Varattuun ei kajota

Olet ihan oikean päätöksen tehnyt eroamisesta. Mistä tiedät, ettei hänellä ole vielä kolmatta tai jopa neljättä naista? Tai vaikka hän ottaisikin eron toisesta naisesta, mikä estäisi häntä pettämästä sinua? Jotkut ovat patologisia pettäjiä ennen kuin he joutuvat parisuhdeterapian tapaiseen tai kohtaamaan tekemisensä silmästä silmään. Puhumattomuus voi olla merkki siitä, ettei hän itse hyväksy olevansa pettäjä, eikä halua ottaa asiaa puheeksi, jottei joutuisi todellisuuden kanssa vastakkain.

Mieti, miltä siitä toisesta naisesta tuntuu, kun hän on voinut arvata/joutuu joskus näkemään olevansa petetty? et kai halua itsellesi sellaista, miksi siis muillekaan? Vaikka tunteesi olisivat voimakkaita, ei mies ole arvoisesi. Hän ei selvästikään kykene antamaan sydäntään ja rakkauttaan yhdelle, tai ei ehkä pysty rakastamaan muita kuin itseään oikeasti.

Nyt ainakin tiedät, ettei varattuun kannata kajota. Tuo mies ei varmasti rakasta sua, jos noin tekee, joten sure aikasi, mutta ole onnellinen että annat itsellesi mahdollisuuden parempaan.

Itse löysin hyvän tsemppipaikan vastaavassa tilanteessa täältä (laitan linkin, se on ollut kyllä täällä jo aika monessa paikkaa, mutta jos et ole huomannut) http://dolore.ajatukseni.net
Mua on auttanut hurjasti tuon lukeminen ja olen saanut voimia irtaantua pikkuhiljaa. Siellä voi keskustellla muiden samassa tilanteessa olijoiden kanssa, se helpottaa!!!

Juu, kaikki erilaiset vaihtoehdot olen käynyt läpi. Toki olen miettinyt myös sitä, miten väärin nykyistä kumppaniaan kohtaan hän toimii. Joskus jopa kävi mielessä, pitäisikö puuttua siihen, mutta rohkeus ei riittänyt. Tai oikeammin, kun olin tehnyt päätöksen erosta, en halunnut enempää tuskaa kellekään.

Samoin olen miettinyt, voisinko ikinä moiseen luottaa, tuskinpa.

Ehkä tässä kaikessa vaikeinta on hyväksyä olleensa hyväksikäytetty ja tietyllä tavalla myös naurunalainen.

Syitä tähän 1,5 vuoden jaksoon en vaan pysty käsittämään. Olisin ymmärtänyt, jos suhde olisi ollut seksisuhde, mutta seksiä oli todella vähän, voisi melkein sanoa, että minimaalisesti. Aikaa vietettiin yhdessäolon merkeissä. Tuntui jopa käsittämättömän hyvälle huomata, että sänkyhommat eivät olleet se pointti tässä.
Kesän aikana hain itsekin etäisyyttä, sillä tuntui, että kaikki ei ollut ok, mutta mies keksi aina jonkin jutun, jolla jäi tavallaan roikkumaan.


Olen vaan luonteeltani sellainen, että haluaisin selvittää asiat ja jatkaa siitä sitten eteenpäin. Inhoan riidoissa loppuneita juttuja, sillä niistä ei hyödy kukaan. Takaisin samaan "helvettiin" en halua itsekään.

Kiitos asiallisista vastauksista.

Minulle kävi aikoinaan huikan samalla tavalla, mutta homma oli vain toisin päin ja ei koskaan edennyt noin pitkälle. Olimme vain ystäviä ja kaiken piti mennä eteenpäin. Hänellä oli aikaa minulle ja hän lohdutti minua. Mutta kun aloin puhua rakkaudesta, hän päätti häippäistä. Mitään oikeaa yhteyttä en ole häneen sen jälkeen saanut. Olisi todella rakastanut häntä, mutta minulle jäin vain kaipaus ja sydänsurut.

Miksi menit sänkyyn kysymättä edes onko toinen varattu? Mies halusi susta seksiseuraa ja sai, luuli kai että säkin ymmärrät pelin hengen.

Oppirahat on maksettava...

Unohda mies ja ole iloisella mielellä! Jatkossa tiedät paremmin!

Minulla on ollut lyhyitä suhteenalkuja kahteen varattuun mieheen. Ja olen joutunut oppimaan paljon. Sellainen suhde on hankala. Joku sanoi viisaasti, että toisena naisena oleminen syö omaa itsetuntoa. Itse ihmettelen välillä, miksi olen sellainen masokisti, että ihastun miehiin, jotka ovat saavuttamattomissa, varattuja. Silloinhan tiedän, että tunteilleni käy lopulta surullisesti. Ja toisekseen, kun toisen naisen suhde päättyy, hänen on pidettävä kaikki salassa eikä hän voi julkisesti surra eikä näyttää särkynyttä sydäntään.

Yritän juuri toipua suhteesta, joka alkoi ystävyytenä. Mies oli todellinen ystävä ja välitti minusta. Yhtaikaa hänellä oli alkamassa ja vahvistumassa suhde tyttöystävään. Rakastuin silti liikaa ystävääni. Hänellä oli hauskaa kanssani, nauroimme paljon. Ja sitten lopulta päädyimme sänkyyn. Tarkoitus oli vielä puhua tästä seuraavalla kerralla ja reflektoida tapahtunutta; olisin ollut valmis myöntämään, että sänkyynmeno oli ehkä huono idea, mutta haluaisin ystävyyden jatkuvan.
Välittömästi tämän jälkeen ystäväni lopetti samantien kaiken yhteydenpidon minuun. Tylysti ja kerralla. Hänestä ei ole ollut puhumaan asiaa kerran rehellisesti läpi kanssani. Ei. Hylkää noin vain. Minulla on kerta kaikkiaan ikävä. Menetin paljon.
Näköjään tätä tapahtuu useamminkin, että mies ei kykyene puhumaan tärkeästä asiasta tai ei uskalla selvittää syitä käyttäytymiselleen. Sitä jää sitten itse miettimään, missä oli minun vikani, että näin kävi.

hymm...
tekee hyvää lukea näitä kirjoituksia täältä että jos osais olla sen verran viisas että lopettaisi suhteen tässä vaiheessa ennen kuin se on liian myöhäistä sydämen kannalta.
Tapasin yhden miehen baarissa ja olemme tapailleet kesästä asti...
Selvisi että tämä kyseinen mies seurustelee mutta ei ole onnellinen suhteessa.
Hän ei paljasta itsestään mitään mikä antaisi minulle varmuutta suhteesta.
Olen ihan tyhjän päällä...
tekisi mieli lopettaa koko tapailu koska hän ei ole luultavamminkaan jättämässä kihlattuaan.
Minulle hän laittaa liirum laarum viestejä ja lupailee kaikenlaista ihanaa yhteisiä lomamatkoja ja muuta.
Puhelimella häntä saa kiinni jos hyvä tuuri käy...
mutta ,mutta....
typeräähän tämä on varattua odottaa mutta kun sydän sanoo toista ja järki toista...
miten tästä pääsee irti??????
ne hetket jotka voimme olla yhdessä merkitsevät liian paljon että voisin ajatella eilise olevan viimeinen...
En ole tarpeeksi vahva...
pitäisi opetella ajattelemaan asiaa sen kihlatun kannalta, miten häneen sattuu...
mutta en ymmärrä miksi hän kerta toisensa jälkeen antaa enteeksi tälle miehelle...
kihlattu kun tietää että miehellä on toinen nainen...
hymm...kyllä elämä on joskus niin epäreilu :(

Et sitten edes omaa otsikkoasi tajua?