No niin, nyt on taas pidempi hyvä jakso takana. Onnellisia ollaan oltu molemmat, kokkailtu yhdessä, siivoiltu yhdessä ja kyläilleet kavereilla. Itselläni vaan on taipumus jossain vaiheessa hirvittyä että mites nyt näin hyvin menee -varmasti jotain kauheaa tapahtuu kohta, ja niinhän se sitten tekeekin. Kaikissa asioissa. Varmaan sitten onkin niin, että just se "hirvitysfiilis" laukaisee sen tulevan kauhean asian, tavalla tai toisella. Noh koitetaanpas nyt olla ajattelematta niin. Vkl mennään appilaan isänpäiväkahville :).
Pidempi hyvä jakso :)
Estelle80
4997
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Onnittelut suhteen hyvistä vaiheista :). Meillä menee kans vahän kausittain nää hetket. Nyt on pitempään ollut hyvä vaihe mutta kuuluuhan ne alamäetkin joka suhteeseen. Tuntuu että oman mieheni kanssa ollaan tavallaan lähenyty näidin hyvien vaiheiden aikana mutta kun en huonommat ajat tulee niin toinen tuntuu tosi vieraalta
Ihan kuin minun suustani muutama vuosi sitten.Itse myös ajattelin että onko se minun syyni?Provosoinko koska haluan tuntea olevani jotenkin tärkeämpi tai ylempänä?Hmm.Päätin että haen "elämisen merkityksen" muualta kuin toisen paapomisesta ja arvaa mitä?Silti se helvetti vain alkoi!Nyt sillä erotuksella, että en tippunut niin korkealta vaan jatkoin harrastuksiani ja kaikkea sitä mitä tykkään tehdä.Eikä tarvitse syyttää itseään toisen tekemisistä.Jos itselläsi iso pyörä heittää niin helpottaako sinua se että äitisi syyttää itseään;)
Mikä logiikka tossa on kun kerran menee hyvin niin mietitään koska taas kusee. Varmaan sama homma toisinpäin. Ei milloinkaan ole hyvä. Näinkö nettinaiset ajattelee? Jos meinaat elää silloin kun menee hyvin silloin pitää ottaa ilo irti koko rahalla ja sitten kun ollaan pohjalla pidetään toivoa paremmasta yllä. Elämä on liian lyhyt surkuttelemiseen ja jossittelemiseen. Pikku vinkki riiteleminenkin voi olla ihan kivaa vaihteeksi etenkin jos syystä, sovintoseksi on niitä parhaimpia ja onhan se riitely muutenkin hyvä tapa päästää höyryjä ulos muuten nuppi pamahtaa.
meillä taas n nyt sellain 4kk menny huonommin, et ollaan mietitty erotaanko vai ei..ollaan oltu 4 vuotta yhessä ja ehkä tää on vaan joku kriisivaihe. Mut ei tiiä..ollaan juteltu ammattiauttajankin kanssa ja jo se helpotti..mut silti kumpikin vaan kelaa pitäskö erota ja samal on kuitenkin usko siitä et tulee viel parempia aikoja. ( meil ei oo viina, tms.ongelmia kummalkaa.) Se on vaan niin vaikea sanoa koska ei kannata enää yrittää. Molemmil on tunteita toista kohtaan ja välittää toisesta. ei nyt ihan samalailla romanttisesti kuin alussa mutta erilailla ja vahvasti. Joskus taas mietitään ollaanko yhes vaan tavan takia. Harmittaa kun ajatukset on sekasin,mutta päivä kerrallaan ja pitää mennä omal painollaan. Isoin ongelma on ehkä se kun ukko on töis ja sil on harrastuksia ja mä oon työtön enkä harrasta mitään. sit kun hän tulee töistä kotiin niin tahdon tekemistä ja suutun jos ei tehä mitään. Nyt oon yrittäny keksiä itelle kaikkea etten vingu toisen seuraa kokoajan. Sit mä oon viel sellai et jos mies on huonolla päällä niin kyselen koko ajan et mikä on, tykkäätkö viel musta yms..eli painostan kokoajan. Varmaan ukkoa pikkasen stressaa,mut en tykkää olla kokoajna varapaisllani vaan tahdon olla ajan tasalla. Et kyllä se on muillakii huonoja aikoja suhteessa vaikka tuntuu et muilaa menee niin hyvin. Kerroin nyt oman tilanteeni..jos jotain kiinnosti lukea. Kiva lukea tääl et muillakin on samanlaisia ongelmia, eikä se oo vaan meidän suhde jossa on.