Tiedoksi teille naiset.
Jos ette voi keskustella miestenne kanssa kaikista (tärkeimmistä) asioista, vaan keskustelu jää jutustelun tasolle, niin ennenpitkää edessä on ero.
Small talk on hieno taito, mutta, jos ei ole rohkeutta löytää todelliset tarkoitukset kahden seurustelevan ihmisen välillä, niin ei heidän välilleen voi rakentaa mitään kestävää.
Kun kriisi iskee, niin molemmat vain kaivautuvat vain syvemmälle omiin 'poteroihinsa' ja asemasota kestää niin pitkälle kuin varastossa on muonaa ja kärsivällisyys riittää toista kohtaan.
Miksi muuten Suomessakin avioeroprosentti liikkuu 50 % luokassa ?
Jos ette voi keskustella miestenne kanssa kaikista (tärkeimmistä) asioista, vaan keskustelu jää jutustelun tasolle, niin ennenpitkää edessä on ero.
Small talk on hieno taito, mutta, jos ei ole rohkeutta löytää todelliset tarkoitukset kahden seurustelevan ihmisen välillä, niin ei heidän välilleen voi rakentaa mitään kestävää.
Kun kriisi iskee, niin molemmat vain kaivautuvat vain syvemmälle omiin 'poteroihinsa' ja asemasota kestää niin pitkälle kuin varastossa on muonaa ja kärsivällisyys riittää toista kohtaan.
Miksi muuten Suomessakin avioeroprosentti liikkuu 50 % luokassa ?
Vastaukset 5
Vanhimmat
pääpiirteittäin menee.
"Miksi muuten Suomessakin avioeroprosentti liikkuu 50 % luokassa ?"
Ja miksi kuitenkin onnellisia avioliittoja on yli 50% ja tyytyväisiäkin yli 25%?
Koska vaihtamalla saa paremman ja vaihtaa voi niin monta kertaa että saa sen oikean. Vaikka 50% avioliitoista päätyy eroon se tarkoittaa sitä että koska yrittää voi kuinka monta kertaa tahansa - jolloin epäonnistumisia (eroja) tulee paljon - mutta yksikin onnistuminen riittää katkaisemaan kierteen ja saavuttamaan siten stabiliteetin parisuhteessa.
Erota voi kuinka monta kertaa tahansa...
... mutta se ainoa oikea tarvii löytää vain yhden kerran!
Lisäksi monet valitsee vapauden kuitenkin lopulta eikä mene uudestaan naimisiin, eivät halua. Sekin on hyvä loppu ainakin sen yksilön kannalta; se mitä hän oikeasti haluaa.
Tässä selitys sille miksi korkeat avioeroprosentit eivät tarkoita välttämättä lopullista angstia tai että onni olisi minnekään kadonnut. Ennemminkin se pitää löytää vain usean mutkan kautta.
Hei? Elämä on aivan sekaisin. Olen rakastunut pomoon aivan päättömästi.Pomo on mennyt sekaisin rakastuneista katseista.En ole pystynyt syömään en kunnolla nukkumaan puoleen vuoteen.Kumpikin on naimisissa ja on perheet.Pomo ei ole puhunut omista tunteistaan mitään,joten olen päättänyt luovuttaa tästä ihanasta tunteesta ja heittää elämäni rakkauden menemään. Tiedän että tulen rakastamaan tätä miestä koko loppuelämän. Lasten ja mieheni takia annan olla,enkä pilaa pomon perheelämää.Pitää vissiin ottaa lopputili kun ei voi mennä enää töihinkään,kun niin itkettää.Tätä tunnetta on kestänyt jo puoli vuotta.Pomo on 6 vuotta nuorempi.Siitä muuten näkyy että se on älyttömästi kans rakastunu minuun jo aikaisemmin kuin minä siihen.Miksi se ei puhu mitään? Järjestikö tämmösen tunnemyrskyn minulle vain sen yhen asian takia? Tämä mies on erittäin tunteellinen ja ihana mies.Pystyy yhdellä lauseella saamaan paremman tunteen aikaiseksi naiselle kuin joku toinen 20 vuoteen.Epätoivoinen? Mitä neuvoisit?
No joo. Sitten kun parisuhde muuttuu keskustelupiiriksi, niin se on muuttunut sisko-veli tai ystävyyssuhteeksi. Josta seksi ja intohimo on kadonnut. Avioero prosentti tulee tulevaisuudessa lähentymään logaritmisesti 100 prosenttia. Ei ole olemassa parisuhdetta, joka toimisi sekä ystävyys että seksuaalisella tasolla läpi elämän. Tämä on biologinen fakta. Siksi parisuhdetta ei kannata ylläpitää eikä luoda. Se korvataan jatkossa seksillä ja ystävyyssuhteilla.
T: Charles Darwinin oppipoika
Sama koskee myös toiste päin! Minä olen hyvin suora ja avoin, juuri sen vuoksi koska tiedän kokemuksesta, että jos ei asioita selvitetä perin pohjin, ne jää kalvamaan ja kerä kasvaa ajan kanssa. Suhde huononee väistämättömästi sitä mukaa kun luottamus alkaa hiipua. En vain ymmärrä missä ne miehet piileksii jotka avoimesti pystyisivät puhumaan kaikesta. Heitä löytyy paljonkin jotka sanovat, ja ehkäpä omasta mielestään luulevatkin, pystyvänsä puhumaan. Mutta kun alkaa tarves tulla tunteiden puhumisesta niin mykkäkoulu tulee kuin tilaukesta. Pää pistetään pensaaseen piiloon ja esille tullaan sitten kun luullaan että asia on unohtunut. Siitä se kierre sitten alkaa.