mikä tällä palstalla aiheuttaa keskustelua ja mistä palstalaiset tykkäävät puhua - omasta itsestään.
Pikku palstalaiset nyrkit pystyssä yhteen ääneen huutamassa "ite oot!" ja polkemassa jalkaa.
Te olette niin helposti vietävissä. Voi teitä pikku lampaita, olette heikkoja tosikkomaisuudessanne.
Pikku palstalaiset nyrkit pystyssä yhteen ääneen huutamassa "ite oot!" ja polkemassa jalkaa.
Te olette niin helposti vietävissä. Voi teitä pikku lampaita, olette heikkoja tosikkomaisuudessanne.
Vastaukset 49
Vanhimmat
ne on pohjanmaalta kotoisin, jotka täällä pyrkii johtamaan tätä palstaa. Tunnen joitain tyyppejä sieltä ja niillä on vitun heikko itsetunto kaikilla.
totta. Tunnen myös ja huono itsetuntohan tällä palstalla eniten on äänessä.
Kohta on varmasti mun vuoro. Ihan selviä merkkejä jo ilmassa. Kyllä se tästä vielä lähtee :)
että millainen itsetunto sillä vitulla sitten on?
hanurista suolletulla tavaralla provottavista. Entäs sen sijaan että kokeilet ja testaat meitä, keskittysit tohon miehen logiikkaan. Vai liittykö tää testi nyt olennaisesti siihen.
Meinaan vaan et oisit voinu postata yhtä monta asiallista alotusta ku postasit sitä tuubaa meille pureskeltavaks...
Tää on ollu sen suhteen vähän ykstoikkonen päivä
tehneen? Taas yks todellisuudentajun kadottanut näemmä. Mistä teitä sikiää?
ja tän.... Tarkotin vaan et tänään on taas loataan vakkarit päivä. ...
Sieltä me tullaan mistä kaikki muutki. Ja sen sie varmaan tiedätki :D
tapanne ja tarpeenne tehdä oletuksia.
Yhden ja tämän.
Mut eiks se oo kumminki lähempänä ku kauempana. Mie oisin voinu siun niskaan kaataa noi kaikki loanheitto jutut :D
Miten sä puhut palstalaisista etkä keskustelupalstasta? Ethän vain halua antaa tälle palstalle nyt yhteisö-statusta?
Ja oletko huomannut, että liittoutuminen muiden kanssa lisää yhteisöllisyyttä? Olet siis aika juoni, kun haluat vakiinnuttaa monella eri rintamalla tämän keskustelupalstan yhteisöllisyyttä ja ylipäätänsä asemaa nettiyhteisönä. Kiitos. :)
PS. Jossain small talk-oppaassa kerrotaan, että kun haluat tutustua ihmisiin ja aiheet loppuu, puhu heistä, koska JOKAINEN ihminen tykkää puhua itsestään.
asiassa viejää/viejiä vietiin. Nuo metatason "todennukset" on nähty täällä jo sata kertaa.
Mikä on tarkkanäköisyytesi ja veitsenterävän huumorisi salaisuus?
Ps. Oma napa, lähin napa. Tosin Rouva Ratikan napa on paljon mielenkiintoisempi.
Pps. Minne meitä viedään?
ei kysellä epäolennaista... nauti vaan maisemista :D
Pikku Ratikka tules jo sisälle. Mammas laittaa kuumaa kaakaoo ja pullaa!
pps vastaus: Lahdattavaksi?
Oletko niitä miehiä, jotka asuvat mamman kanssa? Minä olen vältellyt mammoja kuin Remo luoteja konsanaan.
jo kiehuu, parasta syödä banaani pahimpaan :)
ja samalla varmaan pari päärynääki :D
Leivoin sunnuntaina ja näitä riittää yllinkyllin, ole hyvä. Auttaa tuohon kiehumiseen ;)
saa mun sydämen sulamaan, näistä nousee mieleen kauniit lapsuuden muistot, kun juostiin metsässä ilman kelloa ja katkottiin varpuja itikan hätistelyä varten. Viimein mummi huusi syömään lämpimiä sämpylöitä ja kaakaota. Kyllä nyt muistot nousivat pinjaan ja helmen kirkas kyynel kultaa lapsuuden kauniit kesät.
Kiitos paljon *mussuttaa* :)
kuusamolaisia päärynöitä...ei passaa muikusta puhua tässä tilanteessa :D
kannata uida atlantissa... :D sinne on muutki varmaan pissiny.
Muuten kerranki ei voi syyttää meitä että pilataan hyvä alotus jorinoilla :D
Sä osaat kyllä ilmaista sanojen avulla tosi kauniisti itseäsi :)
Eilen mussutin just kaakaon kanssa sämpylöitä, se on aikamoisen nostalginen yhdistelmä...
vakavuus on suorastaan käsin kosketeltavaa :)
Jorinat on hyviä, mut alotus....? ;D
mieleen myös lämmin pulla, maitokaakao ja Aku Ankka yhdistelmä :)
Joka keskiviikkoinen ilo kun sai koulun jälkeen istahtaa keittiöön lukemaan Aku Ankkaa... :)
Parasta kaakaota tulee tummasta kaakaojauhosta johon itse sekoittaa sokerin mut se pitää osata tehdä oikein. Äiskä osas...
nousee mieleen koulusta paluu pakkaspäivänä, kun viimein pääsi posket hehkuen kotiin lämpöiseen ja istui välihousut jalassa välipalalle :P nam sitä huoletonta elämää, ihan ikävä tulee :)
Mä kyllä dikkasin nesquikia(miten se nyt kirjotietaankaan) :/
Silloin ei kyllä kovin paljoa huolet painanu, suurin ongelma oli lähinnä miettiä että löytyyköhän samaa paria olevat vanttuut jotta voi lähteä pulkkamäkeen pikkusiskon kansssa...
Kesällä taas sai pari kuukautta juosta pitkin metsiä ja niittyjä, rakennella majoja, uida aamuyhdeksästä iltayhdeksään käyden kotona vaan syömässä ja seuraavana päivänä sama uudestaan...
lapseksi jälleen =)
Ois se niin mukava nostaa toisen maailmansodan kaltainen meteli, kun pyörästä irtosi kettinki ja kaikki oli naapurin santerin syytä, se vielä hukkas hiekkalaatikolla rattorinki.
Mä oon aina uskonut siihen että syvimmältä olemukseltaan ihminen pysyy aina samanlaisena kuin mitä oli lapsena. Elämä kolhii, opettaa ja muokkaa ihmisen käyttäytymistä ja toki ihminen kehittyy omana itsenään mutta mä uskon että se millanen oli lapsena on se todellinen minä koska silloin ei pidätellyt, ei miettinyt mikä on sopivaa tai ei vaan silloin nautti elämästä puhtaimmillaan juuri sellaisena kuin oli.
Lapsena kaiken kokee tosiaan potenssiin sata. Muistan elävästi mikä haloo siitä syntyi kun mun vaivalla keräämät kivet varastettiin. Mä olin meidän kadun paras kivenetsijä (tai ainaki omasta mielestäni;)) kun jaksoin kykkiä hiekkateillä pitkäänkin ja naapurin muksut sitten vei mun aarteet jotka olin säilöny betonirenkaaseen meidän pihalle :) Mun piti perustaa kivikauppa mut se sit jäi kun ei ollut mitään myytävää...
et tää oli aika hieno..
miettimään tuota ikuista lasta sisälläni ja kyllä täytyy yhtyä sanoihisi, että se lapsuuden persoona elää edelleen. Spontaani, kokeilunhaluinen, hiukan vilkaskin, eläväinen...ja mitähän vielä? Kyllä ne edelleen on minua itseä.
Mä en kerännyt kiviä, mutta olin tosi hyvä löytämään "liippareita" joita sitten heiteltiin kilpaa, kuka pisimmälle heittää. Mulla kehitty lapsuuden kivenheittovimman ansiosta toi käsirefleksi niin nopeaksi, et voiman lisääntyessä nuorna miehenä heitin pesäpalloakin reilusti yli 100 metriä :) tästä olin mielessäni ylpeä ja se oli mielestäni pitkä heitto. En kyllä tiedä paljonko nuo pesäpalloilijat heittää.
On kova.. eli kyllä kättä löytyy..
Vai oliko myrskymyötäinen?
100 m kuulostaa hurjalta. Mä sain kyllä lyötyä ne pallot aika pitkälle mailan avulla, ehdin tehdä usein kunnareita. Se oli niitä aikoja kun vielä osuin palloon ;) Nykyään vois olla hakusessa kun ei oo tullu pelattua vuosikausiin... Pitäiskös kerätä porukka ja lähteä lapsenmielellä pelaileen, vois olla hauskaa :)
Etkös sä sarvis huiskinu kans jotain? Keihästä?
edelleen mieleen, miten koko päivän kivenheittoturnauksen jälkeen oli kyynärpää ja olkapää turtana ja sit sitä paranneltiin pari päivää ja taas uusiksi :)
Liipparit lensi parhaiten vastahankaseen, mut kyllä palloa ei miellelään vastaseen heittänyt. Oikein myrskyllä sotkettiin pyörällä möytäseen huiput ja sit suunnattiin meren rantaan katsomaan vaahtopäitä :)
viimeksi heitin palloa varmaan 18v.. jäin pari metriä tosta satasen haamutuloksesta...
Nykyään tuo pallo vähän liian kevyt revittäväks. Hajoisi vain käsi
Mä en oo koskaan mitannu kuinka pitkälle heitän palloa mut varmaan ihan kohtuuhyvin heitin aikoinaan kun pelattiin enemmän koulussa. Jossain hupikisoissa heitin keihästä varmaan n. 10 metriä pari vuotta sitten ;)
Kuinka paljon keihäs painaa ettei se oo liian kevyt?
se painaa 800g.. Se on hyvä. Ei liian raskas eikä liian painavakaan. Jaksaa tämäkin rimpula viskellä sitä.
Naisilla se on 600g
Mä en muista et meillä ois koskaan ollut mitään heittokisoja mut ehkä ne oli enemmän ns. poikien juttuja. Mä taisin viettää myrskyt aika pitkälti sisällä lukemassa. Muutaman kerran muistan kun istuin pihakeinussa katoksen alla mun oma kissa sylissä ja kattelin salamointia taivaalla, vettä tuli kaatamalla. Mut käskettiin sisälle monta kertaa mutta viihdyin paremmin ulkosalla kehräävä kisu sylissä ihmettelemässä luonnonvoimia. Mä vieläki ihmettelen tuota kisua, yleensä ne menee piiloon ukonilmaa mutta tää kissa oli mun kanssa missä vaan, milloin vaan...
Rimpula... :)
oli sitä tämän ajan räiskintäpelien pelaamista :) Aina oli mukana kivilinko ja panoksia rajattomasti. Toisinaan heiteltiin mereen tai metsästettiin rusakoita kivillä(ei ollut oikeen hyvä metsästysonni) yms. Ei sitä paljon sisällä viihtynyt.
Se kisu luotti hellään hoivaan, eikä pelännyt mitään turvallisessa sylissä ja ruokkivan käden lähellä :)
Ulkona mekin ollaan lapsuus valtaosin vietetty, sisällä oltiin ainoastaan jos oli "pakko". Mä muistan lapsuudesta että yhdellä kaverilla oli nintendo jota pelattiin harvoin mutta se ei kovin paljoa edes kiinnostanut meitä, ulkona oli niin paljon mielenkiintosempaa. Pelattiin kymmenen tikkua laudalla, polttopalloa, valopiilosta...
Hyvä rusakkojen kannalta että metsästysonni ei suosinu teitä ;) Ja se kisu oli kyllä mun oikea halimussukka, viisas kuin mikä. Jos mulla oli paha olla, se tuli nuolemaan kyyneleet mun poskelta ja sen jälkeen laitto tassut kaulan kummalleki puolelle ja laitto pään olalle...
on ollut oikeen hurmurikisu ;)
PS. Mä uskaltauduin esittämään sulle pienen vastaväitteen tuolla kirkkoketjussa ja luotin, et eilisen pippurin on tuuli kuljettanut etäälle :)
... Millä muulla tavoin haet itsellesi ylemmyydentunnetta.. Tarkoitan ihan niinkö keskustelupalstojen ulkopuolella..
ja turha meidän on tästä vaahdota. Aikuisina ihmisinä voidaan todeta että näin on.
...hankkia ihan oikea harrastus?
Esim. neulominen on hauskaa ja hyödyllistä!
Sehän taitaa olla Orava!
-Orava on normaali jyrsijä, jota löytää joka paikasta. Ne ovat elikoita, jotka eivät kovin hyvin pysy nahoissaan.
-oravien paskominen tapahtuu mystisellä tasolla, sillä kukaan ei koskaan ole missään ikinä missään nähnyt oravia tarpeillaan, eikä niillä edes ole peräsuolta.
http://hiki.pedia.ws/wiki/Kuva:Squirrel_bazooka.jpg
kurkkaa peiliin.
olipa huono juttus
mahtaa olla raskasta tuntea olevansa viisaampi kuin muut yhteensä.
Miten sä kestät meitä pösilöitä.