mikä ihmeen

kenttä

Fysiikassa kappaleiden välisiä voimia kuvataan erilaisilla kentillä (painovoima, sähkökenttä, magnettikenttä jne.). Mitä nämä kentät oikeasti ovat, onko ne säikeitä, kvantteja, vai materian vaikutuksesta vääntynyttä avaruutta,...?

18

711

Äänestä

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • vektorikentät

      ovat matemaattisia suureita, jotka liittävät koordinaattiavaruuden pisteisiin x vektorin G(x),E(x),B(x). Jos kenttä E tulkitaan matemaattiseksi kuvaukseksi E:X->V, niin se on parien (x,E(x))joukko eli juuri tuo kuvaus itsessään, joka siis majailee 6-ulotteisessa sfäärissä XxV.
      Se voidaan ajatella myös 3-ulotteisena avaruutena, jonka alkiot ovat vektoreita, eivät pisteitä.

      Vertaa eläimen taljaan, jossa nahan pisteisiin liitetään vektorit eli karvat.

      Esimerkiksi sähkökentän E voimavaikutus pisteessä x majailevaan varaukseen q saadaan kertomalla q*E(x), eli voimavaikutus on kentän E suuntainen.

      esimerkiksi paikallaan pysyvän varauksen Q kenttä vektorin R osoittamassa paikassa (r on R:n pituus)

      E= 1/(vakio * r^2) *Q* R
      ja testivaraukseen q tuon R-vektorin päässä vaikuttaa silloin voima
      F = qE.


      Magneettikentän kohdalla voimavaikutus on kimurantimpi: se riippuu q-varauksisen hiukkasen nopeusvektorista: voimavaikutus on kohtisuora sekä varaushiukkasen nopeusvektoria, että kenttävektoria vastaan (positiivinen varaus toimii oikeankäden peukalosäännön mukaan s.o. sormet kiertävät v:stä B:hen, niin F sojottaa peukalon suuntaan).
      Magneettinen voimavaikutus F = q vxB ,missä x on ns. vektorien ristitulo.

      Tämän johdosta esimerkiksi aurinkotuulen varatut hiukkaset kiertyvät navoille maan magneettikentän vaikutuksesta vrt. revontulet. Magneettikenttä myös suojaa meitä kosmiselta hiukkassäteilyltä.


      Lorenzin voimalaki:
      F = q(E vxB), missä v on hiukkasen nopeus.

      Gravitaatiokenttä on likimain kuten sähkökenttä E, mutta varauksen sijasta on massa m.

      Tämä koski ns. klassista fysiikkaa, jossa aika ei ole suhteellinen ja paikka-avaruus voidaan niin muodoin parametrisoida ajan mukaan. Modernissa fysiikassa paikka-avaruutta ei enää voi parametrisoida ajan suhteen ja avaruus on aidosti 4-ulotteinen ja kenttäkäsitettä joudutaan laajentamaan.

      • vektorikentät

        Ovat matemaattisia ideaaleja.
        Ne eivät ole säikeitä, eivät vääntynyttä avaruutta (varauksettomat hiukkaset eivät piittaa sähkömagneettisista kentistä).

        Kvanttikäsityksen mukaan sm- voimia välittävät fotonit. Sekä impulssia (liikemäärää), että kulmamomenttia (kiertopolarisaatio).


      • vektorikentät
        vektorikentät kirjoitti:

        Ovat matemaattisia ideaaleja.
        Ne eivät ole säikeitä, eivät vääntynyttä avaruutta (varauksettomat hiukkaset eivät piittaa sähkömagneettisista kentistä).

        Kvanttikäsityksen mukaan sm- voimia välittävät fotonit. Sekä impulssia (liikemäärää), että kulmamomenttia (kiertopolarisaatio).

        Gravitaatiokenttä nyt tietenkin voisi markkeerata vääntynyttä avaruutta varsinkin yleisen suhteellisuusteorian perusteella, missä gravitaatiopotentiaali on kätketty metriikan lausekkeeseen.
        Gravitaatio on siitä erikoinen vuorovaikutus, että se yleisessä suhteellisuusteoriassa vaikuttaa massattomaan fotoniinkin.
        Kvanttifysiikka tulee toimeen erikoisen suhteellisuusteorian kanssa. Gravitaatiota se ei oikein osaa selittää.
        Toistaiseksi.

        Klassisessa fysiikassahan konservatiivinen kenttä saadaan potentiaalin gradienttina.


    • Savorinen

      Vaan miten ne kentät tomivat?

      Onhan se hyvä että ilmiöillä on nimet, jolloin niistä voidaan puhua, mutta ei se vielä mitään konkreettisesti selitä.


      Miten atomin ydin kontrolloi elektrojena jotka muka pysyttelevät atomin ytimen ulkopuolella?

      Miten Maapallo kontrolloi meitä niin että muka pysymme Maapallon pinnalla ilman että atomit laajenevat?

      Miten tila jota emme voi havannoida muka laajenee?

      Mitä ne ylimääräiset tilaulottuvuudet muka ovat?

      Miten ns. pimeä aine joka on erilaista kuin havaittava aine vetää mitään millään puoleensa? Miten pimeällä aineella on samanlainen vetävä voima kuin havaittavalla aineella, vaikka se kuitenkin on erilaista kuin havaittava aine.


      Miksi neutriinot eivät muka vuorovaikuta atomien ytimien kanssa, vaikka kaikki kuitenkin vaikuttaa kaikkeen?

      Savorinen Jukka

      :);):)

      • Kuopiosta.

        Kuopiosta se selkeä vastaus jälleen kajahti !
        Lähetäppä kori samppanjaa Kuopioon.


      • ###

        "
        Miten ns. pimeä aine joka on erilaista kuin havaittava aine vetää mitään millään puoleensa? Miten pimeällä aineella on samanlainen vetävä voima kuin havaittavalla aineella, vaikka se kuitenkin on erilaista kuin havaittava aine.
        "
        että pimeä aine ei tunne muuta vuorovaikutusta kuin gravitaation. Silloin se ei näy, mutta sen painovoimavaikutus tuntuu.


      • ###

        kyllä vuorovaikuttavat. Sitä varten juuri ovat heikot voimat.
        Heikko vuorovaikutus on vain niin harvinainen, että havainnointi on vaikeaa. Googleta vaikka Kamiokande tai katso Wikipediasta neutriino.


      • nuita

        ongelmia varten tarvitaan erilaisia vuorovaikutuksia:
        ytimien koossa pysymiseen vahvoja vuorovaikutuksia gluoneja yms,
        atomien koossa pysymiseen sähkömagneettisia yms,
        sekä siihen, että ihmisen kaltaiset härvelit pysyvät maan pinnalla gravitaatio.
        Gravitaatio sen sijaan ei vaikuta atomin tai molekyylin koossapysymiseen.

        Maailmankaikkeuden ajateltu laajeneminen on senluontoista, että pienestä aina galaksitasoon ei laajenemista tapahdu vaan galaksien välimatkat kasvavat. Vähän kuin venyttäisit kalaverkkoa, jossa solmut on korvattu biljardipalloilla.
        Laajeneminen siis havaitaan galaksien ym. suurista objekteista tulevan sähkömagneettisen säteilyn punasiirtymästä joka kertoo, että objekti viipottaa meistä poispäin.
        Punasiirtyma taas havaitaan alkuaineiden spektriviivayhdistelmistä, jotka tietenkin ensin tunnistetaan ja sitten havaitaan niiden siirtyneen toiselle värialueelle.
        Laajenemisen pohjana on yleinen suhteellisuusteoria (painovoiman malli), ei kvanttifysiikka (sen standardimalli, jossa riittää erikoinen suhteellisuusteoria,joka taas ei sisällä painovoiman käsitettä).

        Juuri tällä viikolla on julkaistu mm. tällainen kooste, jossa joku arvelee kvanttifysiikan standardimallin ja gravitaation teorioiden yhdistyvän:

        http://www.arxiv.org/abs/0711.0770

        Se kaiketi jollekin on yhtä konkreettinen sepustus kuin tuo Lorenzin voima tuolla aikaisemmin?

        E8: kartoitettu:
        http://news.bbc.co.uk/2/hi/science/nature/6466129.stm
        E8:n rakenne: http://en.wikipedia.org/wiki/E8_(mathematics)


      • mokahdus
        nuita kirjoitti:

        ongelmia varten tarvitaan erilaisia vuorovaikutuksia:
        ytimien koossa pysymiseen vahvoja vuorovaikutuksia gluoneja yms,
        atomien koossa pysymiseen sähkömagneettisia yms,
        sekä siihen, että ihmisen kaltaiset härvelit pysyvät maan pinnalla gravitaatio.
        Gravitaatio sen sijaan ei vaikuta atomin tai molekyylin koossapysymiseen.

        Maailmankaikkeuden ajateltu laajeneminen on senluontoista, että pienestä aina galaksitasoon ei laajenemista tapahdu vaan galaksien välimatkat kasvavat. Vähän kuin venyttäisit kalaverkkoa, jossa solmut on korvattu biljardipalloilla.
        Laajeneminen siis havaitaan galaksien ym. suurista objekteista tulevan sähkömagneettisen säteilyn punasiirtymästä joka kertoo, että objekti viipottaa meistä poispäin.
        Punasiirtyma taas havaitaan alkuaineiden spektriviivayhdistelmistä, jotka tietenkin ensin tunnistetaan ja sitten havaitaan niiden siirtyneen toiselle värialueelle.
        Laajenemisen pohjana on yleinen suhteellisuusteoria (painovoiman malli), ei kvanttifysiikka (sen standardimalli, jossa riittää erikoinen suhteellisuusteoria,joka taas ei sisällä painovoiman käsitettä).

        Juuri tällä viikolla on julkaistu mm. tällainen kooste, jossa joku arvelee kvanttifysiikan standardimallin ja gravitaation teorioiden yhdistyvän:

        http://www.arxiv.org/abs/0711.0770

        Se kaiketi jollekin on yhtä konkreettinen sepustus kuin tuo Lorenzin voima tuolla aikaisemmin?

        E8: kartoitettu:
        http://news.bbc.co.uk/2/hi/science/nature/6466129.stm
        E8:n rakenne: http://en.wikipedia.org/wiki/E8_(mathematics)

        E8:
        http://en.wikipedia.org/wiki/E8_(mathematics)


      • voihalvattu

      • tarvitaan
        ### kirjoitti:

        kyllä vuorovaikuttavat. Sitä varten juuri ovat heikot voimat.
        Heikko vuorovaikutus on vain niin harvinainen, että havainnointi on vaikeaa. Googleta vaikka Kamiokande tai katso Wikipediasta neutriino.

        vain syvä kaivos, hillitön määrä vettä tai perkloorietyleleniä, tai galliumia ja kärsivällisyyttä.
        Kivikuori filtraa turhat säteilyt pois.

        kloori muuttuu neutriinoydinprosessissa argoniksi
        gallium taas germaniumiksi, joitten määrät voidaan sitten mitata.

        vesi taas reagoi muuten vain. Vesimolekyylistä irtoava elektroni aiheuttaa valonpilkahduksen so.tsherenkov säteilynä, joka havaitaan ilmaisimella.


    • Jonsson.

      Teoreettisesti ottaen kyseessä on tila, joka on määritelty erilaisin määritelmin ja kaavoin ja jossa oletetaan kyseisten määritelmien toteutuvan.

      Todellisuudessa on kyseessä mikromaailman ilmiö, jota ihminen yrittää selittää makromaailman käsittein, siinä huonosti onnistuen. Mikromaailmaa ei voi käsitellä makromaailman käsitteillä, vaan makromaailman käsitteet tulee JOHTAA mikromaailman ilmiöistä. Näin ollen pitää ilmiöitä tutkimalla kehittää jokin soveltuva selitys mikromaailmalle, josta voidaan kaikki makromaailman ilmiöt johtaa.

      Vähän sama asia kuin, että talolla ei voi määritellä tiiltä, mutta tiilillä voi määritellä talon (koska talo koostuu tiilistä).

      • ,,,,,,,,,,,,,,..........

        Miten täällä osattaisiin kentät selittää kun eivät sitä tiedä viisaammatkaa. Pelkää spekulaatiota.

        Tyhjentävä vastaus on että pienen pienet hämähäkit kutovat seittinsä kappaleiden välille ja makrotontut kiskovat kappaleita.

        Hmmm luonnon pyrkimys pienimpään enegiatilaan on aivan käsittämättömän monimutkainen yhtälö joka saa kellon eli maailmankaikkeuden tikittämään.

        Miksi samaan suuntaan kulkevat rinnakkaiset johtimet vetävät toisiaan puoleen? Mikä on se konkreettinen voima joka tuuppaa? On aivan turha puhua mangeettikentistä koska mitä on tuo kenttä ja miten se saa ilmassa riippuvan johdon ilman naruja vedettyä tai työnnettyä . Erittäin kiinnostavaa jos pohtii syvemmin kuin E=BLV


      • katsot
        ,,,,,,,,,,,,,,.......... kirjoitti:

        Miten täällä osattaisiin kentät selittää kun eivät sitä tiedä viisaammatkaa. Pelkää spekulaatiota.

        Tyhjentävä vastaus on että pienen pienet hämähäkit kutovat seittinsä kappaleiden välille ja makrotontut kiskovat kappaleita.

        Hmmm luonnon pyrkimys pienimpään enegiatilaan on aivan käsittämättömän monimutkainen yhtälö joka saa kellon eli maailmankaikkeuden tikittämään.

        Miksi samaan suuntaan kulkevat rinnakkaiset johtimet vetävät toisiaan puoleen? Mikä on se konkreettinen voima joka tuuppaa? On aivan turha puhua mangeettikentistä koska mitä on tuo kenttä ja miten se saa ilmassa riippuvan johdon ilman naruja vedettyä tai työnnettyä . Erittäin kiinnostavaa jos pohtii syvemmin kuin E=BLV

        biljardipallojen törmäystä riittävän hyvällä mikroskoopilla olet saman ongelman äärellä. Konkreettisuus häviää.


      • ensimmäisen
        ,,,,,,,,,,,,,,.......... kirjoitti:

        Miten täällä osattaisiin kentät selittää kun eivät sitä tiedä viisaammatkaa. Pelkää spekulaatiota.

        Tyhjentävä vastaus on että pienen pienet hämähäkit kutovat seittinsä kappaleiden välille ja makrotontut kiskovat kappaleita.

        Hmmm luonnon pyrkimys pienimpään enegiatilaan on aivan käsittämättömän monimutkainen yhtälö joka saa kellon eli maailmankaikkeuden tikittämään.

        Miksi samaan suuntaan kulkevat rinnakkaiset johtimet vetävät toisiaan puoleen? Mikä on se konkreettinen voima joka tuuppaa? On aivan turha puhua mangeettikentistä koska mitä on tuo kenttä ja miten se saa ilmassa riippuvan johdon ilman naruja vedettyä tai työnnettyä . Erittäin kiinnostavaa jos pohtii syvemmin kuin E=BLV

        johdon varattua hiukkasta ja sen nopeusvektoria v1 suhteessa toisen johdon magneettikenttään B2 (ne peukaloa kiertävät sormet), ja muodostat ristitulon v1xB2 huomaat, että voimavektori sojottaa kohti johtoa 2. Toisessa johdossa liikkuviin varauksiin vaikuttava voimavektori taas sojottaa kohti johtoa 1.

        Nuo kaavat antavat sen vähimmäisinformaation, millä se kenttä kuvataan. Luun, lihan ja karvat voit luoda itse.
        Kuitenkin sen voiman konkretisoi juuri tuo vähimmäisinformaatio.


      • sen voi

        tiilen talosta määritellä. Se on vähän niinkuin Pienimmän Yhteisen Tekijän etsimistä.
        Sehän siinä ajattelussa onkin erikoista, että sitä voi tehdä yksityisestä yleiseen ja yleisestä yksityiseen.
        Toinen niistä vain vaatii vähän kokemusta eli empiriaa.
        Nuoret yleensä joutuvat etenemään osista kokonaisuuteen, kun taas vanhat hallitsevat kokonaisuudet ja osat.

        Tutustu vain induktioon deduktioon analyysiin ja synteesiin.


      • mysteeri koko juttu

        Siis se mitä mainitut kentät ovat, onko se nykytieteelle täysi mysteeri? Ajatellaan jotain alkeishiukkasta, jolla on lähes olematon massa tai sähkövaraus. Periaatteessa sen muodostamat sähkö- magneetti ja painovoimakentät ulottuvat äärettömän kauas joka suuntaan avaruudessa (tällainen käsitys on meikäläisellä, en ole alan asiantuntija, korjatkaa jos ei pidä paikkaansa). Miten ihmeessä olemattomalla hiukkasella riittää resursseja kuljettaa tämä informaatio joka paikkaan koko universumissa?


      • kotipohtija
        mysteeri koko juttu kirjoitti:

        Siis se mitä mainitut kentät ovat, onko se nykytieteelle täysi mysteeri? Ajatellaan jotain alkeishiukkasta, jolla on lähes olematon massa tai sähkövaraus. Periaatteessa sen muodostamat sähkö- magneetti ja painovoimakentät ulottuvat äärettömän kauas joka suuntaan avaruudessa (tällainen käsitys on meikäläisellä, en ole alan asiantuntija, korjatkaa jos ei pidä paikkaansa). Miten ihmeessä olemattomalla hiukkasella riittää resursseja kuljettaa tämä informaatio joka paikkaan koko universumissa?

        Mitkä ovat ne vastavoimat jotka pitävät sen hiukkasen paikallaan ettei se lähde helvetinkyytiä vasemmalle. Mistä ne muut sen tietää että hemmohiukkanen on koordinaatissa xyz? Miten info kulkee vai onko olemassa jokin tuntematon voima joka
        kappaleiden välissä vaikuttaa. Jos ajattelen säikeet
        kappaleiden tai hiukkasten välille niin on siinä helvetillinen seitti poikineen jos sellainen mikroskooppi olisi että ne näkisi. Kaikki vaikuttaa kaikken.


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Mihin kaivattusi

      Ja sinun juttusi kaatui?
      Ikävä
      190
      8627
    2. En löydä sinua

      En löydä sinua täältä, etkä sinä varmaankaan minua. Ennen kirjoitin selkeillä tunnisteilla, nyt jätän ne pois. Varmaan k
      Ikävä
      26
      4788
    3. Ketä julkkista

      kaivattunne muistuttaa?
      Ikävä
      50
      4248
    4. Tunniste

      Jonka vain sinä ja kaivattusi tietää. ⬇️
      Ikävä
      62
      3817
    5. Opettelen sun jokaisen virheen

      ja rakastan sua.
      Ikävä
      51
      3226
    6. Miten, milloin

      Se onnistuisi sun luona
      Ikävä
      50
      3000
    7. Ne oli ne hymyt

      Mitä vaihdettiin. Siksi mulla on taas niin järjetön ikävä. Jos haluat musta eroon päästä niin älä huomioi mua. Muuten kä
      Ikävä
      26
      2686
    8. Haluan huomiota sulta

      nainen…tiedoksi. 😥❤️ -M-
      Ikävä
      43
      2491
    9. Miten mä olisin

      Rohkeampi lähestymään häntä. En tiedä. En osaa nykyään edes tikusta tehdä asiaa vaan käyttäydyn päin vastoin välttelen.
      Ikävä
      45
      2359
    10. Anteeksi kun käyttäydyn

      niin ristiriitaisesti. Mä en usko että haluaisit minusta mitään, hyvässä tapauksessa olet unohtanut minut. Ja silti toiv
      Ikävä
      38
      2223
    Aihe