästä muutenkin.
Sulla on ainakin itsetunto kohillaan, taidan olla vähän kateellinen. :)
kun yhden lapiollisen saa ravisteltua niskasta niin joku mättää kaks tilalle... ja se on totta, niitä nakkihommia riittää, mut kyl mie krediititki niistä saan...
Ei tuo ole kiltteyttä, vaan pelkuruutta ja itsekkyyttä. Minun mies ihailee suunnattomasti "kiltteyttä" ja on just noin "kiltti", ettei voi aloittaa mitään "vakavaa" minun kanssa, kun pelkää, että sitten loukkaisi minua, jos jossain vaiheessa haluaisi lopettaa suhteen. Hän on niin "kiltti", ettei halua luvata vakavampaa suhdetta, etten tulisi surulliseksi, jos hän ei sitten kykenisi antamaan minulle riittävästi aikaa jne. Näinhän "kiltti" ihminen toimii...toinen saa sitten valvoa yöt onnettomana ja mukautua "kiltin" ihmisen "kiltteyteen"... Tosi "kilttiä".
Siispä sinä et ole "kiltti" vaan pelkuri. Eikä se ole "kiltteyttä", että annat miesten kohdella sinua törkeästi...se on kykenemättömyyttä puolustaa itseään...se on alistumista...se on riippuvuutta alistajasta...mutta EI KILTTEYTTÄ!!!
vaikka mies kohtelisi minua hyvinkin, mutta jos joku vain tökkii enkä halua aloittaa/jatkaa suhdetta tämän kanssa, minulle tekisi niin pahaa jättää hänet, että on parempi olla aloittamatta suhdetta.
Meitä kilttejä usein loukataan (kuten sinä nyt teit), koska saatamme olla myös herkkiä...
Jos luopuisit mahdollisesta suhteesta joka olisi molemmille hyväksi, niin miten se voi olla kiltteyttä? Kuten edellinen kirjoittaja vähän kärkevästi ilmaisi, niin ei tuo vaikuta siltä että oikeasti ottaisit toisen huomioon, vaan enemmänkin siltä että annat peloillesi periksi.
se yli-kiltteyttä jos ei henno jättää toista eikä sen vuoksi edes aloita suhdetta.
Kuulepas nyt. Ota mieluummin opiksi siitä, mitä kuulet ja kasvata itseäsi henkisesti sen mukaan, mitä olet kuullut - kuin että otat herkkyydessäsi itseesi ja loukkaannut. Liika herkistely ja loukkaanuminen ei sinua auta eikä kehitä eikä ole sinulle itsellesi hyödyksi. Oikeastihan on niin, että kuvaamasi herkkyys on vain eräs muoto ylpeyttä. Vain ylpeys saa kolauksen. Jos et olisi ylpeä herkkyydessäsi, niin tutkisit itseäsi ja ymmärtäisit nuokin "loukkaavat" sanani...sillä niitä en kirjoittanut sinua loukatakseni vaan avatakseni silmäsi...