Avioero prosessissa on monta asiaa joita ei edes se kolmas pyörä tiedä saatikka sukulaiset.Kyllä se aviopari päättää erosta ihan keskenään joko sovussa tai sitten ei.
Tärkeintä on tehdä päätös suuntaan tai toiseen ja sitten määrätietoisesti noudattaa sitä eikä pitää jompaa kumpaa roikkumassa ikäänkuin pelastusrenkaana.
Toki siinä tukea tarvitaan kun eroa järjestellään mutta sitä varten ovat ammattilaiset.
Tärkeintä on tehdä päätös suuntaan tai toiseen ja sitten määrätietoisesti noudattaa sitä eikä pitää jompaa kumpaa roikkumassa ikäänkuin pelastusrenkaana.
Toki siinä tukea tarvitaan kun eroa järjestellään mutta sitä varten ovat ammattilaiset.
Vastaukset 4
Vanhimmat
mene sinne söhläämään että nopeuttaisit eroa,petturi kyllä itse eroaa jos rakastaa sitä kolmatta pyörää.
Ainakaan mun ukko ei ollut niin tyhmä että joku ulkopuolinen olis "saanut sen eroamaan" tai nopeuttamaan eroa. Vaikka meidän olis pitänyt ehkä erota aiemmin, oli sen tajuaminen ihan yhtä paljon mun kun ukon harteilla. Silti kitkuteltiin paskassa monta vuotta. Ja, mun mielestä ukko kuitenkin halusi olla hyvä isä kun ei lähtenyt eroamaan heti kun ihastuu johonkin. Se sentään yritti että jos se menis ohi. Mut ei menny. Että älä pidä kaikkia miehiä idiootteina jos sinä olet pitänyt omaasi.
Paskat ammattilaisille. Sanon. Ei ne tiedä kuin yleisiä teorioita. Ei ne ymmärrä vaikka selittää miltä itsestä tuntuu. Ammattilainen ymmärtää vain mitä pitäisi tuntea, selittää vain mitä minun pitäisi tehdä tunteakseni niinkuin kuuluu tuntea. Ammattilainen työntää kuitenkin koko asian käsittelyn parin väliseksi. Yhtä hyvin siinä voisi istua joku kaduntallaaja kysymässä "miltä sinusta tuntuu kun miehesi sanoo..".
Ero voi olla yksinkertainen. Sitä voi kuvitella että omassa päässä jotain muuttuu kun ammattilainen selittää. Mulla ei muuttunut mikään. Mut ammattilainen voi olla hyvä jos ihminen on oikeesti hukassa ja epätoivonen.
Mut mä näin kyllä ettei meidän avioliitto olisi ilman kolmattakaan pyörää voinut jatkua. Kolmas pyörä oli tietysti shokki ihan aluksi mutta tavallaan se auttoi näkemään missä mennään. Loppujen lopuksi asiat kääntyi hyväksi vaikka alku oli hirveää mulle ja pidin huolen että oli miehellekin! Oikeestaan hyvä kun erottiin. En tiedä mitä sitte jos tämä ammattilainen olisi saanut meidät uskomaan että voidaankin vielä olla yhdessä.
Niinpäh. Tärkeää mielestäni on olla itselleenkin rehellinen eikä kaataa kaikkea syytä muiden niskaan. Ei niin, että joku aina on syyllinen. Mutta tilanne on mikä on, eikä se kaunistelemalla ja toivomalla parane.
Minäkään en olisi enää mieheni kanssa liittoa jatkanut mutta jostain syystä kavereina ollaan pysytty. Olen miettinyt joskus, että ehkä emme sillä tavalla toisiamme rakastaneet. Tulin raskaaksi melko nopeasti seurustelun alettua ja päätimme pitää lapsen ja mennä naimisiin. Mutta suhteestamme ei koskaan mitään sen kummempaa tullut. Oltiin enemmän kavereita ja erottiin kun mies kertoi tavanneensa naisen, jonka kanssa kaikki on toisin.
Myöhemmin olen itsekin avioitunut uudestaan. Iän myötä olen oppinut ymmärtämään parisuhteen merkityksen hieman toisin. Kummallista oli myös se kun en kokenut mieheni pettämistä sillä tavalla maailmoja kaatavana. Ikään kuin niin olisi pitänytkin käydä.