Olen ollut salasuhteessa perheelliseen mieheen vuoden verran. Itsekin olen perheellinen. Turha kieltää, ettenkö välittäisi tästä miehestä paljonkin. Mies ei varmaankaan ole läheskään yhtä kiintynyt minuun kuin minä häneen. Pelkkä panosuhde ei kuitenkaan ole kyseessä, vaan vietämme aikaa paljon jutellen myös.
Olen kuitenkin ahdistunut tästä pettämisestä. Lisäksi surettaa varsinkin lasten puolesta. Olemme pitäneet suhteen tarkasti salassa, kumpikaan ei siis missään nimessä halua rikkoa toisen perhettä juuri lasten takia. Koska tiedän, että meistä ei ikinä tule oikeata paria, olen jotenkin tajunnut, että eihän tässä ole muutenkaan mitään järkeä. Olen kuitenkin jäänyt koukkuun tähän mieheen ja hänkin minuun, uskon että hän jatkaisi tätä suhdetta vaikka lopun ikää. Olen kerännyt rohkeutta erota tästä miehestä, mutta tiedän että sydämeni murtuu ja kuolen ikävään. Silti tiedän, että minun on se tehtävä. Omatunto painaa ja tämä suhde on vastoin kaikkia arvojani ja periaatteitani. En mennyt aikanaan naimisiin ryhtyäkseni pettäjäksi.
Olemme molemmat pysähtyneissä ja viileissä liitoissa ja tämä mies sanoo, ettei pidä vaimostaan ihmisenä. Seksielämä heillä toki toimii. Mutta henkisellä puolella on ongelmat. Kuten minulla, joka olen henkisesti yksin avioliitossani.
Miten saisin lopetettua tämän suhteen, joka aiheuttaa minulle lopulta enemmän ahdistusta ja syyllisyyttä kuin iloa? Taidan rakastaa tätä miestä, vaikka olenkin pyrkinyt pitämään tunteeni kurissa.
Olen kuitenkin ahdistunut tästä pettämisestä. Lisäksi surettaa varsinkin lasten puolesta. Olemme pitäneet suhteen tarkasti salassa, kumpikaan ei siis missään nimessä halua rikkoa toisen perhettä juuri lasten takia. Koska tiedän, että meistä ei ikinä tule oikeata paria, olen jotenkin tajunnut, että eihän tässä ole muutenkaan mitään järkeä. Olen kuitenkin jäänyt koukkuun tähän mieheen ja hänkin minuun, uskon että hän jatkaisi tätä suhdetta vaikka lopun ikää. Olen kerännyt rohkeutta erota tästä miehestä, mutta tiedän että sydämeni murtuu ja kuolen ikävään. Silti tiedän, että minun on se tehtävä. Omatunto painaa ja tämä suhde on vastoin kaikkia arvojani ja periaatteitani. En mennyt aikanaan naimisiin ryhtyäkseni pettäjäksi.
Olemme molemmat pysähtyneissä ja viileissä liitoissa ja tämä mies sanoo, ettei pidä vaimostaan ihmisenä. Seksielämä heillä toki toimii. Mutta henkisellä puolella on ongelmat. Kuten minulla, joka olen henkisesti yksin avioliitossani.
Miten saisin lopetettua tämän suhteen, joka aiheuttaa minulle lopulta enemmän ahdistusta ja syyllisyyttä kuin iloa? Taidan rakastaa tätä miestä, vaikka olenkin pyrkinyt pitämään tunteeni kurissa.
Vastaukset 79
Vanhimmat
eiköhän se aika tapansa näytä.
ja saatte toisenne sitten omaksenne.
mies sai eronsa ja sinä sait miehen itsellesi.Miksi siis itket?
Viestistäsi paistaa läpi se, että haluat hyväksynnän suhteellesi joltakulta, koska viittaat rakastavasi tätä miestä todennäköisesti enemmän kuin omaa aviomiestäsi. Surullista, mutta sinun ei olisi koskaan pitänyt lähteä tuohon suhteeseen vaan korjata ongelmat avioliitossasi. Nyt suhteesta on luovuttava tai vastattava seurauksista.
ei olisi koskaan pitänyt ryhtyä suhteeseen. Ei voi suositella kenellekään. Tulen lopettamaan suhteen, niin yksinkertaista se lopulta on.
Kun ihastus/ rakastuminen iskee, jää järki toiseksi. Teet kuitenkin joka ikisen kerran tietoisen valinnan.On ehkä aika tehdä pysyvä valinta
valinnan aika. Lopetan tämän sivusuhteen, perheitä en halua rikkoutuvan, ei ole muuta vaihtoehtoa kerta kaikkiaan.
omaatuntoasi puhdistaa.Sinun verelläsi on pesty heidänkin eronsa.
he eroa ikinä, eivät ainakaan minun takiani. Vaimo ei tiedä tästä mitään, eikä tule tietämäänkään, mikäli on minusta kiinni.
Olen muuttanut kotoani pois kuultuani kesällä sattumalta mieheni keskustelevan puhelimessa puhelimessa ilmiselvästi "toisen naisen" kanssa. Tiukan kovistelun jälkeen hän myönsi todeksi löysän seksisuhteen tuttavapariskunnan naisen kanssa. Soitin myöskin naiselle, hän myönsi suhteen ja osoitti pettymystä kun mieheni ei ole eronnut (eikä edes luvannut) minusta.
Nyt asumme pitkän avioliiton jälkeen erillään, enkä tiedä hakisinko avioeron. Mieheni on luvannut kuun ja tähdet taivaalta, kun vain palaisin kotiin. Vannoo, ettei ikinä enää ryhtyisi sivusuhteeseen. Kuka enää uskoisi vakuutteluun? Tosin kalmankalpeana kiinnijäätyään mieheni huokaisi helpottuneensa, kun salailu sai vihdoin lopun.
En puolustele miestänikään, mutta ihmettelen naista, joka pitää yllä suhdetta toisen mieheen. En edes kostoksi ottaisi toisen miestä, kun kaikkihan tiedämme millaiseen helvettiin avaa portit, kun niin tekee. Ja vie sinne mukanaan veilä molempien osapuolten perheet. Mies tai nainen, aina löytyy vapaitakin kumppaneita. Miksi hajotatte perheitä, tuska on hirveä ja koskee teidän lisäksenne molempien perheitä.
Hyvää joulua, pettäjät!
rikkoa perheitä. Juuri siitähän kirjoitin aloituksessa, että lasten perheitä ei saa rikkoa ja tämä on ollut raskasta. En ryhtynyt tietoisesti suhteeseen perheellisen kanssa, ja olen itsekin perheellinen. Näin kävi, kun ihminen on heikko, mutta kenenkään perhettä en ikinä halua rikkoa. Ei siitä mitään hyvää seuraisi, jos kaksi perhettä rikkoutuisi. Jatkan avioliittoani ja poden sydänsuruni itsekseni. Eihän tässä muuta vaihtoehtoa ole. En oikeasti halua pahaa kenellekään, ehkä se on vaikea uskoa.
Ite ainakaan en vois aatella että eläisin tuommosta kaksoiselämää,Aina olla pelko pesuuksissa millon kärähtää.Sitä kun on avoin ja rehellinen niin se on niin helppo olla. Ps.Tämä on minu mielipide ja jokainen taplaa tyylillään:)
niin ei hylsysi syhyä niin kovin vieraalle. Lumppu!
Tässä kommentin esittäjä oli selvästikin joku mies joka ajattelee peniksellään :)
olen omasta mielestänikin lumppu ja häpeän tätä sivusuhdetta. Kun odotin toista lastani, mieheni potkaisi minua vatsaan - sen jälkeen en ole pystynyt rakastamaan häntä.
eikä omallesi siksikö hän potkaisi sinua vatsaan?
on omalle miehelleni. Ensimmäinen lapseni oli vasta yksivuotias ja toinen vatsassa. Harkitsin tuolloin avioeroa, mutten ollut tarpeeksi rohkea. Ajattelin, etten pärjää vauvan ja yksivuotiaan kanssa. Nyt ovat jo koululaiset.
kaksoiselämää.Eikö sinulle olisi helpompi antaa lapsesi miehellesi ja jatkaa sitä elämää mitä haluat elää?
voisi ikinä lapsiani jättää - jätän tämän toisen miehen. Koitan jotenkin jatkaa mieheni kanssa. Ei tämä kaksoiselämä ole mistään kotoisin, pelkkää valhetta kaikki.
Mietin vain Miksi haluat jatkaa Liittoasi? Jos sinun on huono olla siinä. Kyllä lapsille olisi varmaan parempi kun olisi yksi tai kaksi kokonaista vanhempaa eikä "kaksi puolikasta".
Vanhempien ero voi apsille oikeasti olla vaan helpotus...
Ainakin sitä se oli mulle 7 vuotiaana kun vanhempani erosivat.
ajattelen, että kun kerran on naimisiin menty ja valinta tehty, siinä on pysyttävä loppuun asti. En jostain syystä pysty eroamaan, yritän jaksaa lasten takia. En halua, että he olisivat avioerolapsia.
" ajattelen, että kun kerran on naimisiin menty ja valinta tehty, siinä on pysyttävä loppuun asti"??
Niinkö todella ajattelet?Kunnioitus omaa miestä ja liittoa kohtaan on aika lailla olematon.Tässä vain omat tarpeet jyllää.
Tuo mahaan potkaisu kuulostaa minun mielestäni niin järkyttävältä etten yhtään ihmettele, miksi et pysty miestäsi rakastamaan. Onko hän jotenkin täysin sairas vai oliko jotain todella pahaa sattunut joka olisi saanut hänet menemään noin sekaisin hetkeksi?
isä vai se toinen mies.
toista miestä vielä silloin elämässäni, raskaudesta on monta vuotta ja tämä toinen mies ollut vuoden.
..Monikaan kovin mielellään eroa. "Kun kerran on naimisiin menty ja valinta tehty" Mutta joskus se on vain parempi erota!
Mikä siinä sitten on ettet halua lapsista avioerolapsia..? Ei lapset sitä kunnolla ymmärrä. Mutta muistan vain kun omat vanhempani erosivat että se oli itsellenikin niin suuri helpotus. Vanhemmat oli paljon iloisempia ja elämä jatkui kivempana molempien vanhempien luona vuorotellen silloin..
en ole vielä henkisesti valmis eroamaan. Eikö sanota että se voi olla useamman vuoden kestävä prosessi ennen kuin asia on kypsä mielessä? Jos nyt yrittäisin paikata vielä avioliittoani, vaikka tällä hetkellä ovat asiat kovin kehnosti. En oikein tiedä, olen hieman eksyksissä - en kai muuten olisi hullussa suhteessakaan.
sinulle, olet kurjassa tilanteessa. Kaikki me tehdään erehdyksiä mutta on se kumma kun ne naisen tekemät on muka aina pahempia. Kyllä miehet pettäessään eivät tunne edes omantunnontuskia, paitsi sitten kun jäävät kiinni. Ne samat miehet jotka ovat valmiit olemaan varatun naisen kanssa ovat niin kaksinaamaisia että kun suhde loppuu niin huorittelu alkaa. Toivon sulle kaikkea hyvää ja se ratkaisu, sen sinä itse tiedät jonakin päivänä. Ja huom! Sellaset miehet just moralisoi jotka on pahimpia pukkeja!
luonteeltaan aggressiivinen. Hänellä oli muistaakseni silloin hirveät työpaineet ja minä jotenkin onnistuin ärsyttämään häntä. Tuon potkaisun jälkeen hän ei ole enää lyönyt minua, sitä ennen pari kertaa. Mutta kiroilee ja huutaa suuttuessaan. Toisaalta hän väittää rakastavansa minua, mutta miksi hän sitten teki minulle niin.
Olet saanut paljon sekä lokaa että ohjeita aloittamaasi eropohdintaan. Tilanteesi on todella ikävä, enkä ihmettele ahdistustasi. Avioliitto kyllä muuttuu viiläksi juuri sen tähden, että pettäjä ei pysty enää elämään normaalia perhe-elämää. Viileys ei ole syy vaan SEURAUS! Syyllisyys ja paljastumisen pelko painaa ja mitä luultavimmin kummankin puoliso piinaa itseään epäilyillä pettämisistänne.
Kyllä siinä kotilieden lämpö muuttuu vähitellen pakastimen pakkaseksi. Ajatukseni perustuu vain elämänkokemukseeni, enkä osaa neuvoa, miten Sinun tulisi menetellä. Toivon kuitenkin Sinulle viisautta tehdä oma päätös, johon sitten sitoudut. Muuten, oletko varma, että miesystäväsi eroaisi ja naisi Sinut, kannattaa kysyä.
kommentista. Se on totta, että pettäminen etäännyttää entisestään puolisosta. Se salasuhteen salaaminen syö aviosuhdettakin. Että ei siitä aviosuhteeseenkaan hyvää seuraa. Mutta toisaalta olin onneton aviossa jo ennen tätä pettämistä, noidankehässä ollaan. Ei rakastajani eroaisi minun takiani. Eli sen varaan en missään nimessä laske. Jollain oudolla tavalla kunnioitan hänen vaimoaan, tämä vaimo on ollut aina miehelleen uskollinen, on fiksu ja hyvä perheenäiti, mikäli olen miehen puheista oikein ymmärtänyt. Toiv. hän ei saa ikinä tietää. Jos eroan, olen omillani lasteni kanssa. Yritän kuitenkin jatkaa päivä kerrallaan ilman mitään hätiköityjä ratkaisuja.
äiti niin miksi mies onsitten niin fiksu että pettää häntä? Vai haluaako mies erota vaimostaan?Kerro sinä miehen vaimolle suhteestane.
kanssa kysyppä häneltä.
hän pettää vaimoaan, joka on fiksu ihminen ja hyvä äiti. Tätä minäkin olen häneltä kysynyt ja vastaus on se, että hän ei rakasta vaimoaan ja meni alunperin järkiavioliittoon ja se oli virhe, jota hän on katunut. Hän ei ole koskaan moittinut vaimoaan ihmisenä. Hän on pettänyt vaimoaan ennen minuakin. Minä en siis ole hänen ensimmäinen sivusuhteensa. Miten elämä voi olla tällaista.
avioparit saavat lapsia, eikö sitä varten yleensä avioon mennä, että perustetaan perhe. Ja kyllä heillä nytkin on seksielämä, kuten aviopareilla yleensäkin.
kuollut avioliitto ja lapsia ja mietin salasuhdetta päivittäin (olen mies) minkä ikäinen olet?
pettää sinun kanssasi vain siteen saat puhtaan omantunnon.
pysty kertomaan vaimolle. Eihän se ole minun asiani kertoa hänelle? Jos vaimo on onnellinen elämäänsä, miksi tuhoisin hänen onnellisuutensa ja sotkisin vielä lastenkin elämän. Mitä minä siitä saisin muuta kuin vielä likaisemman olon.
..kuollut avioliitto on hyvä sanapari kuvaamaan ainakin omaa tilannettani. Olen 40 .
ole.Luehan tätä palstaa kuinka onnellisia naiset ovat sen jälkeen kun pääsevät eroon pettäjämiehistään.
sama sinun kanssasi.olemmeko ikinuoria vai ikämme kriisissä?
varmaan onnellisia päästyään eroon pettäjämiehestä, mutta olen käsittänyt, että on myös niitä jotka eivät halua tietää, vaan erilaisista mukavuussyistä haluavat jatkaa liittoaan joka tapauksessa, vaikka mies olisi pettänytkin. Tässäkin tapauksessa mies ei ole ihan tavallinen taatelin tallaaja, vaan liitossa tuo vaimo saa myös sosiaalista statusta.
..itse olen ainakin ikinuori ja keski-iän myllerryksessä..sinusta en tiedä, mutta kriisi taitaa sullakin muhia
pahasti muhiikin liekkö vielä palaa pohjaankin!ja arvatenkin vielä meidän asuinpaikan niin kohtalo on kohdallaan mistä päin suomea olet?lääni.
minussa nyt kiinnostaa asuinpaikkaa myöten? Asun L-S:n läänissä.
lääni ja pieni paikkakunta missä muhii nämä asiat ja ymäristö on sisäänpäin lämpenevä.liekkö olemme käyneet samaa koulua?
suuri kooltaan, pikkupaikkakunnalla olen lapsuuteni viettänyt, nyt asun vähän isommassa kaupungissa. En osaa yhtään kuvitella, mitä paikkakuntaa tai seutua tarkoitat..
on iso.minäkin asun nyt isommassa kaupungissa.k-suomessa ja siellä olen pikkukylällä kouluni käynyt.entä sinä?
L-S:ssa, siis nimenomaan lännessä, kotiseudullani, eli ei olla kylläkään käyty samaa koulua..
mutta voimia sinulle etä saat lopettettua suhteen ja saisit asiasi kuntoon.palataan jossakin vaiheessa asiaan ja katsotaan miten meidän käy vai olemmeko me salasuhteessa keskenään!
olen jo päättänyt lopettaa suhteen, itse asiassa helpotti valtavasti kun kirjoitin tänne palstalle. Sain jopa useita asiallisia vastauksia, vain yksi taisi nimittää lumpuksi.
se sinun hakkumien auta ketään ja varsinkaan sinua mutta kaikki ei ymmärä kuolutta parisuhdetta siksi ne haukkuu.mutta onnea ja voimi sinulle tavataan joskus?
asia haukkumisella parane. Ne ovatkin onnekkaita, jotka eivät omaa kokemusta kuolleesta parisuhteesta. Kuinka yksin voikaan olla avioliitossa. Tuntematonta on vaikea 'nähdä'..
siis ymmärsin,että vuoden kestänyt?
Miten sen miehen vaimo ei tiedä tai aavista mitään.
Ihmettelen. Naiset on kuule pirun hakoja arvaamaan ja sen kerran,kun jäätte kiinni,niin mitä sitten aiot?
Saattaapi olla,että miehen vaimo käräyttää sutkin ja silloinhan oma ukkos vasta piekseekin sut!
Ihan uteliaisuuttani kysyisin,että miten pystyy perheelliset ihmiset tapailemaan ylipäätään ja varsinkin vuoden verran? Onko teillä jotain kusetusjuttuja joka kerralle?
en tiedä, mutta mielestäni vaimolla ei ole aavistustakaan. Hän on kuulemma sanonut että se on heti loppu, jos mies pettää, laukut kannetaan ulos samantien. Emme soittele emmekä lähetä tekstareita kuin työpäivän aikana. Emme lähetä s-postiakaan kuin työpäivän aikana. Tapaamme harvoin ja sekin vain työajalla. Se on totta, että tuo vaimo varmaan käräyttäisi minut, mutta en sitten voi sille mitään. Voi tosiaan olla että selkäsaunakin tulee, se on historia huomioon ottaen mahdollista.
laita txt tv4 843 viesti niin jatketaan sieltä jutustelua ja ajatusten vaihtoa?mistä päin olet noin 100km.tarkuudella.
tv:n ääreen, en ole sellaisessa paikassa. Sijaintini salaisuus näin julkisella foorumilla..
kun pääset noukin sen ja vastaan sinulle?
miten se homma toimii ollenkaan. Voin sinne jossain vaiheessa laittaa viestin, jos onnistun.
on ohjeet ja onnistut kyllä.palataan asiaan.
sinulla täällä kuolutta liittoa.onko jo lämpenemässä teillä päin?
kyllä ole lämpenemässä näin nopeasti, kunhan tässä päivä kerrallaan sinnitellään, niin sekin on jo jotain..teetkö itse jotain kuolleen liittosi kohentamiseksi - vai voiko sille tehdä mitään?
tehdä mut pahalta näyttää ja päivä kerralaan mennään.laita tv jutska?
tv:n ääressä ja eivätkö ne tv-jutut ole jotain nuorisotouhua, näin olen käsittänyt? Miksi olet niin kiinnostunut minusta?
vaihtoa kun samanlainen tapaus.
ymmärrän kyllä, mutta en pääse siihen tv-juttuun.
jatketaan ens viikolla juttua tästä aiheesta jos pääset niin laita.jatkoja
..juu jatketaan, mutta tuskin 'telkkariin' pääsen, hih. kovin on pimeetä ulkona..pärjäillään
Sinun pitäisi kertoa suhteestasi miehellesi.sillä se saattaa tulla ilmi vuosienkin jälkeen.Mieheni salasuhde tuli ilmi vasta kun tapahtumasta oli kulunut 25 vuotta ja selvittely ei ollut ollenkaan helppoa,silä tuo toinen nainen oli myös minulle tuttu,olihan hän mieheni työkaveri silloin vuonna 1978-1979.
kertoakin, mutta sitten tuo toinen mies paljastuisi myös. Uskon että mieheni jollain tasolla ymmärtäisi, että tilanne on johtanut tähän, koska hän on kohdellut minua huonosti,kuten lyönyt. Mutta toisen miehen vaimo ei ikinä antaisi anteeksi pettämistä, ja siinä hajoaisi yksi perhe. Olen monet kerrat katunut että miksi ryhdyin tähän..miksi, miksi.
no siksi tietenkin kun kuollut avioliitto.ei haittaa vaikka et pääse telkkuun keksippäs sinä joku yhteys miten voidaan jatkaa tätä ajattelua miten selvitään.palaan taas kun pääsen koneen läheisyyteen.voimia sinulle et saisit asian kuntoon.
taas, täälläpä edelleen..ei mulla mitään ihme viestittelykeinoja ole keksittynä, eikö sulla ole s-postia?
on kyllä osoite laitappa mihin voisin laittaa tuleen.
kuule en tähän tohdi laittaa s-postiosoitettani, kuten et varmaan sinäkään? Joten pattitilanne, hih..
en minäkään laita.telkku tai vastaava tee jokin ehdotus miten onnistuis?
en nyt tähän hätään keksi mitään keinoa..täytyy pistää asia mietintämyssyyn?
viestin 'Ystävyys' -palstalle..tunnistat kyllä. Tää mun aloittama keskustelu on jo aivan 'täynnä' viestejä. Käypä kurkkaamassa.
harmi laita tyhjä viesti n.173247.vastaan tai jotain?
mites sinulle on käynyt suhteen kans oletko selvinnyt?