Olen jo usean vuoden ajan seurustellut erään miehen kanssa mutta ongelmana ovat tuloerot. Hän tienaa erittäin hyvin, minä taas olen sairaspäivärahalla.
Mies ei tunnu ymmärtävän köyhyyttäni. Hän naureskelee säästäväisyys-jutuilleni ja sille että kirjaan menoni ylös. Hän ei ymmärrä etten voi lähteä tuosta noin vain kaikille keikoille, laivoille yms. rahaa kuluttaviin tapahtumiin.
Enkä edes halua muuttaa yhteen miehen kanssa ennenkuin parannun ja saan töitä. Eli en elä miehen siivellä (paitsi jos hän maksaa treffi-kulut).
Mutta kestänkö enää köyhyydestäni piruilua? Miten saisin hänet ymmärtämään? Köyhälläkin on ylpeytensä!
Mies ei tunnu ymmärtävän köyhyyttäni. Hän naureskelee säästäväisyys-jutuilleni ja sille että kirjaan menoni ylös. Hän ei ymmärrä etten voi lähteä tuosta noin vain kaikille keikoille, laivoille yms. rahaa kuluttaviin tapahtumiin.
Enkä edes halua muuttaa yhteen miehen kanssa ennenkuin parannun ja saan töitä. Eli en elä miehen siivellä (paitsi jos hän maksaa treffi-kulut).
Mutta kestänkö enää köyhyydestäni piruilua? Miten saisin hänet ymmärtämään? Köyhälläkin on ylpeytensä!
Vastaukset 7
Vanhimmat
No kyllä pitää olla ylpeä. Jos haluaa elää sinun kanssasi silloinhan se mitä teillä on, on yhteistä. Mikset voi lähteä, jos hän haluaa kustantaa?
Pitääkö olla niin .... ylpeä???
Mies on elämä ei
Tiedän tunteen ja juteltu myös ystävien kanssa aiheesta.
Minä, kuten myös ystäväni, pärjäämme omillamme myös huonoina aikoina. Huonompina aikoina taloutta on kiristettävä ja mietittävä, mihin rahansa käyttää.
En odota, että toinen kustantaa elämäni. Toivon, ettei toinen sekoita kuitenkaan talouttani. Toisesta ihmisestä haen läheisyyttä, kumppanuutta.
Sitä pidän loukkaavana, jos toinen naureskelisi säästäväisyydelle. Ymmärrän hyvin sinua.
Ehkä hän ei ole käsittänyt, kuinka tiukoilla olet.
Hei! Minusta tuntui pahalta lukea tarinasi. Tunnet varmaan syyllisyyttä ja ahdistusta tilanteestasi. Kuulostaa, että mieheltäsi puuttuu kyky olla empaattinen. Uskon, että jo itse tilanne on sinulle stressaava ja joudut murehtimaan menojasi paljon. Sen lisäksi joudut vielä kuuntelemaan ilkeitä ja painostavia kommentteja. Sillä miehellä ei ole sensitiivisyyttä tavoittaa tunteitasi. Se mitä sinä koet on sinulle todellista. Älä anna miehen alistaa sinua mauttomalla huumorillaan. Et ole ansainnut tulla loukatuksi, vaan ymmärretyksi. Joudut kamppailemaan tietyssä valmiustilassa joutuessasi selittämään hänellä samoja asioita uudelleen ja uudelleen. Tämä on sinulla äärimmäisen raskasta ja tällainen käytös ei ole sinua kohtaan oikein. Miehesi täytyy saada ymmärtämään asia sinun näkökulmastasi ja herkistymään tukemaan sinua ilkeilyn sijasta. Olet ansainnut tasa-arvoisen ja kunnioittavan kohtelun tilanteestasi huolimatta. Voimia sinulle. Älä anna hänen lannistaa sinua!
Sensitiivisyys on suomeksi herkkyys. Noilla kahdella ei ole edes nyanssieroa, ellei sellaikseksi lasketa sitä, että sensitiivisyys kuulostaa tyhmältä.
En sano tätä pahalla, vaan siksi kun suomen kieli on minulle rakas.
Itselläni on aika lailla sama tilanne kuin sinulla.Mieheni heitti aikoinaan loukkauksia rahatilanteestani. Se loppu ku seinään kun sanoin kylmän viileesti, että "se loukkaa mua tosi pahasti kun arvioit raha-asioitani." Mies vakavoitui ja pyysi anteeksi käytöstään.
Minulla on aika samanlainen tilanne. Mies hyväpalkkaisessa työssä, minä taas opintotuella. Sanoo minulle esim. että mikset lähde joskus viikonloppumatkalle Eurooppaan tms. Sanon että mielelläni lähtisin jos olisi rahaa, siihen sanoo että kyllä sen verran rahaa nyt aina löytyy. No löytyy jos on sitten seuraavan kuukauden syömättä..